Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, äänestyksen päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Turku[muokkaa wikitekstiä]

Vanha SA arviointiin. Tyypilliset ongelmat toistuvat, artikkelin viitteistys on nykyvaatimuksiin nähden puutteellinen ja iso osa lähdeviitteistä kuolleita linkkejä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Jos joku innostuu artikkelia merkittävämmin kehittäämään, mieleeni tuli muutamia kehitysehdotuksia. Viitteistyksen korjaamisen lisäksi artikkeli vaatisi varmasti kokonaisvaltaisen läpi lukemisen, jonka jälkeen ei niin keskeistä tietoa voisi karsia IMO aika rankalla kädelläkin. Esimerkiksi historia- ja kuntaliitokset-osiot rönsyilevät melkoisesti, ja osioiden karsinta voisi olla aiheellista. Karsitut tiedot pitäisi tietenkin sisällyttää pääartikkeleihin. Myös arkkitehtuuri- ja puisto-osioiden yhdistämistä ja tiivistämistä voisi harkita. Artikkelin lopussa on myös turhan laaja kuvagalleria, joita varten on olemassa ihan oma wikiprojekti, Commons. Galleria tulisi esitellä Commonsin puolella, ja tämä Wikiartikkelin galleria tulisi karsia tärkeimpiin kuviin (tai siirtää kokonaan Commonsiin). --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Muistaessani pikainen huomio, että kartasta Turun kaupunginosista puuttuu muutama kaupunginosa numeroinnin lopusta. Kaupungin nettisivuilla oli kai täydellinen kartta. Kuntaliitosselvityskarttta resentistisenä ei ehkä nykytilanteessa taida puolustaa paikkaansa itse kaupungin artikkelin kuvituksessa varsinkin kun se jo sisältyy aiheen pääartikkeliin. Jos joku jaksaa väkertää karttoja, niin Lounaispaikka on tainnut julkaista Turun alueliitosdatan avoimena datana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Helsinki[muokkaa wikitekstiä]

Tästähän voisi tulla hyvä, eikö voisikin ? --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 16.40 (EET)

Katsoin lähteistyksen nopeasti läpi, 404:ää on jonkin verran ja lähdeviitteitä saisi olla myös paikoitellen enemmän. Nämä pitäisi laittaa statusta varten kuntoon. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2016 kello 18.26 (EET)
Kiitos. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 18.30 (EET)
Lisäsin nyt parikymmentä lähdettä, saman verran lähdepyyntöjä jäljellä. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 08.38 (EET)
Väestöön voisi palauttaa sieltä poistetut tiedot. --87.95.145.1 11. helmikuuta 2016 kello 21.45 (EET)

Lappi[muokkaa wikitekstiä]

Taas yksi keskeinen artikkeli, jonka rajauksen haluaisin tuoda keskustelun alle. Mikä on turhaa, mitä pitäisi lisätä ? --Tappinen (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.07 (EET)

Ensimmäisen selailun jälkeen: aivan julmetun pitkä tuo Lapin kasvit -listaus. Ja mitä tarkoittaa "nimenomaa Lapin kasveja". Noista osaa kasvaa muuallakin. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 22.42 (EET)
Kasviluettelo perustuu Lapin liiton sivuun joka perustuu Vuokko et al kirjaan. Vuokon kirjan alussa sanotaan että "Mukana on pohjoinen lajisto, eivätkä kaiki ole suinkaan tunturilajeja." --Tappinen (keskustelu) 13. helmikuuta 2016 kello 13.23 (EET)
Jo johdannossa saisi paljastaa sen, miksi Fennoskandian pohjoisosa on pitänyt rajata ja nimetä Lapiksi. Miten se alue eroaa muusta Fennoskandiasta? --Savir (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 08.26 (EET)

Hyvä siinä mielessä, että mitään osiota ei ole paisutettu liiaksi. Tämän vuoksi toisaalta hieman luettelomainen. Kaivoksista kerrottu vain talouteen liittyen, myös maantieteeseen liittyen siitä voisi puhua (monet mineralisaatiothan liittyvät arkeeisen ja proterotsooisen kallioperän rajapintoihin jne.). Tuo listaus muutenkin hieman epätasapainoinen, kun esim. Kiirunaa ei mainittu. Niin tai näin, yhtä osiota kasvattamalla artikkeli epätasapainoistuu, kuitenkin luonnontieteilijänä näkisin että luonnosta voisi hieman enemmänkin kirjoittaa. Myös hiihtokeskukset ainakin Suomen puolella merkittäviä, niistä en löytänyt mainintaa enempää. —kallerna (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 10.44 (EET)

Vertaisarviointi liittyy ilmeisesti siihen, että sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100/Luettelo on Suomea koskevia maantieteellisiä kohteita, joita halutaan parantaa. Jos halutaan parannella nimenomaan Suomea koskevaa Lappi-aiheista artikkelia, niin siinä tapauksessa vertaisarviointi kannattaisi tehdä artikkelista Lapin maakunta. Suomen maakunnat on nimetty "X:n maakunta"-tyyppisesti ja luettelossa oleva Ahvenanmaakin on ohjaus sivulle Ahvenanmaan maakunta. Ehkä Wikiprojektissa on siis tavoiteltu nimenomaan Suomen maakuntien Ahvenanmaan ja Lapin parempaa selostamista?

Artikkeli Lappi näyttää käsittelevän laajempaa aluetta, joka muissa Wikipedioissa käsittelee artikkelien nimien perusteella saamelaisten asuttamaa aluetta. Tässä olisi varmaan parasta perehtyä kirjallisuuteen ja katsoa miten "Lappi" määritellään vaikka teoksessa Lappi. Maa, kansat, kulttuurit. En muista onko Hallinnollinen jako -osio otettu muista Wikipedioista tai artikkeleista siirtämällä, mutta jokin lähde olisi hyvä olla sille mikä lasketaan "Lapiksi" ja mikä ei. Ehkä täsmällistä määritelmää ei edes ole, vaan käsite on epämääräinen. Saamelaisosiota voisi laajentaa ainakin niin, että luetellaan missä kunnissa eri maissa saamen kieli on virallisena kielenä. Väestö-osioon voisi laittaa hallinnollisten alueiden väkilukuja ja suurimpien taajamien asukasluvut näillä alueilla. Artikkeli vaikuttaa nykyisellään hyvin Suomi-keskeiseltä. Pitäisi päättää, mitkä asiat kannattaa käsitellä tässä artikkelissa ja mitkä kunkin maan hallintoalueiden artikkeleissa, kuten Suomen artikkelissa Lapin maakunta.

Jos vertaisarviointi on ollut tarkoitus tehdä Suomea koskien artikkelista Lapin maakunta, niin artikkelissa ei ole vielä paljon muuta kuin kuntaluettelo ja hiukan väestöstä, joten sitä voi laajentaa vaikka kuinka paljon. --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.29 (EET)

