Yle TV1

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta YLE TV1)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yle TV1
Yle TV1 logo.svg
Lähetykset alkoivat1. tammikuuta 1958
OmistajaYleisradio
Kuvaformaatti16:9 576i (SDTV)
16:9 1080i (HDTV)
KatsojaosuusNousua 28,9 % (2017, Finnpanel)
MaaSuomen lippu Suomi
Näkyvyysaluekoko maa
AiemminSuomen Televisio
(19581965)
TV-ohjelma 1
(19651970)
TV1
(19702001)
YLE TV1
(20012012)
Rinnakkaiskanava(t)Yle TV2
Yle Teema & Fem
Kotisivutv1.yle.fi
Saatavuus
Antenniverkko
Digitakanava 1
DNAkanava 21 (HD)
Satelliitti
Canal Digitalkanava 1 (HD)
Kaapeliverkko
Elisakanava 1
kanava 21 (HD)
DNAkanava 1
kanava 21 (HD)
Teliakanava 1
kanava 21 (HD)
IPTV (ADSL)
Maxivision Viihde
Elisa

Yle TV1 (puhekielessä Ykkönen) on Yleisradion omistama televisiokanava, joka tarjoaa yleisölle uutisia, urheilua ja viihdettä suomeksi. Lähes 70 % Yle TV1:n ohjelmistosta koostuu asiaohjelmista.lähde?

Yle TV1 lähetti ohjelmaa nimellä Suomen Televisio vuodesta 1958 vuoteen 1965. Kun Yle osti Tesvision ja Tamvision, Suomen Televisio sai nimekseen TV-ohjelma 1, ja Tesvisio-Tamvisio sai nimekseen TV-ohjelma 2.

Yle TV1 HD aloitti lähetyksensä 28. tammikuuta 2014.

Ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäin esitettävät ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäin esitettäviä ohjelmia ovat:

  • Yle Uutiset kello 17.00, 18.00 ja 20.30
  • Urheiluruutu arkisin kello 20.55, lauantaisin kello 20.50 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 20.45
  • Uutisikkuna öisin, kun ei ole muuta ohjelmaa lähetettävänä

Arkiaamuisin kello 6.25–9.30 esitetään Aamu-TV ja iltapäivällä klo 15.10–16.00 sen kooste Tänään otsikoissa.

Säännöllinen arkipäivien ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkipäivien ohjelmisto alkaa kello 5.55 ohjelmauusinnalla, jota seuraa Aamu-TV. Aamuohjelmaa seuraavat tyypillisesti uusinnat.

Viiden minuutin mittaisia uutissähkelähetyksiä esitetään kello 11.00, 15.00 ja 17.00. Ylen englanninkieliset uutiset (Yle News) esitetään kerran päivässä klo 15.05. Klo 16.50 näytetään venäjänkieliset uutiset (Novosti Yle) ja klo 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. Yle TV1:n joka ilta kello 20.30 esitettävä pääuutislähetys on Suomen katsotuin uutislähetys ja kerää kanavalle päivittäin peräti miljoona katsojaa.[1] Uutisten myöhäislähetyksen alkamisaika riippuu muusta ohjelmistosta.

Päivän mittaan näytetään parina edellisenä päivänä esitettyjen ohjelmien uusintoja. Torstaisin esitetään Eduskunnan kyselytunti klo 16–16.55.

Kello 17:n Yle Uutisten jälkeen on vuorossa ulkomainen sarja, esimerkiksi Isä Brown ja hänen laumansa, Doc Martin, Murdochin murhamysteerit tai Kotiin takaisin. Tiistaista perjantaihin kello 18.30 esitetään viihteellinen keskusteluohjelma Puoli seitsemän.

Maanantai-illan ohjelmistoon kuuluvat Uutisvuodon uusinta, Prisma-dokumentti, MOT ja Dokumenttiprojekti. Tiistai-illassa ohjelmistoon kuuluvat dokumentti ja Prisma Studio sekä ulkomainen elokuva tai minisarja. Keskiviikon alkuilta on varattu historiadokumentille. Torstai-illan ohjelmistossa ovat Kuningaskuluttaja ja Ulkolinja-dokumentti.

Kesäisin ohjelmisto poikkeaa syys- ja kevätkauden ohjelmistosta.

Viikonloppujen ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikonloppuisin esitetään Yle Uutisten viiden minuutin sähkelähetys tunnin välein kello 8.00 alkaen kello 11.00 saakka. Sunnuntaisin normaalisti kello 10.00 esitettävän uutislähetyksen alkamisaika saattaa aikaistua viidellä minuutilla jumalanpalveluksen takia. Uutislähetysten välissä esitetään uusintoja.

Lauantai-iltaisin klo 20.30 uutislähetyksen jälkeen ennen Urheiluruutua lähetettiin aiemmin suora lottoarvonta, joka siirtyi MTV3:lle lokakuussa 2013. Viimeinen arvonta nähtiin TV1:ssä 28. syyskuuta 2013.[2] Urheiluruudun jälkeen vuorossa ovat Yle Leaks ja Uutisvuoto.

Lauantaisin ja sunnuntaisin esitetään ohjelmia kuten Pokka pitää ja Kotirintaman naiset. Lauantai-illan ohjelmistoon kuuluvat muiden muassa Avara luonto ja Uutisvuoto sekä ajoittain vaihtuvia rikossarjoja kuten Midsomerin murhat, Nuori Morse, Syrjäinen maa, Neiti Marple ja Hercule Poirot. Sunnuntai-illan ohjelmistoon kuuluvat Arto Nybergin keskusteluohjelma ja Kotikatsomo, joka sisältää kotimaisia draamasarjoja, esimerkiksi Sorjonen ja Korpelan kujanjuoksu.

Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle lähettää viihdettä pääasiassa toisella pääkanavalla Yle TV2:ssa, mutta Ylen katsotuimmat viihdeohjelmat ovat pääasiassa ykköskanavalla.[3] Kanavan katsotuin viihdeohjelma on vuodesta 1998 alkaen pyörinyt Uutisvuoto, joka kerää lauantai-iltaisin keskimäärin 700 000 katsojaa.[4] Kanavan toiseksi katsotuin ohjelma on Uutisvuotoa edeltävä, syyskuusta 2011 esitetty YleLeaks.[3] Ohjelmapaikalla lähetettiin vuosina 2001–2008 kotimaista klassikkosatiirisarjaa Itse valtiaat. TV1 lähetti Eurovision laulukilpailut Suomen televisiossa vuosina 1960–2001, jonka jälkeen se siirtyi TV2:lle. Eurovision laulukilpailun 2017 ensimmäinen semifinaali näytettiin kuitenkin ykkösellä jalkapallo-ottelun takia, kuin taas toinen semifinaali ja finaali tulivat TV2:n puolelta.

Logot ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1958–1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1958 alussa[5] käyttöön otetussa Suomen Television tunnuksessa oli neljä joutsenta, joiden keskellä luki Suomen televisio. Taustaväri oli harmaa, koska siihen aikaan ei ollut värilähetyksiä. Lopputunnuksessa teksti katosi, sitten joutsenet menivät kauemmaksi ja tausta katosi.lähde? Tosin vuosien 1958–1965 tunnusta käytettiin ainakin jouluna, jolloin siinä oli lumisadetta ja joulupukki.lähde? Tunnukset olivat käytössä 1. maaliskuuta 1965 asti.[6]

1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuusta joulukuuhun 1965 kanavalla oli väliaikainen tunnus. TV-ohjelma 1 lähetyksen loppupuolella nähtiin ruutu, jossa näkyi valkoisia viivoja ja tumman ympyrän sisällä näkyy teksti "Yleisradio tv-ohjelma 1".[7] Tunnuksessa soi lyhyt kellopelillä soitettu melodia.[8]

