Runkolinja 550

Wikipedia
Ohjattu sivulta Jokeri-linja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jokeri-linja
Uuden ilmeen mukainen Lahti Scala -telibussi uudistuneen liikenteen aloituspäivänä Otaniemessä
Vanhan Jokeri-värityksen mukainen Volvo 8700LE Westendinasemalla

Runkolinja 550 on pää­kaupunki­seudun poikittaisliikenteessä kulkeva bussilinja, joka on edelleen kehitys­projektin kohteena. Vuosina 2006–2013 siitä käytettiin nimeä Jokeri-linja (ruots. Jokerlinjen). Linjan numero on vuodesta 2003 alkaen ollut 550 ja reittinä WestendinasemaTapiolaLeppävaaraPitäjänmäkiHuopalahtiOulunkyläItäkeskus. Arkisin linjaa käyttää noin 30 000 matkustajaa päivässä.[1] Linjan matkustajamäärät ovat nousseet odotuksia korkeammaksi ja matkustajapalaute on ollut myönteistä.kenen mukaan?

Jokeri-nimen käytöstä luovuttiin 12. elokuuta 2013, jolloin linjasta 550 tuli ensimmäinen HSL:n runkolinja ja linjaa alettiin ajaa uusilla oranssin tilaajavärityksen mukaisilla busseilla.[2] Linjan korvaaminen vuoteen 2020 mennessä Raide-Jokeriksi kutsutulla pikaraitiotiellä on edelleen suunnitteilla.

Linjan vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja 550, esi-Jokeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjan 550 bussi joukkoliikennesillalla Viikissä

Säästösyistä bussi-Jokeri toteutettiin aluksi tavallisena bussilinjana ilman merkittäviä parannuksia, kuten liikennevaloetuuksia, omia pysäkkejä ja erottuvuutta muista linjoista. Linjan 550 liikennöinti aloitettiin 18. elokuuta 2003 parantamaan pääkaupunkiseudun heikoiksi miellettyjä poikittaisyhteyksiä.kenen mukaan? Tätä Jokerin esiastetta liikennöitiin vain arkisin. Vuoroväli oli pahimpaan ruuhka-aikaan 7 minuuttia, ruuhka-ajan reunoilla 10 minuuttia, päivällä 15 ja liikennöintiajan ääripäissä 30 minuuttia. Linjaa liikennöi HKL-Bussiliikenne.

Varsinainen Jokeri-linja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerin sininen pysäkkikatos Viikissä
Jokeri-valot Viikintien ja Pihlajamäentien liikenneympyrässä.

Linjan nimeksi ja brändiksi tuli Jokeri 13. elokuuta 2006, ja linja sai oman ilmeensä mukaiset bussit ja pysäkkikatokset. 550 jäi yhä käyttöön linjatunnuksena. Liikennöintiä tihennettiin ruuhka-aikoina 5 minuuttiin ja päivisin 10 minuuttiin. Viikonloppuisin linjaa liikennöitiin 20-30 minuutin välein. Myöhemmin linjalle matkustajamäärien kasvaessa lisättiin useita erillisiä ruuhkalähtöjä, liikennöintiaikaa pidennettiin ja hiljaisen ajan vuoroväli lyhennettiin 20 minuuttiin.

Nimi Jokeri on lyhenne sanoista JOukkoliikenteen KEhämäinen RunkolInja. [3]

Bussit alkoivat pysähtyä vain Jokeri-tunnuksella merkityille pysäkeille. Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Westendinasemalle kulkevalla reitillä on vain 38 Jokeri-pysäkkiä, joiksi on valittu pysäkeistä keskeisimmät. Pysäkkien vähyydellä pyrittiin nopeuttamaan linjan reitti noin tuntiin. Pysäkit saivat myös oman värityksensä. Jokeri-linjan pysäkkikatokset olivat sinisiä tavanomaisen vihreän sijasta. Jokeri-pysäkkikatoksia ei ollut Itäkeskuksen metroaseman, Huopalahden aseman, Leppävaaran eikä Westendinaseman pysäkeillä, vaan niille jätettiin esiasteen aikaiset J550-tunnukset.

