Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista
Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia. |
Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan kirkko ja Turun tuomiokirkko.[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104,[3] ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin.
Kivikirkkojen ajoitus
- Pääartikkeli: Suomen keskiaikaiset kivikirkot
Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkut kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.[4]
Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkut kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.[4]
Taulukon lyhenteiden selitykset
S = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni
K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
– = ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma
Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuna
Ahvenanmaa
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eckerön kirkko | 1380–1420[5] 1270–1290[6] |
pyhä Laurentius | p | K | K | K | Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[6] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[5] | [5] | |
Finströmin kirkko | 1440–1470 | Pyhä Risti | K | K | K | K | Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleen väliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[7] | [8] | |
Föglön kirkko | 1500–1520[9] 1300-luvun alku?[10] |
pyhä Maria Magdalena? | p | Kp | p | K | Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[11] | [12] | |
Getan kirkko | 1510–1540 | pyhä Yrjänä? | ? | K | – | – | [13] | ||
Hammarlandin kirkko | 1300-luku[14] 1200-luvun jälkipuolisko[15] |
pyhä Katariina Aleksandrialainen | K | K | K | K | Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[14] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[14], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[15] | [14] | |
Jomalan kirkko | 1275–1285 | pyhä Olavi | p | Kp | p | Kp | Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa. | [16] | |
Kumlingen kirkko | 1500–1510[17] 1450–1500[18] |
pyhä Anna | p | K | K | K | [17] | ||
Kökarin kirkko | 1500–1520[19] 1300-luvun loppu[20] |
tuntematon | r | p | – | r | Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella. | [19] | |
Lemböten kappeli | 1500–1530 | pyhä Olavi | – | r | – | – | Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. | [21] | |
Lemlandin kirkko | 1290–1310 | tuntematon ja pyhä Birgitta(?) | K | K | K | K | [22] | ||
Saltvikin kirkko | 1350–1370-luku[23] 1280–1300[24] |
Neitsyt Maria | K | K | K | K | Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia. | [23] | |
Sundin kirkko | 1200-luvun loppu – 1310[25] 1250–1275[26] |
pyhä Johannes Kastaja | K | K | K | K | Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250-1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[27] | [25] | |
Vårdön kirkko | 1520–1550 1470–1550[28] |
apostoli Mattias | ? | Kp | – | – | [29] |
Häme
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Akaan sakaristo | noin 1510 | tuntematon | K | – | – | – | Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [30] | |
Hattulan Pyhän Ristin kirkko | 1472–1490 | Pyhä Risti | K | K | Kp | – | Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko | [31] | |
Hauhon kirkko | 1500–1520 | tuntematon | p | K | K | – | [32] | ||
Hollolan kirkko | 1495–1510 | Neitsyt Maria | K | K | K | – | [33] | ||
Janakkalan kirkko | 1510–1520 | pyhä Laurentius | p | Kp | p | – | laajennettu ristikirkoksi[11] | [34] | |
Kalvolan sakaristo | 1495–1505 | pyhä Olavi | K | – | – | – | Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [35] | |
Lammin kirkko | 1510-luku | pyhä Katariina Aleksandrialainen? | K | K | K | – | [36] | ||
Padasjoen sakaristo | 1520–1560 | pyhä Birgitta? | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä. | [37] | |