Project Runebergissä olevasta Tietosanakirja (1909):stä vuosilta 1909–1922 löytyy seuraavat määrittelyt:
Näiden perusteella artikkelissa Lappi pitäisi Suomen osalta käsitellä "Lappina" vain Lapin historiallisen maakunnan osa ja poistaa Ruotsia koskevasta osasta Norrbottenin lääniin, Västerbottenin lääniin sekä Norrbottenin ja Västerbottenin maakuntiin liittyvät kartat. Norjasta pitäisi poistaa Nordlandin lääni, koska näiden määrittelyjen perusteella se ei kuulu Norjan Lappiin. Käyttäjällä Käyttäjä:Urjanhai voi myös olla kommentteja näihin. --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.07 (EET)
Lapin historiallinen maakunta Suomessa on artikkelin kartan perusteella sama kuin Tietosanakirjassa Lapin kihlakunta. Tietosanakirja ei mainitse Pelkosenniemeä ja Savukoskea, mutta Sukututkimusseuran mukaan, ne on erotettu Sodankylästä. Lapin rovastikunta ja Lapin tuomiokunta vaikuttavat myös olleen laajuudeltaan samoja. (Muonio on aiemmin kuulunut Västerbottenin maakuntaan, mutta Haminan rauhan jälkeen se on jossain vaiheessa siirtynyt Lapin kihlakuntaan. Historiallisen maakunnan artikkelin vanhassa kartassa Muonio näkyy vielä Västerbottenin osana, mutta tietolaatikon kartassa se on laitettu Lapin kihlakunnan osaksi. Tästä pienestä yksityiskohdasta voisi olla vaikka kunnan historiateoksessa, mutta se ei ole kovin tärkeää.) Lapin vaalipiirin artikkelissa Lapin historiallisen maakunnan kuntien lisäksi Lapinmaan vaalipiiriin on kuulunut myös Petsamo. --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.23 (EET)
Lisäksi Wikipediassa on sv-wikistä lyhentäen käännetty Lapinmaa, jossa aihetta on käsitelty Suomen ja Ruotsin näkökulmasta. Ehkäpä sen voisi yhdistää artikkeliin Lappi vaikka historia-osioksi, kunhan artikkelin maantieteellinen rajaus on saatu kuntoon. Lapinmaa Tietosanakirjassa (1909) viittaa käsitteeseen Lappi, vaikka Wikipedia-artikkelissa kartta koskeekin vain silloista Ruotsia. Kotuksen sivulla on käsite "Saamenmaa", joka on vain Lapin saamenkielinen nimi, jota Lappi-artikkelin interwikeissä on käytetty. --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.45 (EET)
Tuo lapinmaat vaikuttaisi olevan kai spesifi verotus- ja hallintohistoriallinen termi, joka toisaalta on voinut olla vaikuttamassa muiden Lappi-aluekäsitteiden syntyyn. Suomen kielessä tämä erityismerkitys ei käy itse sanasta ilmi yhtä selvästi kuin ruotsissa. Tämäkin voisi vaatia lisätutkimusta lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.02 (EET)
Nuo olivat hyviä pointteja, mutta toisaalta en osaa heti suoralta kädeltä sanoa, kumman rajauksen mukaan tässä Suomi 100 projektissa tulisi käsitellä, jos niissä käsitellään, sellaisia aiheita kuin Lappi ja Karjala. Sitä varmaan voisi miettiä. Lisäksi joku kommentoija taisi jo ottaakin esiin käsitteiden "Lappi" ja "Saamenmaa" suhteen, joka myös voisi vaatia kirjallisuustutkimusta. Nuo tietosanakirjojen tiedot ovat hyviä käsitteen alkuperän kannalta, mutta lisäksi tulisi katsoa erilaisia määrittelyjä uudemmasta kirjallisuudesta. Siinä tuo "Lappi, maa kansat, kulttuurit" on yksi, mutta heti muistan (vaikka en nyt nimeltä) monta muutakin samaa aihetta tarkastellutta hiljattaista yleisesitystä. Ne kaikki luultavasti tulisi laatuarvioidun artikkelin aiheen määritelmää laadittaessa olla käytössä. Maria Lähteenmäki esim. on yksi tätä aihetta tutkinut, muttta oli niitä muitakin. Tämä olisi hyvin kiinnostava aihe, ja kun on hyviä, hiljattaisia yleisesityksiä niin artikkelia olisi helppo parantaa vankalla pohjalla. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 15.52 (EET)
Maria Lähteenmäkihän (lähteenä myös artikkelissa Lapinmaa) muistetaan muuten myös osastosta Wikipedia:Medianäkyvyys kun hän oli sitä mieltä, että Lapin historiallisen maakunnan määrittely Wikipediassa oli vailla perusteita. Toisaalta kuitenkin jo vuonna 1949 Eino Jutikkala (vai oliko se Kauko Pirinen, vaiko molemmat) oli sitä mieltä historiallisten maakuntien kaanonissa on poikkeamia historiallista faktoista muuallakin, eikä niitä voi pitää "muina kuin suoranaisina virheinä". Siksi ongelma ei välttämättä ole pelkästään wikipedian, vaan myös tuon 1800-luvulla ja 1900-luvulla osittain muutenkin epähistoriallisesti muotoutuneen kaanonin (esim. Närpiöhän olisi oikeasti satakuntaaa, jne.). Tässä olisi kyllä herkullista saada Wikipediaan hist. maakuntien karttoja tehnyt Käyttäjä:WPK ja Maria Lähteenmäki saman pöydän ääreen.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.09 (EET)
Commonsiin ladatussa Finlands landskap och städer 1920-talet.jpg:ssä "Lapin historiallinen maakunta" kattaa (tähän vertaamisen perusteella) Enontekiön, Kittilän, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Inarin, Utsjoen ja lyhyen aikaa Suomeen kuuluneen Petsamon, mutta tuossa kartassa Muonio on laitettu Västerbottenin osaksi. Sen perusteella käsite "Lapin historiallinen maakunta" ei ole Wikipediassa itse keksittyä. --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.27 (EET)
Tuota juuri tarkoitin, koska tiesin myös jo ennalta, että tuollaisia karttoja on ollut vanhastaan muuallakin kuin Wikipediassa (ja sen kyllä sanoo Lähteenmäkikin). Oikeasti tässä olisi hyvin jännä kaivaa kirjallisuudesta tämän keskustelun keskeiset argumentit, mutta en vain tiedä minä vuonna siihen olisi aikaa. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 16.38 (EET)
Sattui vastaan yksi Lappi-aiheinen teos ("Saamenmaa"): [1] Mutta kuten sanottu todella hyviä Lappi-kirjoja on viime vuosina tullut erittäin runsaasti, eli niitä on varmaan useammilla kuin yhden käden sormilla laskettava pino.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 00.30 (EET)

Katselin Lapin maakuntaa ja huomasin että de:Lappland_(Finnland) on hyvä artikkeli. Ehkäpä olisi syytä kääntää fokus siihen. --Tappinen (keskustelu) 13. helmikuuta 2016 kello 13.23 (EET)

Vähänkös hävettää. Taitaa meillä jostain Suomen maakunnasta olla pidempi artikkeli, mutta ei taida olla yhtään arvioitua eikä yhtään noin kompaktin hyvää. (Esim. sekä valokuva- että karttakuvitus on erinomainen.) Luulen myös että tuossa käytetystä jäsennyksestä voisi ottaa mallia. Toisaalta saksalaiset eivät näköjään palvo lähdeviitteitä.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 00.37 (EET)
De-wikin artikkelin suurin ansio on artikkelimalli ja sen tiivis noudattaminen sekä hyvä, tiivis sisältö. Tuo artikkelimalli kannattaa napata meillekin tai etsiä löytyykö se dewikistä jostain valmiina artikkelimallipohjana. Tuollaisen mallin nuodattamisesta hyötyisivät monet fi-wikin maakunta- ym. artikkelit. Itse sisältö sen sijaan ei sovellu välttämättä kopioitavaksi esim. fi-wikiin suoraan, koska tuossa (Saksasta katsoen ulkomaata käsittelevänä artikkelina) on selitetty paljon yleistä juttua suomesta, josta Suomea tuntevalle lukijalle riittä korkeintaan wikilinkki ja joka fi-wikissä on jo selostettu ao. aiheita tai koko Suomea koskevissa artikkeleissa. Fi-wikin näkökulma on silloin, miten maakunta asettuu ko. asian suhteen Suomen sisällä. (Ja noinhan se olisi de-wikissäkin, jos siellä olisi hyvät artikkelit kaikista suomen maakunnista.)--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 08.26 (EET)
Meillä on mielestäni hyvä malli maantieteellisille kohteille. Sitä on käytetty yleensä valtioartikkeleissa, mutta käy myös maakunta-artikkeleihin. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 08.52 (EET)
En ehtinyt vielä verrata mutta täytynee verrata saksalaisiin. Siellä näyttää olevan laajempaa ja syvällisempää kokoemusta mallien soveltamisesta onnistuneesti ja tiiviisti. Lisäksi on täysin selvää, että että täysin samaa mallia ei voi soveltaa onnistuneesti kaikilla aluetasoilla. Esimerki paikkakunta-artikkeleissa näkyy de-wikisää toistuvan otsikko "Sohne und Töchter", mikä tietenkään ei sovi esimerkiksi maakuntaan (ainakaan tuolla otsikolla). Vastaavasti myös valtion ja maakunnan välillä voi olla eroa, ja siksi olisi kiinnostava katsoa, muodostuuko esim. de-wikin sabluunassa eroja mahdolliseti millä tavoin eri aluetasoa oleville kohteille. Mielestäni on mahdotonta, että prikulleen samaa mallia voisi ilman mitään muutoksia käyttää kaiken tasoisiin alueisiin. Siksi olisi mielenkiintoista tutkia esim. juuri de-wikin kokemusten pohjalta onko artikkelimalleilla eri aluetasoilla eroa. Hyvän mallin tulee perustua juuri käytännön soveltamisesta saatuun kokemukseen ja muutenkin perusteelliseen tutkimustyöhön. Jos se on vain spekulatiivisesti kokoon raapaistu, niin sitä on vaikea soveltaa. --Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 09.18 (EET)
Esimerkiksi maakunnillahan ei ole mitään "sisäpolitiikkaa" ja "ulkopolitiikkaa". Siinä mielessähän joka aluetaso tulisi mallittaa erikseen, koska eri aluetasoilla esiintyy eri asioita eri nimillä. Joidenkin maiden alueille onkin omia mallejaan, joita kai on käytetty luotaessa artikkeleita sarjana. Kun Suomi on pieni maa, niin maakuntiahan meillä ei ole montaa, mutta esimerkiksi Suomen maakuntien artikkeleita olisi kiinnostava verrata tuohon de-wikin Suomen maakuntaa käsittelevän artikkelin jäsennykseen. Tosin kun se on omassa wikissään ulkomaan maakuntaa käsittelevä, niin pitäisi tutkia myös saksan omien vastaavan tasoisten alueitten käsittelyä. Toistuvasti de-wikistä löytyy parempia malleja kuin en-wikistä, ja siksi se näyttää olevan hyvä inspiraation lähde.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 09.31 (EET)
En puhunyt nyt alaosioista, vaan lähinnä pääosioista. Olen sitä mieltä, että dewikin Lappi-artikkelissa on hieman hassusti politiikan ja talouden väliin sullottu liikenne, kun politiikka ja talous ovat aikalailla toisiinsa liittyviä asioita. Toisekseen väestö ja kulttuuri ovat hieman samantapainen vastinpari. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 09.35 (EET)
Korjataan, eihän siellä ollut pelkkä liikenne, vaan infrastruktuuri...Jonka alaosio on koulutus. Meneekö ihan oikein? --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 09.38 (EET)
En ehtinyt vielä analysoimaan jäsennyksen yksityiskohtia tai järjestystä tai tekemään niiden vertailua wikien välillä. Suurimman vaikutuksen tekivät luontevat ja sabluunaltaan ilmeisen mietityt otsikkovalinnat ja helppolukuinen kokonaisuus sekä otsikoinnin että tekstin pituuden suhteen. Tarkka arviointi vaatisi luultavasti laajaa tutkimustyötä ja vertailua sekä Wikien välillä että niiden ulkopuolella. Lisäksi joka wikissä wikin oman kielialueen ja kielialueeseen kuuluvan maan asiat on käsitelty yleensä erilaisella perusteellisuudellisuudella kuin jonkun muun kielialueen tai maan asiat, ja siksi vertailu muihin wikeihin tulee tällaisessa ulkomaa/kotimaa-asetelmassa aina tehdä vain vertailuna.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 10.36 (EET)

Ahvenanmaan maakunta[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 listalla tämä on nimellä Ahvenanmaa (nyt uo.). Tavoitteena hyväksi tai edes lupaavaksi. Aikaisempien kirjoittajien jäljiltä on kaikuja poliittisista agendoista. Mikä on turhaa, mitä pitäisi lisätä ? --Tappinen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 15.43 (EET)

"91,2 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, 5,0 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä 3,8 prosenttia" Saisiko näistä vähemmistökielistä ja -kansallisuuksia lisää tietoa. Mitä kaikkia kieliä Ahvenanmaalla puhutaan ja mikä on esim. kolmanneksi yleisin kieli.--Vesahjr (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 18.24 (EET)
Väestö-kappaleessa on käytetty painettuja lähteitä joita minulla ei ole. Laitoin kuitenkin jotain tilastotietoa vieraskielisistä sinne. EDIT löytyi: latvia ja romania. --Tappinen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 21.03 (EET)
Ålands statistik och utredningsbyrån sivuilta löytyy väestötilastoja. Viitteiden [41] ja [52] tiedot voisi yrittää päivittää, koska ne ovat vuodelta 2007. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 10.06 (EET)
Päivitin muotakin tuohon vuoden 2007 paperijulkaisuun perustuvia kohtia. --Tappinen (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 15.45 (EET)
Lisäilin vähän tietoja energiasta. Maantieto ja luonto käsitellään hyvin suppeasti. Koko artikkelissa mainitaan Saaristomeri vain yhdessä kohdassa, kartassa on siihen linkki. Erikseen mainitaan, että eläimistöstä puuttuvat kokonaan ilves, riekko ja susi. Tämä tieto on 1920-luvun tietosanakirjasta ja tätäkin kohtaa on Wikipediassa muutettu, kun kirjassa lukee lajit hirvi, ilves ja metso. Olisi siis varmaan myös tarkastettavaa siinä, että lähde vastaa tekstiä. Hirvi ainakin kuuluu nykyään Ahvenanmaan lajistoon, mahdollisesti satunnaisesti ja harvinaisena myös ilves. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 12.51 (EET)
Kiitos tarkkaavaisuudestasi. Voi olla että tätä kirjoitettaessa on ajateltu, että Ahvenanmaa ja Ahvenanmaan maakunt aovat eri artikkeleissa (vrt. Kypros). --Tappinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 19.48 (EET)
Tässäkin on Manner-Ahvenanmaa, mutta sekä luonnonmaantieteellisesti että kulttuurisesti Ahvenanmaa käsittää laajemman alueen. Eli niin kuin muissa maakunnissakin, tässä tulee käsiteltäväksi koko alue joka kantilta.--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 21.03 (EET)
Tuossakaan artikkelissa ei ole maantietoa ja luontoa käsitelty juuri lainkaan. Laajensin nyt molempia. Jäsentely voisi olla sujuvampikin, olisiko näkemyksiä ? --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 19.06 (EET)
Manner-Ahvenanmaa kai on vain yksi Ahvenanmaan maakunnan osa. Siksi koko Ahvenanmaan luonnonmaantiede sopii varmaan maakunnan artikkeliin ja Ahvenanmantereen erityispiirteet sen omaan artikkeliin. Muotoilin vähän Eckerön, Lemlandin ja Lumparlandin "kuulumista" manner-Ahvenanmaahan, koska väite tällaisesta "kuulumisesta" vaatisi lähteen. Sen sijaan se on fakta, mitä saaria erottaa mantereesta salmi ja mitä kanava ja onko välissä silta vai ei. Jossain lähteessä voisi ehkä tuosta olla joku eksplisiittisempikin määrittely.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)

