Ero sivun ”Boris Johnson” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 188.238.123.179) ja palautettiin versio 18322922, jonka on tehnyt Paranaja
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 37: Rivi 37:


== Perhe ja koulutus ==
== Perhe ja koulutus ==
Johnson kävi yläluokkaista [[Eton College]]a ja [[Balliol College]]a [[Oxfordin yliopisto]]ssa. Isänsä puolelta Johnson on [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] sisäministeri [[Ali Kemal Bey]]n pojanpojanpoika. Hänen isoisänsä ja isoäitinsä saivat Britannian kansalaisuuden [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan ja ottivat käyttöön isoäidin tyttönimen Johnson.{{lähde|16.4.2017}}
Johnson kävi yläluokkaista [[Eton College]]a ja [[Balliol College]]a [[Oxfordin yliopisto]]ssa. Isänsä puolelta Johnson on [[Osmanien valtakunta|rlflfOsmanien valtakunnan]] sisäministeri [[Ali Kemal Bey]]n pojanpojanpoika. Hänen isoisänsä ja isoäitinsä saivat Britannian kansalaisuuden [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan ja ottrörlrrlivat käyttöön isoäidin tyttönimen Johnson.{{lähde|16.4.2017}}


Johnson oli naimisissa Marina Wheelerin kanssa vuosina 1993–2018 ja heillä on neljä lasta, Lara Lettice, Milo Arthur, Cassia Peaches ja Theodore Apollo.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005819693.html|nimeke=Britannian värikäs ex-ulkoministeri Boris Johnson eroaa vaimostaan – taustalla useita syrjähyppyjä ja lehtolapsi, huhutaan pettäneen jälleen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-09-07|viitattu=2018-09-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Nykyään Johnson seurustelee Carrie Symondsin kanssa. Kesäkuussa 2019 heidän kotiinsa hälytetettiin poliisi sieltä kuuluneen riitelyn vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e9575d3b-3518-4a1f-ba26-fd8b37dd7eb5 | Nimeke = Guardian: Naapuri hälytti poliisit Boris Johnsonin kotiin voimakkaan kirkumisen, paukkeen ja riitelyn takia | Julkaisu = iltalehti.fi | Ajankohta = 22.6.2019 | Viitattu = 23.7.2019}}</ref>
Johnson oli naimisissa Marina Wheelerin kanssa vuosina 1993–2018 ja heillä on neljä lasta, Lara Lettice, Milo Arthur, Cassia Peaches ja Theodore Apollo.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005819693.html|nimeke=Britannian värikäs ex-ulkoministeri Boris Johnson eroaa vaimostaan – taustalla useita syrjähyppyjä ja lehtolapsi, huhutaan pettäneen jälleeelrlrln|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-09-07|viitattu=2018-09-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Nykyään Johnson seurustelee Carrie Symondsin kanssa. Kesäkuussa 2019 heidän kotiinsa hälytetettiin poliisi sieltä kuuluneen riitelyn vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/aelelr/e9575d3b-3518-4a1f-ba26-fd8b37dd7eb5 | Nimeke = Guardian: Naapuri hälytti poliisit Boris Johnsonin kotiin voimakkaan kirkumisen, paukkeen ja riitelyn takia | Julkaisu = iltalehti.fi | Ajankohta = 22.6.2019 | Viitattu = 23.7.2019}}</ref>


Johnson työskenteli [[The Times]]issa, The Wolverhampton Expressissä, Starissa ja [[The Daily Telegraph]]issa, jossa hän oli [[Euroopan unioni|EU]]-kirjeenvaihtaja ja varapäätoimittaja, sekä The Spectatorissa 1999–2005. Hän on ollut kahdesti myös Ison-Britannian [[Gentlemen’s Quarterly|GQ-lehden]] kannessa ollen vuodesta 1999 eteenpäin mukana toimittamassa moottoriurheilu-palstaa, jossa esitteli arvoautoja.{{lähde|16.4.2017}}
Johnson työskenteli [[The Times]]issa, The Wolverhampton Expressissä, Starissa ja [[The Daily Telegraph]]issa, jossa hän oli [[Euroopeörkrrlan unioni|EU]]-kirjeenvaihtaja ja varapäätoimittaja, sekä The Spectatorissa 1999–2005. Hän on ollut kahdesti myös Ison-Britannian [[Gentlemen’s Quarterly|GQ-lehden]] kannessa ollen vuodesta 1999 eteenpäin mukana toimittamassa moottoriurheilu-palstaa, jossa esitteli arvoautoja.{{lähde|16.4.2017}}


