Ero sivun ”Glykosaminoglykaani” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Rakenne == |
== Rakenne == |
||
Glykosaminoglykaaneissa aminosokerina voi olla joko [[N-asetyyligalaktosamiini]] tai [[N-asetyyliglukosamiini]]. Uronihappona rakenteessa on [[iduronihappo]] tai [[glukuronihappo]], jonka voi korvata [[galaktoosi]]sokeri. Näistä sokerijohdannaisista muodostuvaan perusketjuun voi liittyä sulfaattiyksiköitä Glykosaminoglykaanit |
Glykosaminoglykaaneissa aminosokerina voi olla joko [[N-asetyyligalaktosamiini]] tai [[N-asetyyliglukosamiini]]. Uronihappona rakenteessa on [[iduronihappo]] tai [[glukuronihappo]], jonka voi korvata [[galaktoosi]]sokeri. Näistä sokerijohdannaisista muodostuvaan perusketjuun voi liittyä sulfaattiyksiköitä Glykosaminoglykaanit liittyvät ydinproteiiniin kahdesta galaktoosista ja yhdestä [[ksyloosi]]molekyylistä koostuvan trisakkaridin välityksellä. Näin muodostuu [[proteoglykaani]]. Proteoglykaanin muodostus tapahtuu [[proteiinisynteesi]]n jälkeen [[Golgin laite|Golgin laitteessa]] ja myös sulfaattiryhmien liittäminen tapatuu samassa soluelimessä. Glykosaminoglykaaneista ainoastaan hyaluronaani ei muodosta proteoglykaaneja.<ref name="GAG" /><ref name ="proteoglycans">{{Kirjaviite | Tekijä =Hari G. Garg,Peter J. Roughley,Charles A. Hales | Nimeke =Proteoglycans in lung disease | Vuosi =2003 | Sivu =2-3 |Julkaisija =Informa Health Care | Tunniste =ISBN 978-0824708153 | www =http://books.google.fi/books?id=mee0ZYwWpg4C&pg=PA2&dq=Glycosaminoglycan&hl=fi&ei=VQArTPCBIJGQOJzb6LID&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CCcQ6AEwAA#v=onepage&q=Glycosaminoglycan&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 30.06.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = C.S Patil | Nimeke =Cell Biology | Vuosi =2003 | Sivu =81 |Julkaisija =APH Publishing | Tunniste =ISBN 978-8131304167 | www =http://books.google.fi/books?id=xuNSaqmj7xMC&pg=PA81&dq=production+of+glycosaminoglycan+%2B+Golgi+apparatus&hl=fi&ei=TRorTImMHoHuOdq65LID&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDUQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 30.06.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref> |
||
Glykosaminoglykaaneille on tyypillistä, että niillä on suuri negatiivinen varaus. Tämän vuoksi ne pystyvät sitoutumaan useisiin molekyyleihin kuten [[Kasvutekijä (biokemia)|kasvutekijöihin]] ja [[soluväliaine]]en ja [[solukalvo]]n proteiineihin.<ref name ="methods">{{Kirjaviite | Tekijä =Josephine C. Adams (toim) | Nimeke =Methods in cell-matrix adhesion | Vuosi =2002 | Sivu =297 |Julkaisija =Gulf Professional Publishing | Tunniste =ISBN 978-0-12-044142-6 | www =http://books.google.fi/books?id=8mC4nWt0hgIC&pg=PA297&dq=Glycosaminoglycan&hl=fi&ei=-AArTIxUh_8507rpsgM&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=5&ved=0CDoQ6AEwBA#v=onepage&q=Glycosaminoglycan&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 30.06.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref> |
Glykosaminoglykaaneille on tyypillistä, että niillä on suuri negatiivinen varaus. Tämän vuoksi ne pystyvät sitoutumaan useisiin molekyyleihin kuten [[Kasvutekijä (biokemia)|kasvutekijöihin]] ja [[soluväliaine]]en ja [[solukalvo]]n proteiineihin.<ref name ="methods">{{Kirjaviite | Tekijä =Josephine C. Adams (toim) | Nimeke =Methods in cell-matrix adhesion | Vuosi =2002 | Sivu =297 |Julkaisija =Gulf Professional Publishing | Tunniste =ISBN 978-0-12-044142-6 | www =http://books.google.fi/books?id=8mC4nWt0hgIC&pg=PA297&dq=Glycosaminoglycan&hl=fi&ei=-AArTIxUh_8507rpsgM&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=5&ved=0CDoQ6AEwBA#v=onepage&q=Glycosaminoglycan&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 30.06.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref> |
||
Versio 30. kesäkuuta 2010 kello 13.37
Glykosaminoglykaani eli vanhemmalta nimeltään mukopolysakkaridi on pitkäketjuinen haarautumaton polysakkaridi. Toistuva yksikkö glykosaminoglykaanissa koostuu heksoosisokerista tai uronihaposta liittyneenä aminosokeriin. Glykosaminoglykaaneja esiintyy lukuisissa kudoksissa ja ne osallistuvat muun muassa veren hyytymisen estämiseen.[1]
Rakenne