Pyhän Laurin kirkko (Hämeenkoski) | 1510–1560 | pyhä Laurentius | ? | r | – | ? | Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien. | [38] | |
Pälkäneen rauniokirkko | 1495–1505 | Neitsyt Maria? arkkienkeli Mikael? | r | r | r | – | [39] | ||
Rengon kirkko | 1510–1550 (1560) | pyhä Jaakob vanhempi | p | p | p | – | kahdeksankulmainen kirkko | [40] | |
Someron sakaristo | 1490-luvun loppu | pyhä arkkienkeli Mikael? | K | – | – | – | Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta | [41] | |
Sysmän kirkko | 1510–1520 | pyhä Olavi | p | Kp | p | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–34.[11] | [42] | |
Sääksmäen kirkko (Valkeakoski) | 1495–1500 | tuntematon | p | Kp | p | – | Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä. | [43] | |
Tammelan kirkko | 1530–1550 | pyhä arkkienkeli Mikael | p | Kp | – | – | [44] | ||
Tuuloksen kirkko | 1510–1540 | pyhä Birgitta? | K | K | – | – | [45] | ||
Tyrvännön sakaristo | 1500-luvun alku | tuntematon | Kp | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [46] | |
Urjalan sakaristo | 1520–1540 | tuntematon | K | – | – | – | Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua. | [47] | |
Vanajan kirkko | 1495–1510 | tuntematon | Kp | K | K | – | [48] |
Karjala
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina) | 1430–1470 | Neitsyt Maria? | Kp | Kp | p | – | Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista. | [49] | |
Viipurin dominikaanikirkko | 1480–1490 | Neitsyt Maria ja Kaikki enkelit | ? | r | ? | – | raunio | [50] | |
Viipurin fransiskaanikirkko | 1495–1520 | tuntematon | ? | p | ? | – | ei jäljellä maanpäällisiä osia | [51] | |
Viipurin kaupunginkirkko | 1435–1445 | Neitsyt Maria ja pyhä Olavi | p | r | p | – | Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia. | [52] | |
Virolahden sakaristo | 1500–1530 | tuntematon | K | – | – | – | Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa. | [53] |
Pohjanmaa
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alatornion kirkko | 1500–1513 | pyhä Johannes Kastaja | Kp | Kp | p | – | Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa | [54] | |
Isonkyrön vanha kirkko | 1513–1533 | pyhä Laurentius? | K | K | K | – | ajoitus melko varma ja tarkka | [55] | |
Kaarlelan kirkko (Kokkola) | 1500–1530 | pyhä arkkienkeli Mikael? pyhä Katariina? | p | Kp | p | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[11] | [56] | |
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko | 1520–1553 | pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | – | – | pohjoisin alkuperäisasussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa | [57] | |
Pyhän Marian kirkko (Vaasa) | 1500–1520 | Neitsyt Maria | p | r | p | r | [58] | ||
Närpiön kirkko | 1550–1555 | Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja pyhä Olavi | ? | Kp | ? | – | [59] | ||
Pedersören kirkko | 1510–1520 | pyhä Pietari? | Kp | Kp | p | K | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–95[11] | [60] | |
Vöyrin sakariston raunio | 1519–1522 | pyhä Margareta? pyhä Jaakob? | p | – | – | – | Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla | [61] |
Satakunta
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Huittisten kirkko | 1500 | pyhä Katariina Aleksandrialainen | p | Kp | – | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[11] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa. | [62] | |
Kokemäen sakaristo | 1500–1540 tai 1540–1560 | Neitsyt Maria | K | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [63] | |
Köyliön kivisakaristo | 1500-luvun alku | pyhä Henrik? | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta. | [64] | |
Lempäälän kirkko | 1502–1505 | pyhä Maria Magdalena ja pyhä Birgitta | Kp | Kp | ? | – | muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[65][11] | [65] | |
Loimaan sakaristo | 1500–1560 | tuntematon | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin. | [66] | |
Messukylän vanha kirkko (Tampere) | 1510–1530 | pyhä arkkienkeli Mikael | K | Kp | Kp | – | Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä. | [67] | |
Nokian kartanokappeli | 1505–1529 | tuntematon | – | p | – | – | raunio | [68] | |
Rauman fransiskaanikirkko | 1515–1520 | Pyhä Risti | K | K | – | – | [69] | ||
Rauman entinen kaupunginkirkko | 1495–1505 | tuntematon | r | r | – | – | raunio | [70] | |
Sastamalan kirkko | 1497–1505 | Neitsyt Maria | K | K | – | – | [71] | ||
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko (Sastamala) | 1506–1516 | pyhä Olavi | K | K | K | – | Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen. | [72] | |
Ulvilan kirkko | 1495–1510 | pyhä Olavi | K | K | K | – | [73] | ||
Vesilahden sakaristo | 1485–1500 | pyhä Pietari ja pyhä Paavali | Kp | p | – | – | Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten. | [74] |
Savo
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Savilahden kivisakasti (Mikkeli) | 1520–1560 | pyhä arkkienkeli Mikael | Kp | – | – | – | Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901. | [75] |
Uusimaa
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Espoon tuomiokirkko | 1485–1490 | tuntematon | p | Kp | p | – | Kirkko on laajennettu ristikirkoksi 1821–23.[11] | [76] | |
Inkoon kirkko | 1430–1520 | pyhä Nikolaus | K | K | p | – | Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen. | [77] | |
Karjaan kirkko | 1465–1470 | tuntematon | K | K | K | – | [78] | ||
Kirkkonummen kirkko | 1400–1490 | arkkienkeli Mikael? | p | Kp | ? | – | Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa. | [79] | |
Lohjan kirkko | 1470–1490 | pyhä Laurentius | K | K | K | – | [80] | ||
Pernajan kirkko | 1410–1442 | arkkienkeli Mikael ja pyhä Erik | K | K | K | – | [81] | ||
Pohjan kirkko | 1475–1480 | Neitsyt Maria | Kp | K | p | – | [82] | ||
Porvoon tuomiokirkko | 1414–1450 | Neitsyt Maria? ja/tai pyhä Enevaldus? | K | K | K | – | [83] | ||
Pyhtään kirkko | 1462 | pyhä Henrik | K | K | Kp | – | [84] | ||
Sipoon vanha kirkko | 1450–1454 | pyhä Sigfrid | K | K | K | – | [85] | ||
Siuntion kirkko | 1460–1489 | pyhä Pietari | p | K | p | [86] | |||
Tenholan kirkko | 1460–1480 | tuntematon | K | K | Kp | – | [87] | ||
Vantaan Pyhän Laurin kirkko | 1450-luku | pyhä Laurentius | p | K | K | – | [88] | ||
Vihdin vanha kirkko | 1500–1520 | pyhä Bartolomeus? | r | r | – | – | raunio | [89] |
Varsinais-Suomi
Kirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Halikon kirkko | 1460–1475 | pyhä Birgitta? | Kp | Kp | p | – | Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–15.[11] | [90] | |
Pyhän Katariinan kirkko | 1440–1450-luku | pyhä Katariina Aleksandrialainen | K | K | K | – | [91] | ||
Kalannin kirkko (Uusikaupunki) | 1430–1450 | Neitsyt Maria ja pyhä Olavi | K | K | K | K | [92] | ||
Kemiön kirkko | 1460-luku | Neitsyt Maria ja pyhä Andreas | K | K | Kp | – | [93] | ||
Kiskon sakaristo | 1510–1530 | tuntematon | Kp | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [94] | |
Korppoon kirkko | 1430–1440-luku | pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | K | K | [95] | ||
Laitilan kirkko | 1460–1483 | pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | K | K | [96] | ||
Lemun kirkko | 1460–1480 | pyhä Olavi | K | K | K | – | [97] | ||
Liedon kirkko | 1470–1480-luku | pyhä Pietari | K | K | K | – | [98] | ||
Maarian kirkko (Turku) | 1440-luku | Neitsyt Maria ja pyhä Dionysius | K | K | K | K | [99] | ||
Marttilan sakaristo | 1500–1540 | pyhä Martinus | p | – | – | – | Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937. | [100] | |
Maskun kirkko | 1490–1510 | pyhä Johannes Kastaja | K | K | K | – | [101] | ||
Mynämäen kirkko | 1425–1440 | pyhä Laurentius ja pyhä Erik | K | K | K | K | [102] | ||