Linja sai käyttöön myös liikennevaloetuudet, joiden rakentaminen jatkui myös linjan avaamisen jälkeen. Linjan reitillä on myös useita sen kulkua nopeuttavia liikenneratkaisuja. Haagassa linjan reitti kulkee Eliel Saarisen tien joukkoliikennekatua pitkin, joka alittaa Huopalahden aseman. Linjan alkuvaiheessa busseja ohjattiin myös raitiovaunuvalojen kaltaisilla Jokeri-valoilla joissakin kiertoliittymissä. Viikissä bussit käyttävät metron entisen yhdysraiteen reitille rakennettua joukkoliikennekatua. Linja ylittää Lahden moottoritien ja Vantaanjoen yksikaistaisia, valo-ohjattuja siltoja pitkin.

Linjan käyttöön tuli Otaniemessä Konemiehen pysäkkipari ja sen reitti oikaistiin kulkemaan suoraan Otaniemestä Tapiolaan, jolloin Keilaniemen reittiosuus jäi pois. Samalla linjalta poistui yhteinen pysäkki Länsiväylän länteen kulkevien linjojen kanssa, mikä pidensi vaihtomatkaa näille linjoille joitakin satoja metrejä.

Jokeri-linjan tarjouskilpailussa vaadittiin vähäpäästöisiä suurkapasiteettibusseja erityisellä YTV:n laatimalla graafisella ilmeellä. Kilpailun voitti Concordia Bus Finland, joka hankki linjaa varten 29 uutta Volvo 8700LE -telibussia. Nämä bussit alittivat tiukat Euro5-päästövaatimukset. Busseissa käytettiin myös nauhoittavaa kameravalvontaa. Linjan liikennöintikustannukset olivat noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruuhkautuminen ja muiden linjojen parannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerin matkustajamäärien kasvaessa myös rinnakkaislinjojen tarjontaa kasvatettiin Jokerin ruuhkautumisen hillitsemiseksi. Syysliikenteen alussa 2007 aloitti Helsingin sisäinen linja 52V reitillä ViikkiOulunkyläMunkkiniemi, joka on osuudella Viikistä Vihdintielle päällekkäinen Jokerin ruuhkaisimman osuuden kanssa. Linja pysähtyy muillakin kuin Jokeri-pysäkeillä. Linja ei kuitenkaan merkittävästi auttanut Jokerin ruuhkatuntien matkustajamäärissä.[4] Linjan 52V liikennöinti loppui vuoden 2008 lopussa.[5] Myös Jokeri-linjan vuorovälejä viikonloppuliikenteessä lyhennettiin syksyllä 2007. Lauantaisin vuoroväli lyheni 15 minuutista 10 minuuttiin; sunnuntaisin muutos oli 20 minuutista 15 minuuttiin.

Runkolinja 550[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osittain Jokerin menestyksen ansiosta HSL päätti alkaa ottaa runkolinjoja käyttöön myös muualla seudulla, ja Jokeri-brändin käytöstä päätettiin luopua ja siirtyä oranssin värityksen mukaisiin runkolinjoihin. HSL päätti siirtyä linjalla 550 liikennöinti­sopimus­kauden vaihtuessa 12. elokuuta 2013 runkolinjaväritykseen, ja näin Jokerista tuli HSL-alueen ensimmäinen runkolinja. Liikennöinti siirtyi Helsingin Bussiliikenteelle.

Kalustona linjalla käytetään Lahden autokoritehtaan valmistamia Scala-busseja, jotka on maalattu oranssiin HSL-väritykseen.[2] Oranssi väri rinnastuu metron oranssiin, kuvaten korkeaa palvelutasoa ja raideliikenteen kaltaista matkustamisen helppoutta.[6] Linjalla on myös otettu käyttöön avorahastuskokeilu, jossa bussiin voi raidekulkuneuvojen tapaan nousta sisään ilman lipun näyttämistä kuljettajalle ja myös keskiovesta. Tällä pyritään ensisijaisesti nopeuttamaan bussin pysäkkiaikoja ja tasaamaan niiden vaihtelua.[2]

Lisäksi linjalla on käytössä aktiivinen liikenteenohjaus kello 7–9 ja 15–18, jossa Helsingin bussiliikenteen työnjohtaja pyrkii tasaamaan bussien ketjuuntumista.[7]

Linjan ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennevaloetuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikennekatujen lisäksi linjan 550 bussien kulkua pyritään nopeuttamaan liikennevaloetuuksin ja erityisin Jokeri-valoin.

Reitin varrella on 35 liikennevalo-ohjattua risteystä ja kahdeksat suojatievalot. Yhdessä liikennevaloristeyksessä on ikivihreä linjan 550 busseille ja yksissä suojatievaloissa bussiohitus. Helsingissä kaikissa reitin liikennevaloissa Vihdintien liikenneympyrää lukuun ottamatta on etuudet Jokeri-busseille. Espoon puolella liikennevaloetuus on käytössä seitsemässä risteyksessä ja etuudettomia risteyksiä on yhdeksän.

Linjan varrelta löytyy myös erityisiä tätä linjaa varten ohjemoituja liikennevaloja neljästä eri paikasta. Näillä pysäytetään risteävien teiden liikenne linjan 550 bussin lähestyessä. Tällaiset valot vastaavat ulkonäöltään tasoristeysten valo-opasteita, mutta valon vaihtumisesta varoitetaan vilkkuvalla keltaisella ja seis-opasteena on kaksi vilkkumatonta punaista valoa.

Matkustajainformaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjalla 550 on kaikkiaan 38 pysäkki­paria, joista 13 on varustettu reaaliaikaisin aikataulunäytöin. Näillä näytöillä esitetään seuraavien bussien saapumisajat pysäkille sekä mahdolliset häiriötiedotteet. Oulunkylän aseman näytöt saatiin toimimaan vasta 19. elokuuta 2006. Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen infotaulut otettiin käyttöön vasta marraskuussa 2006. Espooseen näyttötauluja saatiin odottaa vuoteen 2007 asti laitetoimittajan toimitusvirheen vuoksi.

Bussien sisällä on näyttöpaneeli, jossa lukee seuraavan pysäkin nimi ja linjan määränpää. Myös automaattiset pysäkkikuulutukset olisivat teknisesti mahdollisia, mutta niitä ei ole ainakaan vielä käytössä. Bussien sisältä löytyy myös linjan reittiä kuvaava kartta.

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiheästi liikennöivien, pitkien bussireittien ketjuuntuminen pareittain kulkeviksi autoiksi tai jopa monen auton letkoiksi on maailmalla yleinen ja hyvin tunnettu ongelma, josta myös runko­linja 550 kärsii. Ruuhkan bussimäärän vähentämiseksi bussien kapasiteettia nostamalla linjalla on myös kokeiltu göteborgilaista kaksinivelkalustoa. Syksyllä 2013 ketjuuntumisen ongelmaa alettiin korjata myös aktiivisella liikenteenohjauksella kello 7–9 ja 15–18.[7]

Tutkimuksien mukaan edes satunnaiset epävakiot, kuten matkustajamäärien vaihtelut tai liikenteen sujuvuuden vaihtelut eivät selitä ongelmaa (tai ole asian ratkaisun avain). Ratkaisumalleja ja teorioita on monia, mutta on silti enemmän sääntö kuin poikkeus, että hallitsemattomana tällaisen reitin liikenne pyrkii puuroutumaan mainituiksi letkoiksi.[8][9][10]

Raide-Jokeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki esitteli suunnitelman Jokeri-pikaraitiotiestä alun perin vuonna 1990, ja vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Raide-Jokeri oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi.[11]

Bussi-Jokerin aloittamisen jälkeen raide-Jokerin rakentamisajankohtaa päätettiin suunnitelmissa lykätä, aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti. Bussi-Jokerin suuri suosio ja ylikuormitus ovat kuitenkin ajaneet aikaistamaan rakentamista. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:ssä raide-Jokeri on listattu vuoteen 2020 mennessä toteutettaviin hankkeisiin, mutta kiireellisyysjärjestyksessä toiseksi viimeisenä mm. metron ja kaupunkiratojen laajennusten jälkeen.[12] Järjestyksestä on kuitenkin todettu, että yksittäisen hankkeen viivästyminen ei saa viivästyttää seuraavien aloitusta. Tällä hetkellä linja on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa merkitty vuosille 2017–2020.[13]

Jokeri I -pikaraitiotien linjaus vastaa karkeasti nykyistä bussilinjaa, mutta kulkee suuren osan matkasta erillään muusta liikenteestä ja poikkeaa bussilinjan reitistä paikoitellen merkittävästi, varsinkin Pitäjänmäen ja Tapiolan välillä. Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistui toukokuussa 2009.[14] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava kustannusarvio ja kaavavarausten teko tuli mahdolliseksi. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta suositti työn jatkamista hankesuunnitelmalla välittömästi. HKL:n johtokunta päätti HKL:n suunnittelijoiden esityksen perusteella kesäkuussa 2009 selvittää edelleen mahdollisuuksia kehittää Jokeria bussi- tai johdinautolinjana, mikä kuitenkin selvittämisen jälkeen hylättiin.[15]