== Poliittinen ura ==
== Poliittinen ura ==

Versio 11. elokuuta 2019 kello 01.44

Boris Johnson
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
24. heinäkuuta 2019 –
Edeltäjä Theresa May
Konservatiivipuolueen puheenjohtaja
23. heinäkuuta 2019 –
Edeltäjä Theresa May
Ulkoasiain- ja kansainyhteisön ministeri
13. heinäkuuta 2016 – 9. heinäkuuta 2018
Pääministeri Theresa May
Edeltäjä Philip Hammond
Seuraaja Jeremy Hunt
Lontoon pormestari
4. toukokuuta 2008 – 8. toukokuuta 2016
Edeltäjä Ken Livingstone
Seuraaja Sadiq Khan
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1964 (ikä 59)
New York City, New York, Yhdysvallat
ArvonimiThe Right Honourable
Tiedot
Puolue Konservatiivipuolue
Uskonto anglikaani (aikaisemmin katolinen)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.gov.uk/government/people/boris-johnson

Alexander Boris de Pfeffel Johnson (s. 19. kesäkuuta 1964 New York City, New York, Yhdysvallat) on brittiläinen konservatiivipuolueen poliitikko, joka on toiminut puolueensa puheenjohtajana heinäkuusta 2019 lähtien. Hänet valittiin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi konservatiivipuolueen puheenjohtajavaalissa heinäkuussa 2019.[1] Hän toimi Theresa Mayn hallituksen ulkoasiain- ja kansainyhteisön ministerinä (ulkoministeri) vuodesta 2016 vuoteen 2018. Sitä ennen Johnson oli Lontoon pormestari 2008–2016. Taustaltaan hän on toimittaja ja entinen The Spectatorin päätoimittaja.

Perhe ja koulutus

Johnson kävi yläluokkaista Eton Collegea ja Balliol Collegea Oxfordin yliopistossa. Isänsä puolelta Johnson on rlflfOsmanien valtakunnan sisäministeri Ali Kemal Beyn pojanpojanpoika. Hänen isoisänsä ja isoäitinsä saivat Britannian kansalaisuuden ensimmäisen maailmansodan aikaan ja ottrörlrrlivat käyttöön isoäidin tyttönimen Johnson.lähde?

Johnson oli naimisissa Marina Wheelerin kanssa vuosina 1993–2018 ja heillä on neljä lasta, Lara Lettice, Milo Arthur, Cassia Peaches ja Theodore Apollo.[2] Nykyään Johnson seurustelee Carrie Symondsin kanssa. Kesäkuussa 2019 heidän kotiinsa hälytetettiin poliisi sieltä kuuluneen riitelyn vuoksi.[3]

Johnson työskenteli The Timesissa, The Wolverhampton Expressissä, Starissa ja The Daily Telegraphissa, jossa hän oli EU-kirjeenvaihtaja ja varapäätoimittaja, sekä The Spectatorissa 1999–2005. Hän on ollut kahdesti myös Ison-Britannian GQ-lehden kannessa ollen vuodesta 1999 eteenpäin mukana toimittamassa moottoriurheilu-palstaa, jossa esitteli arvoautoja.lähde?

Poliittinen ura

Johnson valittiin parlamenttiin 2001 Henleyn vaalipiiristä. Hän oli konservatiivipuolueen varjohallituksen yliopistokoulutuksesta vastaavana ministerinä vuodesta 2004. Michael Howard kuitenkin erotti hänet hänen valehdeltuaan suhteestaan toimittaja Petronella Wyattiin.[4]

Lontoon pormestarina

Johnson ilmoitti pyrkivänsä Lontoon pormestariksi vuoden 2008 vaaleissa. David Cameronin kerrotaan suhtautuneen aluksi epäillen Johnsonin ehdokkuuteen, mutta toisaalta häntä pidettiin ainoana ehdokkaana, joka voisi lyödä suositun Ken Livingstonen. Johnsonin valinta Lontoon pormestariksi toukokuussa 2008 oli merkittävin konservatiivin saavuttama asema sitten John Majorin vaalivoiton 1992. Se oli myös Johnsonin ensimmäinen merkittävä julkinen vastuuasema. Hän sai 1 168 738 ääntä vastaan Livingstonen 1 028 966.

Tavoitteekseen Johnson ilmoitti rikollisuuden ja turhien menojen vähentämisen.[5] Hän asetti erityiseksi huolenaiheeksi Lontoon metron turvallisuuden – metroon lisättiin 440 poliisia ja alkoholin nauttiminen kiellettiin.[5][6] Johnson hyökkäsi vuonna 2014 voimakkaasti metrolakkoa vastaan, jossa vastustettiin muun muassa lipunmyyntitoimistojen sulkemista.[7][8]

Ulkoministerinä

Heinäkuussa 2016 Cameronin erotessa pääministerin paikalta hänet valittiin Theresa Mayn hallituksen ulkoministeriksi. Johnson erosi virasta 9. heinäkuuta 2018.[9]

Brexit

Johson ilmoitti helmikuussa 2016 kannattavansa Ison-Britannian lähtöä Euroopan unionista.[10] Saman vuoden maaliskuussa hän sanoi, että Iso-Britannia voisi seurata Kanadan mallia esimerkiksi kaupankäynnissä ja maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä.[11] Cameron on sanonut, että Johnsonin päätös kannattaa Brexitia teki heidän välinsä etäisiksi.[12] Johnson on verrannut EU-projektia Rooman valtakunnan, Napoleon Bonaparten ja Adolf Hitlerin yrityksiin tuoda Eurooppaa yhden auktoriteetin alaisuuteen. Samassa yhteydessä hän sanoi, että brittien tulisi ryhtyä jälleen sankareiksi, kuin Winston Churchillin aikoina, vapauttaa maa ja pelastaa EU itseltään äänestämällä EU-eron puolesta.[13]

Puheenjohtajavaali 2019 ja valinta pääministeriksi

Johnson pyrki puolueen puheenjohtajaksi vuoden 2019 puheenjohtajavaalissa. Kesäkuussa 2019 uutisoitiin, että poliisi oli käynyt Johnsonin kotona ratkomassa riitaa hänen ja avopuolisonsa välillä. Jotkut puolueen jäsenet ovat vaatineet Johnsonilta selitystä kohtaukselle, mutta Johnson on vaiennut asiasta.[14]

Johnson valittiin puolueen puheenjohtajaksi ja maan pääministeriksi 23. heinäkuuta 2019. Hänen vastaehdokkaansa oli ulkoministeri Jeremy Hunt.[15]

Julkinen kuva

Johnson tunnetaan eksentrisenä julkkiksena ja hän on yksi tunnetuimpia parlamentin jäseniä. Johnson saavutti julkisuutta oltuaan neljä kertaa Have I Got News for You -tietokilpailun (Uutisvuodon esikuva) tuomarina ja kolme kertaa panelistina, jossa hänen huumorintajunsa teki hänestä yleisön suosikin. Hän oli myös Top Gearissa "julkkiksena kohtuuhintaisessa autossa" ajamassa Chevrolet Lacettia.

