Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Journey (videopeli)[muokkaa wikitekstiä]

en-wikin suositellusta artikkelista suomennettu versio johon olen itse tehnyt pari korjausta, lisännyt jokusen lähdeviitteen ja arkistolinkit niihin verkkoviitteisiin joissa niitä ei ollut. Vaihdoin myös kansikuvan vähemmän tylsän näköiseen. Tarkoituksena olisi saada tästä suositeltu artikkeli. Faktojen puolesta on mielestäni melkoisen tyhjentävä ja hyvin lähteistetty mutta sanamuodoissa voi olla paikoittain viilattavaa ja/tai tarkennettavaa. En tosin ole saanut Tarina-osion kaikkea tietoa lähteistettyä - ja tuskin saan tulevaisuudessakaan ellei uusia lähteitä ilmaannu - koska suurin osa lähteistä pyrkii välttämään juonipaljastuksia ja ne jotka juonesta puhuvat eivät kuvaile sitä tarpeeksi tarkasti. --Veikk0.ma (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 05.41 (EET)

Friedrich Martens[muokkaa wikitekstiä]

Törmäsin sattumalta tällaiseen vertaisarviointimahdollisuuteen, joka toivottavasti sopii asianomaiseen tarpeeseen. Kaipaisin nimittäin jonkinmoista tukea artikkelille, jonka olen aloittanut reilu vuosi sitten ja siitä pikku hiljaa laajentanut. Artikkeli on hiljalleen saavuttamassa pisteen, jossa oma ei-oikeustieteilijän ja ei-historoitsijan osaamiseni alkaa rajoittaa etenemistä. Tunnustettakoon tässä vaiheessa joitakin artikkelin puutteita, joihin en ajan ja lähteiden puutteen vuoksi ole päässyt paneutumaan: Ensinnäkään artikkelissa ei kerrota mitään Martensin vaimo(i)sta tai lapsista, joita hänellä ainakin Jaan Krossin romaanin perusteella taisi olla molempia useampi. Toinen puute on jonkinmoinen kappale Martensin persoonasta ja ajettelutavasta. Esimerkiksi siitä, että hän puolusti erityisesti uransa alkuvaiheissa usein kolonialismia voisi kirjoittaa oman osionsa. Myös merkittävää ala-artikkelia Martensin lausekkeesta tulisi laajentaa. --Istas (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 17.46 (EET)

No ohhoh, onpas vaikuttava artikkeli. Menee heittämällä läpi ainakin hyväksi ja varmaan suositelluksikin. Ihan suurennuslasin kanssa en tosin katsonut, olikohan siellä joitain lähteettömiä kohtia? Sinulla on ollut siinä aika mukavasti lähteitä käytössä, joten tietoa perheestä, persoonasta tai ajattelutavasta ei ilmeisesti ole ainakaan helposti saatavissa. Muuten sellaisia tietoja henkilöartikkeleissa kyllä kaivataan, mutta uskoisin että tässä tapauksessa wikiyhteisö voi katsoa moista puutetta läpi sormien.--Tanár 6. helmikuuta 2017 kello 20.09 (EET)
Kiitos! Mukava kuulla positiivista palautetta. Lähteettömiä kohtia ei pitäisi suuremmin olla, joskin viittauskäytäntö voi osin poiketa normista. Koen, että erityisesti pitkissä artikkeleissa on usein luettavuuden kannalta parempi merkitä viitteet viittamaan koko kappaleeseen yksittäisen lauseen tai virkkeen sijaan. Perheestä tosiaan pitäisi jotain kirjoitella, mutta sitä varten pitäisi melkein saada pitkästä aikaa käsiin tuo Pustogarovin kirjoittama elämäkerta. Ajattelutavasta voisi varmaankin kirjoittaa jo näilläkin lähteillä, mutta se vaatisi uskoakseni aikaa ja osaamista analysoida Martensin asemaa ja aikaansaannoksia jollakin tavoin osana kansainvälisen oikeuden historiaa. Kolonialismiajatuksista olen hieman kirjoitellut tuossa Opinnot ja työura -kappaleessa. --Istas (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 10.32 (EET)
Ei tarvitsekaan olla viitettä joka virkkeen jäljessä, kappaleen lopussa on ihan ok, jos koko kappale perustuu siihen samaan viitteeseen--Tanár 7. helmikuuta 2017 kello 23.08 (EET)
Perhetiedon puute on sinällään huomattava suositelluksi, mutta onhan tuo tosiaan varsin vaikuttava artikkeli. Pari (pientä) kommenttia: 1) Diplomaattinen ura on vähän ehkä mielestäni oudosti erotettu "elämästä". Tuo on kuitenkin elämäkerrallinen osio. 2) Malline tarvittaisiin alkuun. 3) Viitteissä pitäisi periaatteessa olla piste lopussa, esim "Pustogarov, s. 8." --PtG (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 12.09 (EET)
Kiitokset pätevästä kielenhuollosta ja asianmukaisista kommenteista. Perheestä löytyy nettilähteistä hämmentävän vähän tietoa, asiasta lienee ylipäänsä hyvin rajallisesti tietoa. Kansalliskirjastossa on tuo (myös perhettä käsittelevä) elämäkerta, täytyy joskus Helsingin reissulla piipahtaa, jos ei joku wikipedisti ehdi minua ennen. Ymmärtääkseni muista Suomen kirjastoista ei englanninkielistä versiota löydy. Saksankielisessä (suositellussa) artikkelissa kerrotaan muutamalla lauseella [1] perheestä, mutta artikkelin puuttuvien viitemerkintöjen vuoksi on vaikea tietää, mihin lähteeseen tiedot perustuu. Vastauksia kommentteihin: 1) Totta. Sehän täytyykin muuttaa tuon elämä-otsikon alle. 2) Se olisi kyllä hyvä, mutta mikä niistä? 3) Joo, totta, täytyypä laittaa pisteitä. --Istas (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 15.04 (EET)
Laitoin nyt tylsästi henkilömalline. --PtG (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 21.07 (EET)

Liikenne Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

LA-keskustelussa 2015 lopussa, jolloin jo vihjailtiin että HA-tasolle olisi mahdollisuuksia. Sen jälkeen laajennetu edelleen, viimeksi ympäristövaikutusosiolla. Mitäs vielä ? --Tappinen (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.05 (EET)

