Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Wrangelinsaari[muokkaa wikitekstiä]

Tätä on viime päivinä laajennettu ansiokkaasti muutaman käyttäjän voimin. Artikkeli on jo nyt tasapainoinen esitys aiheestaan. Vielä voisi lisäillä lauseen jos toisenkin, ja keskeisiä punaisia linkkejä on vielä jonkin verran. Mitä pitäisi kertoa paremmin tai mistä pitäisi kertoa lisää, jotta päästäisiin SA-tasolle. PS. hieman vastaava, joskin ei ehkä niin merkittävä saari on Bouvet’nsaari. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 20.16 (EET)

Artikkelista saa sellaisen mielikuvan, että saarta ei voi käyttää arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tätä on vaikea uskoa todeksi. –Lähin asutuskeskus manterella olisi hyvä mainita; onko se tämä Mys Šmidta, joka kaiketi pitäisi edes sinistää? Mutta aika hyvältä näyttää. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.42 (EET)
Se on sitten oikea mielikuva. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)
Huomasin että suojelu on nyt hajallaan useassa osassa, ja yhdessä kohdassa mainitaan laajuudeksi 2 000 neliökilometriä. Todellisuudesssahan koko saari + Geraldinsaari ympäröivine vesialueineen ovat suojeltuja. UNEPin sivu tuntuu olevan pois toiminnasta, joten sieltä ei voi tarkista mitä tuo 2 000 km2 tarkoittaa, onko se esimerkiksi ollut ensimmäinen vaihe. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 15.45 (EET)
Hmm, tuokin kohta ilmeisesti olisi pitänyt huomioida, kun kävin artikkelia läpi lupaava-arvioinnissa. Mulla on toi Unepin pdf koneella, mutta ei siinä ainakin nopeasti katsottuna mainittu tuota 2000 neliökilometriä. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 16.14 (EET)

Sauna[muokkaa wikitekstiä]

Edellisessä VA:ssa pyydettiin viitteitä saunomistapoihin, ne olen lisännyt. Mutta tässä on hirveän paljon muutakin lähteetöntä ja jotenkin sedimentäärinen rakenne. Ja silppua siellä täällä. Mitäs tehtäisiin ? Onko ajatuksia jäsentelystä ? Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 on tietysti mielessä. --Tappinen (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 14.36 (EET)

Jos tämä kertoo vain suomalaisesta saunasta, voisiko osion "Muiden kulttuurien saunaa vastaavat laitokset" irrottaa omaksi artikkelikseen? Sitten selkeytyisivät myös kielilinkit (en:Sauna ja en:Finnish sauna). --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 19.11 (EET)
Olisin jo tehnytkin jos olisin keksinyt uudelle artikkelille napakan nimen. Ehdotuksia ? --Tappinen (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 19.29 (EET)
Hikikylpy on eräs yleisnimitys. Tässä Hesarin artikkelissa eräs amerikkalainen dokumentaristi määrittelee (Hesarin käännös), "Hikikylpy [engl. sweatbath] tarkoittaa mitä tahansa eristettyä tilaa, jossa on kuumennettua ilmaa ja jossa on tarkoitus hikoilla. Esimerkiksi Suomessa on sauna ja Venäjällä banja. Intiaaneilla on sweat lodge. Lähes kaikilla kulttuureilla on omansa, ja he ovat keksineet ne toisistaan tietämättä." Myös eräs ratkaisutyyppi tällaisissa tapauksissa on monikon käyttö, esim. orava/oravat, kettu/ketut, luomiskertomus/luomiskertomukset; siis sauna/saunat. --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 19.44 (EET)
Kirja Löylyn henki: kolmen mantereen kylvyt käyttää yleisnimitystä hikoilukylvyt (s. 116). --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 20.06 (EET)
Kielitoimiston sanakirja (nettiversio) ei ainakaan tunne mitään noita varianteista. Sauna määritellään siellä seuraavasti: "rakennus t. huone(isto), joka on rakennettu ja sisustettu kiukaan lämmössä hikoilemista, löylyn ottamista ja peseytymistä varten". Saunoja on siis joka tapauksessa muuallakin, miksei tämä artikkeli voi olla Suomalainen sauna, luomiskertomuskin on varsinaisesti artikkelina Raamatun luomiskertomus. Sauna voisi olla yleiskuvaus saunoista maailmanlaajuisesti. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 22.02 (EET)
Olen lisännyt artikkeliin hiukan kirjatietoa saunomisen fysiologisista vaikutuksista ym. sekä järjestellyt osioita. Jos artikkelista halutaan laadukas, se pitää kirjoittaa suurelta osin uusiksi lähteiden pohjalta. Sitä kautta se myös saisi nykyistä tasapainoisemman rakenteen. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 09.51 (EET)
Jep, samaa mieltä. Ja nyt pitää miettiä myös, että mihin suuntaan tätä viedään. Onko Suomi100-aiheeena "Suomalainen sauna" vai yleisesti "Sauna". Jos aiheena on jälkimmäinen, niin esimerkiksi yleisesti saunomisen fysiologiset vaikutukset pitäisi siirtää sinne? --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 10.05 (EET)
Artikkeliin "Suomalainen sauna" voisi ainakin sijoittaa historiat ja kansanperinteet loitsuineen. Saunakirjallisuudessa kerrotaan suomalaisen saunan historiasta paljon lisää sekä esim. Kalevalan saunomiskuvauksista. Kaikki hikoilukylvyt eivät muuten ole saunoja, kuten japanilainen furo, josta kerrotaan kirjassa Löylyn henki: kolmen mantereen kylvyt : inipi, furo, sauna. Siksi ehkä artikkeli Hikoilukylvyt voisi olla myös olemassa. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 10.43 (EET)
Juu, "Suomalaisessa saunassa" voisi tosiaan olla historia, tavat, perinteet ja kulttuuri. Hikoilukylpy (onko tuo sitten niiden vakiintunut nimi) tosiaan voisi sitten olla erillinen artikkelinsa. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 11.51 (EET)
Fysiologisissa vaikutuksissa voi olla eroja eri höyrykaappien välillä, joten voi tässä suomalaisessa saunassa-artikkelissakin mielestäni olla fysiologisista vaikutuksista juttua. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 06.13 (EET)
Minulla ei enää ole niitä kirjoja, joista artikkelia olen laajentanut. --Savir (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 19.40 (EET)