Poliitikkona Johnson on oikeistolaisempi ja konservatiivisempi kuin Cameronin keskustalaiseksi luotsaama konservatiivipuolueen linja. Hän on tukenut George W. Bushia vuosien 2000 ja 2004 vaaleissa, ihailee Yhdysvaltain joukkoja, vastustaa minimipalkkoja ja Kioton sopimusta.[16][17] Johnson on huumorin varjolla antanut joitain rasistisiksi tulkittuja lausuntoja, sekä luonnehtinut Etelä-Afrikkaa apartheidin jälkeen "enemmistödiktatuuriksi"[18] ja sanonut entisten siirtomaiden ongelmien johtuvan siitä, etteivät britit ole enää vallassa.[19] Työväenpuolueen Compass-ajatushautomon julkaiseman raportin mukaan Johnson on "Norman Tebbit -tyyppi pellepuvussa".

Kirjallisuutta

  • Boris Johnson: Friends, Voters, Countrymen, Jottings on the Stump. Harper Collins, 2002

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Britannian uusi pääministeri Boris Johnson alkoi muodostaa uutta hallitustaan IS. 24.7.2019. Viitattu 25.7.2019.
  2. ↑ Britannian värikäs ex-ulkoministeri Boris Johnson eroaa vaimostaan – taustalla useita syrjähyppyjä ja lehtolapsi, huhutaan pettäneen jälleeelrlrln Ilta-Sanomat. 7.9.2018. Viitattu 7.9.2018.
  3. ↑ Guardian: Naapuri hälytti poliisit Boris Johnsonin kotiin voimakkaan kirkumisen, paukkeen ja riitelyn takia iltalehti.fi. 22.6.2019. Viitattu 23.7.2019.
  4. ↑ David Cameron fears 'loose cannon' Boris Johnson will hit his hopes of winning the next election The Independent. Viitattu 10.8.2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b Kite, Melissa & Hennessy, Patrick: Boris Johnson's Tory revolution plan revealed The Telegraph. 3.5.2008. Viitattu 16.4.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Kirkup, James: Boris Johnson to ban alcohol on Tube The Telegraph. 7.5.2008. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Payne, Tom: Tube strike 2014: Boris Johnson launches furious attack on 'narrow minded union barons' and brands 48-hour walkout 'mad' The Independent. 28.4.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Bienkov, Adam: Boris Johnson's broken tube strike promises in full politics.co.uk. 29.4.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  9. ↑ "https://yle.fi/uutiset/3-10295966", Yleisradio, 9. heinäkuuta 2018. Luettu 9. heinäkuuta 2018. (fi) 
  10. ↑ Dunn, Tom Newton: Blond bombshell: Cameron rocked as Boris backs Brexit from EU.. telling PM by text just 9mins before going public The Sun. 21.2.2016. Viitattu 25.5.2016.
  11. ↑ Mason, Rowena: Boris Johnson on Brexit: 'We can be like Canada' The Guardian. 11.3.2016. Viitattu 25.5.2016.
  12. ↑ David Cameron says friendship with Boris Johnson damaged by Brexit The Guardian. 2.5.2016. Viitattu 28.5.2015.
  13. ↑ Ross, Tim: Boris Johnson: The EU wants a superstate, just as Hitler did The Telegraph. 15.5.2016. Viitattu 28.5.2016.
  14. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10844317
  15. ↑ Boris Johnson wins race to be Tory leader and PM BBC. 23.7.2019. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Owen, Paul: Johnson is hardline rightwinger, report claims The Guardian. 21.8.2007. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  17. ↑ Worstall, Tim: Boris Johnson's Strange Idea For Tax Breaks On Those Who Pay The Living Wage Forbes. 22.12.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Siddique, Haroon: Boris Johnson chosen as Tory candidate for London mayor The Guardian. 27.9.2007. Viitattu 29.12.2014.
  19. ↑ Bennett, Asa: Boris Johnson Says British Rule Would Have Made The World Better Huffington Post. 1.11.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  Edeltäjä:
Theresa May 		Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen puheenjohtaja
2019– 		Seuraaja:
(nykyinen)
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Boris_Johnson&oldid=18336919”