Wikipedia:Vertaisarviointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa]

Pyynnön tekeminen[muokkaa]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

Katso myös[muokkaa]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa]

Stonehenge[muokkaa]

Artikkeli on nyt lupaava, mutta sitä voisi kehittää suositelluksi. Mitä osioita tulisi vielä laajentaa tai parantaa? --Savir (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

Eino Leino[muokkaa]

Suomi 100-artikkeleita jälleen. Kun muutamat viitteet saadaan paikoilleen, olisiko jo HA tai jopa SA ? Lähdepyyntöjä saa toki lisätä. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

Sen sijaan että artikkelia aletaan lähteistää lisäilemällä viitteitä, olisi parempi ja varmaan helpompikin että lähteettömät kohdat vain poistetaan ja sitten artikkelia täydennetään lähteiden pohjalta. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)
Tässäon nyt erityistä se että tätä on laajentanut runsaasti kirjalähteiden pohjalta käyttäjä Amanuenssi, jonka viitteiden käyttökokemus näyttäisi olevan enemmän muista julkaisuympäristöistä kuin wikipediasta. Olen vaihtanut muutaman viestin hänen kanssaan ja voi olla että viitteet alun perin käytettyihin lähteisiin saadaan pyytämällä paikoilleen. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)
Lisään kyllä viitteet tarvittaviin kohtiin. Kestää vain tovin, että saan koottua taas lähdekirjallisuutta. Mitä Leinon elämänvaiheisiin tulee, kaikki faktat löytyvät Onervan elämäkerrasta sekä Aarre M. Peltosen tutkimuksista. Leinon tekstien luonnehdinnat ovat olleet hankalampi juttu. Olen yrittänyt löytää hyvät kommentit monelta eri kirjallisuudentutkijalta. Se mitä artikkeli mielestäni ennen muuta kaipaa, olisi tiivis yhteenveto Leinon kirjallisuushistoriallisesta merkityksestä runoilijana, romaanikirjailijana, dramaatikkona ja sekä lehtimiehenä ja kulttuurikriitikkona. --Amanuenssi (keskustelu) 27. Elokuuta 2015 kello 18.07 (EEST)
Jeps, tarvisi kyllä osion kirjallisesta tyylistä ja merkityksestä. Tuo luennehdintaosio ei ole oikein mielestäni tietosanakirjamainen, tyylistä tarvisi ennemmin kunnon leipätekstiä, jota voisi höystää muutamalla sitaatilla. Lisäksi asuinpaikkojen kuvakollaasi on hieman hassu keskellä artikkelia (onko tuollainen tarpeellinen). Pääosin kuitenkin vakuttavaa jälkeä. Yksi asia, joka on todella harmittavaa, on, että Leinon teoksista on todella vähän artikkeleita. --PtG (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 22.41 (EEST)
Meilä ei ole oikein perinnettä siitä että millaisia artikkeleita runoilijoiden teoksista pitäisi olla. Yksittäisistä runoista vai kokoelmista ? Laitatko punalinkkejä sellaisiin joista pitäisi mielestäsi olla artikkeli. --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 19.33 (EEST)
Periaatteessa kaikista Leinon teoksista pitäisi olla artikkeli, mutta ei välttämättä tässä tarvitse nyt niitä ihan jokaista alkaa väsäämään. Mutta vaikea antaa yksiselitteistä vastatusta, pitäisikö nimenomaan keskittyä runokokoelmiin vai runoihin (ja onhan Leinolla myös paljon muitakin teoksia). Mutta kyllä jokainen Leinon tasoisen tekijän julkaistu kirja on merkittävä (ja lähteitäkin varmasti löytyy), eli kaikki runokokoelmat ovat artikkelin arvoisia ja varmasti myös monet yksittäiset runotkin (edelleen lähtemateriaalia löytyy). Kannattaa varmaan aloittaa niistä, jotka mainitaan tuossa leipätekstissä erityisen merkittävinä teoksina ovat ne sitten runokokoelmia, runoja, romaaneja tahi näytelmiä. --PtG (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 23.02 (EEST)
Runokokoelmista ainakin pystyy varmasti tekemään hienoja artikkeleita, Kainuun Eino Leino -seuran sivuilla esimerkiksi on hieno esitys Maaliskuun lauluista. --PtG (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Asevelvollisuus Suomessa[muokkaa]

Asevelvollisuus Suomessa artikkeli on mukana kommenttipyynnössä jossa yhtenä ratkaisumallina oli se, että muokataan artikkeli yhdessä kuntoon. Päämääränä muokkaamisessa on se, että artikkeli menisi LA tai HA -arvioinnista läpi. Vertaisarvioinnissa pyydämme kommentteja siitä, että millainen artikkeli tulisi olla ja ennen kaikkea mitkä ovat sellaisia olennaisia asioita joita siitä tulisi käydä ilmi. Se, että artikkeli ei ole tällä hetkellä hirveän tasapainoinen ei ole vertaisarvioinnin kannalta hirveän tärkeä seikka, koska asia on jo tiedossa ja siihen ajateltiin puuttua. Vertaisarvioinnissa siis pyydämme kommentteja asioista joita kannattaa huomioida kun artikkelia muokataan. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 19.03 (EEST)

Ehdotan, että artikkelista tehtäisiin tasapainoisempi siirtämällä osa ammattiarmeijaa puolustavista kritiikistä - osioista siirretäisiin (monen muutoksen jälkeen omaksi artikkeliksi sopivaksi) - artikkeliin ammattiarmeija. Nykyisellään sekä artikkeli asevelvollisuus ja asevelvollisuus suomessa ovat mammuttimaisissa mittasuhteissa verrattuna artikkeliin ammattiarmeija. Tämä luo epäneutraalin näkökulman wikipedian sisällä – ei varsinaisesti kyseisessä artikkelissa.
Jos artikkeli ammattiarmeija laajennettaisiin ainakin yhtäsuureksi kun asevelvollisuus suomessa tai asevelvollisuus tämä loisi neutraalimman kokonaisvaikutelman. Tietenkin ammattiarmeija kohtaan kuuluisi oma kritiikki osionsa.
Kun molemmista aiheista, sekä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta on kattavat artikkelit niin se kaiken kaikkiaan tukisi neutraalia näkökulmaa. --Fisuaq (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 15.44 (EEST)
Eikö voisi tehdä artikkelia Keskustelu maanpuolustuksesta Suomessa ja siirtää kaikki vastustus ja puolustuspuheet sinne ja jättää tähän vain faktat. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 15.50 (EEST)
Meillä ei ole artikkelia Suomen ammattiarmeija, koska Suomessa ei ammattiarmeijaa ole. Tietojen siirtäminen Suomen asevelvollisuus -artikkelista Suomen ammattiarmeija -artikkeliin ei siis onnistu. Asevelvollisuus ja Suomen asevelvollisuus -artikkelit ovat myös melkolailla erilaisia, sillä jälkimmäinen on kirjoitettu Suomen näkökulmasta, joten tietojen siirtäminen Suomen asevelvollisuus -artikkelista Ammattarmeija-artikkeliin ei oikein käy päinsä. Keskustelu maanpuolustuksesta Suomessa -artikkelista tulisi hyvin pitkä, sillä sinne kuuluisi asevelvollisuus ja Nato -keskustelun lisäksi myös varuskuntien vähentämiseen ja henkilömiinoihin liittyvä debatti. En oikein pidä nykyistä kritiikkiä vielä liian pitkänä että sitä kannattaisi eriyittää omalle sivulleen. Se mitä voitaisiin tehdä, olisi eriyttää Hyödyt-osiossa olevat vasta-argumentit osioon Hyötyjen kritiikki. Näin esitettyjä hyötyjä ei kumottaisi heti, vaan ne esitettäisiin sympaattisemmassa valossa, sillä kritiikki tulisi vasta seuraavassa osiossa.--Roopeluhtala (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 08.52 (EEST)
Olen ehdottanut tuolla "artikkelin rakenne" - keskustelusivulla muutamaan otteeseen juuri Puolustusvoimia ja asevelvollisuutta koskevan kritiikin sisällyttämistä saman artikkelin alle. Kritiikki maanpuolustusratkaisua, maanpuolustuksen totteuttamista kohtaan ja asevelvollisuutta vastaan on jakautunut eri artikkelien alle (PV ja Maanpuolustuskurssi -artikkelit) Pelkästään kritiikki-osio, jossa esiintyy ainoastaan kritiikkiä ei luo tasapainoista kuvaa keskustelusta artikkelin sisällä. Erillinen artikkeli muodostaisi neutraalimman ja ehyen kokonaisuuden kun saadaan esitettyä asiaa eri näkökulmien kautta ohittamatta tai ylittämättä kenenkään mielipiteitä. Laajamittaisen kattauksen lisääminen artikkeleihin loisi hieman epätasapainoisen kokonaisuuden artikkeleista. Erillinen artikkeli mahdollistaisi sen, että Puolustusvoimista ja asevelvollisuudesta kertovat artikkelit sisältäisivät faktatietoa kyseisistä järjestelmistä ja kritiikki/keskustelu osioissa olisi yleispiirteinen tiivistelmä keskustelun/kritiikin aiheista, samalla olisi linkki uuteen artikkeliin jossa aiheita käsitellään kokonaisvaltaisemmin. Jos erillinen artikkeli tehdään, ehdottaisin että se rajattaisiin juuri puolustusratkaisun (asevelvollisuus yms.) nojaan ja sen toteuttamiseen (varusmieskoulutus, maanpuolustuskurssit yms.) liittyvään kritiikkiin. Otsikko siis voisi rajata alueen tarkemmin. NATO-optiosta liittyvä keskustelu kuitenkin menisi osittain aiheen kanssa päällekkäin ja täten sitä voitaisiin rajatusti käsitellä osana puolustusratkaisuun (sotilaallinen liittoutumattomuus sekä asevelollisuuten perustuva reserviläisarmeija) liittyvää kritiikkiä, mutta keskustelun pääasiat voisi sisällyttää NATO-keskustelusta kertovaan artikkeliin joka valitettavasti tällä hetkellä myöskin vaatii tarkistusta lähteiden ja neutraalisuuden osalta. --Caselius (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 17.20 (EEST)
Mielestäni Savirin ehdotukseen ei kunnolla ole vastattu toistaiseksi. Suomen armeija perustuu toki asevelvolisuuteen. mutta meillä on myös ammattisotilaskunta. Molemmista tulee keskustella eikä ole mitään estettä kirjoittaa artikkeleita sekä Suomen asevelvollisuusarmeijasta että Suomen ammattisotilaskunnasta, mikä se oikea nimi onkin. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 06.45 (EEST)
Puolustusvoimien vakinaisesta sotilashenkilöstöstä käytetään yleensä termiä kantahenkilökunta, ei ammattisotilaskunta. Ammattiarmeija koostuu yleensä sekä kantahenkilökunnasta että vapaaehtoisesti asepalveluksen suorittaneista varusmiehistä muodostetusta reservistä. Joillain mailla ei reserviä ole lainkaan, vaan armeija koostuu vain vakituisesti palveluksessa olevista sotilaista, joskin näitä maita on vain pieni määrä. Asevelvollisista muodostetun reserviläisarmeijan vaihtoehto ei siis tarkkaanottaen ole ammattiarmeija, vaan vapaaehtoisista muodostettu reserviläisarmeija, sillä kaikissa ammattiarmeijoissa ei reserviläiskomponenttia ole. --Roopeluhtala (keskustelu) 3. syyskuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Kuvitusta on osittain hassussa paikassa ja muutenkin kuvia voisi olla monipuolisemmin. Commonsista löytynee hyvin materiaalia. —kallerna (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Artikkeliin Asevelvollisuus Suomessa voisi laittaa neutraalit faktat ja aiheesta käydylle keskustelulle uusi artikkeli Keskustelu asevelvollisuudesta Suomessa, jossa esitellään kannattajien ja vastustajien argumentit. Samoin on toimittu artikkeleissa Geenimuunneltu organismi ja GMO-keskustelu. Natoa koskeva keskustelu kuuluu artikkeliin Suomen Nato-keskustelu, joka sekin vaatisi laajentamista ja korjailua. Tarvittaessa voidaan luoda artikkeli Keskustelu Suomen maanpuolustuksesta, jossa käsitellään varuskuntaverkosta ja maamiinoista käyty keskustelu, mutta asevelvollisuus- ja Nato-keskustelun osalta ohjataan lukija niistä tehtyihin omiin artikkeleihin. --Raksa123 (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 22.52 (EEST)
Hyviä ideoita, mutta on parempi etten ota koppia. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 14.01 (EEST)