Minusta tästä tavattoman laajasta aiheesta on ihan hyvä paketti. En myöskään löydä pahoja aiheelle tyypillisiä näkökulmakärjistyksiä. Ihan villinä ideana, niin heittäpä Twitterissä arviointipyyntö tyyliin "Wikipedia-yhteisö pyytää apuanne @lvmfi Liikenne Suomessa -artikkelin arviointiin. Ovatko perusasiat kunnossa? +linkki". Tiedän, että niin ko. ministeriö kuin niiden eri liikenteen virastot ovat hyvin aktiivisia somessa. --Caygill (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 15.08 (EET)
Muutama miete. Suomen julkista paikallisliikennettä ei käydä oikein läpi missään. Helsingin paikallisliikenteestäkin vain yksi virke. Pitäisikö paikallisliikennettä käydä läpi (raitiotiet, bussiliikenne)? VR:n matkustajamääristä olisi kiva saada jotain visuaalista graafia tietysti. Taloudellista aspektia olisi kiva saada enemmän mukaan. Miten valtion tulonsiirrot jakautuvat liikennepolitiikassa? Kieltäkin voisi syynäillä vielä tarkemmin. Välillä jotkut virkkeet kuulostavat hirveän irrallisilta.--Bodiroga~fiwiki (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 16.44 (EET)
Hyviä ajatuksia. Löysin jotain lähteitä paikallisliikenteeseen, silppua pitää tietysti varoa. Talouspuoli on nyt vähän herkkä kun on ne liikennekaari-pöhinät päällä. Kielenhuolto olisi hyvin tervetullutta. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.57 (EET)
Lyhyt kommentti taloudesta - tämä liikenneverkkoselvitys vs liikennekaari kannattaa hahmottaa oikein. Jälkimmäinen on se kolmivaiheinen liikennemarkkinoiden lakihanke. [2] --Caygill (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 14.37 (EET)
Tarvitsemme siis selvästi artikkelin Liikennekaari ettei mene tämä artikkeli liian resentistiseksi. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)
ALoitin nyt talousartikkelinkin, taas kaksi lausetta, kaksi lähdettä. Pitäisi siirtyä sinne twitteriin... --Tappinen (keskustelu) 9. helmikuuta 2017 kello 20.07 (EET)
Määritelmälauseeksi pitäisi keksiä jotain muuta kuin "Tämä artikkeli käsittelee liikennettä Suomessa." --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.48 (EET)
Hyvät ehdotukset erittäin tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)
Osioista tieliikenne, raideliikenne, vesiliikenne ja lentoliikenne saisi tehdä omat artikkelinsa ja typistää niiden osuutta tässä artikkelissa. Nehän ovat erillisiä kokonaisuuksia ja niistä on varmaan enemmänkin kerrottavaa. Nyt artikkeli näyttää liiaksi kokoelma-artikkelilta. Tämän artikkelin pitäisi keskittyä yleisempiin asioihin. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.52 (EET)
Osittain tämä on kokoelma-artikkeli, sillä jokainen noista osiosta kuuluu keskeisesti liikenteen Suomessa. Ei tässä vielä liian laajasti mistään osa-alueesta kerrota. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.56 (EET)
Minusta esim. enkkuwikin Yhdysvaltain liikenne -artikkeli on paremmin painotettu. Sen ensimmäiset neljä osiota käsittelevät liikennettä yleisesti, siinä on jopa historiaosio, ja yksittäiset liikennemuodot ovat vasta alempana. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)
Kieltämättä siinä on ideaa, että olisi yleiset osiot ensin. Tosin tuolla enkkuwikin Yhdysvaltain liikenteessä nyt asioita on todella sekaisin, kun on yleisiä osioita alussa ja lopussa. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.14 (EET)
Hieman tässä pelottaa se, että artikkeli on koottu käytännössä kokonaan yksittäisistä lähteistä. Paikoin onkin vähän silppua, kun on monia yhden kahden lyhyen lauseen kappaleita. Sellainen tekninen asia, että samannimiset otsikot ovat hieman ongelmallisia. Enwikissä ainakin suositellaan, ettei artikkelin sisällä käytettäisi samannimisiä otsikoita. Pitäisikö esimerkiksi historia yhdistää yhteiseksi osiokseen? Mulla on esimerkiksi hyllyssä kirja Suomen historiasta, jossa käsitellään myös liikenteen kehitystä jokaisen osion sisällä. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.53 (EET)
Jäsentelystä yritin virittää keskustelua ennen LA-arviointia. Muutan otsikointia nyt aluksi. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)
Artikkeli käsittelee lähes tyystin moottoriliikennettä. Lihasvoimin suoritettavasta liikkumisesta on toki muutama lause. Henkilöliikenteen matkoista tehdään kuitenkin yhden lauseen mukaan kävellen tai pyöräillen 30 %, joten tätä aluetta voisi käsitellä huomattavasti laajemmin ja kenties omana osa-alueenaan.--Huhdanjo (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 19.28 (EET)
Aloitin kappaleen ja muistin miksi en tehnut sitä 2015: valtakunnallista lähdetietoa on tosi huonosti. --Tappinen (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 21.50 (EET)

Pikahuomio yhdestä osiosta: Ainakin liikennealan koulutuksesta kertova osio on kovin puutteellinen. Korkeakoulutason opetusta annetaan muuallakin kuin Aalto-yliopistossa (vaikkapa Turun yliopistossa on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Tampereen tekn. yliopistossa pruukkasi olemaan Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos, jne...), useissa ammattikorkeakouluissa on alan opetusta ja liikenne- tai logistiikka-alan opetusta taitaa olla kymmenissä ammatillisissä oppilaitoksissa. Tältä osin artikkeli ei ole vielä lupaavaan tasoinen.--Paju (keskustelu)

Lisäsin jotain merenkulun ja ilmailun opetuksesta, ja Tampereen, sekä taikasanat "muun muassa". Pitäisikö poistaa koko kappale, ettei mene säläksi ? --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 07.12 (EET)
Koulutusosio tarvitsee selkeämmän yleiskuvan, ei pelkästään esimerkkejä korkea- ja ammattikorkeakouluista tai ilmailualan koulutuksesta. Keskeisestä tieliikenteen koulutuksesta ei ole mainitaa. Ammattikorkeista mainitsisin ainakin päällystön (merikapteenien, perämiesten, konemestarien, laivurien) koulutuksen muita alan ammatteja väheksymättä. Ilmailualan opetusta on muuallakin kuin Porissa, ainakin Vantaalla (esim. Avia College ja Finnair Flight Academy, johon on jo keäilty kuvitusta/tekstipohjaa artikkelia varten). Rajaus: missä määrin logistiikka ja liikenteen huoltopalvelut mukaan; ei voi täysin sivuuttaa? Kouluts liippaa teemaa suomalaisen henkilöstön ja kaluston osuus maan kotimaan- ja ulkomaanliikenteessä, josta voisi olla jotain. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.12 (EET)
Museot eivät ole puhtaasti koulutusta, mutta suomalaiset merenkulun, autoilun ja ilmailun museot voisi kai jotenkin ympätä mukaan, vaikka linkkeinä. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.15 (EET)
Poistin koulutusasiat odottamaan laadukasta pääartikkelia tai ainakin omaa osiotaan. Museoista ja alan lehdistä voisi ehkä tehdä jonkun kulttuurihistoriakokonaisuuden, museoradat siinä mukana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Havainto kuvituksesta: Ainakin rataverkon svg-kartta (vuodelta 2010) näyttää osin vanhentuneelta. Kartan mittakaavassa pitäisi näkyä esimerkiksi vilkkaasti liikennöity Kehärata, tai karttatekstissä maininta ettei kartta kuvaa enää koko nykyistä rataverkkoa. Voisiko harkita pääkaupunkiseudun rataverkon nostamista esille osasuurennuksena? Suomen vilkkaimmista asemista toivoisin, että Pasilaa ja Tikkurilaa (taitavat olla sijoilla 2. ja 3., en ole varma järjestyksestä vuoden 2017 alussa) voisi yrittää sisällyttää mukaan pääkarttaankin, vaikka lomittamalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.06 (EET)

