Sorjonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sorjonen
Sorjonen-1.jpg
Tyyli rikosdraama
Kestoaika 58 min
Pääosissa
Alkuperämaa Suomen lippu Suomi
Verkko Yle TV1
Esitetty 16. lokakuuta 2016 – tauolla
Tuotantokausia 1
Jaksoja 11
Tuotanto
Vastaava(t) tuottaja(t)
Ohjaaja(t)
Käsikirjoittaja(t)
  • Miikko Oikkonen
  • Matti Laine
  • Atro Lahtela
  • Antti Pesonen
Kuvaaja(t)
  • Anssi Leino
  • Mika Orasmaa
  • Mikael Gustafsson
Tuotantoyhtiö(t) Fisher King Production Oy
Palkinnot
Voitetut Kultainen Venla (2016)
Vuoden draamasarja
Paras miesnäyttelijä, Ville Virtanen
Paras naisnäyttelijä, Anu Sinisalo
[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sorjonen on suomalainen rikosdraamasarja, jonka esittäminen alkoi Yle TV1:llä syksyllä 2016. Sarjaa on luonnehdittu Suomen ensimmäiseksi nordic noir -sarjaksi.[2]

Sarjan pääosassa on keskusrikospoliisin rikostutkija Kari Sorjonen (Ville Virtanen), joka muuttaa vakavasta sairaudesta toipuvan vaimonsa Pauliinan (Matleena Kuusniemi) ja teini-ikäisen tyttärensä Janinan (Olivia Ainali) kanssa vaimonsa lapsuuden maisemiin itäsuomalaiseen rajakaupunkiin Lappeenrantaan. Uudessa kotikaupungissaan Kari Sorjonen aloittaa työt paikallisen poliisin vakavien rikosten erikoisyksikössä (lyh. VARE).[2]

Sarjan 11-osainen ensimmäinen tuotantokausi koostuu viidestä erillisestä rikostapauksesta, joiden otsikot ovat ”Nukkekoti, ”Sudenkorennot”, ”Raivotar”, ”Nainen järvessä” sekä ”Loppupeli”.[2]

Gummerus julkaisee sarjan pohjalta J. M. Ilveksen (salanimi) kirjoittaman kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa Sorjonen – Nukkekoti julkaistiin lokakuussa 2016.[3]

Sorjonen voitti vuoden 2016 Kultainen Venla -gaalassa parhaan draamasarjan palkinnon. Lisäksi Ville Virtanen palkittiin sarjasta parhaan miesnäyttelijän palkinnolla, ja Anu Sinisalo parhaan naisnäyttelijän palkinnolla.[1]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Ville Virtanen  … Kari Sorjonen  
 Matleena Kuusniemi  … Pauliina Sorjonen  
 Anu Sinisalo  … Lena Jaakkola  
 Lenita Susi  … Katia Jaakkola  
 Kristiina Halttu  … Taina Perttula  
 Olivia Ainali  … Janina Sorjonen  
 Ilkka Villi  … Niko Uusitalo  

Sivurooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Niina Nurminen  … Johanna Metso  
 Laura Malmivaara  … Anneli Ahola  
 Mikko Leppilampi  … Mikael Ahola  
 Janne Virtanen  … Robert Degerman  
 Max Bremer  … Hannu-Pekka Lund  
 Svante Martin  … Gösta Liljeqvist  
 Matti Laine  … Risto Susi-Huhtala  
 Jasmin Hamid  … Jenna Luhta  
 Eerikka Välilähde  … Satu-Maria Porttila  
 Satu Paavola  … Veera Niemi  
 Maria Kuusiluoma  … Jaana Erkki  
 Johan Storgård  … Tuomas Heikkinen  
 Elias Salonen  … Elias Ström  