Naantalin kirkko | 1480-luku | Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, pyhä Johannes Kastaja, pyhä Anna ja pyhä Birgitta | K,r | K | – | – | [103] | ||
Nauvon kirkko | 1430–1450 | pyhä Olavi? | K | K | K | – | [104] | ||
Nousiaisten kirkko | 1420–1430-luku | Neitsyt Maria ja pyhä Henrik | K | K | K | – | [105] | ||
Paraisten kirkko | 1440- tai 1450-luku | tuntematon | K | K | K | – | [106] | ||
Perniön kirkko | 1460–1480 | pyhä Laurentius | K | K | K | – | [107] | ||
Perttelin kirkko | 1500–1520 | pyhä Bartolomeus | Kp | K | – | – | [108] | ||
Piikkiön kivisakaristo | 1500–1560 | tuntematon | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä. | [109] | |
Pöytyän sakaristo | 1500–1560 | pyhä arkkienkeli Mikael? | p | – | – | – | Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä. | [110] | |
Raision kirkko | 1500–1520 | pyhä Martti (Martinus Toursilainen) | K | K | K | K | Kirkon rakentaminen aloitettu oletettavasti jo 1305 sakaristosta, joka on purettu uuden 1500 luvulta peräisin olevan sakastin tieltä. | [111] | |
Ruskon kirkko | 1510–1530 | pyhä Maria Magdalena | K | K | – | – | [112] | ||
Rymättylän kirkko | 1510-luku | pyhä Jaakob vanhempi | K | K | K | – | [113] | ||
Salon kappelikirkko | 1500–1520 | pyhä Anna | p | p | p | Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon. | [114] | ||
Sauvon kirkko | 1460–1472 | pyhä Clementius | K | K | K | [115] | |||
Taivassalon kirkko | 1425–1440 | Pyhä Risti | K | K | K | – | [116] | ||
Turun dominikaanikirkko | 1430-luku | pyhä Olavi | ? | p | ? | ? | Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä. | [117] | |
Turun Koroisten kirkko | 1266–1286 tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku | Neitsyt Maria | – | p | – | – | Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset. | [118] | |
Turun tuomiokirkko | 1400–1410-luku | Neitsyt Maria ja pyhä Henrik | K | K | Kp | K | Tiilikirkon varhaisimmat osat on rakennettu harmaakivestä 1400-luvun alussa, ja sen jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa. | [119] | |
Vehmaan kirkko | 1425–1440 | Pyhä Margareta | K | K | K | K | [120] |
Katso myös
Lähteet
- Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- Immonen, Visa: "Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus". Tieteessä tapahtuu 5/2004
- Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta
- Ringbom, Åsa: Ålands kyrkor (ruotsiksi)
Viitteet
- ↑ Hiekkanen s. 8.
- ↑ Dosentti Markus Hiekkanen: Tuli on koetellut keskiaikaisia kivikirkkoja Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 27.2.2016.
- ↑ Hiekkanen, s. 19.
- ↑ a b Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Viitattu 6.5.2009.
- ↑ a b c Hiekkanen s. 363–364
- ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Ringbom, Åsa: Finström (Enligt dendrokronologisk analys på de bevarade takstolarna skulle stenkyrkan emellertid härstamma från senmedeltiden, alla byggnadsenheter skulle ha uppförts relativt tätt inpå varandra inom loppet av tre decennier. Analysen ger följande utslag: Sakristian 1440-tal, långhuset ca 1450, vapenhuset 1450-talet och tornet 1467. Ändå finns det många tecken som tyder på att stenkyrkan, måhända ovälvd och med en lägre sakristia, uppförts betydligt tidigare. Inne i stensakristian, som nedtill byggts i förband med långhusets nordvägg, påträffades en stor myntskatt som bör ha nedlagts någon gång på 1280-talet. Inne i kyrkan påträffades också enstaka mynt från 1200-talet, medan det stora flertalet hänförde sig till 1300-talet och 1400-talet. Bland korväggens väggmålningar kan man tydligt urskilja många olika skeden, och många olika mästare.) Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 367–369
- ↑ Hiekkanen s. 373/
