Lysosomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen

Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä. Solussa sijaitseva Golgin laite eli Golgin alue vastaa niiden tuottamisesta. Lysosomit sisältävät noin 40 erilaista hajottavaa entsyymiä, jotka pilkkovat bakteereja ja vieraita hiukkasia, joita on tullut soluun endosytoosin avulla. Endosytoosirakkula (kalvorakkula) sulautuu yhteen lysosomin kanssa, ja lysosomin entsyymit pilkkovat rakkulan sisällön. Lysosomit tuhoavat samalla tavoin myös solun omia kuluneita ja vaurioituneita soluelimiä, jotka eivät enää toimi. Lysosomit ovat solujen yhdistetty ”puhtaanapitolaitos ja sulatusjärjestelmä”. Entsyymit eivät vahingoita solun omia rakenteita niin kauan kuin lysosomikalvo pysyy ehjänä. Kun solu kuolee, entsyymit vapautuvat lysosomeista ja solu hajoaa (autolyysi). Tämä on elimistön tapa päästä eroon kuolleista soluista.

Lysosomin entsyymit vaativat alhaisen pH:n, ja lysosomeiden sisältö onkin hapan, pH-arvoltaan noin 5. Hapan ympäristö luodaan, kun V-tyypin ATPaasit pumppaavat protoneita lysosomeihin. Tämä on myös varokeino; kun lysosomi hajoaa vahingossa, hajottavat entsyymit eivät toimi solulimassa, jonka pH on korkeampi. Kun on kyse apoptoosista eli ohjelmoidusta solukuolemasta, alennetaan soluliman pH:ta vastaavasti.

Kasvisoluissa on lysosomeihin liittyviä solunesterakkuloita, joita käytetään usein varastointiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.