Schipperke[muokkaa wikitekstiä]

Tätä olen nyt illan aikana muokkaillut ja kiinnostaisi että mitä kaikkea voisi vielä parantaa. Alkaisiko jo olla lupaavan artikkelin tasolla? --Harkasammakko (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 22.20 (EET)

Nykytilassa on vain Suomen tilanteesta. Paljonko schipperkejä on maailmalla? --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Niittylahden pysäkki[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on valittu jo lupaavaksi mutta miten artikkelia voisi vielä parantaa?--IdzSJL2 (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 21.14 (EET)

Ei varmaan hirveästi tekstiä pysty enää lisään. Nyt koko teksti on historia-osion alla. Pystyykö siitä laiturirakennuksesta tekemään oman osionsa, jossa kerrottaisiin minkälainen se rakennus oli. Kuitenkin sen on suunnitellut tunnettu arkkitehti. Asemamiehetkin voisi laittaa tuolta historian seasta oman otsikkonsa alle. --PtG (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 22.44 (EET)
Nyt on laitettu kokeilumielessä väliotsikkoja. Laiturirakennuksesta on mielestäni hankala tehdä omaa osiota, koska tekstissä ja mallinteessa jo olevien tietojen lisäksi ei hirveästi löydy uutta. Niiden irrottaminen taas omaksi osioksi vaikeuttaisi kokonaiskuvan saamista.--IdzSJL2 (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 15.57 (EET)

Tarkennetaan kysymystä sen verran, että miten artikkelin saisi HA-tasolle?--IdzSJL2 (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 10.35 (EET)

Hyvä kysymys. En tunne asiaa, mutta tosiaan tässä on varmaan aika pitkälti kaikki, mitä aiheesta voi kertoa. Vai onko jotain kerrottavaa? Eli saattaa olla, että HA-tasolle esteenä voi olla äänestäjien mielestä artikkelin "lyhyys", vaikka enempää ei pystyisikään kertomaan. Sinällään lyhyyden ei pitäisi olla este. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 10.02 (EET)
Kokeilemallahan se selviää, laitettu ehdokkaaksi.--IdzSJL2 (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 16.03 (EET)

Liito-orava[muokkaa wikitekstiä]

Tämän artikkelin voisi yrittää kehittää hyväksi. Miten osiot pitäisi järjestellä ja ryhmitellä? Löytyisiköhän Venäjän ja muiden kaukomaiden liito-oravista jostain lisää tietoa? --Savir (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 11.19 (EET)

Osien järjestyksestä on aikoinaan tehty Wikipedia:Artikkelimalli/eläin. --Tappinen (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 22.55 (EET)
Järjestelin nyt osioita tuon mallin mukaisesti ja jätin mallista puuttuvat osiot artikkelin loppuun. --Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 10.06 (EET)
Hyvä. En tiedä paransiko tätä artikkelia erityisesti, mutta luulen että lukijalla, joka lukee useita eläinartikkeleita, on helpompaa. Miten olisi "Tuntomerkit" -otsikon vaihto muotoon "Ulkonäkö ja koko" ? --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 17.42 (EET)
Kokeilin nyt tuota nimeä osiolle ja tein oman osion ääntelylle. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 13.06 (EET)

Nobel-palkinto[muokkaa wikitekstiä]

Tästä voisi yrittää tehdä hyvää, vaikka ei taida ehtiä ennen joulukuun Nobel-juhlia. Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä laajentamista ja parantamista? --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 18.48 (EEST)

1) Johdanto on vielä hyvin suppea. 2) Historian alku on hieman epämääräinen, kun puhutaan, että tietyt instituutiot jakaisi palkinnot. Tuossa voisi nostaa esille myös ne instituutiot ja niiden perustamisen. 3) Palkinto-osioon voisi laittaa kuvan mital(e)ista. Sitaattioikeus täytyy, kun tekstissä puhutaan asiasta. 4) Ehdokkaaksi asettamisen kohdalla voisi täsmentää vielä eroja rauhanpalkinnon ja muiden palkintojen välillä. Tiedepalkinnoissa kuitenkin ehdottajat taitavat olla vain tieteilijöitä, kun rauhanpalkinnon saajan ehdottaja voi olla ihan vain joku kansanedustaja. 5) Pitäisikö hyvälle tasolle nostaa myös kritiikkiä? Varsinkin rauhanpalkitut ovat herättäneet välillä närää. --PtG (keskustelu) 26. lokakuuta 2016 kello 19.27 (EEST)
Gandhista voisi mainita, että hänen kuoltuaan rauhanpalkinto jätettiin jakamatta eräänlaisena postyyminä tunnustuksena. --Miihkali (artikuloi) 27. lokakuuta 2016 kello 13.36 (EEST)
Toteutin nyt noita ylläolevia ehdotuksia. --Savir (keskustelu) 27. lokakuuta 2016 kello 22.37 (EEST)
Epätavallisissa ehdokkaissa voisi vielä mainita, että banaanivaltioiden poliitikot ehdottelevat jatkuvasti rauhanpalkintoa kaiken maailman diktaattoreille. Ehdokasasettelusta voisi muutenkin olla hiukan enemmän juttua. --Miihkali (artikuloi) 28. lokakuuta 2016 kello 08.55 (EEST)
Artikkelissa on nyt kaikki se, mitä Britannican ja Nobel Median sivuilla sanotaan ehdokasasettelusta yleisesti. Kunkin palkinnon omalla sivulla Nobel-sivustolla on lisäksi kuvaukset sen palkinnon saajan ehdottajien valinnasta ja voittajan valintaprosessista. Ne voisi jossain vaiheessa tuoda kunkin palkinnon omille sivuille. Keiden nimillä epätavallisten ehdokkaiden osiota voisi vielä laajentaa sortumatta kantaaottavuuteen? --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2016 kello 12.18 (EET)

Sierra Leone[muokkaa wikitekstiä]

Olen tätä artikkelia muokannut viime viikkojen ajan paljon, lisäten ja täydentäen tietoja sekä päivittänyt ja korjannut artikkelin eri kohtia. On jo lupaava artikkeli ollut jo pitkään, mutta nyt voisi sanoa jo hyväksi vaihtoehdoksi suositelluksi artikkeliksi. Sullay (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 04.02 (EEST)

Kivaa kun on uusia valtioartikkelien kehittäjiä ! Aihepiirejä, joita käsitellään muissa suositelluissa artikkeleissa mutta ei tässä, ovat ilmasto (tässä kaksi lausetta), liikenne ja kulttuuri. Millennium goals -lähdelinkit ovat kuolleet ja vuoden 2010 arviot siitä toteutuuko ne 2015 mennessä on sisältönäkin vanhentunutta. Lukutaitoa on sekä väestö- että politiikka-osissa. --Tappinen (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 20.45 (EEST)
Voisimme miettiä, mitä kaikkea tuohon artikkeliin voitaisiin lisätä ja kuinka kehittää ja laajentaa sitä. Vuoden 2014:n ebola-epidemiasta voitaisiin tehdä oma osio tuonne, lisäksi historiasta löytyy paljon tietoja mm. siirtomaa-ajoista, ajasta ennen sekä jälkeen itsenäisyyttä sekä vuosien 1991-2002 aikaisesta sisällissodasta. Talous-osiota voisi laajentaa sekä pieni osio Sierra Leonen mediassa (Sierra Leoneen tuli koko Afrikan ensimmäinen painokone 1800-luvun alussa). Mitä muuta sinun mielestäsi voisi olla hyvä lisätä artikkeliin? Englanninkielisessä artikkelissa on nimittäin paljon hyvää ja uutta tietoa varmoine lähteineen. Sullay (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 00.16 (EEST)
Kannattaa verrata muihin suositeltuihin valtioartikkeleihin, esimerkiksi Mosambikiin ja Kambodžaan, niin näkee, mitä asioita tästä vielä puuttuu. Mielestäni ebolaepideamiasta ei tarvita omaa osiotaan (meillä on jotenkin tapana aina liioitella Wikipediassa hiljattain tapahtuneiden asioiden merkityksiä, mutta esim. 50 vuoden päästä se on enää yksi pieni tapahtuma Sierra Leonen historiassa), mutta kyllähän se on syytä mainita. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.39 (EEST)
Jep, ja itse artikkelien lisäksi kannattaa lukea esimeksiksi Mosambikin vertaisarviointi artikkelin keskustelusivulta. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 08.16 (EEST)
Terveys on aihe josta ei ollut kappaletta. Siihen voisi sisällyttä myös vähän ebola-epidemista--Kukkaspoika73 (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 20.18 (EET)
Yleisen tason kommentti, mutta liittyyy tähänkin, koska ollaan tekemässä SA-artikkelia. Miksi urheiluosiot näyttävät mielestäni muihin osioihin verrattuina amatöörien puuhasteluilta: ainakin lähteetöntä ja outoa tietoa, eikä ole mietitty ollenkaan esittää tietoja niin, etteivät ne ole vanhaa tietoa jo huomenna. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 10.49 (EEST)
Monien valtioartikkelien urheiluosiot ovat minun aloittamiani, en ole kiinnostunut urheilusta. Hain järjestelmällisesti tietoa kahdesta urheiluaihepiiristä: jalkapallo- ja olympiamenestyksestä. Toivoin, että tynkäalku saisi jonkun aiheesta tietävän innostumaan laajentamisesta. Ennen vuonna 2009 alkanutta valtioprojektia monista valtioartikkeleista puuttuivat kulttuuri- ja urheiluosiot kokonaan. Nyt urheilua käsitellään kuitenkin useimmissa enemmän kuin esimerkiksi maiden arkkitehtuuria. --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2016 kello 15.25 (EEST)
Yllättäen urheilu kulttuuria! Sori jos oli moitetta, ”sivistyneistö” on Suomessa aina ylenkatsonut rahvaan harrastamia asioita. Harrastan valikoiden mutta aika paljon penkkiurheilua. Panin artikkeliin pari faktaa (esim. RSSSF, joista löytyy luotettavasti futiksesta oleelliset, Suomen futis detaljitasolla vaatimattomasti ymmärretty). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 12.52 (EEST)
Sitten kun sisältö on kasassa kannattaa vielä kirjoittaa johdanto uusiksi. Yksi lause jokaisen kappaleen aiheesta on hyvä nyrkkisääntö, jolla saa koottua pääasiat johdantoon. Varsinkin pidemmistä artikkeleista moni lukee pelkän johdannon. --Tappinen (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 17.32 (EET)

Luettelo Kotkan patsaista ja muistomerkeistä[muokkaa wikitekstiä]

Monilla eri paikkakunnilla on tehty patsasluetteloita, mutta Kotkan lista on niistä taitaa olla paras. Kuten johdannossa todetaan, luettelointi saattaa jäädä vajaaksi muistolaattojen osalta, mutta niitäkin on mukana runsaasti. Onko tässä jotain parannettavaa tai korjattavaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 12.34 (EEST)