Glykosaminoglykaaneissa aminosokerina voi olla joko N-asetyyligalaktosamiini tai N-asetyyliglukosamiini. Uronihappona rakenteessa on iduronihappo tai glukuronihappo, jonka voi korvata galaktoosisokeri. Näistä sokerijohdannaisista muodostuvaan perusketjuun voi liittyä sulfaattiyksiköitä Glykosaminoglykaanit liittyvät ydinproteiiniin kahdesta galaktoosista ja yhdestä ksyloosimolekyylistä koostuvan trisakkaridin välityksellä. Näin muodostuu proteoglykaani. Proteoglykaanin muodostus tapahtuu proteiinisynteesin jälkeen Golgin laitteessa ja myös sulfaattiryhmien liittäminen tapatuu samassa soluelimessä. Glykosaminoglykaaneista ainoastaan hyaluronaani ei muodosta proteoglykaaneja.[1][2][3]
Glykosaminoglykaaneille on tyypillistä, että niillä on suuri negatiivinen varaus. Tämän vuoksi ne pystyvät sitoutumaan useisiin molekyyleihin kuten kasvutekijöihin ja soluväliaineen ja solukalvon proteiineihin.[4]
| Nimi | Rakenne | Uronihappo / Sokeri[1][2] | Aminosokeri[1][2] | Esiintyy[1] | Muuta[1][2][4][5] |
| Kondroitiinisulfaatti |  |
D-glukuronihappo | N-asetyyligalaktosamiini, sulfaattiryhmä voi olla liittyneenä nelos- tai kuutoshiileen (N-asetyyliglaktosamiini-4-sulfaatti ja N-asetyyligalaktosamiini-6-sulfaatti) |
rustot, luut, sydänläpät | Yleisin glykosaminoglykaaneista |
| Dermataanisulfaatti |  |
Glukuronihappo, iduronihappo (voi olla myös sulfonoitu) | N-asetyyligalaktosamiini, sulfaattiryhmä voi olla liittyneenä nelos- tai kuutoshiileen (N-asetyyliglaktosamiini-4-sulfaatti ja N-asetyyligalaktosamiini-6-sulfaatti) |
iho, verisuonet, sydänläpät | Muodostuu kondroitiinisulfaatista epimeraasientsyymin katalysoimana |
| Kerataanisulfaatti | Galaktoosi tai Galaktoosi-6-sulfaatti | N-asetyyliglukosamiini, sulfaattiryhmä voi olla liittyneenä kuutoshiileen (N-asetyyliglukosamiini-6-sulfaatti) |
sarveiskalvo, luut, rustot | Ainoa glykosaminoglykaani, joka ei sisällä uronihappoyksikköä | |
| Hepariini |  |
Iduronihappo, iduronihappo-2-sulfaatti tai glukuronihappo | N-sulfoglukosamiini-6-sulfaatti | syöttösolujen jyväsrakkulat, maksa, iho | Useita erialisia muunnoksia |
| Heparaanisulfaatti |  |
Iduronihappo, iduronihappo-2-sulfaatti tai glukuronihappo | N--asetyyliglukosamiini, N-asetyyliglukosamiini-6-sulfaatti | solukalvot | Rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin hepariini, mutta vähemmän sulfaattiryhmiä |
| Hyaluronaani |  |
Glukuronihappo | N-asetyyliglukosamiini | synovianeste, lasiainen, soluväliaine | Ei muodosta proteoglykaaneja, hyvin suuri polymeeri |
Mukopolysakkaridoosit
Harvinaisia periytyviä sairauksia, joissa lykosaminoglykaaneja metaboloivat entsyymin eivät toimi riittävästi kutsutaan mukopolysakkaridooseiksi, joita on vähintään neljäätoista eri tyyppiä. Niissä glykosaminoglykaanit kerääntyvät lysosomeihin. Mukopolysakkaridoosit ovat resessiivisesti periytyviä ja periytyvät useimmiten autosomien välityksellä poikkeuksena on niin kutsuttu Hurlerin syndrooma, joka periytyy X-kromosomissa.[1][6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Michael W. King: Glycosaminoglycans The Medical Biochemistry Page. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hari G. Garg,Peter J. Roughley,Charles A. Hales: Proteoglycans in lung disease, s. 2-3. Informa Health Care, 2003. ISBN 978-0824708153. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.06.2010). (englanniksi)
- ↑ C.S Patil: Cell Biology, s. 81. APH Publishing, 2003. ISBN 978-8131304167. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.06.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Josephine C. Adams (toim): Methods in cell-matrix adhesion, s. 297. Gulf Professional Publishing, 2002. ISBN 978-0-12-044142-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.06.2010). (englanniksi)
- ↑ Minoru Fukuda: Cell surface carbohydrates and cell development, s. 259. CRC Press, 1992. ISBN 9780849364358. (englanniksi)
- ↑ Mukopolysakkaridoosit Invalidiliitto. Viitattu 30.6.2010.
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi |
| Heksoosit |
glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi |
| Disakkaridit |
sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi |
| Polysakkaridit |
glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani |
| Glykosaminoglykaanit |
hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini |