Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Turun raitioliikenne[muokkaa wikitekstiä]

Päätin aktivoitua jälleen vähän paremmin ja kirjoittaa uusiksi artikkelin, jonka aihe on ollut nyt tapetilla. Itselleni hieman epätavallinen aihe, josta kompetenssia ei välttämättä löydy niin paljon, mutta katsotaan. Kehitysehdotuksia HA-tasolle? Artikkeli painottuu luonnollisesti historiallisena liikennöintimuotona historia-osuuteen. Kielenhuoltoa voisi katsoa. Asemien paikoista, määrästä tai yksittäisten linjojen pituudesta ei löytynyt oikein mitään. Mitä osioista pitäisi lisätä tai parantaa? Pitäisikö linjamalline tehdä? Itse en osaa sellaista ainakaan tehdä.--Bodiroga~fiwiki (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 14.54 (EEST)

Minusta näyttää aika monipuoliselta, eikä tule mieleen mitään ilmeisiä puutteita. Linjojen tarkka pituus olisi tietysti hyvä tieto. Entä mitä tapahtui kalustolle? Romutettiinko? Tuliko irtisanomisia vai saivatko kuljettajat ja rahastajat liikennelaitoksesta muuta työtä? Sitten on voimakkaasti sanottu, että "useiden tahojen" mielestä raitioliikenteen loputtaminen oli "Turun suurimpia virhepäätöksiä". Kirjalähdettä en voinut tarkistaa, mutta nettilähteessä sanottiin, että se on yleisesti myönnetty virheeksi, ei puhuttu mitään suurimmasta virheestä tms. Ainakin "useita tahoja" olisi hyvä selventää, niin väite olisi uskottavampi.--Tanár 21. kesäkuuta 2016 kello 21.21 (EEST)
Arvasin, että joku tarttuu tuohon "useisiin tahoihin" ;). No ei, itsekin samaa mieltä ja yritän parantaa. Taisi jäädä tuo virke "vanhasta" artikkelista. Henkilöstön luonnollista poistumista ja eläköitymistä käyty lähteissä aika hyvin läpi eli juurikaan ei irtisanottu. Osa muistaakseni koulutettiin linja-autokuskeiksi. Kirjoitan tarkemmin, kun löytyy aikaa perehtyä. Kalustosta valtaosa romutettiin, kuten artikkelissa lukeekin ja osa säilytettiin. Riittänee pelkkä maininta säilytetyistä vaunuista vai halutaanko tarkempaa kerrontaa? Jossain vaiheessa mietin, pitäisikö raitiotien kritiikistä tehdä oma artikkelinsa, jossa käytäisiin läpi niitä syitä, miksi raitiotie purettiin. En sellaista kuitenkaan toistaiseksi ole tehnyt. Onko, Tanár, vielä mielenkiintoa kielenhuoltoon?--Bodiroga~fiwiki (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 21.41 (EEST)
Joo, voin katsoa artikkelin kieliasun läpi. Kritiikkiosio ei mielestäni ole välttämätön, koska raitiotien purkamisen perustelut tulevat esiin näinkin.--Tanár 21. kesäkuuta 2016 kello 22.49 (EEST)

Radiohead[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on nyt suositeltu, mutta täyttääkö se enää suositellun kriteereitä? Kyseessä on toimiva yhtye, mutta artikkelin historiaosuutta tai muutakaan ei ole käytännössä päivitetty vuoden 2008 jälkeen. Lisäksi artikkelissa on esimerkiksi viittausvirheitä ja lähteettömiä osia. Ottaako joku hoitaakseen tämän päivittämisen tässä kesän aikana? --Savir (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 12.01 (EEST)

Korjasin nuo mainitut viittausvirheet ja lähteettömyydet mutta päivitystä tuo kaipaa vielä. --Seeggesup? 17. kesäkuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Kahvi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä on nyt hyvä artikkeli ja kävi kaksi ja puoli vuotta sitten läpi vertaisarvioinninkin. Olen laajentanut artikkelia sen jälkeen, ja tästä olisi mukava saada syksyyn mennessä suositeltu artikkeli. Miten artikkelia pitäisi vielä parannella? Merkitsin osion "Raakakahvin kemiallinen koostumus" uudelleen kirjoitettavaksi sillä perusteella, että sen pitäisi mielestäni keskittyä paahdetun kahvin kuvailuun. --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 22.16 (EEST)

Tämähän kehittyi aika paljon silloin, kun se valittiin hyväksi artikkeliksi, ja näyttää nyt ainakin monipuoliselta. Ei tule mieleen mitään ainakaan olennaista lisättävää. Ehkä voisi vielä katsoa hyvä artikkeli -äänestyksen keskustelua, koska Hartz esitti siinä jotain täydennysehdotuksia. Ellet ole jo katsonutkin.--Tanár 16. kesäkuuta 2016 kello 10.00 (EEST)

VL Sääski[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena olisi kehittää artikkelia SA-tasolle. Tietojen pohjalta alkaa olla valmis, omat saatavilla olevat lähteeni on aikalailla käytetty. Erotin Sääski-yhtiötä käsittelevää materiaalia omaan artikkeliinsa. Artikkelissa on tällä hetkellä vielä määrällisesti paljon punalinkkejä, mutta suurin osa niistä ei ole aiheen kannalta keskeisiä, enkä itse ainakaan näe sinistämistä välttämättömänä. Jos jotakuta kiinnostaa auttaa sinistämisessä, pyytäisin etenkin apua artikkelin käyttäjät-osion ilmavoimien joukko-osastojen suhteen, minulla kun ei ole niistä oikein mitään lähdekirjallisuutta. Osa noista osastopunalinkeistä olisi varmaan mahdollista hoitaa ohjauksilla jo olemassaoleviin artikkeleihin. Kielenhuollossa apu olisi myös tervetullutta. --Msaynevirta (k · m) 12. kesäkuuta 2016 kello 23.33 (EEST)

Sellaisen pikkuhuomion tein, että tuolla luettelo-osiossa mainitaan, että Aerollekin myytiin yksi kone, vaikka tuosta leipätekstistä sain sellaisen käsityksen, että kone oli vain puolustusvoimien käytössä. Muuten varmaan aikalailla kattava. Johdantoa voisi ehkä hieman laajentaa; mainita esimerkiksi sarjat/versiot ja nykykoneet. --PtG (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 10.29 (EEST)

Andrei Tšikatilo[muokkaa wikitekstiä]

Oliskohan tästä jo jonain päivänä suositelluks tai peräti hyväksi artikkeliksi? --Styroks (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.59 (EEST)

Mitähän nämä lähteet ovat? Päälähteistä The Crime Library ei toimi enää ja Criminal Minds on Wiki-alusta, jossa on käytetty lähteenä mm. englanninkieistä Wikipediaa (eli ei sovellu lähteeksi). Lisäksi tuolla on monia viittauksia kahteen kirjaan, joita ei ole merkitty lähdeluetteloon. Paikoin on tyyli on viihteellistä rikosreportaaria: ensin kerrotaan hieman draamaattisisesti tapahtumista ja kertomus huipennutaan kertomalla, että tämä mies oli Tšikatilo – tällainen ei ole tietosanakirjatyyliä. --PtG (keskustelu) 9. kesäkuuta 2016 kello 18.54 (EEST)
Viitteistyksen ja lähdeluettelon pohjalta on vaikea nähdä, miten tämä artikkeli on tehty. Artikkelissa oli pitkään käännös-malline. Ilmeisesti viitteet on kopioitu enkkuwikistä, niissähän on englanninkieliset muotoilutkin? Artikkelia pitäisi parantaa hankkimalla jokin laadukas lähde ja kirjoittamalla artikkeli sen pohjalta. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 07.30 (EEST)
Savirin kannalla, laadukkaita lähteitä ja artikkeli uusiksi. Tällä hetkellä on joitakin kelpaamattomia väittämiä. "Hän syytti myös 1930-luvun nälänhätää. Merkille pantavaa oli kuitenkin, että Tšikatilo oli syntynyt vuonna 1936, kolme vuotta nälkävuosien 1932–1933 päättymisen jälkeen." Mitä tässä pitäisi pistää merkille? Tšikatilo oli epäilemättä sekopää, joka lausui monia kummallisia asioita, mutta esimerkiksi väittämä, että maa, jossa oli kuollut miljoonia nälkään ja esiintynyt kannibalismia, oli muuttunut muutaman vuoden sisällä jotenkin onnelliseksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi, on itse asiassa asteen verran kummallisempi. Nälänhädän vaikutuksista kansakunnan yhteiseen psykologiaan, ja sen kokeneiden yksilöiden psyykkiseen terveyteen ja heidän lastensa psyykkiseen terveyteen on tehty useita tutkimuksia, eikä niistä yhdessäkään esitetä, että asia korjaantuu muutaman vuoden sisään. Aihetta sivuten: taitaa alkaa olla jo historiallisesti kestämätöntä, että vuosien 1932-33 nälänhätä esitetään vain vahinkona, joka tapahtui maatalouden kollektivisoinnin yhteydessä. Monet itsenäiset maat ja valtioyhteisöt mukaanluettuna EU ovat jo tunnustaneet tämän nälänhädän hallinnollisesti suunnitelluksi ja toteutetuksi kansanmurhaksi ja/tai rikokseksi Ukrainaa kohtaan - olipa samaa mieltä eli ei, niin artikkelin kuvaus nälänhädän syystä on jo niin voimakkaasti kyseenalaistettu, ettei sitä voi enää esittää sellaisenaan. --Ukas (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 14.20 (EEST)
Nälänhätä on varma mutta kai siitä on edeleen kaksi näkökantaa eli oliko se tarkoituksellinen vai törkeästä taitamattomuudesta johtuva. Ei kai se sinänsä tähän artikkeliin vaikuta. --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 09.29 (EEST)

Halo 5: Guardians[muokkaa wikitekstiä]

Tavoittelisin tälle artikkelille suositellun artikkelin tasoa. Onko artikkelin kieliasussa parantamisen varaa? Onko joitakin asioita selitetty liian pitkästi, lyhyesti tai epäselvästi? Artikkeliin voisi varmaankin lisätä muutaman kuvan lisää.--Bornstellar (keskustelu) 3. kesäkuuta 2016 kello 21.45 (EEST)

Kattava ja kattavasti lähteistetty artikkeli. Pikaisia huomioita: moninpeliosio kaipaisi hieman yleistajuistamista, se menee turhan peliopasmaiseksi. Aiheen ymmärtäisi paremmin vähemmillä yksityiskohdilla (esim. ranking-tasojen nimiä ei tarvinne luetella). Vastaanotto-osiota voisi laajentaa ja referoida suomenkielisiä arvosteluja (ainakin Pelaaja ja Pelit). Käyn tarkemmin artikkelia läpi, kunhan löytyy sopiva hetki.--Olimar 13. kesäkuuta 2016 kello 22.42 (EEST)
Poistin ranking-tasojen nimet ja lainasin muutamaa suomenkielistä arvostelua. Katselen vielä moninpeliosiota myöhemmin vähän lisää.--Bornstellar (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 00.43 (EEST)

Mahatma Gandhi[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena olisi suositellun taso. Gandhin filosofiasta ja kirjallisesta tuotannosta pitäisi ainakin kertoa vielä enemmän. Siihen voisi osallistua joku, jolla on kokonaisnäkemystä gandhismista ja sen vaikutuksesta. Mitä muuta tämä artikkeli kaipaisi? --Savir (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 13.59 (EEST)

Arvostus-osiota voisi vähän lihottaa en-wikin tapaan. Artikkelissa on paljon lyhyitä kappaleita, joita pitäisi joko kasvattaa tai sitten yhdistää. Itse laittaisin elämänkerran pääotsikon "Elämä" tms. alle, mutta tämä on kai vähän makuasia. Elokuvasta kertova kappale on nykyisellään melko turha, nämä sinne "Legacy"-kappaleeseen. —kallerna (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 18.30 (EEST)
Siirsin nyt sen elokuvan linkin toistaiseksi uuteen katso myös -osioon. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 13.32 (EEST)
Toivottavasti artikkeliin ei eksy sana gandhismi. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 14.28 (EEST)
Gandhi on huonohkosti tuttu - silti jonkin verran ajatuksia tuli lukiessa. Eli, jotkin osiot ovat melkoisen lyhyitä verrattuna en-wikiin. Prikulleen samaa tekstimäärää ei tarvita, mutta suositelluksi ajatellessa monia kohtia voi kyllä kasvattaa, sillä materiaalia varmaan on olemassa. Olisi esim. ihan kiinnostavaa lukea enemmän Gandhin vaiheista, kun hän ei ollut vielä politisoitunut. Sitten, artikkeli kohtelee aihettaan voisiko sanoa silkkihansikkain. Gandhia vastustettiin ja kritisoitiin aikanaan kovastikin, ja myös nyttemmin, ja häneen kohdistui monta murhayritystä. Gandhia vastustavia protesteja järjestettiin Intiassa. Yksi merkittävistä ja äänekkäistä eurooppalaisista arvostelijoista oli Winston Churchill. Aiheista, miksi Gandhia vastustettiin voisi olla lisää. Penn & Tellerin ohjelma on mainittu keskustelusivulla, mutta satuin joskus näkemään kyseisen episodin, ja siitä jäi vaikutelma, että sensaationherkkiin alueisiin kohdistuneella hataralla tutkimuksella pyritään heittämään iskuja vyön alle henkilöstä, joka eli täysin erilaisessa maailmassa kuin ohjelman tekijät. Penn & Teller -näkökulmia ei niinkään varmaan kaivata, mutta olisi joka tapauksessa tärkeää, että niiden poliittisten jännitteiden maailma, jossa Gandhi eli tulisi esille enemmän. Sitten paastoista: kun artikkelissa sanotaan "Joskus hänen paastonsa tuottivat tuloksia myös siksi, koska kukaan ei halunnut olla vastuussa hänen kuolemastaan". Jos paasto on tavoitteellista ja poliittista toimintaa, joka voi päättyä paastoajan kuolemaan - niin miksi Gandhin kohdalla ei käytetä termiä nälkälakko? Sama näkyy toki muuallakin - Gandhin kohdalla käytetään termiä "fast", ei "hunger strike". Paastoamisesta/nälkälakkoilusta voisi olla oma täsmentävä kappaleensa, josta näkyisi myös Gandhin oma ajattelu siitä, miksi hän käytti paastoamista vaikuttamisen keinona. Gandhi ajoi myös sukupuolten tasa-arvoa, ja monien sitä estävien instituutioiden purkamista/korjaamista, tästä voisi mainita myös. Lopuksi, Gandhilta löytyy joitakin hienoja sitaatteja, varmaan pari voisi lisätä. Sellaisia. --Ukas (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 17.55 (EEST)
Gandhin syömättömyysjaksoja kutsutaan kirjallisuudessa paastoiksi, joten siksi käytin sitä sanaa tässäkin artikkelissa. En muista nähneeni sille sananvalinnalle selitystä missään. Siitä voisi joka tapauksessa kirjoittaa vähän lisää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 18.36 (EEST)
En ole vielä onnistunut löytämään kirjoistani kuvauksia Gandhin ajatuksista sukupuolten tasa-arvon suhteen. Lisäsin artikkeliin maininnan Gandhin arvostelusta. Mutta on luonnollista, että englanninkieliset kirjoittajat löytävät hänestä enemmän arvosteltavaa kuin me. --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 23.18 (EEST)
Gandhin varhaisesta elämästä kerrottaan enkkuwikissä tosiaan melko paljon. Itse ajattelin että se ei ole niin tärkeää, joten pidin sen osion melko suppeana, siltäkin varalta, että muut osiot laajenevat tästä huomattavasti. --Savir (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 19.06 (EEST)
Silti voisi varhaisesta elämästä olla enemmän, etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa koetulla ja opitulla on aina merkittävä vaikutus henkilön myöhempään elämään. Tuosta sukupuolten tasa-arvosta. Oma tietoni perustui artikkeliin, jonka joskus luin. Nyt kun vilkaisin haulla "gandhi women rights", niin pari ensimmäistä lukemaani ovat täysin eri mieltä Gandhin tasa-arvoon liittyvistä ajatuksista ja toimista. The Guardianin artikkelin 1 mukaan "Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth", kun sitten nämä intialaisten kirjoittamat (2 & 3) tarjoavat täysin vastakkaisen kuvan. Mene ja tiedä, ehkä kirjallisuudesta löytyy tutkitumpaa tekstiä. Esim. Angela Woollacott 4 voi olla oikeilla jäljillä, kun esittää että vaikka Gandhi ajoi joitakin asioita kuten naisten oikeutta koulutukseen ja puhui joitakin vastaan, kuten sukupuolten välillä vallinneita kaksoisstandardeja, niin siitä huolimatta hänen näkemyksensä oli aika perinteinen eikä hän esimerkiksi ottanut asiakseen tukea naisten pääsyä siviilivirkoihin jne. --Ukas (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 23.36 (EEST)
Laitoin artikkeliin nyt Gandhin varhaisvaiheista sen mitä Tähtisen kirjasta vielä löysin. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 18.10 (EEST)
Luin puoleenväliin, ja seuraavia ajatuksia heräsi: Suomalainen termi on "roomalainen oikeus". Mikä on Lontoon lakimiesseura? Omatekoisia suomennoksia pitäisi välttää, sillä tätä ei pysty kytkemään mihinkään. Lukeeko Fischerin suomennoksessa näin: "pääsi asianajajaksi kesäkuussa 1891 ja liittyi ylioikeuteen"? Epäilen että ilmaisun "Rowlattin asetuksilla" voisi suomentaa paremmin. Se on linkitettävä ja tehtävä artikkeli. Jos oikein muistan, käyttäjien joukossa on joku juristi. Häntä voisi pyytää tarkistamaan juridiikkaan liittyvät käsitteet, ettei jää pahoja mokia. Lähteet ovat luvattoman vanhoja. Uudemmassa kirjallisuudessa voi olla tuoreempia näkemyksiä Gandhin urasta ja merkityksestä. Kielenhuollon puute on tämänkin artikkelin kompastuskivi. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 08.42 (EEST)
Selvensin paria kohtaa, joista huomautit. Fischerin kirjassa lukee sanatarkasti "Hän pääsi asianajajaksi 10. kesäkuuta 1891, liittyi ylioikeuteen seuraavana päivänä, mutta lähti..." Rowlatt Act on Tähtisellä "Rowlatt-laki"; joku voisi katsoa kumpi on parempi suomennos. Itse en pidä lähteitä liian vanhoina, sillä ainakin Fischerin ja Tähtisen Gandhi-kirjat ovat arvostettuja klassikoita, joista otetaan edelleen uusia painoksia. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 19.59 (EEST)
Lähdekritiikkiä käsitellään Wikipedian ohjeissa. Fischerin kirja on kirjoitettu pian Gandhin murhan jälkeen. Gandhi murhattiin 1948, kirja ilmestyi 1954. Se on kuriositeetti ja merkittävä aikalaiskirjana. Aulan kirja on vuodelta 1967. Tähtisen kirja on myös 1960-lukua, ilmestyi 1970. Muistan kyllä kun se ilmestyi: se sai aikanaan suosiollisen vastaanoton. Nyt sen julkaisi Into, joka on ostanut joukon vanhojen kirjojen uusintajulkaisuoikeuksia, ja kirjan "klassikkous" on luonnehdinta kustantajan mainostekstissä.
Gandhista on ilmestynyt 2000-luvullakin elämäkertoja, tosin ei suomeksi, jos se on kriteerisi. Muun muassa Gandhin pojanpoika en:Rajmohan Gandhi on kirjoittanut palkitun elämäkerran, joka on saatavissa suomalaisistakin kirjastoista. Mutta sinä valitset lähteesi, äänestyksessä sitten näkee, ovatko käyttäjät samaa mieltä. Itse näen niin, että puolen vuosisadan takaiset lähdeteokset eivät tee suositeltua artikkelia, vaikka artikkelin muut ongelmat olisi korjattu. Lupaavaksi voi ehdottaa, siitä on hyvä jatkaa laadukkaan lähdeaineiston keräämistä. --Abc10 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 07.42 (EEST)
Minä puolestani ajattelen, että parhaiten Gandhia saattoivat ymmärtää ne kirjoittajat, jotka elivät samaan aikaan ja samassa maailmassa. Esimerkiksi Unto Tähtinen opiskeli Intiassa 1950-luvulla ja on intialaisen uskontofilosofian dosentti. Kuten Ukas tuossa ylempänäkin huomauttaa, nykyisin Gandhia usein katsotaan nykyajan lasien läpi, mikä voi vääristää hänen luonnettaan ja sanomaansa. Gandhin elämänvaiheissa ja toiminnassahan ei ollut mitään salaista, joten en usko että elämäkerroissa on merkittäviä eroja. --Savir (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 17.25 (EEST)
En löydä Ukasin kummastakaan kommentista sitä mitä väität siellä olevan. --Abc10 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 18.30 (EEST)
Tarkoitin kohtaa "...sensaationherkkiin alueisiin kohdistuneella hataralla tutkimuksella pyritään heittämään iskuja vyön alle henkilöstä, joka eli täysin erilaisessa maailmassa kuin ohjelman tekijät." Samanlaisia esimerkkejä löytyy lisää helposti. Artikkelissa nyt käytetyt elämäkerrat ja analyysit eivät ole sensaatiohakuisia vaan analyyttisiä ja kohdettaan kunnioittavia. --Savir (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 18.45 (EEST)
Ukas arvioi yhden televisio-ohjelman, Penn & Tellerin, näkökulmaa. Outoa että yleistät sen koskemaan kaikkea tuoretta kirjallisuutta aiheesta. Toin artikkelin ongelmia esille jo vertaisarvioinnissa, ettei käy niin kuin kävi Romanit-artikkelin kohdalla. Siinäkään et muuten hyväksynyt kriittisiä kommenttejani käytetystä heppoisesta lähteestä. Mutta kuten sanoin, lähteiden valinta on sinun, käyttäjät arvioivat. --Abc10 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 19.48 (EEST)
Juu, tarkennan, että kyllä Gandhia kohtaan esitettyä kritiikkiä saa ja pitää olla, sitähän tuossa kommentissani kaipasin. Mitä tarkoitin on, että sen suhteen mitä lähdettä käyttää kritiikistä kertomiseen kannattaa olla varovainen erityisesti silloin, kun lähde itsessään vaikuttaa tarkoitushakuisen negatiiviseltä. Lähteen suhteen kannattaa olla varovainen myös silloin, mikäli se esittää liian kunnioittavan ja puhtoisen kuvan kohteestaan - sillä sekin on tarkoitushakuista. Kyllä niillä ihmisillä, jotka Gandhia vastustivat oli joku pointti olemassa - olipa se nyt sitten hyvä/huono tai järkevä/järjenvastainen, ja näitä pointteja kannattaa kyllä tuoda esiin. --Ukas (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 16.29 (EEST)