Vincent van Gogh[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on jo aika laaja ja hyvin lähteistetty. Tavoitteena on suositellun taso. Taiteilijoista ei taida vielä ollakaan yhtään suositeltua artikkelia. Miten tätä pitäisi vielä kehittää, laajentaa, selkeyttää ym.? Onko osioiden järjestys hyvä, tai onko kuvavalikoimassa kehittämisen varaa? Minulla on nyt paljon kirjallisuutta käytettävissäni. Van Goghin nimen kirjoitustavan otin kielitoimistolta, joka suosittelee Vanin kirjoittamista isolla kun käytetään pelkkää sukunimeä. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 18.57 (EET)

Itseoppinut on henkilö, joka on pääasiassa opettanut itsensä ilman koulutusta tai päätoimista mentoria. Artikkelissa todetaan parissakin kohti van Goghin olleen "suureksi" ja "suurimmaksi" osaksi itseoppinut. Missä van Gogh opiskeli taidetta ja ketkä vaikuttivat hänen taiteeseensa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 19.39 (EET)
Aika hyvä jo. Kieli on paikoin hiukan kömpelöä. Kulttuurinavigaattorin kaipaamia opintojahan on jo kuvattu tuossa "Taideopintoja" kappaleessa. Anton Mauve-linkin voisi sinistää. Sairaskertomus toistuu nyt sekä elämässä että erillisosassa. Loppupuolella on ehkä hiukan liian lyhyitä kappaleita; pitääkö keltaisen tummumisesta olla oma kappaleensa ? --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 19.53 (EET)
Taideopiskelua-osio siellä tosiaan on, mutta se kattaa vain uran ensimmäiset vuodet, ja siihen on jäänyt vähän vanhaa lähteetöntäkin tietoa. Van Gogh kävi taidekursseilla sen jälkeenkin monta kertaa ja ne mainitaan ura-osiossa. Pitäisiköhän siis kaikki opinnot koota yhteen osioon? --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.00 (EET)
Joo minusta voisi olla hyvä että kaikki opinnot olisivat samasa osiossa, ja siinä voisi sitten käyttää jotain johdattelevaa lausetta "myöhemmin urallaan" tjsp. --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.07 (EET)
Vincenthan kirjautui Brysselin taideakatemiaan loppuvuodesta 1880 ja opiskeli joitain kursseja kevääseen asti. En tosin löydä lähteitä nyt tälle. Tavallisesti itseoppineisuudella juhlinta on harrastajamaisten biografioiden vakioaineistoa, vaikka henkilö olisi opiskellutkin. Artikkelissa on paljon lähteitä vuoden 1969 Wallacen elämäkerrasta. Noiden aikojen jälkeen on van Gogh-tutkimusta julkaistu tosin rekka-autolasteittain.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.21 (EET)
Vincentin elämänvaiheet ovat kai aina olleet aika hyvin tiedossa, sillä hän raportoi melkein kaikesta kirjeissään, joten Wallacekin ehkä riittää. Etenkin kun näyttäisi siltä, että tämä Wallacen kirja on vuoden 1982 painos, ehkä vuosiluku pitäisi vaihtaa artikkeliinkin. Minulla on muitakin kirjalähteitä kyllä, esimerkiksi Metzgerin ja Waltherin (Taschen) vuodelta 1996, jossa saattaa olla enemmän tietoa. Brysselistä Wallace mainitsee van Rappardin opetuksen, jota tässä artikkelissa ei ole. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.29 (EET)