Artikkeli on hyvä, tälläisissa wikipedia voisi näyttää erinomaisuuttaan tietosanakirjana. ”Ingressissä” en puhuisi laattojen epätäydellisyydestä yrittämällä tarkoittaa, että muuten olisi täydellinen. Tuskin on, koska tällaiset listat elää eli täyttyy koko ajan. Ja vanhin kannattaa jättää väittämättä, koska sille ei esitetä lähdettä. ”Kotkassa v. 2016 oli 72 julkista taideteosta ja muistomerkkiä ja 35 muistolaattaa” perustuen mihin, eli lähde puuttuu, vai taulukostako laskien.
Taulukkoon esittäisin selitteen mitä taulukko sisältää. On hyvä ajatus, että jokainen teos on lähteistetty ja esitetyt tiedot löytyvät ko lähteestä, vai? Hyvin monesta puuttuu wikipediassa ”tiedolle aina esitettävä luotettava lähde”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 10.14 (EEST)
Hyvä että taiteen ja historiallisten muistomerkkien näkyvyyttä wikipediassa lisätään. Artikkelin nimen ja johdannon välillä on kuitenkin ristiriita. Johdanto mainitsee, että mukana olisivat Kotkan julkiset taideteokset mukaanluettuna maalaustaiteen teokset. Otsikko ja taulukko listaa kuitenkin vain patsaita ja muistolaattoja. Missä ovat maalaukset ja muraaliteokset? Mielestäni on syytä myös kysyä, ovatko muistolaatat automaattisesti taideteoksia, jos vain muistuttavat jostain historiallisesta tapahtumasta tai sijainnista (usein sotaan, urheilutapahtumaan tai kulttuurihenkilön asumiseen liittyvästä) ja sisältävät pelkkää laatalle tai kiveen kirjoitettua tekstiä? Kaikki julkiset työt, esimerkiksi historiallisista tapahtumista muistuttavat laatat eivät itsessään ole (kummoisiakaan) taideteoksia, vaan osa näistä on rutiininomaisia kivi- tai metallilaattoja, kärjistäen pelkkiä ajalla ja lyhyellä maininnalla varustettuja nimikylttejä. Neljäneksi listan kattavuus on epäselvä, puutteellinenkin. Esimerkiksi mitkä valtion ja seurakuntien alueiden ja rakenteiden taideteokset ovat mukana? Jos mukaan otetaan kauppakeskuksen sisällä sijaitsevia töitä, miksei mukana ole (enempää) kirkkotaidetta? Usein ulkotiloissakin esimerkiksi uurnalehtojen tai lapsena menehtyneiden sekä sankarihautojen yhteydessä on julkisia taideteoksia. Näitä ei tyypillisesti listata kaupunkien julkisten taiteen listalla. Mainitsen pikahuomiona vaikka Kotka-Kymin seurakuntayhtymän Helilän hautausmaalla sijaitsevan Osmo Vikmanin suunnitteleman Enkeli-patsaan, joka uupuu listalta (Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 pdf-esite kotkanseurakunnat.fi). Näen muun muassa listan rajauksessa ja kattavuudessa sekä keskittymisessä joillekin taiteen ja historian osa-alueille ongelmaa. Mielestäni ei vielä aivan LA, vaikka paljon hyvää. --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 13.29 (EEST)
Kyllä tässä on lienee tarkoitus keskittyä julkisiin taideteoksiin (on ainut hallittavissa oleva kokonaisuus), ks. kaksoispiste (eli mainitut ml. maalaukset, kun ne julkisessa tilassa). Otsikko pitäisi siis muuttaa. Ja artikkelissa sitten määrittely, mitä tuolla tarkoitetaan, linkki johonkin muuhun artikkeliin ei ole määrittely. Hautojen patsaita yksityisillä haudoilla on rajattu pois jossakin vastaavassa luettlossa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.24 (EEST)
Muistan joskus täällä keskusteluissa määritellyn (ping KäyttäjÄ:Kulttuurinavigaattori), että "julkinen" taideteos olisi sellainen, joka on tavoitettavissa julkisella paikalla vuorokauden ympäri. Näin esim. aukioloajat omaavissa ja pääsyliput vaativissa museoissa tai aukioloajat omaavissa virastoissa tai rappukäytävissä olevat teokset eivät sisältyisi määrittelyyn. Mainituista rajatapauksista kuten hautamuistomerkit en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.43 (EEST)
Ilmeisesti pitänee keksiä jotain ihan ite ihan omasta päästä. Löydän ns. luotettavista lähteistä määrittelyt:
Järjestyslaissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
Taitelijaseura prosenttiperiaatteesta kertoessaan
Julkinen taide
Julkisella paikalla, joko ulkona tai sisällä, olevaa taidetta. Julkisen taideteoksen voi rahoittaa niin valtio, kunta kuin yksityinen taho.
Julkinen taideteos voi olla rakennuksista erillinen (esim. jalustalla oleva veistos) tai rakennuksiin integroitu (esim. seinämaalaus). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 10.15 (EEST)
Hyvä kun alkaa löytyä kunnon lakiin pohjautuvaa, todennettavissa ja veronmaksajan ymmärrettävissä olevia määrittelyä. Eikä jonkun taiteenalan (kuvanveistotaide) osan esilletuontia korostavia linjauksia. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 01.27 (EEST)
Julkinen paikka on jatkuvasti saavutettavissa oleva. Anneli Sipiläisen veistos Kotkan kauppakeskus Pasaatin sisäänkäynnin lähellä täyttänee lain vaatiman määritelmän "pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen". Luettelossa voi olla sekä teoksia eli teoskynnyksen ylittäviä että muita, jotka voi osoittaa muistomerkeiksi. Seinämaalaukset voivat olla teoksia. Luettelossa on Martti Aihan seinällä oleva teos Meridiem. Muistolaatat voivat olla teoksia tai sitten eivät. Joillakin paikkakunnilla muistolaatat voivat olla mukana luetteloissa, tosilla taas eivät. Esimerkiksi Helsingissä muistolaatat on jätetty pois. Luetteloissa teokset voivat olla kenen tahansa omistuksessa tai hoidettavana. Totta on, että luettelon otsikko on yleistävä, mutta sen pitää myös olla yksinkertainen ja helppotajuinen. Voisihan se olla jotain sellaista kuin "Luettelo Kotkan julkisista veistoksista, tilateoksista, ympäristötaideteoksista, installaatioista, seinämaalauksista, muistomerkeistä ja muistolaatoista" mutta yksinkertainen otsikko on käyttökelpoisempi. Luettelosta voi puuttua joitakin teoksia, mutta katsoisin että se on noin 90 prosenttisesti valmis. Täysin valmiiksi nämä luettelot eivät kai koskaan tule, koska silloin tällöin pysyväksikin siinniteltuja teoksia voidaan siirtää tai poista ja uusiakin tulee silloin tällöin. Kotka on ehtinyt näistä julkisen taiteen luetteloista pisimmälle. Siinä on punaisia linkkejä, muun muassa Hanna Jaanisoo, Tommi Toija, Virpi Kanto ja Markku Hirvelä. Samoin merkittävimmistä yksittäisistä teoksista voisi olla omia artikkeleita, Turku on tässä edellekävijä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.06 (EEST)
Julkisen paikan tai tilan määritelmä on monessa muussakin maassa osoittautunut vaikeaksi, mutta minusta on hyvä, että sitä pohditaan myös suomenkielisen Wikipedian piirissä. Esimerkiksi Saksassa julkisen paikan läheisyydeksi voidaan huomioida vaikkapa ikkunan takaa julkisessa rakennuksessa sisällä oleva teos. Tässä vastaava ikkunan läpi kuvattu esimerkki Ilya Kabakovin teoksesta Sveitsissä. Saksassa kuva julkisella paikalla olevasta teoksesta ei saa olla kuvattu muusta kuin maapinnan tasosta. Jos se on kuvattu esimerkiksi parvekkeelta, kuvaa ei voida hyväksyä. Näitä ns. panoraamavapauksia tai maisemanvapauksia on pohdittu Wikiyhteisöissä eri puolilla, kun lait vaihtelevat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.15 (EEST)
Määrittelyt on mielestäni perusteltua perustua ns. luotettaviin lähteisiin, ei ainakaan Wikipedia-artikkeleiden lähteettömiin mutuiluihin. Koska julkiselle taiteelle ja taideteokselle ei olle vain yhtä yleisesti hyväksyttyä/tunnettua määrittelyä, tässä lienee tarpeen tehdä sisältömäärittelyt itse. Sisältö pitänee teoriassa Wikipedian luotteloissa olla ainakin riittävän eksaktisti määritelty ja tiedot lähteistetty? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 12.10 (EEST)
”Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä” otsikoksi ja selite sisällöstä. Tarvitsee määritellä julkinen, taideteos ja muistomerkki (muistolaatat mukaan tai ei, panisin itse ne omaan taulukkoon). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 14.10 (EEST)
Otsikon muutos on ok, mutta määrittely on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi muistolaatta voi olla taideteos, kuten tämä tai se voi olla jotain, joka ei ylitä julkaisukynnystä. Taideteoksen määrittely ei kuulu Wikipedialle, se pitää jättää avoimeksi. Julkisen paikan ja teoskynnyksen määrittely voidaan johtaa juridisesti. Kaipaisin konkreettisia esityksiä luettelon selitteeksi, mutta ei liian monumutkaisia tai byrokraattiselta kuulostavia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 20.44 (EEST)

Tarkoitan, että sisältö pitää määritellä ja sitä kautta tulee määritellyksi niin julkinen tila kuin taideteoskin. Luotettava lähde itse asiassa kertoo aina, onko kyse taideteoksesta vai mistä. Ja jokainen teoshan lähteistetään. Yritän luonnostella jatkotyöstettäväksi (tekemiäsi luonnehdintoja vastaavista luetteloista olen lainannut):

Luettelo käsittää Kotkan kaupungissa julkisilla paikoilla sijaitsevat yleisesti nähtävillä olevat taideteokset. Julkinen paikka ymmärretään tässä ulkotilaksi, esim. katu, jalkakäytävä, tori, puisto, urheilukenttä, hautausmaa tai muu vastaavaa alue, joka on yleisön käytettävissä. Taideteos on esim. patsas, veistos, maalaus, ympäristötaideteos tai muistomerkki. Hautausmailla olevat sankari- ja muistopatsaat on otettu mukaan luetteloon, mutta ei patsaita yksittäisillä haudoilla. Muistolaatat on esitetty erikseen omassa taulukossaan.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Mutta tämähän on hyvä johdanto luetteloon. Kysyn nyt vielä, olisiko mielestänne parempi, jos muistolaatat olisivat kokonaan erillisenä ja omana luettelonaan, siis otsikolla "Luettelo Kotkan muistolaatoista" vai olisivatko ne tämän julkisteosten ja muistomerkkiluettelon jälkeen? Asia on aika olennainen julkisten teosten muidenkin luetteloiden linjausten kannalta ja myös tulevaisuudessa tulevien karttojen ja Wikidata-hakujen kannalta, kun tämä uusi kartta- ja datatekniikka on tulossa nyt Wikipediaan. Ja sillä varauksella, että muistolaatta voi olla teos siinä missä muutkin, tai sitten ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 23.49 (EEST)
Kuten olet kertonut, muistolaatta on parhaimmillaan hieno ja ”oikea” taideteos (olen samaa mieltä). Riittää kun ns. luotettava lähde kertoo, että joku on maininnan arvoinen muistolaattana. On mielestäni tekemällä tehtyä tekemistä valita heti alkaa luetteloida laatat omassa artikkelissaan, koska ne ovat selvästi muistomerkkejä. Paljon laattoja tapauksessa voisi olla perusteltua omat ala-artikkelit, Kuopiossa on paljon, Hesinki?). Eli Kotkasta ensin yksi artikkeli, kaksi taulukkoa (laatat toisena, molempiin (?) taulukko-otsikko selityksineen mitä kussakin sarakkeessa), ”isompi” taide toiseen, pienimuotoinen toiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 08.42 (EEST)
On hyvä muistuttaa, että näitä on jo kymmeniä ja lisää tulee. Noita ajatellen on hyvä, että asian toteutus todistuu ensin tässä parhaimmaksi mainitsemassasi kokonaisuudessa. Valmis muistolaatat-kokonaisuus on helppo siirtää myöhemmin joka tapauksessa omaksi kokonaisuudekseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 10.29 (EEST)
Juu tavoitteena on kartoittaa Suomen julkinen taide Wikipediaan, tässä projektisivu. Ajattelin juuri näin, että käydään tämä läpi perusteellisesti nyt tässä, niin voidan soveltaa Kotkan listaa muuallekin. Yksinkertainen ja melko toimiva perussääntö tällaisessa on se, että taideteos on jotain joka on taiteilijan tekemä, eli jos tietolähteiden mukaan jollekin löytyy tekijä, jota voi kutsua taiteilijaksi, niin ok. Se ei ole aivan tyhjentävä tulkinta, mutta kelpaa kättelyssä. Noita muistolaattoja on kyllä melkoisesti melkein jokaisessa kaupungissa, mutta lähteitä niille ei aina löydy, siinä pulma. Pauli Jokinen on kartoittanut Helsingin muistolaattoja ja sanoo että kirjansa 320:ssa on 95 prosenttia Helsingin julkisista muistolaatoista. Jos tämä määrä otettaisiin mukaan Helsingin muiden julkisten teosten listaan, joita potentiaalisesti HAMin mukaan on noin 500 (Wikipedian listassa oli 31.7.2016 320 valokuvin ja koordinaatein varustettua), tulisi listaan yhteensä yli 800 objektia. Se ainakin hankaloittaisi koko luettelon silmäilyä. Eli pitäisin muistolaatat kokonaan erillään muista patsaslistoista isommissa kaupungeissa. Asia pitäisi kai ratkaista jokaisen kaupungin ja kunnan kohdalla erikseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 11.41 (EEST)