- ↑ Ringbom, Åsa: Föglö ("Tillsvidare är kronologin för denna första stenkyrka inte nöjaktigt fastställd, långhuset är dock äldst, möjligen från början av 1300-talet, med senare tillfogade byggnadsenheter som sakristia, vapenhus och västtorn.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta rakennusperinto.fi. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ Hiekkanen s. 373
- ↑ Hiekkanen s. 377
- ↑ a b c d Hiekkanen s. 380
- ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Hiekkanen s. 389
- ↑ a b Hiekkanen s. 393
- ↑ Ringbom, Åsa: Kökar ("I allmänhet har kyrkan daterats till andra hälften av 1400-talet.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hiekkanen s. 399
- ↑ Ringbom, Åsa: Kökar ("Utgrävningarna antyder också att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 406–407
- ↑ Hiekkanen s. 401–402
- ↑ a b Hiekkanen s. 411
- ↑ Ringbom, Åsa: Saltvik ("Kyrkans bevarade träkonstruktioner har analyserats dendrokronologiskt, och murbruket har daterats via 14C AMS analys. Enligt det aktuella forskningsläget är alltså kyrkans byggnadsutveckling följande: Ca 1280-1300 uppfördes det nuvarande långhuset och sakristian.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hiekkanen s. 416
- ↑ Ringbom, Åsa: Sund ("Den första stenkyrkan i Sund, d.v.s. långhuset, uppfördes under perioden 1250-1275. Åldern har bestämts med hjälp av 14C AMS-analys av murbruk och dendrokronologisk analys av kalvariegruppen (krucifixet med tillhörande skulptur föreställande sörjande Maria och en numera försvunnen sörjande Johannes).") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 597
- ↑ Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 420
- ↑ Hiekkanen s. 278–279
- ↑ Hiekkanen s. 285
- ↑ Hiekkanen s. 293
- ↑ Hiekkanen s. 296–297
- ↑ Hiekkanen s. 304–305
- ↑ Hiekkanen s. 308–309
- ↑ Hiekkanen s. 312–313
- ↑ Hiekkanen s. 316–317
- ↑ Hiekkanen s. 302–303
- ↑ Hiekkanen s. 318–319
- ↑ Hiekkanen s. 322–323
- ↑ Hiekkanen s. 326–327
- ↑ Hiekkanen s. 330–332
- ↑ Hiekkanen s. 334–339
- ↑ Hiekkanen s. 340–341
- ↑ Hiekkanen s. 344–347
- ↑ Hiekkanen s. 348–349
- ↑ Hiekkanen s. 350–351
- ↑ Hiekkanen s. 354–356
- ↑ Hiekkanen s. 540–541
- ↑ Hiekkanen s. 544–545
- ↑ Hiekkanen s. 546–547
- ↑ Hiekkanen s. 548–549
- ↑ Hiekkanen s. 552–553
- ↑ Hiekkanen s. 494–495
- ↑ Hiekkanen s. 498–501
- ↑ Hiekkanen s. 504–506
- ↑ Hiekkanen s. 508–510
- ↑ Hiekkanen s. 512–515
- ↑ Hiekkanen s. 516–517
- ↑ Hiekkanen s. 520–522
- ↑ Hiekkanen s. 526–527
- ↑ Hiekkanen s. 220–221
- ↑ Hiekkanen s. 224–225
- ↑ Hiekkanen s. 228–230
- ↑ a b Hiekkanen s. 232–235
- ↑ Hiekkanen s. 236–237
- ↑ Hiekkanen s. 238–239
- ↑ Hiekkanen s. 242–244
- ↑ Hiekkanen s. 246–249
- ↑ Hiekkanen s. 252–255
- ↑ Hiekkanen s. 256–258
- ↑ Hiekkanen s. 260–263
- ↑ Hiekkanen s. 266–269
- ↑ Hiekkanen s. 270–271
- ↑ Hiekkanen s. 534–535
- ↑ Hiekkanen s. 428–429
- ↑ Hiekkanen s. 432–433
- ↑ Hiekkanen s. 436–437
- ↑ Hiekkanen s. 440–443
- ↑ Hiekkanen s. 444–445
- ↑ Hiekkanen s. 450–451
- ↑ Hiekkanen s. 454–455
- ↑ Hiekkanen s. 458–459
- ↑ Hiekkanen s. 464–465
- ↑ Hiekkanen s. 470–473
- ↑ Hiekkanen s. 476–477
- ↑ Hiekkanen s. 480–481
- ↑ Hiekkanen s. 484–485
- ↑ Hiekkanen s. 488–489
- ↑ Hiekkanen s.54–55
- ↑ Hiekkanen s.142–145
- ↑ Hiekkanen s.58–59
- ↑ Hiekkanen s.64–65
- ↑ Hiekkanen s.68–69
- ↑ Hiekkanen s.70–73
- ↑ Hiekkanen s.76–78
- ↑ Hiekkanen s.80–82
- ↑ Hiekkanen s.84–85
- ↑ Hiekkanen s.88–91
- ↑ Hiekkanen s.94–95
- ↑ Hiekkanen s.98–99
- ↑ Hiekkanen s.102–103
- ↑ Hiekkanen s.106–108
- ↑ Hiekkanen s.116–117
- ↑ Hiekkanen s.120–121
- ↑ Hiekkanen s.126–129
- ↑ Hiekkanen s.132–133
- ↑ Hiekkanen s.136–138
- ↑ Hiekkanen s.140–141
- ↑ Hiekkanen s.148–149
- ↑ Hiekkanen s.152–153
- ↑ Hiekkanen s.156–157
- ↑ Hiekkanen s.160–161
- ↑ Hiekkanen s.166–168
- ↑ Hiekkanen s.170–171
- ↑ Hiekkanen s.176–177
- ↑ Hiekkanen s.180–183
- ↑ Hiekkanen s.184–186
- ↑ Hiekkanen s.188–193
- ↑ Hiekkanen s.212–215