Talousosioon mainintaa myös julkisen vallan lento- ja meriliikenteltä perimistä (palvelu)maksuista. Siis esimerkiksi Eurocontrollin perimistä ylilentomaksuista sekä väylä-, luotsaus- ja satama/matkustajamaksusista (esim. 1, 2 ja 3). Eivät reittilentokoneet lennä yläilmoissakaan Suomen (lennonjohtoalueen) yli ilmaiseksi eivätkä luotsit/satamaviranomaiset yms. elä ja toimi pelkällä pyhällä hengellä ja budjettirahalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.40 (EET)

Tämä lisätty, vaikkakin vain mainintana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Hyvä johdanto. Pitäisikö lauttaliikenteestä (esim. Ahvenanmaalla) mainita jotain, kuitenkin merkittävä tekijä paikallisesti. —kallerna (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 11.40 (EET)

Hyvä ajatus. Lisäsin vähän. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 12.04 (EET)

Muutamia ideoita ilmailu-osioon: maantieliikentene tapaan voisi käsitellä Suomen ilmatilaa (valvottu ja valvomaton ilmatila, ehkä sotilasalueista jotain). Pienoisilma-aluksista, kuten lennokeista ja multikoptereista voisi mainita myös jotain, sillä ne ovat olleet aika paljon esillä mediassa viimeaikoina. Pienois-ilma-alusten lennättämistä rajoitettiin esimerkiksi tiettyjen alueiden yllä, ja aiemmin käytännössä rajoittamattomat lennätyssäännöt muutettiin huomattavasti kireämmiksi härpäkkeiden määrän kasvettua valtavasti parissa vuodessa. Yleisesti eri osiossa voisi myös käsitellä liikenteen erilaisia lupia, kuten autoilun osalta eri ajokorttiluokat ja ilmailun puolella lentolupakirja ja sen eri luokat. Pienoisilma-aluksille on ehdotettu myös tällaista lupakäytäntöä, mutta se ei ole vielä ottanut tuulta allensa, muistaakseen vain kaupallisten toimijoiden pitää olla jossain Trafin rekisterissä. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 16.00 (EET)

Alan etsiä lähteitä ilmatilaan. AIP-kö ? Tieliikenteessä ei käsitellä Segwayta ja rullaluistelijoita, vesiliikenteessä ei purjelautailua. Haluaisin vetää johonkin rajan siitä että mikä on liikennettä ja mikä muuten vaan liikuvia härpäkkeitä. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 16.27 (EET)
Joo, AIP:ista taitaa löytyä nuo ilmatilojen luokitukset. Ehdottaisin, että noista pienois-ilma-aluksista laitettaisiin ainakin parin virkkeen mittainen maininta lentokalusto-osaan, sen suuresta trendistä niissä on kuitenkin kyse. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 17.37 (EET)
AIP ei ollutkaan niin helppo, ei tähän mitään koordinaattilistoja voi laittaa... --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.16 (EET)
Muistin itsekin väärin, tarkemmat ilmatilaluokitukset eivät näytä olevan AIPissa, josta löytyvät vain rajoitus- ja kieltoalueet, sekä ENR 6 -osasta löytyvät kartat, joista näkee eri lennonjohtoalueet. Ilmailukartasta saisi varmaan tutkittua lennonjohtoalueet, mutta jonkun pitäisi sitten hommata sellainen käyttöönsä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 17.54 (EET)
RTF – OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE voisi ehkä olla toimiva lähde ilmatilan käsittelyyn, sen kuudennessa luvussa on yleistä analyysiä Suomen ilmatilasta, jota voisi varmaan jotenkin esimerkiksi yhdistellä AIS:stä saatavilla oleviin tietoihin. Trafi vei myös läpi ilmatilauudistuksen, josta voisi ehkä mainita jotain jos aihe sopii johonkin väliin. En lähtenyt tarkemmin lukemaan, mutta tästäkin voi ehkä olla jotain hyötyä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)
Rtf on vanhentunut noilta osin. Luin lakia ja asetusta, jotain on nyt tuolla. Koko miehittämättömien toiminta on nyt kalusto-osan lopussa, eikä säädöksissä. Ajokortit vain mainintana, enempi niinku placeholder. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Komorit kesäolympialaisissa 2012[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli oli LA-keskustelussa noin kuukausi sitten, eikä siellä tullut kuin yksi parannusehdotus. Kielenhuoltokin artikkelille tehtiin. Mitä kaikkea artikkelissa voisi vielä parantaa? Tietoa aiheesta ei luullakseni kovinkaan paljoa enempää ole.--Thejuusoboy (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 08.24 (EET)

Mielestäni olisi hyvä, että lisättäisiin joukkueenjäsenet pois punaluokista eli edes tynkä arttikelit myös heistä. He kuitenkin joukkueen osalta niin merkittäviä.--IJuhiz (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 21.16 (EET)
Juu, teenpä sen seuraavaksi.--Thejuusoboy (keskustelu) 2. helmikuuta 2017 kello 07.46 (EET)

Lukaisin läpi viitteessä 12 mainitun lähteen, kun alkoi kiinnostaa tuon "Lontoon kaduille" paenneen uimarin kohtalo. Siinä ssanottiin että hän oli yksi Komorien seitsemästä olympiaurheilijasta.--Tanár 4. helmikuuta 2017 kello 09.43 (EET)

Tarkoittaa sitä, että hän on yksi seitsemästä Komoreita olympialaisissa edustaneista urheilijoista (vuoteen 2012 mennessä).--Thejuusoboy (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 10.46 (EET)
Haastava artikkeli. Tästä puuttuu esimerkiksi tieto siitä, miten Komoreilla valittiin villin kortin urheilijat. Mutta löytyyköhän lähdettä tällaisiin tietoihin. - - PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 14.33 (EET)
En usko, mutta katsotaan.--Thejuusoboy (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 14.56 (EET)
Mä vähän luulen, että puhutaan nyt niin marginaaliaiheesta, että lupaavan taso on maksimi. Sinällään pituuden ei pitäisi olla este muillekaan tasoille, mutta tällaiset marginaaliset aiheet jäävät parhaimmillaankin tällaisiksi uutiskatsauksiksi, kun yksinkertaisesti enempää ei ole kerrottavaa. --PtG (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 20.51 (EET)
Minusta tuntuu myös sitlä, että näin suppeasta aiheesta ei voi oikein järkevästi kertoa muuta kuin lupaavan artikkelin verran. Periaatteessa aihe ei kai saisi vaikuttaa siihen, minkätasoisen artikkelin siitä voi tehdä, mutta oliskos raja nyt kuitenkin tässä.--Tanár 6. helmikuuta 2017 kello 22.34 (EET)
Ehkäpä joo. Jos jollekin tulee kuitenkin parannusehdotuksia (luultavasti pienehköjä) yms. niin laittakaa kuitenkin.--Thejuusoboy (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 08.24 (EET)