1965–1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouluaatosta 1965[9] vuoden 1991 loppuun TV1:n lähetys alkoi ja päättyi tunnuksella, jossa oli sininen (ennen väriaikakautta harmaa) tausta ja jossa neljä joutsenta kohtasi toisensa muodostaen vinoneliön. Neliön sisäpuolen yläosaan ilmestyi sana ”Yleisradio” tai (ruotsiksi ”Rundradion”, jos päivä alkoi tai loppui ruotsinkielisellä ohjelmalla) ja alaosaan teksti ”TV 1”. TV2:lla oli sama tunnus, paitsi alaosaan ilmestyi teksti Yleisradio TV 2 (ks. kuva artikkelista Yle TV2). Vuoden 1992 alusta syksyyn 1999 TV1:n lähetykset aloitti ja päätti Yleisradion rengastunnus, josta kerrotaan tarkemmin Yleisradion artikkelissa kohdassa Yhtiötunnukset.

1970–1987[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TV1:llä oli pitkään 30. elokuuta 1987 asti käytössään logo, joka esitti leveähköä ykköstä, jonka sisällä oli kirjaimet ”tv”. Tuolloin TV1:llä ei ollut tunnusfilmiä, vaan ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen näytettiin päivittäin vaihtuvaa luontokuvaa, johon oli liitetty TV1:n logo ja jonka aikana kuului ote joutsentunnuksen sävelestä kellopelillä soitettuna. Joskus ennen MTV:n osuutta saatettiin esittää myös joutsentunnus, mikäli TV1:n osuus oli jo päättynyt siltä päivältä. 9. syyskuuta 1986 Yleisradio täytti 60 vuotta ja sen kunniaksi syyskuun alussa näytettiin erikoistunnusta, jossa oli teksti yle60, joka näkyi aluksi keltaisena, mutta sitten tausta muuttui siniseksi sekä teksti valkoiseksi. Lopussa TV1:n logo ilmestyi vasempaan yläkulmaan. 60-vuotisjuhlatunnuksessa joutsentunnuksen sävel kuului syntetisaattorilla soitettuna.

1987–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. elokuuta 1987[10] TV1 otti käyttöönsä logon, joka esitti ykköstä, jonka jokainen viiva oli erivärinen. Tunnusfilmissä oli tummansininen tausta ja siinä ykkönen ensin kasaantui, näkyi vähän aikaa ja lopulta hajosi. Tunnusfilmiä esitettiin ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen. Tunnus oli käytössä vuoden 1992 loppuun asti.

1993–1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1993–1998 TV1:llä oli käytössä logo, joka oli tummanpunainen neliö, jonka oikeassa reunassa oli valkoinen ykkönen. Tunnusfilmissä käytettiin kuutiota, jonka jokaisella puolella oli eri taustaväri. Kuution jokaisen puolen oikeassa reunassa oli myös läpinäkyvä ykkönen.

1998–2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1998–2007 käytössä ollut logo oli muunnelma vuosina 1993–1998 käytössä olleesta logosta. Neliö oli muutettu kirkkaamman punaiseksi, sen reunoja oli pyöristetty ja siitä oli lohkaistu irti ykkönen. Elokuussa 1998 käyttöön otettu logo näkyi nyt myös ruudun oikeassa yläkulmassa (toukokuun lopussa 2005 yläkulmaan tuli tilalle teksti "|YLE| TV1"; tuossa yhteydessä TV2 sai uuden ilmeen, mutta TV1:n kanavailme säilyi). Tuona aikana oli käytössä kaksi erilaista kanavailmettä, joista jälkimmäinen tuli käyttöön vuonna 2001. Lokakuussa 2002 jälkimmäinen ilme sai pientä päivitystä.

2007–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväästä 2007 maaliskuuhun 2012 käytössä ollut logo muistutti Yleisradion alkuaikojen tunnuksen joutsenta. Taustaväri oli sininen ja logo valkoinen. Illan viimeisen ohjelman jälkeen tuli logo jossa joutsen katosi kuvaruutuun ja alle ilmestyi teksti ”Hyvää yötä” ja ennen aamun ensimmäisen ohjelman alkamista tuli logo jossa joutsen palasi kuvaruutuun ja tuli teksti ”Hyvää huomenta”.