"...Yksinkertainen ja melko toimiva perussääntö tällaisessa on se, että taideteos on jotain joka on taiteilijan tekemä, eli jos tietolähteiden mukaan jollekin löytyy tekijä, jota voi kutsua taiteilijaksi, niin ok. Se ei ole aivan tyhjentävä tulkinta, mutta kelpaa kättelyssä...." No ei kelpaa! Analogia: Eihän suurenkaan runoilijan kirjoittama kauppalista tai arkinen kirjekään kai ole kirjallisuutta? (No myönnetään... miettii mitä on tullut joskus tehtyä... jossain kontekstissa tai performanssin osana voi olla). Miksi kuvataiteilijan oven oven nimilaattaa vastaava tekstimuotoinen muistolaatta olisi siis julkista taidetta? Keksittiinkö siinä joku uusi fontti vai mikä?? (Ainakin tekstimuotoiset) muistolaatat eri artikkeliin, ja aluksi eri taulukkoon, kiitos! --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 01.27 (EEST)
Älyttömän surkea analogia. Toinen on tilattu työ, joka tulee julkisesti esille, ja toinen henkilökohtainen muistiinpano, jota ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Ja lisäksi kirjallisuustieteessä ollaan kyllä kiinnostuneita myös arkisista kirjeistäkin. Ja eikö tämän luettelon kohdalla ole ihan sama, onko muistolaatat taideteoksia vai ei. Tämähän on luettelo patsaista ja muistomerkeistä, jälkimmäiseen kategoriaan muistolaatatkin menevät. Ei tarvetta eriyttää eri artikkeliin. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.30 (EEST)
Wikipedian tavan lukijana mielestäni oleellista Wikiartikkelissa on se, että (luettelo-)artikkeli kuuluu luonnollisena tietosanakirjaan eli luetteloon tarvitaan joku rajaus. ”Taideteos on esim. patsas, veistos, maalaus, ympäristötaideteos tai muistomerkki”, ei taidetta tässä tuon kummemmin tarvitse määritellä, lähteen pitää lukea esitetty teos julkiseksi taiteeksi ja lukija voi tsekata ”sinisistä” linkkauksista mitä mihinkin taideteostyyliin luetaan. Muistomerkki (muistolaatta sisältyy tuohon helposti) löytyy Wikipediassa jonkun mutuilemana määritelmänä ”on kohde, joka toimii jonkin muistona, usein henkilön (yleisimmin kuolleen) tai tapahtuman. Yleisiä muistomerkin muotoja ovat maamerkit, kuten patsaat, suihkulähteet tai jopa kokonaiset puistot. Hautakivi on mahdollisesti yleisin muistomerkki”. Muistomerkki luetaan usein olevan ”oikeata” taidetta; hyvin usein muistolaatan kiiinnitys johonkin tekee jostain tavan esineestä muistomerkin, luonnonkivipaasi ja muistolaatta, tykki ja muistolaatta, miksei laatta talon, muurin tmv. seinässä. Vastaava mihinkään johtamaton keskustelu saataisiin helposti aikaan Kotkan tapauksessa Arto Tolsa Areenan graffitista. Missä on graffitin ja taideteoksen välinen raja? Tuonkin jättäisin määrittelemättä ja syystä, että nuo määrittelyt on esitetty siellä, missä keskustellaan graffitista taiteena. Ja esitettävästä lähteestä pitää siis selvitä, että ko. teos on taidetta. Oleellista olisi työstää atikkelia vastaamaan suosittu artikkeliko statusta (?) eli ”Lähteet tulisi mainita”, ei kuten näyttää puuhastella vain määritelmien kanssa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.55 (EEST)
No nyt tajusin tuon artikkelin johdannon kökköyden. Sehän sanoo ihan eri asiaa kuin artikkelin nimi. Johdanto pitää korjata siihen suuntaan, että siitä käy ilmi, että artikkelissa on veistoksia ja muistomerkkejä. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.39 (EEST)
Tarkoitat mitä kökköyttä? Mielestäni yllä esittämäni nimi ja sille ”ingressi” ovat synkassa.
Tarkoitin artikkelin nykyistä nimeä ja johdantoa, en tässä keskustelussa ehdotettuja. Nykyisen johdannon perusteellahan tämä keskustelu on versonnut. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 08.48 (EEST)
Ennen perusteellista läpikäyntiä, muistutuksena se, että Wikipedia on tietosanakirja, jonka sisältö perustuu toisen käden tietoihin. Ja nuo tiedot ovat kotoisin LUOTETTAVISTA lähteistä (eivät mistä tahansa tietolähteestä, eivätkä ole ainakaan itse keksittyjä eli lähteettömiä tietoja). Jos tiedolle ei löydy luotettavaa lähdettä, sitä ei esitetä Wikipediassa luotettavana tietona; ei mielestäni edes taiteeseen liittyvissä artikkeleissa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 12.29 (EEST)
Mielestäni muistolaatat voivat olla samassa luettelossa, koska rajan vetäminen sen välille mikä on arttia ja mikä fine arttia voi olla välillä hyvinkin vaikeaa, mutta käyttäjäystävällisyyden kannalta muistolaatat voisi erottaa omaan osioonsa. --Ukas (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 16.35 (EEST)