Iljušin Il-62[muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä HA ja Wikipedian kattavin artikkeli matkustajalentokoneesta. HA-äänestyksen jälkeen olen vielä lisännyt osion museokoneista. Olisiko tässä ainesta joku päivä jopa suositelluksi, ja mitä artikkelista vielä puuttuu? --Lentokonefani asiaa? | syntilista 4. tammikuuta 2017 kello 21.23 (EET)

Punalinkkejähän on vielä jonkin verran, joista kaikkien ilmailuartikkelien kannalta tärkeintä olisi sinistää APU (lentokonetekniikka), T-pyrstö ja ohivirtaussuhde. Muita jossain määrin keskeisiä ovat (mielestäni) koneen voimalaitteet ja tyypin nykyinen pääkäyttäjä Pohjois-Korean ilmavoimat. Koneen entiset pääkäyttäjät olisi hyvä lisätä tietolaatikkoon. Itse en näe tarpeellisena aivan kaikkien punalinkkien sinistämistä, mutta asiasta on aiemmin ollut erilaisia mielipiteitä vähän vastaajasta riippuen. Yleisesti ottaenhan artikkeli on aika hyvin kasassa SA-tasoa varten. --Msaynevirta (k · m) 4. tammikuuta 2017 kello 22.50 (EET)
Punalinkkien sinistystalkoot on nyt pidetty ja entiset pääkäyttäjät löytyvät tietolaatikosta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 6. tammikuuta 2017 kello 22.31 (EET)
Versioista leipätekstissä kuvataan vain perusversio ja M. Loput on ainoastaan listattu versioluettelossa, tämä ei liene suositellun artikkelin tarkoitus.--194.251.119.208 9. tammikuuta 2017 kello 12.18 (EET)
Totta. Ainakin MK:sta voisi jotain yrittää kirjoitella. Ne muut ovat niin marginaalisia, että on vähän siinä rajoilla, riittääkö pelkkä maininta versioluettelossa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 9. tammikuuta 2017 kello 16.44 (EET)
MK löytyy nyt myös leipätekstistä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 9. tammikuuta 2017 kello 21.56 (EET)
ONhan tuossa asiaa. Kieltä voisi vähän jäntevöittää paikoin. Varsinkin käyttöhistorian viimeinen osio toistaa (hieman liioiteltuna) 'käyttää'-sanaa keskimäärin kaksi kertaa virkkeessä. Hieman voisi tuota toistoa karsia. --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 23.53 (EET)
Sergei Iljušin mainitaan mallineessa. Onko mahdollista saada hänet mukaan jotenkin järkevästi myös leipätekstiin? --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 23.54 (EET)
Oho, nämä kommentit olivat jotenkin menneet ihan täysin ohi. No, nyt löytyy Sergei myös leipätekstistä ja viimeisessä osiossa käytetään vähän vähemmän sanaa ”käyttää”. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 1. helmikuuta 2017 kello 15.55 (EET)
Muokkasin museokoneet-osion DDR-SEG:n tietoja. Museokone ei varsinaisesti taida olla Stöllnin Lilienthal-keskuksen osa, vaikka sitä ylläpitääkin sama taustayhdistys. --Msaynevirta (k · m) 11. tammikuuta 2017 kello 00.57 (EET)

Out of date clock icon 2.svg Viimeisestä kommentista on kulunut kolme viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 22. helmikuuta 2017 kello 10.58 (EET)

Johdantoa voisi laajentaa hieman pidemmäksi, se kaipaisi ainakin lisää asiaa koneen käyttöhistoriasta (merkittävimmät käyttäjät, Air Koryostakin voisi ehkä jotain mainita kun alkaa olla viimeisiä käyttäjiä). Konetyypin käytöstä poistumisesta (melurajoitusten yms. takia) voisi kertoa myös johdannossa. Muilta osin artikkeli alkaa olla varmaan aikalailla valmis, arvioinnin voi ainakin puolestani sulkea, kun johdantoa on täydennetty. --Msaynevirta (k · m) 23. helmikuuta 2017 kello 14.10 (EET)
Täydensin johdantoa. Päätin samalla muokata rohkeasti ja otin Russianplanesin päälähteeksi nykyisiin käyttäjiin. Sen mukaan pääkäyttäjä onkin Venäjän ilmavoimat, jolla olisi vielä 7 konetta, kun taas jonkun sotilaskatsauksen mukaan niitä ei enää olisi. Luotan kuitenkin enemmän Rusplanesiin, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisimmalta lähteeltä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 25. helmikuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Museo[muokkaa wikitekstiä]

Lupasin 6 vuotta sitten parantaa tätä artikkelia Suomen museoiden luettelosta. Tähän on nyt päästy. Mitä tästä vielä puuttuu? Kaikkea ei ole kerrottu tässä artikkelissa, vaan sarjaan kuuluu myös muutamia ala-artikkeleita. Yhden LA-arvioinnissa toivottiin hieman jotain esimerkkejä värittämään tekstiä, joten sellaisia varmaan täytyy tähän vielä keksiä. Kuvitusta parannan myös, sillä tällä hetkellä oikeastaan yksikään kuva ei eihan täysin aja asiaansa. --PtG (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 21.27 (EET)