Muissa rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jaakko Saariluoma  … Esa Kuparinen  
 Rimantas Bagdzevicius  … Andrei Fedor  
 Vera Kiiskinen  … Liisa Kuparinen  
 Ronja Porthan  … Roosa Kuparinen  
 Heikki Ranta  … Matias Wasikova  
 Kerli Kyllönen  … Valentina  
 Kristina Cyziute  … rikospaikkakuvaaja  
 Margarita Strackaityte  … ommeltu tyttö  
 Emilija Latenaite  … ommellun tytön äiti  
 Ossi Ågren  … poliisimies  
 Sanna Kemppainen  … erikoishoitaja  
 Kalle Jokela  … Mika Tenhonen  
 Roope Ryöppy  … Ben Rantala  
 Piitu Uski  … Karoliina Lahti  
 Sampo Sarkola  … Lasse Maasalo  
 Hilla Pekkarinen  … Lumi Tenhola  
 Lauri Tanskanen  … Santeri Kaminen  
 Johanna af Schultén  … Emilia Serala  
 Onni-Ilmari Seppänen  … Emilian poika  
 Heikki Häkkä  … Eläinlääkäri  
 Moona Kosonen  … Tyttö kahvilassa  
 Ilona Chevakova  … Natasha Kurylenko  
 Pekka Huotari  … Pjotr Kurylenko  
 Aino Lustig  … Irina Kihlberg  
 Risto Tuorila  … Risto Karlsson  
 Mirka Rahman  … puheenjohtaja  
 Santtu Hämäläinen  … hoitaja  
 Izidorius Vasiliauskas  … Teemu Lund  
 Jan Tilles  … Iskariot Ranta  
 Samuel Fröler  … Haxen Troels  
 Jouko Ahola  … Hamid  
 Rolandas Dovydaitis  … Magnus  
 Ksenija Maculeviciute  … Vibeke Parsons  
 Janne Hyytiäinen  … Tane Ullakko  
 Nestori Välimäki  … Huoltomies  
 Robert Enckell  … Paul Degerman  
 Saara Kotkaniemi  … Elina Koivula  
 Greta Mandelin  … Nina Telkkä  
 Reidar Palmgren  … Petteri Telkkä  
 Marjaana Maijala  … Minttu Vesterinen  
 Tatu Mönttinen  … Ville Vesterinen  
 Timo-Pekka Luoma  … Julle Laaksonen  
 Paavo Kerosuo  … Jaakko Anttila  
 Johanna Salminen  … Tiina Anttila  
 Annu Valonen  … Elinan äiti  
 Kristiina Halkola  … Elinan isoäiti  
 Ieva Andrejevaite  … Hinni  
 Maija Paunio  … Eve Eronen  
 Pekka Strang  … Esko Kaartinen  
 Mari Perankoski  … Tuuli Paltemaa  
 Heikki Pirhonen  … Seppo Paltemaa  
 Dick Idman  … Kaarle Volkoff  
 Sari Havas  … Anne Volkoff  
 Tommi Eronen  … Ilkka Miettinen  
 Juha-Pekka Mikkola  … satamamestari  
 Pinja Hahtola  … lääkäri  
 Jussi Lehtola  … Jere Arola  
 Katja Kiuru  … sosiaalityöntekijä  
 Maria Kangas  … kondiittori  
 Jarkko Tiainen  … sikafarmari  

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ensimmäinen kausi sisältää erillistä viisi rikostarinaa:

Nukkekoti (jaksot 1–3)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KRP:n huippututkija Kari Sorjonen (Ville Virtanen) muuttaa vaimonsa (Matleena Kuusniemi) ja tyttärensä kanssa Lappeenrantaan saadakseen aikaa perheelleen. Hän aloittaa työt paikallisen poliisin vakavien rikosten erikoisyksikössä (lyh. VARE). Sorjosen perherauha kuitenkin rikokkoutuu, kun järvestä löytyy alastoman naisen ruumis. Perheenisä Esa Kuparinen (Jaakko Saariluoma) työskentelee seuralaispalvelun alaisuudessa, ja kuljettaa Venäjältä nuoria naisia Suomeen. Kuparinen sieppaa venäjänsuomalaisen Katia Jaakkolan (Lenita Susi), koska haluaa suojella häntä. Kun Katian äiti, FSB:n (Venäjän tiedustelupalvelu) leivissä työskentelevä Lena Jaakkola (Anu Sinisalo) huomaa tyttärensä kadonneen, hän tulee Suomen puolelle etsimään Katiaa. Lena löytää Kuparisen piilopaikan, mutta Katia on kadonnut, ja Esa Kuparinen murhattu.

Sudenkorennot (jaksot 4–5)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinhuoltaja Emilia Serala (Johanna af Schultén) salakuljettaa muuntohuumeita Pietarista. Mika Tenhola (Kalle Jokinen) on ostanut kyseisiä huumeita. Mika menee hotelliin tapaamaan huumepoliisi Santeri Kamista (Lauri Tanskanen). Hän löytää kylpyhuoneesta verisen Emilian, ja vieressä makaa murhattu Kaminen, jota on isketty 12 kertaa saksilla. Mika ja Emilia poistuvat paikalta. Aamulla Kamisen ruumis löydetään, ja Sorjosen ryhmä alkaa tutkia tapausta. Lena Jaakkola liittyy Sorjosen ryhmään.