Romanit[muokkaa]

Olen laajentanut tätä artikkelia viime aikoina, ja kun minulla on vielä lähteenä käytetyt kirjat käytössäni, pyydän tässä mielipiteitä artikkelin kehittämisestä. Aihe on yhteiskunnallisesti aika tärkeä. Tämä voisi tavoitella suositeltavan tasoa jos vertaisarviointi onnistuu. Onko artikkelissa vielä merkittäviä puutteita, onko se riittävän neutraali, ja onko painotuksissa korjaamista? Ehkä joistain artikkelissa mainituista romanikirjailijoista voisi tehdä artikkelit. Kirjallisuudessa kuvataan paljon kansainvälisten järjestöjen toimia romanien aseman parantamiseksi, mutta tähän artikkeliin siitä ei ole tuotu paljonkaan, tarvitseekohan edes? --Savir (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 22.44 (EEST)

Hyvältähän toi näyttää. Pitäisi ehkä jossain vaiheessa tehdä näistä alaryhmistä vai mitä ne on kuten gitanot, manusit, sintit, omat artikkelinsa, mutta se ei ole tässä välttämätöntä. Mielestäni tämä on nyt aika neutraalikin, joskin tällaiseen saattaa tulla helposti vandalismia, jopa näennäislähteiden kera, mutta sehän on torjuttavissa. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.28 (EEST)
Perusteellinen on. Ainut asia, mihin ei-asiantuntijana kiinnitin huomiota oli vaihtelu siinä kirjoitetaanko ryhmien nimet isolla vai pienellä (rom, mutta: Arlijat).--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.18 (EEST)
Hyvä huomio. Pienellä, korjasin mitkä huomasin. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)
Tuo pienen ja ison kirjaimen turha vaihtelu jäi tekstiin lähteistä, joista ainakin Heikinheimo viljelee isoa alkukirjainta aivan liikaa. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.31 (EEST)
Tästä diasporasta tekee mieli kysyä, paljonko romaneja mahtaa olla Amerikassa. Sitä tietoa en löytänyt artikkelista. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)
Artikkelissa lukee osiossa "Lukumäärä": Amerikoissa romaneja on 1–3 miljoonaa, joista Brasiliassa 800 tuhatta ja Yhdysvalloissa noin miljoona. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.31 (EEST)
Katos joo. Siirtymisestä sinne ei taida olla paljon sanottavaa, vai liekö esimerkiksi "heimoittain" muuttoa ollut.. Varmasti erilaista sortoa pakoon on menty Euroopasta. Liekö Uudella manterella romanikulttuuri voimissaan? --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 20.19 (EEST)
Lähteissä on kyllä paljon juttua Amerikan ja Euroopan maiden kansallisista romanitilanteista, ja niistä voisi tehdä uuden osion tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.35 (EEST)
Kirjoitin Yhdysvaltain romaneista nyt vähän Yhdysvaltain väestö -artikkeliin. Ehkä se on parempi ratkaisu kuin tämän artikkelin paisuttaminen maakohtaisilla kuvauksilla. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 21.19 (EEST)
Maakohtaiset kuvaukset on tosiaan parempi omina artikkeleinaan. J.K Nakkila (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)
Miksi tuo "Geneettiset todisteet alkuperästä ja vaelluksesta" on omana osionaan? Eikös noi asiat olisi parempi mainita jo alkuperän ja vaelluksen yhteydessä? Lisäksi jatkan taas näiden miniosioiden kritisointia. "Säännöt" ja "Juhlat" ovat ainakin aika suureelliset nimet nykyisille osioilleen. Säännöt kertoo ennemmin lyhyesti sääntöjen rikkomisen seurauksista ja juhlissa mainitaan, että romanit viettävät Pyhän Yrjön päivää. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 18.17 (EEST)
Laajensin juhlapäiväosiota nyt muutamalla vähän virallisemmalla muistopäivällä. Yritän keksiä miten geenitutkimuksen voisi luontevasti sijoittaa aiempiin osioihin. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 17.46 (EEST)
Säädin tuota hieman. Yhdistin samalla kaksi ensimmäistä kappaletta, sillä niissä oli mielestäni aika keskeisesti samaa asiaa Intia-alkuperästä ja Intia-asutuksen ajankohdasta. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 19.09 (EEST)

Evoluutio[muokkaa]

Aloitin englanninkielisen version kääntämisen joulukuussa 2014. Asiantuntijan mukaan se on "kattava, selkeästi jäsennelty ja hyvin kirjoitettu kuvaus aiheesta".[1] Miten tätä suomennosta pitäisi vielä kehittää, jotta se olisi suositeltavan tasoa? --Dodi 8238 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Jos artikkelista halutaan varmasti suositeltava, se on suositeltavaa kirjoittaa kokonaan luotettavien lähteiden pohjalta, toisin sanoen todellisten kirjalähteiden ja luotettavien verkkosivustojen pohjalta. Toisesta wikipediasta käännetyt artikkelit saavat yleensä vastustusääniä, sillä moni ei pidä wikipediaa riittävän luotettavana lähteenä, vaikka tekstin lomassa olisikin viitteitä. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 15.00 (EEST)
Ymmärrän tuon. Tarkistin kuitenkin lähteitä samalla kun käänsin tekstiä. Pääsen lukemaan verkossa olevia lähteitä yliopistoni tietokantojen kautta. --Dodi 8238 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 15.06 (EEST) [muokattu 13. elokuuta 2015 kello 16.20 (EEST)]
Sikäli mikäli olet oikeasti tarkastanut lähteet sitä mukaa kun artikkeli on käänetty se ei o ongelma. Tässä tapauksessa vois poistaa kans käännös mallinteen. J.K Nakkila (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 18.05 (EEST)
Olin ymmärtänyt, että käännös-malline on lisättävä artikkeliin tekijänoikeussyistä, jotta käännettyä tekstiä sisältävä artikkeli noudattaisi Wikimedia-hankkeiden lisenssiehtoja (esim. CC-BY-SA). --Dodi 8238 (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 11.50 (EEST)
Jaa no sitten ei mitään. Luulin että se tarkottaa nimeomaan sitä, että lähteitä ei o erikseen tarkistettu. J.K Nakkila (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 13.58 (EEST)
Käännös-mallinetta on ilmeisesti käytetty tuohon tarkoitukseen joskus kauan sitten, mutta sen käyttötarkoitus on muuttunut. Huomasin juuri, että merkitse lähteet-käytännön sanoitus heijasti vielä mallineen vanhaa käyttötarkoitusta, joten korjasin asian rohkeasti. --Dodi 8238 (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.32 (EEST)
Ilmeisen hyvä muutos. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)
En tiedä, miten tuota historiaosuutta tiivistäisi, siitähän on oma pääartikkeli joka ei ole paljon pitempi. Voisikohan siihen laittaa väliotsikoita järkevästi? --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 20.13 (EEST)
Pitkistä artikkelista on kieltämättä se ongelma, että sitä ei jakseta lukea läpi. Olen itse tehnyt muutamia laajoja pitkiä artkkeleita ja tiedän, että osien siirtäminen välistä toiseen artikkeliin on vaikeaa, koska poissiirrettyihin asioihin viitataan muissa artikkelin osissa. Minä sallisin hyvälle artikkelille tärkeästä asiasta, kuten tälle, normaalia enemmän pituutta. Vilkapi (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Jokerien historia[muokkaa]

Tämä artikkeli on mielestäni sisällöltään hyvällä mallilla, mutta pitäisikö vielä jotain parantaa? Tavoitteena olisi HA-status – mitä olette mieltä? Esikuvana laajentamisessa on käytetty erityisesti HA-artikkelia Helsingin Jalkapalloklubin historia. Kunnollisen kuvituksen puuttuminen alkuvuosilta harmittaa. --Sblöbö (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 22.40 (EEST)

Voisiko kuvia saada käyttöön Jokereilta? Samoin voihan noihin vanhoihin osioihin laittaa kuvia vanhoista pelaajista tai valmentajista. Osiossa "Töölön Vesasta Jokereiksi: 1967–1969" käytetään aivan lopussa termiä "nallipyssyketju", jonka merkitys jää hieman epäselväksi. Ilmeisesti sillä tarkoitetaan Neira–Hietanen–Puolimatka -ketjua? Joissain paikoin sanavalinnat ovat "lennokkaita", mutta itseäni tämä ei ainakaan haittaa. --Lakritsa (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 17.38 (EEST)
Tuo maininta nallipyssyketjusta oli jäänyt tekstiin vahingossa. Siitä oli selitetty tekstin alussa enemmän, mutta poistin sen sittemmin lähteettömänä. Kyseisessä ketjussa pelasivat Pentti Hiiros, Timo Turunen ja Timo Kyntölä. Nimitys juontui pelaajien huomattavan lyhyestä koosta. --Sblöbö (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 18.41 (EEST)
Täältä näyttäisi löytyvän vanhojen kausikirjojen kuvia. Voisikohan joitain näistä käyttää? Vai salliiko sitaattioikeus kirjan kansikuvan käyttämisen ainoastaan itse teoksen artikkelissa? Ainakin artikkelissa Juice Leskinen on mukana kirjan kansikuva. --Sblöbö (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)
Vaikuttaa kattavalta, eikä kielikään nyt liian värittynyttä ole. Kuvitusta olisi kyllä mahtava saada lisää. Johdannon voisi muotoilla kronologiseksi tiivistelmäksi. --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.16 (EEST)
Jokerit on minusta tai minulle ennemmin muuta kuin urheiluseura. Tarkemmin sanoen muutamia pelikorttihahmoja. Muuttaisitte nimen. Ehdotan Urheiluseura Jokerien historia tjsp. --Höyhens (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 21.43 (EEST)
No, tämä on joka tapauksessa ainoa Jokeri monikossa, muiden artikkelit ovat yksikössä kertoo ne sitten jokeri-pelikortin tai Jokeri-sarjakuvahahmon historiasta. --PtG (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 22.15 (EEST)
No, enemmistö päättää vaikkei tämä olekaan demokratia vaan sanakirja. Olen edelleen omalla kannallani, mutten halua jatkaa kinastelua. --Höyhens (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 23.08 (EEST)
Äh, joku linkitys täytyisi edes tehdä tuonne Harkimon Jokerit-futisseuraan. Se on liikeyrityksenä jollain tavalla samassa kompleksissa vaikka pääartikkeli (eiku siis tää on pääartikkeli) mikä lie yleisartikkeli onkin jääkiekkoseurasta. Ja kannattaisi myös harkita liikeyrityksen ja urheilun erottamista omiksi artikkeleikseen. Puuhkun nyt vain jotta tätä ei vietäisi äänestykseen ennen kuin aspektini on kumottu. --Höyhens (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 23.15 (EEST)
Kun puhutaan Jokereista nimenomaan monikossa, niin kyllähän valtaosalle taitaa tulla ensimmäisenä mieleen jääkiekkoseura. Tuosta FC Jokereista lisäsin lyhyen maininnan. --Sblöbö (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 16.27 (EEST)

Inkavaltakunta[muokkaa]

Artikkeli on nyt lupaava. Miten tätä pitäisi vielä kehittää, jotta se olisi suositeltavan tasoa? --Savir (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

En ole vielä lukenut loppuun, mutta yksi kommentti ainakin selailun jälkeen. Vaikka ymmärränkin, että tavoitteena on jakaa artikkeli pieniin osiin, niin osa osioista vaikuttaa enemmän yläasteikäisen aineesta kuin tietosanakirja-artikkelista tulleilta. Tällaisia ovat erityisesti "Muu tekniikka" ja "Inkat nykyisin" ja muutama muu käytännössä yhden tai kahden lyhyen lauseen osiot. --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 09.42 (EEST)
Tähän vertaisarviointiin voisi laittaa ehdotuksia siitä, mitkä osiot artikkelissa kaipaavat laajentamista, mitkä yhdistämistä, ja mitkä ovat ehkä tarpeettomia. Ja mitä tästä vielä kokonaan puuttuu. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.10 (EEST)
Alaotsokoiden jaottelu pääotsikoiden alle poikkeaa muista valtioartikkeleista. Tässä omia mielipiteitäni, en väitä ehdottomiksi totuuksiksi. Otsikon "väestö" alla on asioita jotka voisivat olla kulttuurissa. Nykyvaltio-artikkeleissa uakonto-, kieli- ja terveysasiat ovat väestö-otsikon alla. Arkkitehtuuri on muualla osa kulttuuria. Valtio-otsikko vaivaa mua mutta en osaa ehdottaa parempaakaan. Ruokavalio voisi olla muualla, muut talouden alaotsikot voisi poistaa kokonaan. Samoin kulttuurista voisi vähentää lyhyiden kappaleiden otsikot. Historiankin jäsentelisin uusiksi: Synty ja laajeneminen - Kukoistus ja sisällissota - Espanjalaisvalloitus ja tuho. --Tappinen (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
"Muu kulttuuri" on tällä hetkellä turha. Noi asiat pystyttäneen mainitsemaan muualla. Jos muusta tekniikasta ei ole kerrottavaa (ellei sitten tienrakennusta siirretä sinne), niin arkkitehtuuri voisi tosiaan siirtää kulttuuriin. "Inkat nykyisin" on ihan kiva osio, mutta siihen tarvittaisiin kyllä jotain sisältöä. Sinällään en näe ongelmaa, että historiallisen valtion rakenne on erilainen kuin nykyisen valtion artikkelin. Tosin tässä esimerkiksi väestö- ja yhteiskuntaosioiden välinen suhde on hieman ongelmallinen (esim. "Klaanit" tuntuvat ennemmin kertovan inkojen yhteiskunnasta. Esimerkiksi Gordon McEwenin kirjassa The Incas: New Perspectives on mm. osiot "talous", "yhteiskuntarakenne", jossa käsitellään väestöä, yhteiskuntaluokkia, yleistä elämää, ja "hallinto", jossa käsitellään mm. hallitusta ja alueellista jakoa. Mullakaan ei ole täydellistä ratkaisua, mutta keskusteluahan tässä käydään. --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 22.33 (EEST)
Järjestelin ja nimesin joitain osioita nyt uudelleen. Katson löydänkö lyhyisiin osioihin enemmän sisältöä jottei niitä tarvitse kokonaan poistaa. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.59 (EEST)
Mielestäni parani mutta ei ole vielä valmis. Täsmennän vielä että kun ehdotan aliotsikoita poistettaiksi, tarkoitan pelkää otsikkoriviä: itse teksti voi olla suoraan pääotsikon tai kokavan aliotsikon kanssa. Niinpä kotieläimet voisi ehkä yhdistää maatalouteen. --Tappinen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 17.25 (EEST)

Mikä on lähteenä käytetty mayaincaaztec.com? J.K Nakkila (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Lähteistä puheenollen: tuolla on monta viitettä Kämäräiseen. Lähdekirjoissa ei ole Kämäräistä. --PtG (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 22.19 (EEST)
Kämäräinen löytyi Asteekkivaltakunnasta: Kämäräinen, Eija (Zetterberg, Seppo, päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 951-0-30602-9. Sen sijaan mayaincaaztec on 10-16 vuotiaille tarkoitettu lukemisto (reading comprehension program for ages 10-16) ja, mikä pahinta, Crystalinks on "Metaphysics and science website". --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 22.42 (EEST)
Kirjoitin uudestaan asevoimatosiota, jossa oli lähteenä käytetty tuota mayaincaaztec.comia ja jotain 6-7-luokkalaisten WordPress-sivua. Vähän jäi sinne vielä tarkistettavaa materiaalia. --PtG (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 00.04 (EEST)
Vielä pitäs korvata ainakin crystalinks.com, kyseessä lienee joku selvänäkijäsivu. J.K Nakkila (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 14.00 (EEST)
Ja vielä howtoperu.com ja weaponsandwarfare.com. J.K Nakkila (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 14.01 (EEST)
Crystalinks ja howtoperu on näköjään jo hoidettu. Mayaincaaztec on vielä yhtenä viitteenä. Weaponsandwarfare-linkki ei enää toiminut kun kirjoitit tuon, mutta hain sen archivesta. Mitä näiden kahden kanssa pitäisi nyt tehdä? --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 18.54 (EEST)
Jos samaa asiaa ei löydy mistään muualta, niin imo ois parempi että niistä haettu tieto ja viite poistetaan. J.K Nakkila (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 21.26 (EEST)
Poistin nyt noista lähteistä tuodut lauseet. Eihän niitä paljon ollutkaan ja armeijaosuus on yhä riittävän laaja. --Savir (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 09.22 (EEST)
Olen lisäillyt uutta sisältöä ja järjestellyt osioita uudelleen. --Savir (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 22.15 (EEST)

Olisikohan tuo historiaosion selitys espanjalaisten aseistuksen ylivoimasta liian suuri yksinkertaistus? Heillä kieltämättä oli teräsmiekat ja tuliaseet, mutta silti ei 180 miestä olisi pelkällä teknisellä ylivoimalla riittänyt. Ymmärtääkseni espanjalaiset pääsivät vangitsemaan inka-hallitsijan eräänlaisella petoksella, lähestyivät tuoden lahjoja ja syyttivät häntä sitten jumalan pilkasta. Eivät inkat ymmärtäneet, että espanjalaiset voivat käyttäytyä niin härskisti. Sotilaat voisivat pitää espanjalaisten taktiikkaa ovelana. Vilkapi (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Laajensin ja selvensin sitä valloituskohtaa vähän. He saivat paljon apujoukkoja Cuscosta. Eri lähteissä näyttäisi näköjään olevan eri lukumääriä Pizarron joukoille, mikähän olisi kaikkein luotettavin lähde? --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.26 (EEST)

En ole lukenut tätä aiemmin, mikä olkoon minun vikani. Tämän artikkelin luomiseen on nähty paljon vaivaa. Tämä on monilta osin varsin hyvä. Inkavaltakunan vertaaaminen esimerkiksi muinaisen Kiinan tai Mesopotamian kulttuureihin ja ennen kaikkea Egyptiin on mielestäni oleellista. Nämä yhteiskunnat orjanomistuksineen ja valtarakenteineen noudattavat tiettyjä yleispiirteitä. Olisiko inkoilla esim. ollut piankin mahdollisuutta siirtyä feodalismiin vaiko eikö? Tästä ei mielestäni ole tässä mitään. Toivon että on ennen kuin tämä viedään äänestyksiin, ettei tartte turhaan vastustaa. yst. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Niin ja vielä yksi vertaus: onko inkojen vai keskiamerikkalaisten yhteiskuntajärjestelmä ollut pitemmälle kehittynyt? --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 22.22 (EEST)

Maamme[muokkaa]

Osa Suomi 100 -projektia. Haastava artikkeli omasta mielestäni, mutta nyt sitä on laajenettu. Mistä pitäisi vielä kirjoittaa? Ajattelin tehdä oman osion laulun sisällöstä ja tyylistä sekä tuosta nyt johdannon kolmannessa kappaleessa mainitusta "virallisuudesta" ja "haastajista". Kieli on vielä heikkoa. Mutta mitä muuta pitäisi parantaa SA-tasolle. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 14.41 (EEST)

