Mahatma Gandhi

Wikipedia
Ohjattu sivulta M. K. Gandhi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mohandas Karamchand Gandhi
Mahatma Gandhi syyskuussa 1944.
Mahatma Gandhi syyskuussa 1944.
Syntynyt 2. lokakuuta 1869
Porbandar, Gujarat, Brittiläinen Intia
Kuollut 30. tammikuuta 1948 (78 vuotta)
New Delhi, Intia
Kansallisuus Intia
Puoliso Kasturba Gandhi
Allekirjoitus [[Kuva:Gandhi signature.svg|128px]]

Mohandas Karamchand Gandhi (gudžaratiksi મોહનદાસ કરમચંદ ગાંધી, hindiksi मोहनदास करमचन्द गांधी; IAST: mohandās karamcand gāndhī, 2. lokakuuta 1869, Porbandar, Intia30. tammikuuta 1948, New Delhi, Intia), tavallisesti kutsuttu nimellä Mahatma Gandhi (sanskritiksi mahatma, suuri sielu), oli yksi modernin Intian perustajahahmoista. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan (satyagraha) kannattajana ja kehittäjänä. Hän oli vegetaristi ja vastusti myös kastittomien syrjintää.

Gandhin elämä ja opetukset ovat inspiroineet muun muassa Martin Luther King Jr:a, Steve Bikoa ja Aung San Suu Kyita. Intiassa Gandhia kutsutaan maan isäksi ja kansallispäivää vietetään hänen syntymäpäivänään.

Varhaiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandhi ja hänen vaimonsa Kasturba vuonna 1902.

Mohandas Gandhi syntyi Porbandarin kaupungissa vuonna 1869 hindulaiseen perheeseen Intian vielä ollessa Ison-Britannian siirtomaa. Hänen isänsä Karamchand Gandhi oli Porbandarin diwan ja äiti Putlibai oli Karamchandin neljäs vaimo ja vaishnavismi-suuntausta edustava hindu. Gandhi syntyi vaišyoiden eli kauppiaiden kastiin.

Vuonna 1883 ollessaan 13-vuotias Gandhi solmi vanhempiensa järjestämän avioliiton Kasturba Makhanjin kanssa. He saivat neljä poikaa: Harilal Gandhi (s. 1888), Manilal Gandhi (s. 1892), Ramdas Gandhi (s. 1897) ja Devdas Gandhi (s. 1900).

Gandhi vuonna 1889.

Gandhi lähti 18-vuotiaana, vuonna 1888, opiskelemaan lakia Lontoossa sijaitsevaan University College Londoniin. Vuonna 1891 hän valmistui asianajajaksi ja palasi takaisin kotimaahansa Intiaan.

Kansalaisoikeusliike Etelä-Afrikassa (1893–1914)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandhin yhteiskunnallinen aktiivisuus alkoi Etelä-Afrikassa, missä hän vastusti intialaisten siirtolaisten ja tummaihoisten syrjintää. Hän joutui myös itse rotusyrjinnän kohteeksi, esimerkiksi junassa hänet käskettiin siirtymään ensimmäisestä luokasta kolmanteen luokkaan. Kun Gandhi tästä kieltäytyi, hänet poistettiin junasta. Hänet myös käännytettiin monen hotellin ovelta. Gandhi toimi asianajajana, mihin oli saanut koulutuksen Englannissa. Vuonna 1903 hän perusti Johannesburgiin oman asianajotoimiston.

Etelä-Afrikassa Gandhi näki myös läheltä brittien raakuudet afrikkalaisia kohtaan, jolloin hänelle syntyi ajatus Intian itsenäisyys­liikkeestä. Johannesburgissa Gandhi järjesti kokouksen, jossa ensimmäistä kertaa kehotti intialaisia kansalaistottelemattomuuteen rotusyrjintälakeja vastaan. Samalla Gandhi loi läpi elämänsä käyttämänsä satyagrahan periaatteet. Vuonna 1909 Gandhi julkaisi Intian itsenäistymistä käsittelevän tutkielmansa, Hind Swarajin.

Vuonna 1913 Gandhi järjesti Natalissa mielenosoituksen, johon otti osaa 2000 ihmistä. Mielenosoituksessa vastustettiin rotusyrjintälakeja ja intialaisten epäinhimillisiä työoloja. Etelä-Afrikassa vietettynä aikana Gandhi tuomittiin kolme kertaa vankilaan kansalaistottelemattomuudesta. Vuonna 1914 hän palasi Intiaan käytyään sitä ennen vierailulla Englannissa.