2012–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. maaliskuuta 2012 Yle TV1:n ilme uudistui merkittävästi. Kanavalogo siirtyi Ylen uudistuksen myötä oikeasta yläkulmasta vasempaan yläkulmaan. Joulukuussa 2012 ilmettä hieman päivitettiin.

4. maaliskuuta 2016 ilmettä uudistettiin jälleen hieman, mutta logo pysyi samana. Uudessa ilmeessä on otettu huomioon mm. parempi näkymä mobiililaitteissa.[11]

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanavan johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1958–1969 Suomen Televisiosta/TV-ohjelma 1:stä vastasivat Yleisradion suomenkielinen ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoma sekä tv-ohjelmapäällikkö Ville Zilliacus. Koskiluoman kuoleman jälkeen toimea hoiti vähän aikaa ruotsinkielisen ohjelmayksikön johtaja Christoffer Schildt.

Vuosina 1970–1994 Yle TV1:llä oli oma johtaja.

1. huhtikuuta 1994 organisaatiouudistuksessa aiemmin erilliset ohjelmayksiköt TV1 ja TV2 siirtyivät televisiotoimialan johtajan Heikki Lehmuston alaisuuteen, muut yksiköt olivat uutis- ja ajankohtaistoiminta sekä Teksti-TV. Kanavaa johti nyt ohjelmajohtaja. Vuonna 2007 nimike muutettiin kanavapäälliköksi ja 2011 ohjelmapäälliköksi.

Kuuluttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle TV1:llä on edelleen kuuluttajia, toisin kuin sisarkanava Yle TV2:lla.

Yle TV1:n katsotuimmat TV-lähetykset vuonna 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Ohjelma Päivämäärä Tavoittavuus Keskikatsojamäärä
1. Yle Uutiset 6.12.2017 2 842 000 2 793 000
2. Linnan juhlat 6.12.2017 3 201 000 2 660 000
3. Kohti linnan juhlia 6.12.2017 2 120 000 1 548 000
4. Suomen Turku julistaa joulurauhan 24.12.2017 1 428 000 1 222 000
5. Linnan juhlien jatkot 6.12.2017 2 076 000 1 170 000
6. Itsenäisyyspäivän paraati 6.12.2017 1 580 000 1 138 000
7. Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset 25.5.2017 1 595 000 1 088 000
8. Urheiluruutu 4.1.2017 1 181 000 1 043 000
9. Yle Uutiset alueeltasi 5.1.2017 926 000 926 000
10. Tartu Mikkiin: Oi Jouluyö 24.12.2017 848 000 912 000

Lähde:[12]

YLE TV1+[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YLE TV1+ oli Yle TV1:n rinnakkaiskanava, joka lähetti TV1:n ohjelmat samaan aikaan mutta siten, että vieraskielisten ohjelmien teksti oli ”poltettu” kuvaan kiinni TV1:n käyttämästä DVB-tekstityksestä poiketen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TV-mittaritutkimuksen tuloksia
  2. Lotto nähdään viimeistä kertaa Ylellä 29.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2013.
  3. a b Viihdeohjelmat Syyskuu 2013. Finnpanel. Viitattu 9.10.2013.
  4. TV-mittaritutkimuksen tuloksia FinnPanel.
  5. Kertomus Yle toiminnasta 1958 (PDF) Yle. Viitattu 18.9.2017.
  6. Kertomus Yle toiminnasta 1965 (PDF) Yle. ”Televisiotoiminnan alusta lähtien käytössä ollut nimitys Suomen Televisio ja sen tunnuksena olleet joutsenet jäivät historiaan maaliskuun 1. päivänä, jolloin Yleisradion molemmat televisio-ohjelmat saivat aikaisempien nimien tilalle numerot.” Viitattu 18.9.2017.
  7. https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1965-03-02/36
  8. Kun töllötin tuli tupaan 7.1.2011. Yle. Viitattu 3.10.2017.
  9. https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1965-12-28/23
  10. https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1987-08-31/53
  11. Ykkösen ilme uudistuu yle.fi. Viitattu 26.12.2016.
  12. Finnpanel - TV-mittaritutkimus finnpanel.fi. Viitattu 8.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]