Melos (kaupunki)
| Melos | |
|---|---|
| Mήλος | |
 Meloksen arkeologista aluetta, taustalla akropolis eli nykyinen Profítis Ilíaksen kukkula. |
|
| Sijainti | |
  Melos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Trypití ja Klíma, Mílos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 700-luku eaa.–400-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Aiheesta muualla | |
Melos (m.kreik. Mήλος, Mēlos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Meloksen (nyk. Mílos) saarella Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisten Trypitín ja Klíman kylien välisellä alueella.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meloksen kaupunki perustettiin viimeistään 800–700 eaa.[2][5] Sen perustivat doorilaiset, jotka paikallisen perinteen mukaan asuttivat saaren noin 1100–1000 eaa.[6] Kaupunki seurasi saaren keskuksena varhaisempaa, pronssikautista keskusta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Fylakopí. Kaupungin ensimmäistä huippukautta oli klassisen kauden 400-luku eaa.,[2] vaikka se vaikuttaakin olleen tuolloin vielä pieni, sillä Thukydides kutsuu sitä kyläksi kaupungin sijasta. Kaupungista oli kotoisin muun muassa sofisti ja runoilija Diagoras.[6]
Meloksen ensimmäinen huippukausi päättyi siihen, että ateenalaiset tuhosivat kaupungin peloponnesolaissodan aikaan vuonna 416 eaa., koska nämä eivät suostuneet liittymään sodassa selkeästi Ateenan puolelle, vaan halusivat pysyä liittoutumattomina. Koko miespuolinen väestö surmattiin, ja naiset ja lapset myytin orjiksi. Tämän jälkeen kaupunki ja saari asutettiin uudelleen 500 ateenalaisella.[6] Thukydides kuvaa tapahtumia ja niiden taustoja tunnetussa Melos-dialogissaan, joka on osa hänen teostaan Peloponnesolaissota.[3]
Peloponnesolaissodan lopulla Sparta valtasi kaupungin ja saaren, ja Ateena menetti sen hallinnan. Myöhemmin Melos oli Makedonian ja Rooman vallan alla. Näillä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella se vaikuttaa kukoistaneen uudestaan. Kaupunki hylättiin 400-luvulla jaa.[2][3]
Vuonna 1820 paikallinen maanviljelijä löysi antiikin aikaisen kaupungin alueelta Afrodite-jumalatarta esittäneen patsaan, joka tunnetaan nykyisin Milon Venuksena eli ”Meloksen Afroditena”. Se on esillä Louvressa vuodesta 1821.[2][3] Meloksen arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvun loppupuolella.
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Meloksen kaupungissa oli kaksi akropolista eli linnavuorta, jotka tunnetaan nykyisin nimillä Profítis Ilías ja Pyrgáki. Profítis Ilíaksella, joka on saanut nimensä paikalla nykyisin olevasta kirkosta, ja sen ympäristössä on näkyvissä jonkin verran linnoitusmuurien jäänteitä. Kaupungissa oli satama, joka sijaitsi nykyisen Klíman kylän paikalla.[5][2]
Meloksen kaupunkia on kaivettu esille suhteellisen vähän.[2] Merkittävin rauniokohde ovat suuren teatterin rauniot Profítis Ilíaksen kukkulan kaakkoisrinteessä. Teatteri rakennettiin uudelleen roomalaisella kaudella, mutta sen paikalla oli oletettavasti varhaisempi, hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. rakennettu teatteri. Siihen mahtui noin 7 000 katsojaa. Nykyisin teatterista ovat näkyvissä sen alimmat penkkirivit, orkhestra ja osa skene- eli näyttämörakennuksesta.[7] Toinen merkittävä kohde on kaupungin länsiosassa sijainnut, Mystain taloksi kutsuttu yksityistalo, joka tunnetaan lattiamosaiikeistaan.[3][8]
Stadion sijaitsi teatterin itäpuolella. Heti sen pohjoispuolella sijaitsi gymnasion, joka tunnetaan ennen kaikkea rakennusta oletettavasti koristaneen Milon Venuksen löytöpaikkana. Kaupungin hellenistisellä tai roomalaisella kaudella rakennettu päätemppeli sijaitsi mahdollisesti teatterin pohjoispuolella. Sataman lähellä oli Poseidonille omistettu pyhäkkö. Sieltä on löydetty Poseidonin kulttikuva, joka on nykyisin Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.[2][3] Kaupungin muita esinelöytöjä on Míloksen arkeologisessa museossa.
Kaupungin itäpuolella lähempänä nykyistä Trypitín kylää sijaitsivat Míloksen katakombeina nykyisin tunnetut laajat maanalaiset hautakäytävät. Ne kaivettiin varhaiskristillisellä kaudella ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. alkaen ja säilyivät käytössä noin 400 vuoden ajan, ja ne ovat koko Kreikan varhaisin tunnettu kristillinen kohde. Katakombit koostuvat useista käytävistä, joista suurin on 184 metriä pitkä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”505 Melos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Melos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g ”Milos”, Greek Island Hopping 2008, s. 271–279. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Milos, Ancient city, Greece Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Ancient town of Klima Milos Island. Arkistoitu 14.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Smith, William: ”Melos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ancient Roman Theater Milos Island. Arkistoitu 13.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Bosanquet, R. C.: Excavations of the British School at Melos: the Hall of the Mystae. The Journal of Hellenic Studies, 1898, 18. vsk, s. 60–80. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Melos Wikimedia Commonsissa