Satyagrahan Etelä-Afrikassa esittelemisen satavuotispäivää juhlistettiin New Delhissä 29. tammikuuta – 30. tammikuuta 2007 konferenssissa, johon otti osaa muun muassa Gandhin kannattajaksi tunnustautunut Nelson Mandela.

Kamppailu Intian itsenäisyydestä (1916–1947)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandhi ja hänen sihteerinsä Mahadev Desai (vasemmalla) vuonna 1939.

Suolamarssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suolamarssi

Intiassa Gandhi vaati brittiholhouksen lopettamista ja maan vapauttamista. Hän järjesti muun muassa brittiläisten tuontitavaroiden boikotteja ja vuonna 1930 maaliskuusta huhtikuuhun kestäneen kuuluisan ”suolamarssin”. Marssiin liittyi matkan varrella kymmeniätuhansia ihmisiä, yhteensä noin 60 000. Päämääränä oli kulkea 400 kilometriä Dandin kaupunkiin Intian länsirannikolle. Rannalla marssijat keittivät merivedestä suolaa ja kieltäytyivät siten maksamasta brittihallinnon määräämää suolaveroa, jolloin valtion kassaan aiheutettiin suuri vaje. Lopulta Gandhi ja tuhansia muita vangittiin. Suolamarssin ansiosta maailman huomio kiinnittyi Intiaan ja itsenäisyysliikkeestä uutisoitiin ensimmäistä kertaa laajasti.

Quit India[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Gandhi tehosti vaatimustaan Intian itsenäistymisestä aloittamalla vuonna 1942 Quit India –vastarintakampanjan, jonka tavoitteena oli saada brittiläiset poistumaan maasta. Gandhi käytti väkivallatonta vastarintaa, kun britit koettivat kaataa hänen johtamiaan joukkoja väkivalloin. Gandhin arvovalta oli lopulta niin suuri, että hän saattoi paastoamalla vaatia siirtomaahallitukselta myönnytyksiä.

Brittiläiset pidättivät Gandhin Mumbaissa 9. elokuuta 1942, ja hän pysyi vangittuna kahden vuoden ajan Aga Khan-palatsissa Punessa. Gandhi kärsi vangitsemisaikana kahdesta menetyksestä henkilökohtaisessa elämässään: kuuden päivän kuluttua vangitsemisesta Gandhin sihteeri, kirjailija Mahadev Desai kuoli sydäninfarktiin, ja 18 kuukauden jälkeen, helmikuussa 1944, Gandhin vaimo Kasturba menehtyi.

Intian itsenäistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandhi saavutti suurimman tavoitteensa ja unelmansa kansalaistottelemattomuuden keinoin ilman sotaa siirtomaaisäntä Isoa-Britanniaa vastaan 15. elokuuta vuonna 1947, kun Intia viimein itsenäistyi.

Gandhi olisi tahtonut pitää maan yhtenäisenä, mutta ei kyennyt estämään Pakistanin irrottautumista Intiasta elokuussa. Tapahtumaa seurasi hindujen ja muslimien sisällissota. Gandhi aloitti syyskuun alussa nälkälakon rauhan puolesta. Gandhin tahto toteutui, kun uskonnolliset johtajat sopivat aselevosta Kalkutassa. Tapahtumaa alettiin kutsua "Kalkutan ihmeeksi". Muualla maassa väkivaltaisuudet kuitenkin jatkuivat. Gandhi matkusti Delhiin, jossa tammikuussa 1948 ollessaan 78-vuotias aloitti uuden nälkälakon. Hän saavutti jälleen tavoitteensa, rauhan.