Hyvältä taideluettelolta odottaisin samaa lähteistämisen tasoa kuin Kuopion luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Maitsemassasi artikkelissa on paljon ihan ite ihan omasta päästä keksittyjä muokkauksia (eli lähteettömiä ja muitakin arvailuja). Ei hyvä esimerkki. Tähän verrattuna siinä on kuitenkin selvästi vähemmän itse keksittyä ”luotettavaa” tietoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.43 (EEST)
Kuten mitä keksittyä?
Toisekseen täydellisyyteen emme tule koskaan pääsemään - mikä olis parempikaan esimerkki? --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 21.44 (EEST)
Selvennän kun pyysit: tunnen Wikipedian ja sen kirjoittajien toimintatapoja hyvin. Lähteettömyydestä: Kun haluan tietää jotain ja etsin tietoa Wikipediasta, niin ensimmäisenä ko. esitetystä tiedosta katson, että sille on esitetty lähde. Jos lähdettä ei ole, teen valistuneen kokemusperäisesti tulkinnan, että kirjoittaja on keksinyt tiedon omasta päästään; hyvin usein tieto on kotoisin jopa luotettavasta lähteestä, mutta on mahdoton tietää onko vai ei ja mikä on. On varmin olla uskomatta tietoa, ettei itse syyllisty valheellisen tiedon levittämiseen. Voit itse katsoa artikkelista ne tiedot, joille ei esitetä lähdettä.
Muusta arvailusta: keskeisesti kaupungissa sijaitseva lammessa reilusti vedessä oleva patsas (sijainti on tuolloin varmasti mietitty olemaan osa teosta) esitetään sijaitsevan reilusti 10 m rannan puolella, niin johtopäättelen ehkä perusteettomasti, että samalla logiikalla on muutkin sijoiteltu ja yleensäkin muokkailtu. Tuo on mitätön pikkudetsku asian kannalta, ei ainut, mutta wikipedian muokkausten luotettavuudesta se kertoo ainakin mulle paljon, kunhan tieto on sinne päin, niin taideartikkeliin/yleensä Wikipediaan riittää hyvin.
On erittäin vaikea keksiä Wikipediasta artikkeleita, joissa kaikki tietotiedot olisivat luotettavia ja lähteistetty. Itse tiedän noita artikkeleita olevan viisi kpl (eivätkä ne ole esimerkillisiä yleisemmin, jotkut kokevat tietojen lähteistämiset Wikipediassa ”ylilähteistämiseksi”). Toki niitä on varmasti enemmänkin, mutta voin ottaa kantaa vain niihin asiakokonaisuuksiin, jotka tunnen hyvin (tässä tarkoitan yhtä asiakokonaisuuta ja niiden joukossa sanoisin selvästi alle prosentti ko. kokonaisuudesta). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 07.45 (EEST)
Selitetääs paikkojen idea tarkemmin, vaikka jotakin aiheeseen liittyvää on jo Kuopion taiteen keskustelusivulla. Tämä on YLEIStietosanakirja eikä mikään metrintarkka paikkatietokanta. Paikat ovat sitä varten, että taiteesta kiinnostunut voi löytää teokset - että löytää näköetäisyydelle. Ketään ei edes kiinnosta tässä asiayhteydessä paikka metrin saatika alle tarkuudella. Paikkatiedot ovat oheistietoa. Fokus on listata merkittävimpiä ja tunnetuimpia teoksia, esittää niistä tunnistuskuvia ja sijoituspaikkoja niin, että teokset löytää. Samalla annetaan linkkejä joidenkin teosten tarkempiin artikkeleihin.
Pyri mieltämään asiayhteys ja kokonaisuus, mitä ollaan tekemässä. Jos lähdetään loputtomalla saivartelun tielle, jonkin muistolaatan paikka olisi saatava määritettyä millimetrien tarkkuudella, jossa koordinaattipiste olisi varmasti kohteen sisällä :D Sellaista saivartelua voi heittää kerran vitsillä, mutta ei jäädä toistelemaan saivartelua paikkojen epätarkkuudesta joitakin metrejä. Se ei ole rakentavaa eikä ketään jaksa kiinnostaa.
Älä valita esimerkistä, jos et osaa antaa parempaakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 09.49 (EEST)
Vähän saivartelen, mutta tässä tehdään malliesimerkkiesitystä kymmenille vastaaville Wikipedia-artikkeleille. Tietosanakirjassa sanottaisiin ehkä, että sijaintitiedot on esitetty tietyllä tarkkuudella tai oikeammin olisi vain joku tunnus sijallaan. Tässä ja mainitsemassasi ja tulevissa kymmenissä artikkelissa annetaan selityksettä ymmärtää sijainnin esitetyn parin metrin tarkkuudella (kymmenestuhannesaste) mutta käytännössä tarkkuus on jotain +/- 50 m (samalla tontilla!), mikä sekin on riittävä tarkkuus. Miksei tuota selvennetä taulukon selitteessä ”paikkakoordinaattien avulla teosten sijainnin voi jäljittää kartalta (Lisäys: …paikkasarakkeessa esitettyyn osoitteeseen. Paikkasarakkeen lähde tulee taideteoksen lähteestä tai lähteistetään jostain muuta tiedosta, ei suinkaan keksitä ihan ite ihan omasta päästä, vaikka kuinka olisi varma tieto.)”, teoksen löytäminen olisi noin esitettynä koordinaattien perussanoma, enkä edes minä miettisi ensin sijainnin tarkkuutta. Saamani oppi työelämässä on ollut, että kun esität taulukon, sinä on aina selite, ja siinä kerrotaan, mitä mikin esitettävä asia tarkoittaa (olkoon itsestäänselvyys tai ei). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 11.06 (EEST). Lisäys --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 14.03 (EEST)
Itse olen insinööri ja "sairastan pedanttisuutta": Jos tarkkuutta ei erikseen ilmoiteta, insinööri olettaa toki helposti, että viimeinenkin annettu numero luvussa pitää suht paikkansa. Yritän silti suhtautua lukuihin ja tarkkuuksiin niitä esittävän median luonteen mukaan.
Lisäsin kuitenkin Kuopio-artikkeliin hyvin lyhyen maininnan "kymmenien metrien tarkkuudella". Onko muita kohtia, joita vois petrailla, jotta saataisiin artikkelista kohtuullinen esimerkki paikkakunnan taidekohteille? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 19.02 (EEST)