Hienoa! Ajatuksia: Löytyisiköhän sovituksista/mukaelmista/etc tietoa? Entäpä erilaiset rituaalit lauluun liittyen: miten laulu esitetään ja missä yhteyksissä (vai meneekö itsestään selvyyksien luetteloinniksi?). Entäpä olisiko erillinen osio asemasta kansallislauluna tarpeen (viitaten asetelmaan "Maamme vs. Finlandia") (eikös ollut kansalaisaloitteitakin tehty kansallislaulun vaihtamisesta, pieni kuriositeetti; aloitteita tietenkin tehdään mistä tahansa aiheesta:[2]).--Olimar 1. elokuuta 2015 kello 15.31 (EEST)
Jep, näin lupailin tuossa yllä. Nyt siitä on aloitus. Laulun esittämisyhteydet ja rituaalit olisi kyllä tärkeä aihepiiri, mutta en vielä ole kovin hyvää lähdettä löytänyt aiheelle (tuossa teoksessa Soi sana kultainen on kyllä jonkinlainen osionsa siitä, mutta en oikein vielä ole osannut käyttää sitä). --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.25 (EEST)
Tässä on nyt vain historia ja sanat. Eikö itse musiikista, laulun käytöstä tai sen merkityksestä ole mitään kerrottavaa? Minusta osio "Kansallislaulut ja Euroopan vallankumoukset" on vähintään ylipitkä ellei kokonaan turha. --Savir (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 15.42 (EEST)
Juu, musiikista on tulossa oma osionsa, kuten tuossa pohjustuksessa mainitsin. Tuo kritisoimasi osio on todella oleellinen, sillä se antaa taustan Runebergin runolle ja Floran päivän juhlille, joissa Maamme ensiesitettiin. Voishan sitä ehkä tiivistää osittain, mutta lähdemateriaalissa ainakin tuo on nähty huomattavan tärkeäksi asiaksi käsitellä. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.25 (EEST)
Tässä muutama ajatus artikkelin tämänhetkisestä sisällöstä: Johdannossa kannattaisi käsitellä muutakin kuin vain laulun historiaa. Ainakin säkeistöjen lukumäärä (ja se seikka, että niistä yleensä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen), epävirallinen asema ja saman melodian käyttö Viron kansallislaulussa kuuluvat mielestäni jo johdantoon. Laulun sisältyminen Vänrikki Stoolin tarinoihin sopisi jo johdannon alkuun eikä vasta toiseen kappaleeseen. Itse artikkelissa on ehkä käsitelty vähän tarpeettoman laajasti joitain sellaisia aiheita, jotka eivät liity suoraan Maamme-lauluun (mm. Maamme-laulua edeltäneet "kansallislaulut" Suomessa sekä ylioppilaskuorojen kielikiistat). Olisiko ihan mahdoton ajatus, että ohjaussivu Suomen kansallislaulu muutettaisiin tästä erilliseksi artikkeliksi, jossa voitaisiin käsitellä noita juttuja tarkemmin? Maamme-laulun nykyisestä käytöstä kansallislauluna (missä ja miten esitetään) voisi toisaalta tässäkin artikkelissa sanoa jotain täsmällisempää, kuten yllä on jo ehdotettukin. --Risukarhi (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 18.45 (EEST)
Johdannon kirjoitan todennäköisesti lopulliseen muotoon, kun muuten artikkeli alkaa olla valmis. Tällä hetkellä se on vasta väliailaisessa muodossa. Nuo mainitsemasi asiat tosiaan kuuluu johdantoon. Tuo Suomen kansallislaulun muuttaminen ohjaussivusta artikkeliksi, sillä sillä saataisiin tästä varsinaiseen Maamme-lauluun kuulumattomia asioita pois ja alkua tiivistettyä. --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 12.04 (EEST)
Maamme-laulun ensiesityksestä puhuttaessa artikkelissa ei mainita lainkaan kuuluisaa Kumtähden kenttää, jossa on nykyään jopa melkoisen suuri Maamme-laulun 100-vuotismuistomerkki (Muistan tosin jossain törmänneeni triviatietoon, että orkesteri esitti laulun jo matkalla Kumtähden kentälle Pitkääsiltaa ylitettäessä, mikä olisi kuulemma ollut se aivan ensimmäinen julkinen esitys). Runon sisällöstä en-wikin artikkeli en:Maamme nostaa esille sen kiinnostavan seikan, että toisin kuin suomennoksessa, Runebergin ruotsinkielisessä tekstissä ei mainita lainkaan Suomea nimeltä (tosin neljännessä säkeistössä mainitaan "finska folket"). Jossain yhteydessä artikkelissa voitaisiin ehkä ohimennen mainita siitä, että Vänrikki Stoolin myöhempien käännösten yhteydessä myös Maamme on suomennettu useasti uudelleen, mutta nämä uudet käännökset eivät ole saaneet oikeastaan minkäänlaista jalansijaa missään. --Risukarhi (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 18.45 (EEST)
Kyllä, tuo Kumtähden kenttä on jäänyt epähuomiossa pois. Salmenhaara kirjoittaa tosiaan tuosta triviatiedosta, että ilmeisesti orkesteri olisi esittänyt kappaleen Pitkälläsillalla tapahtuneen pysähdyksen aikana (asiasta ei kuitekaan ole varmuutta). --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 15.24 (EEST)
Lisäsin nyt noista juhlista. Salmenhaara kyllä kertoi varmuudella, että laulu esitettiin ensimmäisen kerran Pitkälläsillalla ja sen jälkeen vielä useita kertoja edetessä. --PtG (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 13.35 (EEST)

Artikkelissa on mainittu, kuinka sama sävel on myös Viron kansallislaulussa. Samaa säveltä käyttävät kansallislaulussaan myös erään toisen suomalaisten sukukansan jäsenet, liiviläiset, laulussaan Min izāmō. Heillä tosin ei ole omaa valtiota, mutta maininnan arvoista kuitenkin. Minulla ei ole valitettavasti ole käsillä Vaalgamaan kirjaa, jossa tuosta kerrottaisiin, mutta tuonkin lyhyen artikkelin pohjalta saanee irti jotakin, kun kerran lähteetkin tiedoille ovat.--Kirkhakkinen (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 12.38 (EEST)

Tiivistin nyt tuota taustaosiota. Ja lisäsin hieman vielä itse Floran päivän juhlista ja sen suunnittelusta. Onko parempi? --PtG (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 13.29 (EEST)

Palaan tuohon haastaja-asiaan. Ehkä suhde Porilaisten marssiin on suhteellisen helposti lisättävissä, vai? --Höyhens (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 12.37 (EEST)

En ole varma, onko Porilaisten marssi lopulta keskeinen haastaja kansallislauluksi. Mutta haastajista on mainittu muutamassa eri kohdassa, muun muassa punaisten tuoma Jääkärimarssi ja myöhemmin ilmaantunut Finlandia. --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 07.43 (EEST)

Noniin ja ääninäyte olisi hieno, joskin vaikeahko toteuttaa --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 06.23 (EEST).