Artikkelin aloittava määritelmä saisi olla yleiskielinen ja tiivis. Nyt määritelmänä oleva pitkä museoneuvoston määritelmän lainaus on artikkelin alussa sitä paitsi sana sanalta kahteen kertaan. Johdannon toinen kappale kävisi mielestäni paremmin artikkelin avaukseksi. --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 10.06 (EET)
Olet oikeassa tuo sitaatti on huono tapa aloittaa artikkeli. Olen aikeissa kirjoittaa johdanto vielä muutenkin uudestaan. - - PtG (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 11.23 (EET)
Paransin nyt tuota määritelmää ylläolevan mukaisesti. --Savir (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 09.41 (EET)
Määritelmä kaipaa mielestäni vieläkin viilausta. Esimerkiksi ulkoilmamuseot (ja osa esimerkiksi useat sotaan tai historialliseen tapahtumaan liittyvät museo-alueet osaltaan) eivät oikein ole laitoksia tai rakennuksia, vaan alueita, jossa on teemaan liittyviä kohteita, vaikkapa pihapiirejä kaivoineen ja aitoineen, poteroita ja juoksuhautoja tai ampuma-asemia tykkeineen, osin ihmien muokkaamia luonnonmuodostelmia, arkeologisia tai historiallisia aineistoja. Suuriakin kulkuneuvokokoelmia voidaan esitellä ja pitää näytillä ulkoilmassa, etenkin, jos sää sen sallii (esimerkiksi aavikko-oloissa, tai kausiluoteisesti muuallakin).--Paju (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 18.55 (EET)
Korjaan johdantoa myöhemmin, mikä on ollut tarkoitukseni. Olet siinä oikeassa, että museo ei ole rakennus. Mutta museo on nimenomaan laitos tai organisaatio (joka ei siis viittaa mihinkään rakennukseen, vaan yksikköön), joka pitää huolta kohteestaan/esineistään ja pitää niitä esillä (rakennuksessa, ulkoilmassa yms.) Ulkoilmamuseotkin ovat siis siinä mielessä laitoksia tai kuten Suomen museoliitto runollisesti ilmaisee "muistiorganisaatioita". --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 22.37 (EET)
Kerrotaanko artikkelissa museoista vielä tarpeeksi kävijän näkökulmasta? Muistan omista museokäynneistäni esimerkiksi oppaita, jotka vastailevat kysymyksiin ja pitävät luentoja; järjestettyjä kiertokävelyitä; teemoittain järjesteltyjä osastoja, vitriinejä, kylttejä, esitteitä ja muuta infomateriaalia ym. Voisi myös ehkä kirjoittaa jotain museoiden ja matkailun yhteydestä. Nyt koko käyttäjäkokemus on nähdäkseni kuitattu sanoilla "aineistoa on esillä". --Savir (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 10.40 (EET)

Minusta tuo museoiden varhaishistoria ohittaa aika kepeästi Aleksandrian kirjaston tarinan, sen mistä museo-sana on peräisin. Olisiko tässä nyt aikalailla perinteistä anglosaksista ja eurooppalaista näkökulmaa, kun ohitetaan islamilaisen maailman keskiajalla tekemä säilyttävä ja kokoava työ antiikin kulttuurin pelastamisessa. Vilkapi (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 19.49 (EET)

Lisäilin hieman tekstiä kumpaankin kohtaan. Minusta näitä ei kannata ihan liikaakaan painottaa, sillä nämä ovat museoiden historian taustatietoja. Museolaitos syntyi kuitenkin vasta 1700-luvulla. Toki siihen vaikuttivat monet asiat sitä ennen, jotta se pystyi kehittymään. --PtG (keskustelu) 5. tammikuuta 2017 kello 22.18 (EET)

Kansainvälisesti suosituimpien museoiden kävijätilasto on yhteen lähteeseen pohjautuvana puutteellinen. Esimerkiksi enkkuwikin artikkeli nostaa kärkikymmeninkkön pari kiinalaista museota, joista nyt ei hihkuta mitään ja joista artikkeli uupuu fiwikistä: Kiinan kansallismuseo Pekingissä (1 2 (museoiden 2015 top-10 tilasto s. 20)) ja Shanghain tiede- ja teknologiamuseo (3 4). Tosiaalta enwikiä ei kannata yleensä eikä tässäkään suoraan matkia, vaan tehdä omiakin hakuja. Esimerkiksi oman maamme Tilastokeskus on koonnut maailman suosituimpien museoiden taidemuseoiden listaa (jota erheellisesti väitetään museolistaksi, ilman lisämääreitä!). Sen mukaan kärjessä on Kielletyn kaupungin palatsimuseo (5) jopa 15 miljoonaan yltävällä vuosittaisella kävijämäärällä. Suomalaistilastosta tietoa löytyy esimerkiksi tätä kautta. Vuonna 2015 Kielletyn kaupungin museoalue rajoitti kävijämäärää enintään 80 000:een päivässä (6). Silti vuonna 2016 arvioitiin 15 milj. kävijän saattavan ylittyä, kun syyskuun alkupuolella oli yli 12 milj. jo kasassa (7). Joo, tuo 15 milj. kävijää ylittyi vuonna 2015, minkä voi kymmenesosamiljoonan tarkkuudella laskea kääntäen vaikka vuoden 2016 kävijämäärästä, joka niukasti eli vuoden viimeisenä päivänä ylitti huimat 16 miljoonaa (kasvua 6,19 % edellisvuoteen, kertoo 8)! --Paju (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 19.20 (EET)

Päivitän pikapuoliin nuo kiinalaismuseot artikkelin maailman vilkkaimpien museoiden top-10:n listaan (2015). Mainitsen samalla, että Hagia Sofia oli kävijämäärällään 3,4 milj. Euroopan museoiden top-10:ssä (2015, lhteistin arvon tuon museokirkon artikkeliin), mutta näkyi uupuvan käytännössä kaikkien julkaisujen pikatoimitetuista top-10, top-25 jne -listoista.--Paju (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 22.15 (EET)
Olet oikeassa. Löysin itsekin aiemmin tuon Tilastokeskuksen linkin, mutten vielä ehtinyt päivättää sen perusteella. --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 22.37 (EET)
Huom. Tajusin muuten lisälähteen ja oman kritiikkini avulla, että alkujaan artikkeli ja myös Tilastokeskus (ja pääosa uutismedioista) oli sortunut käyttämään lähteenään vain artikkelia suurimpien taidemuseoiden (!) listasta. Siksi suurimmat jenkkimuseotkin uupuivat. Nyt ne ovat mukana. Käyn listaa vielä läpi eteenpäin, vasta alkupää täydennetty (taidan jättää yleisen sivistyksen vuoksi artikkeliin top-15...top-20 listan).--Paju (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 22.45 (EET)
Jeps, aloin itsekin etsiä Tilastokeskuksen alkuperäislähdettä ja Art Newspaper tosiaan listaa vain taidemuseoita. --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 22.59 (EET)
Lista päivitetty, jätin kansainvälisesti 20 vilkkaimman museon listan. Eiköhän tämä kelpaa artikkelin jatkotyöstöön. Lähteistetty listamme poikkeaa kahden museon (sija 1 ja 20) osalta enkkuwikin ja toisne päälhteen listasta. Laitan vielä Tilastokeskuksen tilastontekijöille viestin, että korjaisivat lapsuksen seuraavaan tilastoonsa. --Paju (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 23.45 (EET)

Eräs aikamme museokehityksen ilmiö ont erilaisten museotyyppisten taidenäyttelyjen runsastuminen liikenneterminaaleissa. Tämäntapaisesta kehityksestä voisi varmaan sanoa jotain, ja jos löytyy mieluiten kuvituksen kanssa. Tämä näin muistiinpanona, korvien välissä alkaa toiminta jo hiipua tälle päivälle.--Paju (keskustelu) 14. tammikuuta 2017 kello 01.33 (EET)

Sierra Leone[muokkaa wikitekstiä]

Olen tätä artikkelia muokannut viime viikkojen ajan paljon, lisäten ja täydentäen tietoja sekä päivittänyt ja korjannut artikkelin eri kohtia. On jo lupaava artikkeli ollut jo pitkään, mutta nyt voisi sanoa jo hyväksi vaihtoehdoksi suositelluksi artikkeliksi. Sullay (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 04.02 (EEST)

Kivaa kun on uusia valtioartikkelien kehittäjiä ! Aihepiirejä, joita käsitellään muissa suositelluissa artikkeleissa mutta ei tässä, ovat ilmasto (tässä kaksi lausetta), liikenne ja kulttuuri. Millennium goals -lähdelinkit ovat kuolleet ja vuoden 2010 arviot siitä toteutuuko ne 2015 mennessä on sisältönäkin vanhentunutta. Lukutaitoa on sekä väestö- että politiikka-osissa. --Tappinen (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 20.45 (EEST)
Voisimme miettiä, mitä kaikkea tuohon artikkeliin voitaisiin lisätä ja kuinka kehittää ja laajentaa sitä. Vuoden 2014:n ebola-epidemiasta voitaisiin tehdä oma osio tuonne, lisäksi historiasta löytyy paljon tietoja mm. siirtomaa-ajoista, ajasta ennen sekä jälkeen itsenäisyyttä sekä vuosien 1991-2002 aikaisesta sisällissodasta. Talous-osiota voisi laajentaa sekä pieni osio Sierra Leonen mediassa (Sierra Leoneen tuli koko Afrikan ensimmäinen painokone 1800-luvun alussa). Mitä muuta sinun mielestäsi voisi olla hyvä lisätä artikkeliin? Englanninkielisessä artikkelissa on nimittäin paljon hyvää ja uutta tietoa varmoine lähteineen. Sullay (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 00.16 (EEST)
Kannattaa verrata muihin suositeltuihin valtioartikkeleihin, esimerkiksi Mosambikiin ja Kambodžaan, niin näkee, mitä asioita tästä vielä puuttuu. Mielestäni ebolaepideamiasta ei tarvita omaa osiotaan (meillä on jotenkin tapana aina liioitella Wikipediassa hiljattain tapahtuneiden asioiden merkityksiä, mutta esim. 50 vuoden päästä se on enää yksi pieni tapahtuma Sierra Leonen historiassa), mutta kyllähän se on syytä mainita. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.39 (EEST)
Jep, ja itse artikkelien lisäksi kannattaa lukea esimeksiksi Mosambikin vertaisarviointi artikkelin keskustelusivulta. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 08.16 (EEST)
Terveys on aihe josta ei ollut kappaletta. Siihen voisi sisällyttä myös vähän ebola-epidemista--Kukkaspoika73 (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 20.18 (EET)
Terveydestä on nyt yhteinen kappale (vuoteen 2015 tähdänneiden; vois ehkä päivittää kansainvälisesti vuoteen 2030 tähtääviksi kestävän kehityksen tavoitteiksi jossain vaiheessa) vuosituhattavoitteiden kanssa. Ebola mukana, myös epidemian loppuminen. Vertailuksi/Suhteutuksena: Koska ärhäkkä malaria on tappanut maassa noin 100 henkeä/100 000 asukasta/ vuosi, ja väkeä on 7,1 miljoonaa, maassa on noin 7 100 malariaan kuollutta vuodessa. Joka vuosi. Ebolaepidemia tappoi 2014-2015 yhteensä vajaa 4 000 henkeä.--Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 02.33 (EET)
Yleisen tason kommentti, mutta liittyyy tähänkin, koska ollaan tekemässä SA-artikkelia. Miksi urheiluosiot näyttävät mielestäni muihin osioihin verrattuina amatöörien puuhasteluilta: ainakin lähteetöntä ja outoa tietoa, eikä ole mietitty ollenkaan esittää tietoja niin, etteivät ne ole vanhaa tietoa jo huomenna. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 10.49 (EEST)
Monien valtioartikkelien urheiluosiot ovat minun aloittamiani, en ole kiinnostunut urheilusta. Hain järjestelmällisesti tietoa kahdesta urheiluaihepiiristä: jalkapallo- ja olympiamenestyksestä. Toivoin, että tynkäalku saisi jonkun aiheesta tietävän innostumaan laajentamisesta. Ennen vuonna 2009 alkanutta valtioprojektia monista valtioartikkeleista puuttuivat kulttuuri- ja urheiluosiot kokonaan. Nyt urheilua käsitellään kuitenkin useimmissa enemmän kuin esimerkiksi maiden arkkitehtuuria. --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2016 kello 15.25 (EEST)
Yllättäen urheilu kulttuuria! Sori jos oli moitetta, ”sivistyneistö” on Suomessa aina ylenkatsonut rahvaan harrastamia asioita. Harrastan valikoiden mutta aika paljon penkkiurheilua. Panin artikkeliin pari faktaa (esim. RSSSF, joista löytyy luotettavasti futiksesta oleelliset, Suomen futis detaljitasolla vaatimattomasti ymmärretty). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 12.52 (EEST)
Sitten kun sisältö on kasassa kannattaa vielä kirjoittaa johdanto uusiksi. Yksi lause jokaisen kappaleen aiheesta on hyvä nyrkkisääntö, jolla saa koottua pääasiat johdantoon. Varsinkin pidemmistä artikkeleista moni lukee pelkän johdannon. --Tappinen (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 17.32 (EET)

Artikkelissa on joitakin kuolleita linkkejä. Nämä olisi hyvä saada kuntoon laatuarviointia varten. --Msaynevirta (k · m) 19. joulukuuta 2016 kello 16.44 (EET)

Korjasin alaotsikon Koulutus sisältöä yliopistojen osalta ja lisäsin/päivitin linkit tältä osin. Mainitsen samalla aloittaneeni Sierra Leonen aluejakoa koskevan artikkelin kasaamisen (aluksi hiekkalaatikkotyöstönä; kun on vähän valmiimpi, siirrän yleiseen artikkeliavaruuteen).--Paju (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 17.02 (EET)
Sierra Leonen aluejako -artikkelin pohjaversio kasattu. Sierra Leonen piirikuntien hallintokeskuksille ja pinta-aloille vielä passiivihaussa luotettava lähde. Yksityishenkilöiden sivustot kuten statoids.com ja citypopulation.de eivät täytä mielestäni kovin laadukkaan lähteen kriteereitä. --Paju (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 20.32 (EET)
Pari kuollutta linkkiä päivitetty. Lisätty alueiden perustietoja taulukkona. --Paju (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 01.46 (EET)
USeita kuolleita linkkejä päivitetty, yksi koulutukseen liittyvä kuollut linkki poistettu. Enää ei ole kuolleita linkkejä.--Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 02.33 (EET)

Kaivannee paljon laajentamista suositeltujen valtioartikkelien kriteerit täyttääkseen. Artikkeli on nyt vielä huomattavasti lyhyempi (37 kilotavua) kuin kaikki suositellut valtioartikkelit, jotka ovat keskimäärin 90 kt ja lyhyimmilläänkin 65 kt. Tämä on vielä keskimääräistä hyvääkin valtioartikkelia suppeampi. --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 11.08 (EET)

Realistista voisi olla tähdätä hyväksi artikkeliksi. Mainitsen hieman aiheeseen liittyen, että Sierra Leonen tilasto- ja paikkatietokeskuksen julkaisuaikatauluissa on putkauttaa ulos yksityiskohtaisempi vuoden 2015 väestönlaskennan analyysi kesällä 2017, jonka jälkeen moneen osioon saataneen ajanmukaisempaa tietoa.--Paju (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 02.33 (EET)

Mä en tiedä, olenko se vain minä, mutta tuo dynaaminen kartta on todella sekava. Ehkä kaikilla muilla on supersilmät, jotka erottaa tuosta kaiken välittömästi. Jos haluaa käyttää tuollaisia karttoja, niin sitten mahdollisimman neutraali pohja, jotta tuosta erottaisikin jotain. Mobiililiittymässä näyttää paremmalta, kun ei ole alleviivauksia. Siellä kartta tosin hajoaa kokonaan, sillä nuo paikkojen sijainnit eivät pidä paikkana. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2017 kello 19.15 (EET)

Samaa mieltä täälläkin, vanhassa kartassa oli nimittäin mm. sijainti Afrikassa, eroteltuna kaupungit kylistä, eroteltuna ja näytettynä maan sekä eri piirikuntien pääkaupungit. Uusi kartta näyttää hienolta muttei loppujen lopuksi ole kovinkaan tietorikas. Tuon dynaamisen kartan voisi siirtää sivulle Sierra Leonen maantiede. Sullay (keskustelu) 16. tammikuuta 2017 kello 20.57 (EET)
Oleellista on huomata, että artikkelia tai siitä lähteviä linkkejä työstetään, ja karttakaan ei ole lopullisessa muodossaan. Vanha YK:n karttografian porukoiden tekemä kartta (vm. 2004), josta ei pääse klikkaamalla eteenpäin kohdeartikkeleihin, on edelleen artikkelissa - nyt valtion tietopalkin alla. Ja sitäkin karttaa pitää suurentaa klikkaamalla erilliskuva esiin, ja ehkä vielä zoomatakin, jos jos tuotakin karttaa haluaa lukea kunnolla. Windows-tietokoneilla Control + on hyvä komento upotettujen tekstien ja kuvien suurentamiseen, jolloin dynaamisen kartan linkit yhä toimivat; pienemmäksi vastaavasti Control - ; kosketusnäytöllisissä laitteissa taas omat sormiharjoittelunsa. (Hmm. - Pitäisikö dynaamisista kartoistakin tehdä still-karttojen tapaan aukiklikattavia; että linkit tai osa niistä tulisivat esiin vasta isossa koossa? ) Kuvien aukiklikkaamisen ja suurentamisen tarve on lisääntynyt thumb-määrittelyn yhteydessä aiemmin enemmän suosittujen isompien kuvakokojen pienennyttyä useissa artikkeleissa niin, ettei printattujen artikkelien valokuvilla useinkaan enää tee mitään. Tämä kävi eräällä matkalla ilmi - älyvimpaimia ei kaikkialla ole turvallista käyttää, pitää näkyvillä. Valitettavasti Commonsissa ei ollut tavanomaista hillitymmin väritettyä topografiakarttapohjaa Sierra Leonelle, mikä aiheuttaa paljon tavanomaista enemmän kontrastiongelmaa. Maantiedeosuuden yhteyteen haluttiin kuitenkin kartta, josta korkeussuhteet käyvät ilmi. Kartta auttoi myös korjaamaan aiempaa turhan yksioikoista tekstiä. Dynaaminen kartta on keskeinen visuaalisen etenemisen mahdollistaja valtion perusartikkelissa, monet meistä tutkivat maata sen linkkien perusteella, jos dynaamista klikattavaa löytyy myös kuvista. Kaikki eivät lue valtion pääartikkelista (tässä Sierra Leone) linkitettyjä teema-artikkeleita, jos ei tarvitse. Valtioartikkeleihin linkitetyt teemapainotteiset sivuartikkelit ovat usein (valitettavasti) sisällöltään vanhempia ja jopa suppeampia kuin paremmin päivittyvät ja täydentyvät valtioartikkelit. Dynaamisen kartan linkkejä on tässä vaiheessa valittu ja rakennettu Sierra Leone -pääartikkelin tekstin perusteella, ja linkkejä on ehkä tulossa joitain lisää. Linkkien väritys saattaa muuttua onnettoman tumman pohjakartan johdosta joksikin paremmin erottuvaksi, ja/tai karttamaakareita pyydetään tästäkin maasta hillitympi topografiakarttapohja (lisenssisyistä en voi itse tehdä GIS-työkaluilla vaikka osaisin). Yksi vaihtoehto voisi olla (hätätilassa) jakaa kartan sisältöä kahdeksi dyn.kartaksi, jos parempaa ratkaisua tai karttapohja ei saada. Myös dynaamisen kartan linkkielementtien ja pohjakartan kokoon saattaa värien ohella tulla vielä muutoksia. Tässä vaiheessa päähuomio on ollut artikkelin läheistyksen ja sisällön parantamisessa (maantiedeosaan tulee ainakin mainintoja järvistä ja joista; talousosaan ainakin suurimpien kaivosten sijainnista) ja useiden punaisten linkkien sulkemisessa (myös äitiys- ja lapsikuolleisuus sulkeutunevat viikolla, näiden luonnostelu melko pitkällä. Sivuhuomiona, että äitiyskuolemissa Suomi ja Sierra Leone ovat maailman ääripäät, jälkimmäinen naisille aika pelottava sellainen. - Mainittakoon välihuomiona myös, että käyttäjä Savirille tärkeä 65 kilotavuan raja on runsaan viikon urakoinnilla nyt ylitetty. --Paju (keskustelu) 17. tammikuuta 2017 kello 02.18 (EET) + edit 19. tammikuuta 2017 kello 01.42 (EET)
Hyvä Paju, nyt on siis 65 tavun raja saavutettu sekä tiedot ja linkit päivitetty. Nyt voisi jo sanoa että täyttää kaikki suositellun artikkelin kriteerit. --Sullay (keskustelu) 22. tammikuuta 2017 kello 16.58 (EET)
Ei mielestäni ole vielä suositellun artikkelin mukainen - varsin haperosti ovat olleet turistiviitteiden tai vanhentuneen tiedon varassa monet kohdat, joita olen katsonut. Lähestyy kyllä hyvää artikkelia. Tänään kasattu artikkelit maan kansallispuistoista. Muutamia selvennä-kohtia on auki (lähteiden välillä ristiriitaa, nyt teksti voi olla vanhemman lähteen mukainen), en tiedä ehdinkö sulkea vielä ensi viikolla. Yksi lähdepyyntö on asiana melko triviaali, eikä mielestäni tarvitse lähdettä, vaikka voisi vähän muotoilla (useita sierraleonelaisia pelaa Englannin liigassa jalkapalloa, ja kylillä katsellaan paitsi afrikkalaisten, myös brittien fudismatseja telkkarista). Talousosiota ajattelin katsoa jos ehdin - ainakin kaivostoiminnasta ja ehkä satamistakin (joista muita paitsi Freeportitia esimerkiksi Yhdysvallat varoittaa turvallisuussyistä käyttämästä) kirjoittaa vähän, ennen kuin kannatan hyväksi. --Paju (keskustelu) 22. tammikuuta 2017 kello 22.42 (EET)