Raivotar (jaksot 6–7)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeuslääkäri Hannu-Pekka Lundilla (Max Bremer) on seksi-suhde seuralaispalvelun naiseen Natashaan (Ilona Chevakova). Kun Hannu-Pekka ja Natasha harrastavat yhdyntää, Natashan suusta alkaa tulla vaahtoa, ja hän joutuu sairaalaan. Sairaalassa Natasha alkaa kouristella. Samaan aikaan kaupunginjohtaja Degermanin rikkaan suvun omistamiin varastoihin on murtauduttu, ja niissä on järjestetty koira-tappeluita. Natashan sisko Irina löytyy kuolleena. Sekä Irinalla, että Natashalla todetaan olevan Rabies. He saivat tartunnan ollessaan mukana laittomissa tappeluissa, joissa koirat purivat heitä. Sorjonen alkaa pelkäämään, että monet hänet läheisensä ovat saaneet tartunnan.

Nainen järvessä (jaksot 8–9)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elina Koivula (Saara Kotkaniemi) löytyy henkihieverissä katiskasta Saimaasta. Hänet on pidetty hengissä hengitysputken avulla. Nainen työskenteli Venäjällä prostituoituna. VARE:n pomo Taina (Kristiina Halttu) ei kuitenkaan halua, että Sorjonen tutkii tapausta. Hän haluaa Sorjosen ja VARE:n tutkivan kansanedustaja Minttu Vesterisen (Marjaana Maijala) autovarkautta.

Loppupeli (jaksot 10–11)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorjosen tytär löytyy Saimaasta veneestä verisenä, ja muistinsa menettäneenä. Samasta veneestä löytyy vasaralla murhattu Esko Kaartinen (Pekka Strang). Syyttäjä Eve Eronen (Maija Paunio) pidättää Sorjosen tyttären Janinan epäiltynä Kaartisen murhasta. Sorjonen aikoo todistaa tyttärensä olevan syytön. Seppo Paaltemaa (Heikki Pirhonen) on kadonnut. Myös sikoja katoaa. Oikeuden tuomari Kaarle Volkoffin (Dick Idman) vaimo, pähkinäallerginen Anne Volkoff (Sari Havas) löytyy kuolleena autostaan. Hänen elimistöstään ei kuitenkaan löydy pähkinää. Sorjonen epäilee, että tapaukset liittyvät toisiinsa. Hän tajuaa, että Janinalle, Esko Kaartiselle, Seppo Paaltemaalle, sioille sekä Anne Volkoffille on annettu tuntematonta huumausainetta, joka lamauttaa. Tämän jälkeen osa olisi tapettu. Uhrien verestä ei löydy huumausainetta, joten Sorjonen epäilee murhaajan käyttäneen plasma-lääkettä, joka estää huumausaineen näkymisen testeissä. Epäillyt kohdistuvat poliisin labrassa työskentelevään Lasse Maasaloon (Sampo Sarkola). Maasalon talo löytyy palaneena.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tuotantokausi (2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Nimi Ohjaus Käsikirjoitus Pääkäsikirjoittaja Alkup. esityspäivä Katsojat[a] Koko katsojat[b]
1 Nukkekoti, osa 1 Miikko Oikkonen Atro Lahtela, Matti Laine & Antti Pesonen Miikko Oikkonen 16. lokakuuta 2016 867 000[4] 1 325 000[5]
2 Nukkekoti, osa 2 Miikko Oikkonen Atro Lahtela, Matti Laine & Antti Pesonen Miikko Oikkonen 23. lokakuuta 2016 713 000[6] 1 092 000[7]
3 Nukkekoti, osa 3 Miikko Oikkonen Atro Lahtela, Matti Laine & Antti Pesonen Miikko Oikkonen 30. lokakuuta 2016 617 000[8] 1 032 000[9]
4 Sudenkorennot, osa 1 Jyri Kähönen Matti Laine, Atro Lahtela & Antti Pesonen Miikko Oikkonen 6. marraskuuta 2016 644 000[10] 1 012 000[11]
5 Sudenkorennot, osa 2 Jyri Kähönen Matti Laine, Atro Lahtela & Antti Pesonen Miikko Oikkonen 13. marraskuuta 2016 603 000[12] 930 000[13]
6 Raivotar, osa 1 Jyri Kähönen Antti Pesonen, Matti Laine & Atro Lahtela Miikko Oikkonen 20. marraskuuta 2016 523 000[14] 847 000[15]
7 Raivotar, osa 2 Jyri Kähönen Antti Pesonen, Matti Laine & Atro Lahtela Miikko Oikkonen 27. marraskuuta 2016 489 000[16] 820 000[17]
8 Nainen järvessä, osa 1 Juuso Syrjä Atro Lahtela, Antti Pesonen & Matti Laine Miikko Oikkonen 4. joulukuuta 2016 431 000[18] 819 000[19]
9 Nainen järvessä, osa 2 Juuso Syrjä Atro Lahtela, Antti Pesonen & Matti Laine Miikko Oikkonen 11. joulukuuta 2016 478 000[20] 744 000[21]
10 Loppupeli, osa 1 Juuso Syrjä Antti Pesonen, Atro Lahtela & Matti Laine Miikko Oikkonen 18. joulukuuta 2016 568 000[22] 861 000[23]
11 Loppupeli, osa 2 Juuso Syrjä Antti Pesonen, Atro Lahtela & Matti Laine Miikko Oikkonen 25. joulukuuta 2016 499 000[24] 869 000[25]
Huomioita
  1. Katsojamäärä televisiossa ensiesityspäivänä
  2. Katsojamäärään on laskettu mukaan ensiesitys, uusinnat, tallennettu katselu ja katselu Yle Areenassa 7 vuorokauden aikana