Runkolinja 560[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllärintien pysäkkikatos rakenteilla

YTV ja HKL sekä näiden seuraaja HSL ovat suunnitelleet myös Jokeri 2 -bussilinjaa. Suunnitelmasta puhutaan tällä hetkellä sekä työnimellä Jokeri 2 että linjanumerolla 560. HSL:n runkolinjauudistuksen myötä linjan kaikki informaatio tehdään kuitenkin nimitystä runkolinja 560 käyttäen.

Hankesuunnitelmassa[16] linjan ensimmäinen vaihe kulkisi reittiä MyyrmäkiKuninkaantammiPaloheinäMalmiKontulaMellunmäkiVuosaari. Sen pohjana Helsingin puolella toimisi nykyinen linja 78. Linja olisi osa HSL:n uutta runkolinjaverkostoa 550-linjan tavoin, ilman Jokeri-brändiä. Toisessa vaiheessa on ehdotettu linjan jatkamista Myyrmäestä Matinkylään.

Linjan toteuttaminen edellyttää 1,2 kilometrin mittaisen tunnelin rakentamista Paloheinän ja Kuninkaantammen välille. Tunnelin rakennustyöt alkoivat elokuussa 2013 ja sen kustannus on 23,8 miljoonaa euroa.[17]

Linjan liikennöinti aloitetaan ruuhka-aikaan 8 minuutin ja päivisin 12 minuutin vuorovälillä. Kilpailutettu liikenne alkaa syksyllä 2015 tunnelin ja muiden järjestelyiden valmistuttua.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jokerin matkustajamäärät edelleen kasvussa hsl.fi. 25.5.2010. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 18.8.2010.
  2. a b c Uutisarkisto 12.8.2013: Bussilinja 550 kulkee oranssissa ja kokeilee avorahastusta Helsingin kaupunki. Viitattu 12.9.2013.
  3. Helsingin kaupungin yleiskaavakartta 2002 hel.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2012.
  4. YTV ei halua muuttaa suositun Jokeri-linjan reittiä ytv.fi. 15.11.2007. YTV. Viitattu 28.11.2007.
  5. Vuodenvaihteen muutoksia liikenteessä hkl.fi. 2.1.2009. HKL. Viitattu 4.1.2009.
  6. HSL Liikenteessä: Jokerilinjalla ei eksy http://hslliikenteessa.blogspot.fi. 12.8.2013. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 12.8.2013.
  7. a b HSL Liikenteessä: Runkolinjalla ei eksy http://hslliikenteessa.blogspot.fi. 14.8.2013. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 20.8.2013.
  8. http://www.sbstransit.com.sg/doyouknow/facts_bus.aspx#1
  9. http://www.its.berkeley.edu/publications/UCB/2009/VWP/UCB-ITS-VWP-2009-12.pdf
  10. http://www.uctc.net/research/diss165.pdf
  11. Jokerilinja www.kaupunkiliikenne.net. 14.3.2010. Antero Alku. Viitattu 8.11.2020.
  12. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011), Liikennejärjestelmäluonnos www.hsl.fi. 26.10.2010. HSL. Viitattu 20.8.2013.
  13. Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2014 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2015-23 hel.fi. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, liikennesuunnitteluosasto. Viitattu 20.8.2013.
  14. Raide-Jokeri Alustava yleissuunnitelma 2009 raidejokeri.info. Toukokuu 2009. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, YTV, Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 8.11.2020.
  15. Haltian kiskotyö. Kokouskuulumiset: HKL:n johtokunta 18.6.2009 haltia.blogspot.com. 18.6.2009. Mirva Haltia. Viitattu 8.11.2020.
  16. Joukkoliikennelautakunnan esityslista: Hankesuunnitelma ja hankepäätös Jokeri 2 -linjan toteuttamisesta hel.fi. 13.11.2008. Joukkoliikennelautakunta. Viitattu 29.3.2009.
  17. Bussitunnelin louhinta alkaa nyt Paloheinässä helsinginuutiset.fi. 21.8.2013. Helsingin uutiset. Viitattu 14.9.2013.
  18. Runkolinja 560 hsl.fi. HSL. Viitattu 14.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Runkolinja 550.