Alkaa vaikuttaa hyvältä. Tuolle dynaamiselle kartalle voisi tosiaankin tehdä jotain sekä muutamassa kohdassa asia kaipaa vielä selventämistä (huomiot). Punaisia linkkejäkin on myös melko paljon, jos artikkelia suositelluksi aikoo. Hyvää työtä on tehty. --Lentokenttä (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 18.17 (EET)

Dynaamista karttaa on selkeytetty jo muutamaan otteeseen. Äsken yksinkertaistin hieman lisää poistamalla selitykset kaupunkisymboleiden pallukoista ja siirsin/suurensin paria tekstilinkkiä. Ei pitäisi enää olla päällekäin ja toimi myös pienellä tabletilla (kokeiltu usealla selaimella). Noita tekstilinkkejä voi asemoida tai niiden kokoa voi muuttaa, mikäli on erityinen tarvis. --Paju (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 00.26 (EET)
Nyt se alkaa näyttää jo käyttökelpoiselta, kun karttapohjassa ja teksteissä on tarpeeksi kontrastia. Vähän tuon asemointi on edelleen haastavaa, sillä se on eri tavalla kuin muut kuvat, kun teksti alkaa heti siitä kuvan reunasta eikä siinä ole oikestaan yhtään marginaalia. Onko tuollaista mahdollista antaa? --PtG (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 08.31 (EET)
Yksi välihuomio jälleen. Noin 1/3 viikontakaisista punaisista linkeistä suljettu urakoimalla yksi viikko lisää (esim. kaikki SL:n piirikunnat). Nyt tarkastelen kevyesti maan taloutta. Esimerkiksi vientimaat vaihtelevat rajusti: vuonna 2014 yli 70% viennistä Kiinaan, mutta 2015 tilalla olivat Belgia ja Hollanti, kun (ymmärtääkseni) Kiinan terästeollisuus ei ihan niin paljoa rautamalmia tarvinnut ja Australia sitä tuonne Kiinaan pukkasi ennätystahtiin. Maatalousviennissä viimeksimainitut eurooppalaiset maat keskeisiä (per Maailmanpankin tilastotyökalu, onkohan vaikka van Houten ja kumppanit ostaneet maan koko kaakaosadon, täytyy tutkailla...). SL:n hallitus sai rajuja korruptiosyytteitä, kun 2015 tilintarkastus totesi 65,5 miljardin paikallisen rahan edestä rahaa ja tarvikkeita kadonneen... , per 65.4 Billion Chopped. Eli olisi tarkoitus lisätä maan korruptioluokitus (per Transparency International) artikkelin talousosioon ja ehkä edelläkerrottu hallituksen toiminnan hävikkiesimerkki euroiksi muutettuna siihen havainnollistukseksi. --Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 22.34 (EET)

Haluan kiittää Pajua, olet tehnyt aivan suunnattoman paljon työtä artikkelin parantamiseen ja ansiostasi artikkeli on kasvanut monen kymmenen kilotavun verran! Hienoa nähdä kuinka paljon muutkin ovat olleet valmiita auttamaan artikkelin parantamisessa, siinä onnistuen. Mitä mieltä olette kaikki nyt, päätänkö vertaisarvioinnin ja aloitammeko suositelluksi artikkeliksi äänestämisen? Vai onko artikkelissa mielestänne vielä paranneltavaa? --Sullay (keskustelu) 22. helmikuuta 2017 kello 01.25 (EET)

On vielä tarpeen parantaa osin vanhentunutta, korjattavaa sisältöä. Toivoisin ettei SL-pääartikkeli mene eteenpäin / äänestykseen vielä pariin-kolmeen viikkoon. Huomioni on ja on ollut viime päivät muualla. Osaltani luokkaa 1,5-2 viikkoon (ennen noin 5.-8.3.) en juuri ehtisi puutteelliseksi tai vanhentuneiksi tietämiäni teemoja päivittää (mm. koulutus, terveydessäkin oli jotain, taloudesta mm. 5 suurinta kaivosta (kaivosteollisuus kansantalouden tärkein toimiala) ja maankäytön jakauma (tärkeimpien viljelykasvien osuudet; maatalous pääruokkija ja manuaalisesti toteutettuna määrällisesti yhä keskeisin työllistäjä); liikenteestä uupuu kuvaus maantiestöstä ja rautateistä, jotka ovat keskeisimmät liikenneväylät. Lisäksi tulisi tärkeimmistä joistakin kertoa, myös koska vesitiet ovat reitti kymmeniin tai satoihin kyliin (tieverkosto huonossa kunnossa ja puutteellinen). Korruptiossa maa oli sijalla 123/176 (30 pistettä) eli korruptio korkeaa (per transparency.org, 2016). Aiemmin pikaisesti mainitsemani lehdistön esillenostama hallituksen "korruptio" on valtion tilintarkastuskertomuksen mukaan näkemys valtion budjetin taloudellisen valvonnan heikkoudesta - esim. monista valtionhallinnon maksusta ei ollut päätöstä tai kuittia... edellisvuosien tapaan. Median osalta kommentoinkin keskustelusivullani vähän: esim. netin levinneisyys voimakkaasta leviämisestä huolimatta vain 2,5 % luokkaa (2016). Jossain lähteessä matkapuhelinten kattavuudeksi todettiin jotain 94 % (tai sinnepäin) muttei se varmaankaan voi tarkoittaa laitteiden levinneisyyttä (ehkä kyse verkon alueellisesta kattavuudesta?), kun aliravitsemuksesta kärsii niin moni. – Olisi mielenkiintoista nähdä vuoden 2016 tai 2017 alun terveystilastoja (oliksiko maan lehdistössä jo tietoa tästä?); näkyykö jo vuosina 2015-2017 ebolasta huolestuneiden avustajamaiden tuella perustamien kymmenien terveysasemien ja -klinikojen sekä valistuskampanjoiden vaikutusta? Näin esimerkkeinä. :-)--Paju (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 10.41 (EET)

Olisiko artikkelin alussa oleva kartta mahdollista toteuttaa Kartographer-lisäosaa hyödyntäen? Tuo nykyinen kartta on myös aivan valtava, ja haittaa tekstin taittoa artikkelin alkupäässä (omasta mielestäni ainakin). Tässä suhteessa Kartographerin hyödyntäminen voisi olla toimiva ratkaisu, kun tekstin seassa riittäisi pienempi kartta, jonka voisi sitten klikata suuremmaksi, jos haluaa tarkastella sitä lähemmin. --Msaynevirta (k · m) 24. helmikuuta 2017 kello 12.31 (EET)