Ero sivun ”Villähde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: virheellinen wikikoodi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Lahden_autokori_Villähde_factory_site.jpg|thumb|[[Lahden Autokori]] Oy:n entinen koritehdas Villähteellä. Nykyään tehtaassa sijaitsee vireä, yli 40 yritystä käsittävä [http://www.korinyrittajat.fi/ Liike- ja Yrityskeskus Kori.] |
[[File:Lahden_autokori_Villähde_factory_site.jpg|thumb|[[Lahden Autokori]] Oy:n entinen koritehdas Villähteellä. Nykyään tehtaassa sijaitsee vireä, yli 40 yritystä käsittävä [[http://www.korinyrittajat.fi/ Liike- ja Yrityskeskus Kori.]] |
||
[[File:Bottas_Valtteri.JPG|thumb|Villähteeläinen [[Valtteri Bottas]] ]] |
[[File:Bottas_Valtteri.JPG|thumb|Villähteeläinen [[Valtteri Bottas]] ]] |
||
Versio 27. toukokuuta 2016 kello 13.58
[[File:Lahden_autokori_Villähde_factory_site.jpg|thumb|Lahden Autokori Oy:n entinen koritehdas Villähteellä. Nykyään tehtaassa sijaitsee vireä, yli 40 yritystä käsittävä [Liike- ja Yrityskeskus Kori.] [[File:Bottas_Valtteri.JPG|thumb|Villähteeläinen Valtteri Bottas ]]
Villähde on entisen Nastolan kunnan lounaisosaan sijoittuva kylä, joka kuuluu nykyään Lahteen. Salpausselän reunamuodostuma, rautatie ja hyvät maantiet halkovat Villähteen kylän. Villähteellä sijaitsee mm. K-market Solina, Matruska-kirpputori, kyläkirjasto ja -toimisto, ABC Nastola, Tokmanni Nastola, S-market Villähde, Lähde-grilli, Lähdekrouvi, Erstan, Tapiolan ja Villähteen koulut, Villähteen Leipä, Villähteen Kukkasen ja Kymijärven uimarannat. Villähteellä toimi aikaisemmin myös Lahden Autokorin linja-autotehdas, jonka tuotanto siirrettiin uusiin tiloihin Lahteen. Nykyisin Autokorin tiloissa toimii Liike- ja yrityskeskus Kori yli 40 yrityksen voimin.
Villähteellä on myös joulukuussa 2010 avattu rautatieasema, jossa pysähtyvät Lahden ja Kouvolan välillä kulkevat taajamajunat. Asema oli henkilöliikenteen käytössä aiemmin vuosina 1888–1970.[1]
F1-kuljettaja Valtteri Bottas on kotoisin Villähteeltä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 252. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
Aiheesta muualla