Olen artikkelin pääasiallisena muokkaajana miettinyt, että pitäisikö pelkät muistolaatat erottaa omaksi luettelokseen samaan artikkeliin. Muistolaatoista on monesti vaikeaa löytää paljastusvuotta tai varsinaista tekijää. Muistolaattojakin on monenlaisia. Pelkkä yksinkertainen teksti, teksti ja kaiverrus logosta tai kuvasta, teksti ja korkokuva. Koordinaatit ovat mielestäni varsin tarkat. Täydellisyyttä ei näissä artikkeleissa varmaan koskaan saavuteta, jos saavutetaan missään Wikipedian artikkelissa. Aina tulee vastaan rajatapauksia. Esimerkiksi Kotkassa puisto-osasto on tehnyt omana työnään "julkisia taideteoksia", joille ei kuitenkaan löydy edes täsmällistä virallista lähteissä käytettyä nimeä. Näitä ovat esimerkiksi "Muurahaiset" Palotorninvuoren puiston kallion seinässä ja "Kamelit" Kotkamillsin tehdasalueen aidassa. Mielestäni tässä artikkelissa on kuitenkin aineksia "lupaavaksi" esitykseksi aiheesta. Ja lupaava ei tarkoita hyvää tai suositeltua.--IA (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 18.21 (EEST)

Kuopion taidemuseo näkyisi käyttävän terminologiaa ”Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa”. Taideteoksiin sisältyvät: Veistokset, reliefit, mosaiikit, julkisivu- ja ympäristöteokset. Muistomerkkeihin he lukevat kuuluvan omana kokonaisuutenaan reliefit ja muistolaatat. Taideteosten joukossa reliefit ovat siis muita kuin jonkun muistoon liittyviä? Reliefit eroavat ko. taidemuseon mielestä muistolaatoista ainakin siten, että reliefeille kerrotaan aina tekijä, laatoille ei koskaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 08.03 (EEST)

Artikkelin nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Oliskohan nimen muotoiluna perusteltua käyttää yleisemmin "luettelo julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä" kuten monien muiden kaupunkien kohdalla? Katso Luokka:Luettelot Suomen patsaista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Just noin. Tästä aihesisällöstä on jopa Wikipedia-projekti. Siinä jos missä olisi mielestäni pitänyt päätyä jo ajat sitten esittämääsi lopputulemaan, eli otsikkoon todellinen sisältö, jota ei ole järkeä määritellä joksikin muuksi kuin otsikon mukaiseksi heti ingressissä. Sisätilojen taide on käytännössä mahdotonta sisällyttää näihin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 10.17 (EEST)

Tampere[muokkaa wikitekstiä]

Olen alkupuolelle lisännyt viitteitä ja poistanut viitteetömiä yksityiskohtia. Väestöstä eteenpäin jotenkin luettelomaista. Eikös ketään kiinnostaisi tamperelainen urheilu ? HA-tasoa pidän realistisena, sitten lopulta. Mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 21.02 (EEST)

Kaipaisi vähän tasapainoittamista. Jos "Suot ja metsät" ja "Jääkiekko" ovat yksityiskohtaisimmin käsitellyt aiheet, niin ehkä ollaan pikkasen harhateillä. Urheilu pitäisi heittää omaan artikkeliinsa ja tästä sen osuus supistaa ehkä kolmasosaan. Yritän ehtiä katsoon tätä jossain välissä. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 00.15 (EEST)
Nykyistä urheiluosiota tosiaan lyhyemmäksi, ja loput ala-artikkeliin Tampereen urheilu. Mielestäni artikkelissa Helsinki urheiluosio on sopivan ytimekäs. Jääkiekko on kyllä sikäli laajemman maininnan arvoinen asia, että eikös Tamperetta pidetä suomalaisen jääkiekon kehtona, mistä kaikki alkoi? Jos näin on, niin tästä kannattaisi ilman muuta mainita. Tässä artikkelissa käytetään ainakin tuota nimitystä, ja jotain muutakin juttua siellä on. --Sblöbö (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.20 (EEST)
Artikkelia voisi alkaa parantaa etsimällä luotettavia ja laajoja Tamperetta käsitteleviä lähteitä ja kirjoittamalla niistä artikkeliin uutta sisältöä, joka korvaa nykyistä sisältöä. Se voisi olla helpompaakin kuin nykyisen sisällön lähteistäminen. Samalla artikkelista tulisi ehkä tasapainoisempi. --Savir (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.26 (EEST)

Out of date clock icon 2.svg Viimeisestä kommentista on kulunut kohta kuukausi, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Tappinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 06.31 (EEST)

Parantelen artikkelia vielä, joten ei välttämättä kannata laittaa vertaisarviointi umpeen. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 07.20 (EEST
Jäsentelyssä ja otsikoinnin rakenteessa on hiukan hajanaisuutta, sitä on ehkä mahdollisuus katsoa samalla kun panee sisältöä ojennukseen.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 18.22 (EET)
Onko toi galleria välttämätön? --Vnnen (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 12.03 (EET)
Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Nähdäkseni selllaiset kuuluvat Commonsin puolelle. --Msaynevirta (k · m) 24. marraskuuta 2016 kello 12.31 (EET)
Toisaalta tavan käyttäjä ei sinne commonsiin osaa. Mielestäni galleria pikemmin elävöittää juttua. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 06.16 (EET)
Commons on hankkeena luotu juuri näitä kuvagallerioita yms. varten. Itse näkisin parempana, että kuvat sijoitettaisiin ensisijaisesti leipätekstin sekaan elävoittämään sitä, ja ne jotka eivät leipätekstiin mahdu, jätettäisiin sitten Commonsin kuvagalleriaan, johon löytyy linkki am-osiosta ja artikkelin sivupalkista. --Msaynevirta (k · m) 4. joulukuuta 2016 kello 20.43 (EET)
No en tiedä onko, voi olla. Joskus tuntuu, että siellä luokitus on senlaatuinen, että tulee mieleen Googlen kuvahaku. Hyvähän sinne on linkittää, koska sieltä voi ainakin tottunut käyttäjä löytää kuvamateriaalia artikkeleihin. --Höyhens (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 16.16 (EET)