Aluna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaliumalunarakeita.

Alunat ovat alkalimetallien kaksoissulfaatteja. Alunoiden yleinen kemiallinen kaava on muotoa:

MIMIII(SO4)2·12H2O, jossa esimerkiksi

MI = Na+, K+, Rb+, Ca+, NH4+, Tl+

MIII = Al3+, Cr3+, Fe3+, Mn3+, Co3+

Yleisimpänä kaliumaluna tai kalialuna eli alumiinikaliumsulfaattidodekahydraatti KAl(SO4)2·12H2O. Muita alunoita ovat esimerkiksi

  • litiumaluna,
  • natriumaluna NaAl(SO4)2·12H2O,
  • kromialuna KCr(SO4)2·12H2O,
  • rauta(III)aluna (ferrialuna) NH4Fe(SO4)2·12H2O
  • ammoniumaluna NH4Al(SO4)2·12H2O.

Kalialuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalialuna KAl(SO4)2·12H2O on alumiinin ja kaliumin kaksoissuola, jota voidaan käyttää muun muassa luonnonkuitujen puretukseen ennen värjäämistä tai desinfiointiin.

Perinteisissä kasvivärjäysmenetelmissä alunaa on saatu liekokasveista. Alunalla puretuksen tarkoitus on saada väri "puremaan" eli tarttumaan kuituihin paremmin sekä kirkastaa kasvista tai sienestä saatavaa väriä.

Aluna tappaa bakteereita ja niinpä sitä käytetään esimerkiksi akvaariokasvien desinfiointiin ja luonnonmukaisissa kivideodoranteissa. Kreikkalainen lääkäri Dioskorides suositteli sitä myös lääkkeeksi ihotauteihin, mutta nykyisin sitä pidetään tehottomana. Sen sijaan verenvuotojen tyrehdyttämiseen sitä käytetään edelleen.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marko Hamilo: Alumiinin valmistus vie paljon energiaa Helsingin Sanomat 8.5.2007. Viitattu 14.7.2010.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.