Ero sivun ”Multisilta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
ei tuo Louhivaaran teos kyllä oikeastaan ihan tarkalleen toimi loppukappaleen lähteenä; selvennyspyyntö "kaatopaikantielle" |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Multisilta''' on [[Tampere]]en eteläisin lähiö |
'''Multisilta''' on [[Tampere]]en eteläisin lähiö noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Multisiltaa rakennettiin 1960-luvun lopusta 1990-luvulle asti. Kaupunginosan väkiluku on noin 3 000. Sen keskustassa sijaitsee pubi, elintarvikeliike, seurakuntatalo sekä kebab-pizzeria-grilli. Asuntoalueen pohjoispuolella on [[vesitorni]]. |
||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
⚫ | Kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.<ref name="kadunnimet"/> Multioja laskee Sääksjärvestä [[Pyhäjärvi (Nokia)|Pyhäjärven]] suuntaan. Naapurikaupunginosan [[Peltolammi]]n tavoin Multisilta kaavoitettiin alun perin omakotialueeksi ja ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1950, mutta laajamittainen rakentaminen ei syystä tai toisesta alkanut. Alueelle vahvistettiin uusi kerrostalokaava vuonna 1968. |
||
Kaupunginosa on saanut nimensä alueella sijaitsevan Multiojan aikanaan ylittäneen |
|||
⚫ | |||
== Kaupunginosan rajat == |
== Kaupunginosan rajat == |
||
Rivi 10: | Rivi 9: | ||
== Yleistä == |
== Yleistä == |
||
Multisiltaa teki |
Multisiltaa teki 1990- ja 2000-luvuilla tunnetuksi suklaanvalmistaja [[Dammenberg]], joka ei kuitenkaan enää toimi kaupunginosassa. Multisillassa on koulu ja päiväkoti sekä kosolti ulkoiluympäristöä. Lähellä ovat muun muassa [[Sääksjärvi (Lempäälä)|Sääksjärvi]] ja ”kaatopaikantien”{{selvennä}} lähistön pienet metsälammet ja -järvet. Peltolammin ja Multisillan kaupunginosien välisen Peltolammin järven ympäri kulkee valaistu noin 2,5 kilometrin pituinen [[pururata]], jolle tehdään talvisin hiihtolatu. |
||
== Liikenneyhteydet == |
== Liikenneyhteydet == |
||
Rivi 19: | Rivi 18: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet|viitteet= |
|||
{{Viitteet}} |
|||
<ref name="kadunnimet">{{Kirjaviite | Tekijä =Louhivaara, Maija | Nimeke =Tampereen kadunnimet | Sivu = 126 | Vuosi =1999 | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =Tampereen museot | Tunniste =ISBN 951-609-105-9 }}</ref> |
|||
}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Rivi 26: | Rivi 27: | ||
{{Tampere}} |
{{Tampere}} |
||
{{tynkä/Suomi}} |
{{tynkä/Suomi}} |
||
[[Luokka:Tampereen kaupunginosat]] |
[[Luokka:Tampereen kaupunginosat]] |
Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 15.59
Multisilta on Tampereen eteläisin lähiö noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Multisiltaa rakennettiin 1960-luvun lopusta 1990-luvulle asti. Kaupunginosan väkiluku on noin 3 000. Sen keskustassa sijaitsee pubi, elintarvikeliike, seurakuntatalo sekä kebab-pizzeria-grilli. Asuntoalueen pohjoispuolella on vesitorni.
Historiaa
Kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.[1] Multioja laskee Sääksjärvestä Pyhäjärven suuntaan. Naapurikaupunginosan Peltolammin tavoin Multisilta kaavoitettiin alun perin omakotialueeksi ja ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1950, mutta laajamittainen rakentaminen ei syystä tai toisesta alkanut. Alueelle vahvistettiin uusi kerrostalokaava vuonna 1968.
Kaupunginosan rajat
Multisilta rajoittuu pohjoisessa Peltolammin kaupunginosaan. Etelässä vastaan tulee Lempäälän raja ja lännessä Pirkkalan raja. Idässä kaupunginosa rajoittuu Vuoreksentien päätyyn ja moottoritiehen.
Yleistä
Multisiltaa teki 1990- ja 2000-luvuilla tunnetuksi suklaanvalmistaja Dammenberg, joka ei kuitenkaan enää toimi kaupunginosassa. Multisillassa on koulu ja päiväkoti sekä kosolti ulkoiluympäristöä. Lähellä ovat muun muassa Sääksjärvi ja ”kaatopaikantien”selvennä lähistön pienet metsälammet ja -järvet. Peltolammin ja Multisillan kaupunginosien välisen Peltolammin järven ympäri kulkee valaistu noin 2,5 kilometrin pituinen pururata, jolle tehdään talvisin hiihtolatu.
Liikenneyhteydet
Multisiltaan pääsee TKL:n busseilla 26 ja 36 sekä seutuliikenteen linjalla 71.
Tulevaisuus
Multisillan läheisyyteen rakennetaan Tampereen ja Lempäälän yhteistä Vuoreksen asuinaluetta.
Lähteet
- ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 126. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.