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorjosen käsikirjoittaja-ohjaaja Miikko Oikkonen valmisteli sarjaa vuodesta 2010 alkaen. Yksi hänen tutkimistaan rikostapauksista oli vuonna 2000 Imatralla tapahtunut Eveliina Lappalaisen surma. Poliisin tutkintametodien lisäksi sarja kuvaa vaativan työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Suomen ja Venäjän rajan läheisyys on sarjan keskeisiä aiheita.[26]

Ensimmäisen tuotantokauden tuotantobudjetti oli noin kolme miljoonaa euroa.[27]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan ensimmäistä tuotantokautta kuvattiin Lappeenrannassa 28. heinäkuuta – 14. elokuuta 2015 kahden eri kuvausryhmän voimin.[28][29][30] Lappeenrannan kaupunki osallistui kuvauksiin avustamalla kuvauspaikkojen järjestämisessä ja mediayhteistyössä mutta ei sijoittanut tuotantoon suoraan rahaa.[31] Lappeenrannan jälkeen sarjan kuvauksia jatkettiin liettualaisessa studiossa, johon rakennettiin muun muassa sarjassa esiintyvä poliisiasema ja päähenkilön koti.[32][29]

Sorjosen ensimmäisen kauden tuotantokustannukset olivat noin kolme miljoonaa euroa. Verohallinto haki sarjan tuotantoyhtiön Fisher King Productionin konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi syyskuussa 2016, mutta tämä ei vaikuta ensimmäisen kauden esittämiseen.[31][33]

Sarjan toisen tuotantokauden suunnittelu aloitettiin jo ennen kuin ensimmäistä kautta alettiin esittämään.[34] Toisen kauden kuvaukset alkavat Lappeenrannassa elokuussa 2017.[35]

Ulkomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan englanninkielinen nimi on Bordertown, ja se valittiin huhtikuussa 2016 kahdentoista draamasarjan joukkoon, joka esitettiin Cannesissa, MipTV-festivaaleilla. Sorjonen oli esiteltävistä sarjoista ainut pohjoismainen tuotanto. Toukokuussa sarja oli esillä Pariisissa SerieMania-festivaaleilla. Sarja tullaan esittämään saksalaisella SKY Deutschland ja ranskalaisella CanalPlay -kanavalla [2] Myös yhdysvaltalainen videopalvelu Netflix on ostanut Sorjosen esitysoikeudet. Sarjaa nähdään Netflixissä 31. maaliskuuta 2017 alkaen Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Islannissa, Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Alankomaissa. Yhteensä Sorjonen on tuottaja Matti Halosen mukaan levinnyt jo yli 40 maahan.[36]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ylen ohjelmille yhteensä kymmenen Kultainen Venla -palkintoa Yle.fi. 13.1.2017. Viitattu 13.1.2017.
  2. a b c d Ainamo-McDonald, Maria: Sorjonen – uusi kotimainen rikossarja alkaa lokakuussa Ykkösellä! Yle. 23.8.2016. Viitattu 7.9.2016.
  3. Sorjonen - Nukkekoti Gummerus. Viitattu 7.9.2016.
  4. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 41/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 31.10.2016.
  5. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 41/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 8.11.2016.
  6. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 42/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 31.10.2016.
  7. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 42/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 8.11.2016.
  8. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 43/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 31.10.2016.
  9. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 43/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 14.11.2016.
  10. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 44/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 8.11.2016.
  11. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 44/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 21.11.2016.
  12. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 45/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 14.11.2016.
  13. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 45/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 29.11.2016.
  14. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 46/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 21.11.2016.
  15. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 46/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 12.12.2016.
  16. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 47/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 29.11.2016.
  17. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 47/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 2.1.2017.
  18. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 48/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 12.12.2016.
  19. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 48/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 2.1.2017.
  20. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 49/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 25.12.2016.
  21. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle Areena, viikko 49/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 2.1.2017.
  22. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 50/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 25.12.2016.
  23. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 50/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 2.1.2017.
  24. Katsotuimmat lähetykset, Yle TV1, viikko 51/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 2.1.2017.
  25. Katsotuimmat lähetykset (Netti-tv-katselun sisältävät tulokset), Yle TV1, viikko 51/2016 (Arkistoitu sivu) Finnpanel. Viitattu 15.1.2017.
  26. Enqvist, Niina: Onko tässä vihdoin ensimmäinen suomalainen nordic noir -sarja? Sorjonen haastaa Sillan Ilta-Sanomat. 12.10.2016. Sanoma. Viitattu 15.10.2016.
  27. Lehtonen, Veli-Pekka: Sorjosen tehnyt tv-yhtiö velkasaneeraukseen, vaikka verottaja vastusti – Sarja saamassa jatkoa Ylellä Helsingin Sanomat. 17.1.2017. Viitattu 22.1.2017.
  28. Vehkalampi, Silja: TV-yhtiö lainaa Kaakkois-Suomen poliisin pukuja dekkarisarjan kuvauksiin — tarkoin ehdoin Etelä-Saimaa. 31.7.2015. Viitattu 7.9.2016.
  29. a b Nokso-Koivisto, Riina: Filmiryhmä Lappeenrannan ylle helikopterilla —rikossarjan kuvaukset alkavat kuun lopussa Etelä-Saimaa. 4.7.2015. Viitattu 7.9.2016.
  30. Liukkala, Kerttu: Ville Virtanen näyttelee herkkää poliisia Lappeenrantaan sijoittuvassa tv-sarjassa Sorjonen Etelä-Saimaa. 13.8.2015. Viitattu 7.9.2016.
  31. a b Kemppainen, Heikki: Lappeenrannassa kuvattu Sorjonen esitetään konkurssista huolimatta – ”Kaupungilla ei olisi ikinä varaa vastaavan näkyvyyden ostamiseen” Lappeenrannan Uutiset. 28.9.2016. Etelä-Suomen Media. Viitattu 28.9.2016.
  32. Maijala, Juho: Etelä-Karjalan museo maanantaina kiinni Sorjosen kuvausten vuoksi, sarja menee todennäköisesti Ylelle Etelä-Saimaa. 3.8.2015. Viitattu 7.9.2016.
  33. Lehtonen, Veli-Pekka: Helsinkiläinen tuotantoyhtiö teki miljoonilla rikosdraamaa Ylelle – verottaja hakee konkurssiin, kun ensi-iltaan on vain viikkoja Helsingin Sanomat. 18.9.2016. Sanoma. Viitattu 28.9.2016.
  34. Kvist, Lotta: Lappeenrannassa kuvattu Sorjonen-sarja alkaa 16. lokakuuta kello 21.05 Etelä-Saimaa. 21.6.2016. Viitattu 7.9.2016.
  35. Pullinen, Sari: Sorjonen liikuttaa ensi vuonna Lappeenrannassa kuvausryhmää, turisteja ja koululaisia Etelä-Saimaa. 15.12.2016. Viitattu 2.1.2017.
  36. Suomalainen rikosdraama nähdään nyt myös USA:ssa! Netflix osti supersuositun Sorjosen iltasanomat.fi. 28.2.2017. Viitattu 2.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]