Dinosaurukset[muokkaa wikitekstiä]

Miten artikkelia pitäisi vielä kehittää, jotta sillä olisi mahdollisuudet suositelluksi? Tämä kaipaa eläintiedettä tuntevien panosta. Mitä osioita pitäisi lisätä ja laajentaa, ja missä järjestyksessä asiat pitäisi esittää? Tästä aiheesta onkin muissa kieliversioissa jo kuusi suositeltua artikkelia. Luokittelu-osiossa on annettu yksi sukupuu, ja samalla todetaan että muitakin on tehty. Mistä löytyisi paras sukupuu? Dinosauruksista on julkaistu paljon kirjallisuutta, mikä siitä on sellaista jota voisi vielä etsiä lähteeksi? --Savir (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 09.36 (EEST)

Nurmon Jymy (salibandy)[muokkaa wikitekstiä]

Kakkosdivarin sählyjoukkue, äänestetty hyväksi vuonna 2008. En tiedä onko tämä oikea paikka laatutason kyseenalaistamiseen mutta mielestäni tuo on aika kaukana hyvästä tällä hetkellä. Paikoitellen ylipitkä (kaudet 99-04) ja niiden jälkeen ei oikein mitään. Mielestäni tuo ei ole nyt edes lupaava artikkeli. --Seeggesup? 28. toukokuuta 2016 kello 02.40 (EEST)

Mm. Tämä nyt on päivittämättä mikä ei ole yllätys. Ja toisekseen pitäisi kai keskittyä oleelliseen. Oleellista kai on lähinnä pääsarjakaudet, ja sittenkin pelaajasiirroista ym. tuntuu olevan liiallistakin pikkutarkkuutta lukukiinnostusta ajatellen. Ehkä tämä olisi aiheellista viedä statuksen poistoon, ellei joku kiinnostu tosissaan tekemään tästä tasapainoista ja kiinnostavaa. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.59 (EEST)
Artikkeli on tosiaan eri tavoin jo heikkolaatuinen. Minä antaisin tämän vertaisarviointpyynnön olla täällä pari viikkoa, ja jos kukaan ei ilmoita kirjoittavansa artikkelia pian kuntoon, laitetaan statuksen poistoäänestykseen. --Savir (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)

Nyt en tiedä kuinka multa onnistuu tämä keskustelu, mutta artikkeli on tarkoitus hoitaa kuntoon ja ajantasalle kesän aikana. Terveisin, varapj Anita :)  –Kommentin jätti Anikos (keskustelu – muokkaukset)

Sanoisin että artikkelin korjaus/päivitys helpottuu jos tuo 'hyvä artikkeli' status poistetaan. Nykyisellään siihen tehdyt muutokset syynätään erityisen tarkasti tuon statuksen takia. --Seeggesup? 5. kesäkuuta 2016 kello 17.03 (EEST)

Tarhamehiläinen[muokkaa wikitekstiä]

Tätä voisi yrittää kehittää SA-tasolle. Mitä tärkeää artikkelista vielä puuttuu? Olen laajentanut tätä hiljattain parin kirjan pohjalta, mutta joku hyönteistuntija voisi vielä tuoda oman panoksensa tähän. Artikkelissa on vielä pari lähteetöntä osiota. Talvehtimisesta kertova osio näyttäisi pitävän paikkaansa. Mitä tehdä hajanaiselle Mehiläiset mytologiassa ja symbolina -osiolle? --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 11.13 (EEST)

Tekstissä ja kuvassa ristiriita. "Ravistusjuoksujen määrä kertoo ravinnonlähteen etäisyyden pesään ja niiden suunta ruokalähteen sijainnin suhteessa aurinkoon", kuva taas antaa ymmärtää että ravistusjuoksuun käytetty aika (sekunnit = kilometrit) kertoo etäisyyden. Tuon mytologia osion poistaisin, tarpeeton triviakokoelma. --Seeggesup? 24. toukokuuta 2016 kello 00.45 (EEST)
Ilmeisesti etäisyydestä kertoo ravistusjuoksujen määrä tietyssä ajassa, toisin sanoen niiden tiheys. Tässä mehiläishoitajan käsikirjan sitaatissa asia selitetään näin: "Etäisyyden ravintolähteelle kasvaessa tanssin tempo hidastuu. (n.10 pyristysjuoksua 15 sekunnissa tarkoittaa, että ravinto on n.100m:n päässä. Kaksi pyristysjuoksua 15 sekunnissa merkitsee ruokapaikan olevan 5000 m:n päässä pesältä.)" Etäisyyttä voi siis kuvata juoksujen määrällä tietyssä ajassa, tai yhteen juoksuun käytetyllä ajalla. Tuon kirjatiedon mukaan 1,5 s. per pyristysjuoksu = 100 metriä, ja 7,5 s. per pyristysjuoksu = 5 kilometriä, mikä ei ihan vastaa artikkelin kuvan antamaa tietoa. --Savir (keskustelu) 24. toukokuuta 2016 kello 13.20 (EEST)
Rakennetta miettisin. Yleensä eliöartikkeleissa ensimmäisenä osiona on ollut lajin ulkonäön kuvaus, mikä mielestäni olisi tässäkin ihan hyvä. Punaisista linkeistä voisi varmaan ainakin tärkeimmät rodut ja mehiläismyrkin (apitoksiini?) sinistää. --PtG (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 22.43 (EEST)
Lisäsin nyt kolme yleisintä rotua omiksi artikkeleikseen. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 18.18 (EEST)
1) Mehiläisen koosta (mitat, paino) tai yhdyskunnankin painosta voisi mainita jotain; esimerkiksi kiinniotettavista parvia saatetaan keskustella kilogrammoina: Se oli aika iso, sellainen 3-4 kilon parvi. 2) Mehiläisenpistosta, myrkystä ja mahdollisista allergisista oireista ja näiden ensiavusta olisi hyvä mainita artikkelissa ainakin lyhyesti. Tarkemmin ehkä erillisartikkelissa. Toki voi sanoa myös pistojen eduista, jos niistä jotain löytyy lähdeteoksista. 3) Kuvituksesta: a) Löytyisikö kuvaa aikuisesta työläisestä ja kuhnurista rinnakkain? Havainnollistaisi ja helpottaisi tavallisen pulliaisen tunnistamista, kun ovat ainakin italialaisella selvästi erinäköisiä... b) Löytysikö kuvaa sikiökennostosta, jossa olisi samalla kehällä työläisen, kuhnurin ja kuningataren (peitetyt) sikiöt tai josta ainakin näkisi näiden kennojen kokoeron (kasvava järjestys). Emoonsa tyytymätön yhdyskunta kun rakentaa tavalliseen mehiläiskehään (kennon "peruskoko" työläisille ja siitepölyn/ hunajan keruuta varten) enemmään suurempia kuhnurikennoja ja "ohjaa" emoja munimaan näihin. c) Ainakin yhden kuvatekstin korjaan asiallisemmaksi. 4) Monet mehiläistarhaajat käyttävät kasvatettuja emoja (kuningattaria), joita vaihdetaan esim. 3-4 vuoden välein (tarhaaja valitsee). Jotkin ammattitarhaajista kasvattavat mehiläisemoja myös myyntiin, ja näitä voi tilata haluamansa määrän (joo, mehiläisiäkin keinosiemennetään). Näin pesässä on todennäköisemmin viriili emo, joka munii ahkerasti ja joka pitää yhdyskunnan vahvana ja pesän paremmin hunajaa tuottavana. Samalla turvataan hoidettavan mehiläisen rotupuhtaus; vapaasti hedelmöittyvä emo saattaa pariutua vieraan yhdyskunnan (rodun) kuhnurin kanssa, jos sellaisia on seudulla. Tuloksena voi olla äkäisempi, parveiluhalukkaampi tai muuten epätoivotumpi yhdyskunta. Kasvatetut emot merkitään selkään laitetulla maalitipalla; maalin väri vaihdetaan vuosittain, joten väristä voi tunnistaa minkä vuoden emo pesässä oli (ainakin näin oli aiemmin). 5) Lisää tarhamehiläisen tarhaukseen liittyvää: Yksi kasvatetun mehiläiskuningattaren siivistä tyypillisesti katkaistaan, ettei yhdyskunta parveilisi. Yhdyskuntahan seuraa emonsa hajua. Jos kuningattarella on kaikki siivet ja on tyytymätön, eikun menoksi... Siinähän sitten naapurit ja kylänmiehet soittelevat niille kenet tietävät tarhaajiksi... Olen muistaakseni (aikoinaan tällä opiskelurahoja tietatessani) katkaissut (kokeneemman tarhaajan ohjauksessa) yhden tai kahden luotaisesti emonsa vaihtaneen yhdyskunnan kuningattaren siiven parvelun estämiseksi, kun oli ensin varmistettu, että yhdyskunnassa oli aloitettu muniminen (eli emo oli käynyt onnistuneella hedelmöityslennolla). 6) Tyytymättömyyttä lisäävän ahtauden välttämiseksi ja hunajankeruun edistämiseksi pesää kasvatetaan lisälaatikoilla, että pesällä on tarvitsemansa lisätila munimiseen ja hunajankeruuseen. Kennolaatikon voi laittaa pesän päälle valmiiksi ja sanomapaperi väliin; työläiset avaavat itselleen lisätilaa kun yhdyskunta sitä tarvitsee. Kennoja voi vaihtaa lisätilaa annettaessa niin, että "alhaalla" on riittävästi valmiita tyhjiä, valmiiksi rakennettuja kennoja munimiseen. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 23.16 (EEST)
Kohdista 1-3 voisi artikkeliin tosiaan etsiä lisää tietoa. Mehiläisenpistojen epävirallisesta hoitokäytöstä muistaakseni kerrotaan joissain kirjoissa ohimennen, mutta tosiaan se sopii sitten siihen myrkky-artikkeliin. Kohtien 4-6 tyyppisistä asioista artikkelissa käytetty lähdekirja kertoo mehiläishoidon yhteydessä. Jätin mehiläishoidon tarkemman kuvauksen pois tästä artikkelista ja ajattelin päivittää sitä koskevaa artikkelia joskus myöhemmin noilla asioilla. --Savir (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 00.16 (EEST)
Lisäsin kuvan kuhnureista ja työmehiläisistä (aihe 3a), suurensin kuvaa oletuskoosta, että kuvatekstin piirteet tulevat paremmin esille. Lisäsin myös kuvan varroapunkista mehiläistoukalla. Harkitsin myös kuvaa, jossa olisi merkitty emo (esim. tämä tiedosto ja vanhaa Britannica-tietosanakirjan piirrosta, jossa verrataan kuhnurin, emon ja työläisen piirteitä). Kohtaan 3c liittyen editoin kuvatekstiä mehiläishoitajasta, joka tarkastelee pesästä nostamaansa irtokehää (aiemmin väitettiin hän olisi irtokehää keräämässä). Lisähuomiona: Joistain teemoista kuten mehiläistarhauksen tuotteista tai mehiläisenpistosta voisi harkita kuvasarjaa tai galleriaa (tai sitten erillisartikkelissa). Pistosta voisi laittaa vaikka jonkun vapaaehtoisen wikipedistin sormeensa pistävästä mehiläisestä ottamansa kuvasarjan (mitä me emme tekisi valistuksen eteen; esim. kuvat Stechende Biene 12a.jpg, Bienenstich 20a.jpg, Bienenstich 25a.jpg ja Bienenstich 49a.jpg). Tuollaisessa kohtaa, jossa on vähän lihasta, paukamahan jää yleensä piston jälkeen pieniksi. Lisäksi teksti vaikuttaa paikoin (esim. kahdesta kuningattaresta tai kuhnureista kerrottaessa) hieman kummalliselta, arjesta vieraantuneelta ja oppikirjamaiselta. Kaksi tai useampi kuningatarta on kyllä harvinainen poikkeus. Pääsääntöisesti kuningatar tappaa aina kilpailijansa, eikä normaalioloissa pesässä ole useaa kuningatarta paitsi silloin, kun yhdyskunta ryhtyy jostain syystä uusia emoja kasvattamaan (esimerkiksi aiemman heikennyttyä tai kuoltua). Ja kyllä vahvassakin pesässä on kesällä kuhnureita, vaikkei alueen mehiläisyhdyskunnissa kasvateta yhtään uutta emoa eikä niitä lähde minnekään parittelulennolle. Syssymmällä nämä syöpöt kyllä saavat kyytiä pesästä. --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 03.24 (EEST), joka sai kersana muistaakseni markan pistoksesta, tai hyvällä onnella limpparin mehiläistarhoissa ja paviljongeissa apupoikana vietetyn hellepäivän janojuomaksi
Tämä kuva on jo kiinnostavampi kesätehtävä: Kuka kuhnaa kuvassa: löydätkö kuvan työläisten joukosta ainakin kaksi kuhnuria? Asiaan perehtyneet voivat etsiä viittä yksilöä... Heh! --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 03.58 (EEST)
Mainitsen vielä ohimennen, että tarhamehiläinen esiityy myös vaakunaeläimenä. Otus löytyy ymmärtääkseni ainakin Latvian Viļānin pikkukaupungin vaakunasta.--Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 04.21 (EEST)
Vaakunan kuvaus vuoden 1938 asetuksesta: Viļānin kaupunki. Sininen kenttä. Yläosassa kultainen hunajakenno, alaosassa kultainen mehiläinen. (Viļānu pilsēta. Zils lauks. Augšējā daļā zelta bišu šūnas, apakšējā daļā - zelta bite.) lähde. --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 04.31 (EEST)
Lisäsin tuon vaakunan nyt artikkelin loppuun osioon, jossa kerrotaan tarhamehiläisen käytöstä symbolina. Sen osion kohtalosta on keskusteltu, mutta ainakin vaakunakäytöstä mainitseminen vaikuttaa sopivan tähän artikkeliin, ehkä jopa pienenä kuvagalleriana. Sehän on yleistä, tässä linkki commons-kategoriaan, joskin useimmista puuttuu hunajakenno tai muu varmistus siitä että se ei ole mikä tahansa mehiläinen. --Savir (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 07.58 (EEST)
Lisäsin artikkeliin tiedot mehiläisen pituudesta ja värityksestä. Rodut eroavat toisistaan ulkonäöltään hiukan. Tein tärkeimmistä roduista ja mehiläismyrkystä omat artikkelinsa. Tarkensin tanssikohtaa. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 09.58 (EEST)
Laajensin nyt mehiläishoidon kuvausta ja lisäsin pikkuosioille yläosion "Käyttäytyminen". --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 10.39 (EEST)
Tarkensin kahden kuningattaren tapausta lähteen pohjalta eli vaihdoin "joskus"-sanan "poikkeustapaukseksi". --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 17.45 (EEST)
Osio "Mehiläiset mytologiassa ja symbolina" on vielä ongelmallinen. Siinä on lähteetöntä tietoa, ja Kalevala-osio ei varmaankaan edes kerro tarhamehiläisestä, sillä tarhamehiläinen tuotiin Suomeen vasta joskus 1700-luvulla. Sitä paitsi yksittäisten kirkkoisien ja munkkien tekemät vertaukset eivät minusta ole kovin tärkeää tietoa. --Savir (keskustelu) 23. kesäkuuta 2016 kello 22.04 (EEST)

Pesäpallo[muokkaa wikitekstiä]

Vaikeahko artikkeli. Muutama osio on vielä lähteetöntä. Pitää katsoa, mitä niille tehdään. Välineosiota voisi ehkä ainakin hieman supistaa. Miltä muuten artikkeli näyttää SA-tasoa ajatellen. Johdannon kirjoitan myöhemmin kokonaan uudestaan. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)

Historia ja pallo ansaitsisivat ehkä omat pääartikkelinsa, samalla historiaosion saisi lyhennettyä. Kypärän ja piikkarit voisi kuitata parilla lauseella. "Sukulaispeli"-osio pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, nyt siitä ei selviä pelien suhteet lainkaan. Kannattaisi varmaan etsiä jokin kirja lajista, ja täydentää artikkelia sen pohjalta järjestelmällisesti ja kattavasti. Nyt lähteet ovat vähän hajanaisia. --Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 16.02 (EEST)
Sukulaispeli-osion voisi toisaalta poistaa kokonaan. Historiaosuudesta kyllä löytyy sukulaisuudet muihin peleihin. Itse suunnitelin kirjoittavani artikkelin tuolla mainitsemallasi tavalla. Hyvillä kirjalähteillä, mutta kappas pesäpallosta onkin todella heikosti kirjoitettu mitään yleisesitystä. Tämä onkin nimenomaan vaikea artikkeli siksi, että pesäpalloa käsitteleviä kirjoita ei oikein ole (pääosa kirjoista, joita omasta ison kaupungin kirjastosta olen löytänyt, ovat vanhentuneita sääntöoppaita tai jotain koulupesis/juniorivalmennusoppaita). Lähteet ovat pakostakin vähän hajanaisia. Laitisen vuonna 1983 kirjoittama Pesäpallo on kyllä lainassa, mutta Urheilulajien synty -teoksessa on käsittääkseni historia kirjoitettu tiivistettynä ja päivitettynä tuon teoksen pohjalta. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 19.51 (EEST)
Niinno. Jos halutaan sa-tasoa, sukulaispelit ja erityisesti niiden sukulaisuustapa ja sekä ajallinen että looginen ja vielä pelillinen ja rahoitusuhteiden ym. oheistoimintojen kannalta välttämättömiä. LA- ja siten ha-tasollekin kai riittää sitten tämä historioineen ja mistä ja miksi se on kehitetty jne. Jos tämä liittyy Suomi100-hankkeseen, tämä lienee aika pitkällä, mutta luen tämän vielä toiste; jotakin puuttuu. Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 01.48 (EEST)
Enkkuwikissä on tämäntyyppisille peleille yhteisartikkeli Bat-and-ball games. Sellaista voisi harkita tännekin, vaikka en tiedä mikä sen nimi olisi. Nyt tämän määritelmässä pesäpalloa kutsutaan vain pallopeliksi, vaikka onhan se kai tarkemmin mailapeli. Tässä artikkelissa voisi mainita pesäpallon vanhemmat, sisarukset ja jälkeläiset, mutta ei niitä sen tarkemmin tarvitse vertailla, vaan punalinkkien sinistykset riittää SA-tasolle. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 09.07 (EEST)
Ajolähtöä ja koppia ei ilmeisesti ole vielä selitetty, ja taktista pudotusta ei ole mainittukaan? Tuomareistakaan ei kai vielä oikeastaan mitään puhuta. Minun kirjani mukaan pelissä on pelituomari, syöttötuomari, kolme muuta tuomaria ja kirjuri. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 16.29 (EEST)
Mikä kirja sulla on käytössä? --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.09 (EEST)
Kaikki urheilusta (2006), laitoin sen äsken artikkelin lähteisiinkin. Siinä on pesäpallosta viisi sivua. Se on kymmenen vuotta vanha, joten joissain sääntöasioissa se ei välttämättä ole enää ajan tasalla; en tiedä kun en pesäpalloa kovin paljon ole seurannut. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.12 (EEST)
Jeps, huomasin äsken. Tuomariasia menee ainakin nykyään samalla tavalla. Viisi tuomaria + kirjuri. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.20 (EEST)
Kilpailutoiminta-osiosta puuttuu kokonaan muiden maiden kuin Suomen sarjatoiminta. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)
Täytyy katsoa, löytyykö hyviä lähteitä näille, sen verran pientä on toiminta. Sveisin liiton sivut ainakin näyttäisivät olevan ajantasolla, Saksan liitto sen sijaan ei ole päivittynyt sitten viime vuosikymmenne. --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST) --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST)
Pidemmissä artikkeleissa olisi aina hyvä panostaa myös johdantoon, koska suuri osa lukijoista lukee vain sen. —kallerna (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 13.01 (EEST)
Jeps. Se on tarkoituskin. Vertaisarvioinnin alustuksessa sanoin kirjoittavani sen uudestaan. Teen sen yleensä vasta, kun artikkeli alkaa olla kunnossa. Ja olen täsmälleen samaa mieltä: johdannon pitäisi olla varsinkin pitkissä ja toisaalta laadukkaiksi valituissa artikkeleissa erityisen hyvä. --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST)
Muistan joskus lukeneeni tai kuulleeni jotain tutkimustietoa siitä, kuinka paljon pesälle syöksyminen antaa etua juoksemiseen verrattuna. Se olisi kiinnostavaa faktatietoa tähänkin. Nyt syöksymistä ei taida olla mainittu artikkelissa lainkaan. Myöskään kärkkymistä ei ilmeisesti selitetä. --Savir (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 09.50 (EEST)

Oliko artikkelissa mainintaa harrastajista ja puulaakijoukkueista, ja onko siinä jokin lisenssisysteemi, jolla ammattilaispelaajien määrää voisi arvioida? (Ilmeisesti ainakin ylimmällä sarjatasolla kilpailijat ovat ammattilaisia.) Jotain olisi myös hyvä mainita pesäpallon asemasta Suomen kansallisurheiluna, sen merkityksestä kulttuurissa tms. Opetetaanhan sitä esimerkiksi kouluissa juuri sen takia.--Tanár 12. kesäkuuta 2016 kello 20.28 (EEST)

Eikö pesäpallosta tosiaan ole kirjoitettu yhtään varsinaista kirjaa? Se tietysti vaikeuttaa artikkelin kokoamista tasapainoiseksi. Toisaalta kirjoitustyö on sitten lyhyt, kun kaikki lähteet on nopeasti hyödynnetty. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 09.56 (EEST)

Kirjat on lähinnä seurojen historiikkeja (toimiikohan tämä linkki?). Pesäpalloliiton sivulla on Historia-osiossa artikkeleita, joita en huomannut hyödynnetyn. Liitosta voisi kysyä onko heillä tietoa mutta toisaalta kirjat löytyisi kyllä netinkin luetteloista. --Kari Filunen (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 12.23 (EEST)
PtG näköjään jo huomioikin tämän kirjojen puutteen jo ylempänä. Toinen asia: miten kansainväliset säännöt eroavat Suomen sarjoissa käytössä olevista? Nyt kansainvälisiä sääntöjä ei kai ole mainittu lainkaan? --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 19.06 (EEST)
Jep. Mä lähdin muokkaamaan artikkelia sillä oletuksella, että tästä aiheesta löytyy helposti kirjoja. Mutta ei niitä olekaan. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 20.30 (EEST)
En tiedä, miten nuo säännöt eroavat PPL:n säännöistä. Todennäköisesti ei mitenkään ja PPL on kääntänyt nuo vuoden 2003 säännöistä. Ja olen sitä mieltä, että artikkelissa ei kovin paljoa tarvitse käsitellä kansainvälisiä juttuja, sillä tämä on lähes täysin suomalainen ilmiö. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 20.30 (EEST)

Asiaa pesäpallon funktiosta suojeluskuntien ja armeijan sotilaskoulutuksessa oli artikkelissa kahdessa eri kohdassa, joten yhdistin ne yhdeksi osioksi. Siitä voisi ehkä karsia vielä vähän päällekkäisyyttä ja toistoa. Ylen Elävässä arkistossa olevaa juttua voisi ehkä mielummin referoida kuin siteerata suoraan lausekaupalla. Ylen jutussa on enemmänkin kiinnostavia tietoja siitä, miten mikäkin lajin ominaisuus kytkettiin johonkin tiettyyn sodassa tarpeelliseen taitoon. --Risukarhi (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 17.56 (EEST)

Noi siteeraukset ovat vanhasta versiosta ja aion ne kyllä poistaa ja muokata. Historiaosuutta en ole vielä kokonaan kirjoittanut uusiksi. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 20.30 (EEST)

Kiinan autoteollisuus[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena on saada useamman wikipedistin arviointia ja kehitysajatuksia tästä maailman kappalemääräisesti suurimmasta autonvalmistajamaasta. Artikkeli oli vuoden alussa aika heikossa hapessa ja työstin sitä kosolti helmi-maaliskuussa. Artikkelin keskustelusivulla ei kuitenkaan syntynyt mielipiteenvaihtoa artikkelin kehittämisestä. Osaa sisällöstä (esim. suurimpien valmistajien esilletuonti) ei juuri ollut muunkielisissä wikipedioissa, keräilin tätä varten tietoja ja lisäsin muutaman kuvan... Koska kyseessä on sekä maailman suurin autonvalmistajamaa että maailman väkirikkaimman maan kasvihuonekaasuvaikutuksen kannalta erittäin keskeinen elinkeinoelämän alue, tuon artikkkelin kehitystarpeen tänne laajempaan tietoisuuteen. Muistetaan, että artikkeli aiheesta Kiinan autoteollisuus, ei Kiinan tieliikenteen ympäristövaikutukset tai muuta vastaavaa. Eli: Mitä artikkelille tarttis mielestänne tehdä, että tästä saataisiin lupaava (LA)? Mitä muita kehitysajatuksia tai -toiveita aihepiiristä on? Mitkä näistä tarpeista ovat keskeisimmät? --Paju (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 22.53 (EEST)

Kiinan autokanta on kymmenkertaistunut 2000-luvulla. Kasvu jatkuu kovana...--Paju (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 22.57 (EEST)
Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Rakenteessa olisi paljon parantamista. Alkuun määritelmä, muu johdanto tiivistelmänä koko artikkelista. Nykyinen aloituslause voisi olla historian alussa. Väliotsikot voisivat olla tylsempiä ja niille voisi rakentaa jonkinlaista hierarkiaa. (Pääosin valtiollisia, muutamia yksityisiäkin autonvalmistajia > Yritykset). En-wikissä on osiot "sectors" ja "controversies", jälkimmäiseen ne väärennetyt osat. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 23.13 (EEST)
Eli edellistä soveltaen artikkelin jämäkämpi päärakenne voisi siis olla jotain tälläistä, jahka sisältöä syntyy:
1. Johdanto,
2. Kiinalaisen autoteollisuuden historia ja nykypäivä, sis. Kiinan autoteollisuus ja autoistumisaste vuonna 2015
3. Autovalmistajat: 3.1 Ulkomaiset automerkit ja yhteisyritykset, 3.2 Kiinalaiset automerkit, (3.3 Tuonti, vienti, valmistus/omistus ulkomailla ellei jo käsitelty kohdissa 3.1-3,2), 3.4 Suosituimmat (henkilö)automerkit
4. Autoteollisuuden osa-alueita (autojen valmistus, kaksi- ja kolmipyöräiset, moottorien/osien valmistus, huoltotoiminta yms palvelut, markkinointi: Kiinan autonäyttelyt (kuten Pekingin automessut); autokauppaketjut,-rahoitus ja -vakuutus
5. Keskustelu kiinalaisesta autoteollisudesta: protektionismi, päästönormit yms, kopiointi, tuoteväärennykset (esim. Suomenkin tullin monesti pysäyttämiä "merkkituotteita")
--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.24 (EEST)
Muokkasin artikkelin johdantoa ja rakennetta hieman tähän suuntaan (osat 1-3). Määritelmää, selkeää rajausta tai lähdettä ei ole vielä siitä, mitä autoteollisuus (esim. kuuluuko osatuotanto, 2-3 pyöräiset, peräkärryt yms, miltä osin markkinointi ja palvelut) ja Kiina tässä tarkoitavat ja mihin tässä artikkelissa keskitytään. Aihepiirejä 4-5 ei artikkelissa ole vielä. Muutamia linkkejä laitoin kyllä jo talteen luonnostelua varten.--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 02.09 (EEST)
Jo, jotain tämänsuuntaista. Tämähän voi tarkentua vielä kun nähdään millaisia lähteitä löytyy. Rajauksesta: Suomen metalliteollisuus-artikkeliin merkitty lähde rajaa, että "Kulkuneuvoteollisuuteen kuuluu moottoriajoneuvojen ja niiden moottoreiden sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus." En tiedä kenen hatusta tuo on vedetty; tarpeen mukaan tätä voinee rajata autoteollisuus/kulkuneuvoteollisuus/autoala/jokumuu niin että saadaan mielekäs kokonaisuus. --Tappinen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.41 (EEST)
Lyhyehkönä välihuomautuksena ja vertailuna tähän, että Intiassa autoteollisuuden tila on hyvin erilainen. Osasyy on tietysti kansantalouden ja autokaupan pienempi volyymi. Toisaalta vapaampi markkinatalous/kilpailu (ja korruptio). Silti: Kaksipyöräiset eli mopot ja pienimoottoriset moottoripyörät hallitsevat Intian "autoteollisuutta" ylivoimaisesti. Valtion autoverotus ja päästönormit ovat suosineet pienimoottorisia, pieniä ja kuljetyskykyisiä kulkupelejä. Ulkomaalaiset valmistajan rakentavat parhaillaan autotehtaita, koska Intiankin markkinat kasvavat aivan eri lailla kuin esim. Euroopan.--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.39 (EEST)
Pitäisiköhän tuosta tehdä tynkä Intian kulkuneuvoteollisuus tjsp. ? --Tappinen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.41 (EEST)
Katsotaan tuota aikanaan. Paikkansa ansaitsee, sillä (ote hiekkalaatikoston Intia-osastolta) Vuonna 2015 Intia oli kappalemäärällä mitattuna maailman 6. suurin autonvalmistajamaa. Maan autoteollisuus valmisti kansainvälisen autovalmistajien järjestön OICA:n tilaston mukaan tuolloin 4,126 miljoonaa autoa. Näistä 3,378 miljoonaa oli henkilöautoa ja 0,748 miljoonaa hyötyajoneuvoa. ... Moottoriajoneuvoteollisuus muodosti 7 % Intian bkt:stä.) Henkilöautojen päästönormien/keskikulutuksen suhteen Intia näyttäisi olevan lähempänä Japanin ja EU:n uusien autojen tasoa, Kiinan normit sen sijaan edustavat vanhoja euronormeja, keskikulutus vastasi EU:n autokannan kymmenen vuotta vanhaa tasoa. Mutta tiedä noista tilastoista, kun on teollisuudella ovat olleet käytössä uudet saksalaiset normit tyyliä DIN eikun VW. Kiinan uusien autojen päästönormisto vastaa sopimuksissa vuoteen 2018 saakka Euro 4:sta, vasta sitten Euro 5 -normisto. (Paskan ilmanlaadun) Shanghai ja Peking, soveltavat kuitenkin jo tiukempia Euro 5 -vaatimuksia uusille autoille. UNEPin mukaan Kiina kuitenkin poistaaa liikenteestä 2017 mennessä kaikki alle Euro 1 päästöluokan autot (joita siis häviävän pieni osuus kasvaneesta autokannasta :-)) 2017 mennessä. Jatkan lukemista ennen kuin kirjoitan ...mm. The Chinese Automotive Fuel Economy Policy (UNEP, February 2015 Update, pdf).--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 17.52 (EEST)
Kiinan suurimmat autoteollisuuden myyntinäyttelyt pidetään vuorovuosin Shanghaissa (vuodesta 1985-; esim. kuvia Commonsissa Auto Shanghai 2015, 2017, ...) ja Pekingissä (vuodesta 1990 lähtien, esim. Auto China 2014, 2016, 2018, ...). Lisäksi Shanghai järjestää isoja autonosa- yms. messuja. Trade fairs worldwide: (Automobile industry, China)--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 03.56 (EEST)
Tuntuu, että nyt mennään keskusteluissa jo aika pitkälle LA-vaatimuksista eteenpäin. Täytyy lukea tarkemmin artikkeli muutaman päivän päästä, mutta tuon artikkelin pääkuvan voisi vaihtaa. Se kertoo lähinnä Kiinan liikenteestä, mutta ei varsinaisesti mitään maan autoteollisuudesta. --PtG (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 22.32 (EEST)
Hyvä huomio. Täytyy etsiskellä jotain paremmin autoteollisuutta edustavaa kuvaa. Kiinalaisista tuotanto-oloista tosin ei yleensä ole paljon kuvia etenkään Commonsissa. Voisi hätätilassa johdantoon lätkäistä vaikka kuvan Pekingin tai Shanghain automessuilta, jotka edustavat maan autoteollisuuden esillepanoa/markkinointia. Tarkemmalla lukemisella ei kiirettä. Luultavasti menee osaltani ensi viikkoon tai ylikin, ennen kuin täydennän enempi sisältöä kohtiin 4-5 tai muualle. Amerikkalaisissa ja joissain eurooppalaisissa lähteissä esimerkiksi joidenkin automallien plagiointisyytöksistä korostuu joskus yhden osapuolen näkökulma; kiinalaisissa taas toisen. --Paju (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 01.47 (EEST)
Kuva vaihdettu pyynnön mukaisesti. Hesarilta löytyi mainio artikkeli joulukuulta 2014, jossa haastateltu turkulaisprofessori avartaa kiinalaista kopiointitaipumusta kungfutselaisena hyveenä. Artikkeli siirtyy lähteeksi kunhan saan kasattua enemmän tästä teemasta.--Paju (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 14.19 (EEST)
Täsmennys että en pidä intian teollisuutta tähän artikkeliin tarvittavana lisänä. Sähköautot Kiinassa olisi myös todella kiinnostava aihe, mutta kuuluuko se tähän, sähköauto-artikkeliin vai omaksi pääartikkelikseen ? --Tappinen (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 18.00 (EEST)
Ymmärsin kyllä tuon. Kuvaus vielä koko toimialaan nähden pientä osaa edustavasta kiinalaisesta sähköautoteollisuudesta voi olla pienehkö osa tätä artikkelia (ainakin kehitysideana/jos tähdätään HA-tasolle). Siksikin kiinnostava, että on myös kiinalaisen autoteollisuuden yksi tapa pyrkiä USA:n ja EU:n markkinoille. Tästä on esimerkkinä (artikkelissakin kuvana) eri puolilla maailmaa koeajoissa kiertäneet kiinalaiset sähköbussit, joita on jo useisiin maihin myytykin. --Paju (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 23.44 (EEST)

Elokuvavuosi 2016[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvavuosi-artikkeleihin pitäisi saada jonkinlainen ohje siitä, että mitä elokuvia niihin listataan ja millä ensi-iltapäivämäärällä. Tästä käytiin dialogia viime vuoden artikkelin puolella, mutta keskustelu jäi kesken. Pyydänkin siis apua näiden (varsinkin 2015 ja 2016) artikkelien selkeyttämisessä, sillä nyt elokuvia on listattu milloin milläkin ensi-iltapäivällä. --URunICon 15. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Kai tärkeimmät elokuvapalkintotapahtumat pitäisi tapahtumat-osiossa mainita ainakin lyhyesti, vaikka niissä edellisvuoden elokuvia palkittiinkin. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EEST)
Eikö olisi parempi pitää ne sen vuoden artikkelissa, joiden elokuvia palkitaan? Esim. vuodessa 2015 on lueteltu vuoden 2016 alussa järjestetyt palkinnot ja vuodessa 2016 tulee olemaan vuoden 2017 alussa järjestetyt gaalat jne. --URunICon 31. maaliskuuta 2016 kello 15.57 (EEST)
Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma, ja johdannossahan sanotaan että tämä artikkeli käsittelee "elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia". Myös enkkuwikin artikkelissa on elokuvatapahtumien kalenteri palkintogaaloineen. Eikä niissä gaaloissa vain edellisen vuoden elokuvia palkita, vaan myös esim. elämäntyöstä koko uran ajalta. Lisäksi niissä tapahtuu muutakin kuin palkintojen jakamista. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.03 (EEST)
Savirin linjoilla, elokuvavuoteen 2016 kuuluvat vuoden aikana järjestetyt tapahtumat. Tuon artikkelin tarkoituksena on kuitenkin kertoa elokuva-alan tapahtumista vuonna 2016, jollainen Oscar-gaala 2016 on. --PtG (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.07 (EEST)
Kun sanotaan että "Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma", sitä pitäisi tarkentaa jollakin määreellä, jos sellaisen väitteen lisää artikkeliin. Esimerkiksi kenen näkökulmasta. Monet harrastajat tuhahtavat oscareille, ja ehkä pikemminkin karttavat jos elokuva mainitaan monella oscarilla palkituksi. Kaupallisesti se tietysti painaa, mutta parhaat elokuvat eivät koskaan saa oscareita. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.00 (EEST)

Saataisiinko tästä jotain keskustelua aikaiseksi siitä, että mitä leffoja ja millä ensi-illalla niitä ruvetaan listaamaan? Mainitaanko esim. suomalaiset elokuvat yhdessä isojen jenkkileffojen kanssa vai erikseen? Entä listataanko vain ne, jotka ovat päässeet Suomeen levitykseen vai muutkin? --URunICon 19. huhtikuuta 2016 kello 18.33 (EEST)

Voisiko artikkelissa luetella muitakin kuin amerikkalaisia ja suomalaisia elokuvia? --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.31 (EEST)
Jos artikkelissa lueteltaisiin vain ne elokuvat, jotka nähdään Suomen elokuvateattereissa, artikkeli pitäisi nimetä sen mukaisesti, esim. Elokuvavuosi 2016 Suomessa tms. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.35 (EEST)

Turku[muokkaa wikitekstiä]

Vanha SA arviointiin. Tyypilliset ongelmat toistuvat, artikkelin viitteistys on nykyvaatimuksiin nähden puutteellinen ja iso osa lähdeviitteistä kuolleita linkkejä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Jos joku innostuu artikkelia merkittävämmin kehittäämään, mieleeni tuli muutamia kehitysehdotuksia. Viitteistyksen korjaamisen lisäksi artikkeli vaatisi varmasti kokonaisvaltaisen läpi lukemisen, jonka jälkeen ei niin keskeistä tietoa voisi karsia IMO aika rankalla kädelläkin. Esimerkiksi historia- ja kuntaliitokset-osiot rönsyilevät melkoisesti, ja osioiden karsinta voisi olla aiheellista. Karsitut tiedot pitäisi tietenkin sisällyttää pääartikkeleihin. Myös arkkitehtuuri- ja puisto-osioiden yhdistämistä ja tiivistämistä voisi harkita. Artikkelin lopussa on myös turhan laaja kuvagalleria, joita varten on olemassa ihan oma wikiprojekti, Commons. Galleria tulisi esitellä Commonsin puolella, ja tämä Wikiartikkelin galleria tulisi karsia tärkeimpiin kuviin (tai siirtää kokonaan Commonsiin). --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Muistaessani pikainen huomio, että kartasta Turun kaupunginosista puuttuu muutama kaupunginosa numeroinnin lopusta. Kaupungin nettisivuilla oli kai täydellinen kartta. Kuntaliitosselvityskarttta resentistisenä ei ehkä nykytilanteessa taida puolustaa paikkaansa itse kaupungin artikkelin kuvituksessa varsinkin kun se jo sisältyy aiheen pääartikkeliin. Jos joku jaksaa väkertää karttoja, niin Lounaispaikka on tainnut julkaista Turun alueliitosdatan avoimena datana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Budapest-artikkelin äänestyksessä mainittiin että tästä puuttuu infrastruktuuri: esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamosta, Turku Energiasta ja Turun jätteenpolttolaitoksesta asiaa. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Mitä noille kuolleille linkeille voi tehdä jos korvaavaa lähdettä ei löydy? --Vnnen (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.30 (EET)
Paras olisi tietty etsiä tuore lähde samasta aiheesta ja muuttaa teksti sen mukaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 20.46 (EET)
Artikkeli kärsii mammuttitaudista. Historia on levinnyt melkein joka osioon: puistot-osiosta yli 80 prosenttia on historiaa ja jopa ilmasto-osiosta puolet on historiaa. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.18 (EET)
Monia osioita voisi kyllä rankasti karsia, esimerkiksi puistojen, liikenteen ja kuntaliitosten historiaa voisi helposti supistaa. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.28 (EET)
Karsittaessa tulisi muuten hyvin kirjoitetut ja relevantit osuudet siirtää pääartikkeli-mallineella linkitettynä omiksi artikkeleikeen tai osaksi muita artikkeleita, jos ne eivät jo ole myös omina artikkeleinaan tai muiden artikkelien osuuksina. Joskus ennen tätä vertaisarviointia artikkelin kirjoitettiin pitkä osuus uskonnosta Turusta, joka sitten karsittiin. Tähän reagoin silloin siirtämällä osuuden omaksi artikkelikseen. Noin yleisesti luulen, että kun laatuarvionnissa tulee uusia kierroksia, niin tämä tiivistys ja jakaminen saattaa olla eräs uusintakierosten teema.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)
Tiivistin puistot pääartikkelin avulla. Kuntaliitokset on pahempi kun niistä on jo pääartikkeli... Aloitan infraa. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 19.22 (EET)
On tästä artikkelista vieläkin kai yli puolet historiaa, siis historia-osion ulkopuolellakin, mikä on minusta aivan liikaa kun Turun historia -artikkelikin on olemassa. Moni asia kuvataan liian yksityiskohtaisesti, esimerkiksi tapahtumat- ja urheilu-osiossa. --Savir (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 11.07 (EET)

Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Commonsista löytyy huomattavasti laajempi galleria kaupunkiin liittyvistä kuvista. --Msaynevirta (k · m) 15. maaliskuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Mitä lähteisiin tulee, siellä oli aikoinaan kaupungin oman infon lähde, johon tiedot oli saatu Wikipediasta. Jospa siellä ei nyt olisi sellaisia. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 14.01 (EET)

Koulutus-osiossa on paljon vanhentunutta tietoa, mitäkuvastaa myös se että lähdelinkit ei toimi. Ja on se aika laajakin. Olisiko maton alle lakaisemista siirtää vanhentuneet pääartikkeliksi ? --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 09.56 (EEST)

Tiivistin todella rajusti ja siirsin kaiken pääartikkeliin. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 22.36 (EEST)

Arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluessa, jos tänne ei tule kommentteja tai artikkeliin merkittäviä muutoksia. Menee SA-statuksen poistoäänestykseen, jos kenelläkään ei ole kiinnostusta puutteellisen viitteistyksen, vanhentuneiden linkkien ja artikkelin kokonaisvaltaisen läpilukemiseen ja rankkaan karsintaan. Jatkokehityksen kannalta artikkelin tavoitekooksi voisi asettaa alle 100k tavua. -- –Kommentin jätti Msaynevirta (keskustelu – muokkaukset) 6. toukokuuta 2016 kello 15.56‎

Artikkelitekstin koko on jo alle 100k tavua, mikä ei ole liian paljon tämänkaltaiselle laajalle aiheelle ja päinvastoin artikkelin kokoa pitäisi kasvattaa sillä siitä puuttuu useita oleellisia asioita. –Makele-90 (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 23.19 (EEST)
Ehdottaisin, että kehitys toteutettaisiin uusien pääartikkelien luomisen ja vanhojen laajentamisen puitteissa. Turku-artikkeli palvelisi tällöin huomattavasti paremmin aiheesta yleistietoa hakevaa lukijaa, kun kaikkia yksityiskohtia ei esitellä itse artikkelissa, vaan niitä käsittelevissä pääartikkeleissa, joissa aiheisiin voi tutustua tarkemmin. Muutamat artikkelin osiosta rönsyilevät aika lailla (esim. nuo kuntaliitokset). Tähän artikkeliin voisi lisätä myös ilmastotaulukon. --Msaynevirta (k · m) 20. toukokuuta 2016 kello 02.19 (EEST)
Artikkelissa on yhä todella paljon toisarvoista detaljitietoa, kuten kuntaliitosten selvitysmiehet, ministeriön lausunnot, maahanmuuttajien syrjäytymishankkeet, vuoden 2007 Talouselämä-lehden kuvailut, Turussa tehtyjen risteilyalusten nimiluettelot, loputtomat prosenttiluvut desimaaleineen, Ukkopekka-höyrylaiva, Turkuun tulevan tien kuvailu keskiosiltaan kaksiajorataiseksi eritasoliittymin varustetuksi väyläksi, vuoden 2009 asiakaskyselyt, Turku Energian itsestään selvät tuotteet sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys, lakkautettu jätteenpolttolaitos, pitkät ja vanhentuneet jaarittelut ystävyyskaupunkitoiminnasta, itsestään selvyyksiä kuten "Turussa toimii erilaisia kulttuuria edistäviä yhdistyksiä kaikilta sen saroilta elokuvasta urheiluun", Varsinais-Suomen maakuntaruoat ja leipätyypit, koko perheen kuntopyöräilytapahtumat ja viemäriputkessa kulkeva Sikaoja. –Kotivalo (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 15.43 (EEST)
Kuntaliitoksista on nyt sekä kohdassa Turku#Suomen itsenäistymisen jälkeen ja Turku#Kuntaliitokset. Kuntaliitosasiat voisi käsitellä pelkästään historiaosiossa ja laittaa sinne linkin pääartikkeliin Turun kuntaliitokset. Olennaisinta on mainita Turku-artikkelissa osakuntaliitokset Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta toisen maailmansodan tietämillä ja kokonaisten kuntien (Maaria, Kakskerta ja Paattinen) liitokset. Lisäksi voidaan lyhyesti mainita, mistä muista kunnista (Lieto, Rusko ja jostakin kunnasta Vepsän saari, katso [1]) Turkuun on liitetty pieniä alueita. Ystävyyskaupunkitoiminnan yksityiskohtainen kuvaus voitaneen siirtää itsenäistymisen jälkeiseen historia-artikkeliin. Turun väestö -artikkelin voisi myös luoda. Ruokakulttuurin voisi siirtää artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta, jos kyse on koko maakunnan eikä vain Turun ruokakulttuurista. Perustamisvuodeksi tietolaatikkoon voisi laittaa sen vuosiluvun, mitä kaupunki itse pitää perustamisvuotenaan ja minkä mukaan vietettiin esimerkiksi 775-vuotisjuhlia. Kaupunginosakartta pitäisi päivittää ja tehdä erillinen kartta suur- ja pienalueista, koska kaupunginosajako ei liity suuraluejakoon, vaan ne menevät osin päällekkäin. Suurimmasta uskonnollisesta ryhmästä eli luterilaisista voisi kirjoittaa pääartikkelissa vähän laajemmin luettelemalla Turun luterilaiset seurakunnat, niiden kirkkorakennukset ja Vasaramäen hautausmaan. Myös ortodoksinen kirkko on merkittävä rakennus mainittavaksi. Katso myös -osion voi poistaa, jos artikkeleihin on linkitetty jo edellä. --Raksa123 (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 12.59 (EEST)
Siirsin ruokakulttuurin artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta. --Msaynevirta (k · m) 22. toukokuuta 2016 kello 13.13 (EEST)
Täräytin kuntaliitoksista noin 6000 tavua pois ylläolevaa ohjetta noudatellen; se mitä on jäljellä voi mielestäni olla kyseisessä kohdassa koska siinä on sekä lyhyesti historiaa että nykyhetkeä. --Tappinen (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 23.43 (EEST)
Artikkeli on vielä hyvin historiapainotteinen, ja moni osio on yhä sisällöltään paljolti historiaa ja kirjoitettu historianäkökulmasta, esim. Väestö ja Liikenne. Minä siirtäisin historiatietoa historia-osioon tai Turun historia -artikkeliin. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 13.52 (EEST)
Artikkelin ei tule myöskään olla resentistinen, suurin osa Turussa tapahtuneista asioista on historiallisia ja kaikkiin nykyisiinkin asioihin vaikuttaa historia (aiemmat tapahtumat), etenkin turkulaisessa kunnallispolitiikassa. Esimerkiksi artikkelin osio "Vesi-, jäte- ja energiahuolto", joka on vielä kesken, on siinä mielestäni melko hyvin tiivistetty Turun vesihuolto koko sen historian ajalta, ei vain resentistisesti mainiten, että mistä vesi nyt tulee, joka antaisi väärän kuvan, koska se on ollut todellisuutta vasta pari vuotta. –Makele-90 (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.05 (EEST)
Historiaa ei tietenkään saa unohtaa, mutta ei jonkin asian nykytilan kuvailu artikkelin lähtökohtana minusta ole resentististä. Vesi-, jäte- ja energiahuollon historiasta puheen ollen, muissa tarkistamissani suositelluissa kaupunkiartikkeleissa (Budapest, Essaouira, Newcastle upon Tyne) ei siitä ole kerrottu lainkaan, yhtä sivulausetta lukuunottamatta. Nähdäkseni nuo kolme artikkelia on myös kirjoitettu nykyajan näkökulmasta eli eri tavalla kuin tämä, mutta ne ovat silti suositeltuja. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.34 (EEST)
Tiivistin väestöä pääartikkelin avulla. --Tappinen (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.52 (EEST)
Löytyisikö jostain lähteistettyä tietoa siitä, mistä vuodesta mihin asti Turku oli Suomen suurin kaupunki/asutuskeskus ennen kuin Helsinki ohitti sen, selostusta Turun, Tampereen ja Viipurin keskinäisestä koosta ja maininta siitä, milloin Espoo, Vantaa ja Oulu menivät väkiluvussa ohi. Helsingin kasvaminen suuremmaksi on olennainen tieto pääartikkelissa, muut voi vain mainita nimeltä ja kertoa tarkemmin Turun väestössä. --Raksa123 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 13.01 (EEST)
Laitoin viitteen että 1840-luvulle asti. --Tappinen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 22.31 (EEST)