Suhtautuminen ihmisoikeuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandhille esiteltiin Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus jo luonnosvaiheessa. Hän piti julistusta sinänsä hyvänä, mutta kuitenkin riittämättömänä välineenä ihmisten olosuhteiden riittävään parantamiseen. Gandhi olisi halunnut julistaa ihmisoikeuksien ("human rights") rinnalla myös ihmisten velvollisuudet (aluksi "human obligations", myöhemmin vaihdettiin muotoon "human responsibilities", joka tuo mieleen pikemminkin vastuuntunnon kuin pakottamisen). Esimerkiksi yhteiskunta ja luonto voivat paremmin, jos ihmiset tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa, eivätkä vain hamua lisää oikeuksia. Yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi parantavat sitten myös ihmisten olosuhteita. Näitä ajatuksia on kehitetty edelleen, ja niitä kutsutaan toisinaan "Gandhin sanomaksi". Globalisaation tukemat asenteet ovat kuitenkin pitkälti ristiriidassa "Gandhin sanoman" kanssa.[1][2]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinduradikaali Nathuram Godse ampui Gandhin Birla Housessa New Delhissä 30. tammikuuta 1948. Murhaaja piti Gandhia syyllisenä Intian heikentymiseen, koska tämä oli edellisenä vuonna vaatinut maksujen suorittamista Pakistanille. Murha tapahtui Gandhin jokailtaisen yleisölle avoimen rukoushetken aikana. Godse ja hänen rikostoverinsa Narayan Apte tuomittiin kuolemaan, ja heidät teloitettiin 15. marraskuuta 1949. Murhapaikasta Birla Housesta tuli vuonna 1984 museo Gandhi Smiriti.[3] Gandhin muistomerkki Raj Ghat on New Delhissä sijaitseva musta marmoripaasi, jonka kyljessä on teksti He Rām (Devanagari: हे ! राम) eli ”Oi Jumala”. Huudahduksen uskotaan olleen Gandhin viimeiset sanat ennen kuolemaa. Gandhin toiveiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin maailman suurimpiin jokiin, kuten Niiliin, Volgaan ja Thamesiin. Pieni osa tuhkaa on säilytetty Kalifornian Self-Realization Fellowship Lake Shrinessa.

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Mahatma Gandhi -sitaatteja.
Karikatyyri Mahatma Gandhista (Józef Gosławski, 1932)

”Silmä silmästä sokeuttaa koko maailman.”

”Vapaudella ei ole arvoa, jos ei ole vapautta tehdä virheitä.”

”Vihaa syntiä, rakasta synnintekijää.”

”En voi opettaa teille väkivaltaa, koska en usko siihen itse. Voin vain opettaa teitä olemaan kumartamatta kenellekään vaikka henkenne uhalla.”

”Heikot eivät anna anteeksi, anteeksianto on vahvuuden ominaisuus.”

”Onnellisuus on se, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.”

”Kun olen epätoivoinen, muistan, että kautta historian totuus ja rakkaus ovat aina voittaneet. On ollut tyranneja ja murhaajia, jotka jonkin aikaa vaikuttavat voittamattomilta, mutta lopulta he aina häviävät. Ajatelkaa sitä aina.” [4]

”Aseisiin turvautuminen osoittaa pelkoa.”

”Väkivalta lisää väkivaltaa.”

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.”

”Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat.”

”Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie.”

”Köyhyys on suurin rikos.”

”Pidän Kristuksestanne, en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

”Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiään.”

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä Karamchand Gandhi
Äiti Putlibai Gandhi

Monet rauhanaktivistit, kuten John Lennon ovat ilmoittaneet ihailevansa Gandhia.

Mahatma Gandhin elämästä on tehty elokuva Gandhi, joka sai ensi-iltansa vuonna 1982. Gandhia näyttelee Ben Kingsley. Elokuvan on ohjannut Richard Attenborough. Se voitti kahdeksan Oscaria ja oli lisäksi ehdokkaana kolmessa muussa kategoriassa.

Ravi Shankarin levy Homage to Mahatma Gandhi [Deutsche Grammophon 1979/1981] sisältää Shankarin helmikuussa 1948 säveltämän, Gandhille omistetun raagan Mohan Kauns.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carta-responsabilidades-humanas.net
  2. Global Ethics scu.edu
  3. Pelle Stampe: Mahatma Gandhin murha. Tieteen Kuvalehti Historia, 9/2009.
  4. http://www.quotationspage.com/quotes/Mahatma_Gandhi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fischer, Louis: Gandhi. (Alkuteos: Gandhi: His Life and Message for the World, 1954.) Suomentanut Risto Mäenpää. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-12101-0.
  • Gandhi, Mahatma: Oma elämäkerta: Kokemukseni totuuden kanssa. Helsinki: Himalaya, 2003. ISBN 951-95364-4-2.
  • Gandhi, Mohandas: Tottelemattomuudesta. (Ensimmäinen laitos nimellä Kirjoituksia. Lähdeaineisto: Essential writings, Mohandas Gandhi.) Toimittaneet ja suomentaneet Eila Salomaa ja Jukka Viitanen. Uudistettu ja toimitettu laitos. Helsinki: Taifuuni, 2003. ISBN 951-581-083-3.
  • Sorabji, Richard: Gandhi & the Stoics: Modern Experiments on Ancient Values. Oxford: Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-964433-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mohandas Gandhi.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Mahatma Gandhi -sitaatteja.