Siellä on ollut koko ajan kaksi ääninäytettä. Niitä en itse ole kuunnellut läpi, etten tiedä niiden laadusta --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 07.43 (EEST)

Jean Sibelius[muokkaa]

Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 -kohdeartikkeleista ehkä valmein. En ole vielä tehnyt tälle mitään, pitäisikö ? Vaiko suoraan HA-äänestykseen (lomien jälkeen) --Tappinen (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 17.19 (EEST)

Loppupuolella vähän raskas luetteloinniltaan: ehkä postimerkkien luettelointi menee vähän trivian puolelle, tai jotenkin nuo huomionosoitukset voisi esittää luettavammassa muodossa. Entäpä omina osioinaan musiikillinen tyyli ja muusikon saama vastaanotto/merkitys (ennen ja nyt)? Vaikutus-osiota voisi kehittää vastaanoton/merkityksen ja huomionosoitukset fuusioiden.--Olimar 30. kesäkuuta 2015 kello 18.18 (EEST)
Kuulostaa hyvältä. Toivoisin että kirjoista löytyisi tuosta tyylin kehityksestä. Olen palannut kotikulmille mutta en ehtinyt vielä kirjastoon. --Tappinen (keskustelu) 26. heinäkuuta 2015 kello 11.29 (EEST)
Suurin osa lähteistä on sanomalehtiuutisia. Vaikka aiheesta on kirjoitettu paljon, kirjalähteitä ei ole juurikaan käytetty. Loppuosan osiot "Sibelius elokuvassa", "Kadonneet käsikirjoitukset" ja "Poliittinen Sibelius" sekä suurimmaksi osaksi myös "Sibelius-kilpailuja" tuloksineen ja päivämäärineen ovat enemmän uutiskamaa kuin tietosanakirjaan kuuluvaa tekstiä. --Savir (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 20.59 (EEST)
Juu, samaa mieltä. Aika silppulähteitä. Toki Kansallisbibliografia on elämäkerran päälähde, mutta muuten tuolla on uutislähteistä tehty kokonaisukuvaan kuulumattomia osioita, kuten Savir tuossa sanoo. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Tiivistin ja poistelin rohkeasti niitä artikkelin loppuosassa olleita uutisosioita. Jos jossain olisi täydellinen luettelo Sibeliuksen teoksista, sinne niitä käsikirjoituksia ym. voisi kai laitella sitä mukaa kun niitä löytyy lisää. Artikkeli "Luettelo Jean Sibeliuksen teoksista" on muuten "keskeneräinen", kannattaisikohan sitäkin vilkaista. --Savir (keskustelu) 9. heinäkuuta 2015 kello 19.52 (EEST)
Älä Savir poistele liikaa, nimittäin sieltä voi löytyä taustalta ties ja mitä. tämä on henkilökohtainen ohje, ei moite. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 19.06 (EEST)
Tänne tietosanakirjaan joskus lisäillään ylipitkiä kuvauksia teoksista vain siksi, että ne olivat pitkään kadoksissa kunnes ne "löydettiin". Tässä suhteessa uutiset ja tietosanakirja ovat ristiriitaisia: kadoksissa olo lisää kyllä "uutisarvoa" mutta samalla vähentää "tietosanakirja-arvoa", joka riippuu teoksen tunnustetusta historiasta taiteilijan tuotoksena. --Savir (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 19.15 (EEST)
Postimerkit pitää olla: ne oli aikoinaan muuta kuin sähköpostiaikana. Kiinnostavaa mitkä maat niitä julkaisivat. Natsiksi en Sibeliusta nykytiedoin julistaisi missään vaiheessa, mutta hänen hyväksikäytöstään artikkelissa onkin. Tästä syystä suosiosta eri maissa voisi olla juttua. Sibeliuksen arvostus Neuvostoliitossa voisi olla hyvä ala-aihe (tai kenties vaikka pääartikkeli). Tunnen aihetta vähän, yritän vain auttaa. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 19.06 (EEST)

Tämmöisissä aiheissa se (kuuluisa?) musiikkinäyte olisi loistava ja toivottu lisäys. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 19.11 (EEST)

Todella tärkeä huomio. Ääninäytteiden tallentamisessa commonsiin olen ihan kädetön. Aiheiksi ehdotan Finlandian hymniosaa ja "En etsi valtaa, loistoa". Olisko kokeneita tätä tekemään ? --Tappinen (keskustelu) 26. heinäkuuta 2015 kello 11.29 (EEST)
Laula mikkiin ja laita menemän, siitä tulee jokin .ogg -tiedosto. Rohkea rotan syö. Jollei sulla muka itselläsi ole laulunääntä, pyydä jotain kaveriasi. Ymmärrän, ettet ammattisi puolesta voi vaarantaa koko elämääsi, mutta .. arvelen, että löydät jonkun, joka tuohon wikiehdoilla musisoisi. En etsi valtaa loistoa taitaa olla Sibeliusta, samoin Finlandia-hymni. Nillä pääsisi alkuun. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 06.32 (EEST)

Teosluettelo on pitkä ja siitä on pääartikkeli. Tykkäättekö enemmän tyylistä jota on käytetty sinfonisten runojen yhteydessä, että jokaista teosta kuvaillaan muutamalla sanalla, vai suoraan luettelosta ? Ja mikä olisi tämän luettelon valintakriteeri ? --Tappinen (keskustelu) 26. heinäkuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Tässä on paljon lähteettömiä kohtia. Mikähän Sibelius-kirja voisi olla hyvä elämäkerran lähteenä? Onko kahdeksannesta sinfoniasta tarpeen kertoa näin paljon laajemmin kuin muista teoksista, etenkin kun sitä ei edes ole olemassa? --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.35 (EEST)

Tawastjernan tiivistetty(kin) on varmaan perinpohjaisin. Kanallisbiografiakin voi riittää moneen kohtaan. Mielestäni 8. sinfonian yksityiskohdat voisivat olla sen omassa artikkelissa. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 12.22 (EEST)
Siirsin nyt sen irrallisen 8. sinfonian tekstin sen omaan artikkeliin. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 09.17 (EEST)
Olisi paras jos lähteettömät kohdat poistettaisiin ja sen jälkeen artikkelia täydennettäisiin jonkin luotettavan lähteen pohjalta. Tässä on viitteitäkin niin harvassa että on vaikea sanoa, mitä tekstiä ne tarkalleen lähteistävät. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.38 (EEST)