No totta, että Vincentin kirjeet kattavat melko laajasti hänen elämänsä, mutta kaikkea nekään eivät kerro. Hankaluutena van Goghin kohdalla lienee, että tutkimus, joka perustuu pääasiassa taiteilijan (tai kenenkään muunkaan) itsemäärittelyyn ei ole vielä riittävä näkökulma. Eriäviä tulkintoja hänen elämänsä eri tapahtumista on useita. Siksi olisi hyvä saada muidenkin tutkijoiden tuloksia mukaan. Esimerkiksi tämä perusteellinen tutkimus vuodelta 2011 Naifeh, Steven and Gregory White Smith. Van Gogh: the Life esittää taiteilijan kuolemaan johtaneet tapahtumat eri tavoin kuin muiden. Kirja ei ole käytettävissäni, mutta tutkijoiden johtopäätös olisi hyvä tuoda mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 22.35 (EET)
Tuosta uudesta teoriasta kirjoitetaan esim. täällä. Ilmeisesti se ei ole saanut laajaa kannatusta? Voisi sen kuitenkin mainita, tai ainakin sen, että ampumisesta tiedetään vain se, mitä Van Gogh itse sanoi. --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 11.58 (EET)
Löysin lähteestä maininnan Brysselin taideakatemiaan kirjautumisesta, joskaan en opintojen suorittamisesta, joten lisäsin sen nyt artikkeliin. --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 07.44 (EET)
Lisäsin tuon uuden teorian nyt artikkeliin. Se vaikuttaa kyllä aika spekulatiiviselta. --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 12.44 (EET)
Ip-osoite kävi vaihtamassa "viimeiset sanat" antamatta lähdettä, joten kumosin sen. Theon mukaan Vincent tosiaan sanoi hänelle kuolinvuoteellaan vähän ennen kuolemaansa, "Suru tulee kestämään ikuisesti", ja sen pohjalta moni verkkosivusto väittää niitä viimeisiksi sanoiksi, mutta olivatko ne hänen kaikkein viimeiset sanansa? --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 08.18 (EET)
Minusta artikkeli on melko hyvässä kunnossa. Sitä on paranneltu nyt, ja vaikka elämän tapahtumissa voisi olla enemmän tarkkuutta, artikkeli kattaa elämän ja taiteen tekemisen vaiheet riittävästi. Kannatan suositelluksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)
Se asia, mitä artikkeli vielä kaipaa ennen kuin itse kannattaisin sitä suositelluksi, on lisää sitaatteja Van Goghilta itseltään. Kaikista suurista taiteilijoistahan Van Gogh oli kaikkein puheliain, ja hän kirjoitti hyvin älykkäästi ja valaisevasti itsestään ja taiteestaan. Myös kirjallisuus käyttää Van Goghin omia sanoja usein aika paljonkin. Käyn vielä näitä kirjoja läpi ja poimin sieltä muutaman sopivan sitaatin. Muotoilukysymys: pitäisikö lyhyet sitaatit kursivoida vai ei? --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 20.07 (EET)
Laitoin sinne nyt muutaman sitaatin Van Goghilta, ehkä nämä riittäisivät. Harmi ettei wikisitaattien sivua ole käännetty. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 13.50 (EET)
Rupesin joutohetkenä kääntämään wikisitaattisivua tosin hieman valikoiden, en-sitaattisivu on kasvanut aika laajaksi. Artikkeli on minusta kuitenkin hyvällä mallilla ja suositelluksi ansaitsee/tarvii linkin sitaatteihin. --Ukas (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.43 (EET)
Hyvä, kiitos. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 18.50 (EET)
En ole lukenut vielä loppuun, mutta pari kommenttia. 1) Voisiko tuota Vincentin lapsuuskommenttia ”Minun nuoruuteni oli --- synkkä, kylmä ja hedelmätön.” hieman avata. Siinä on aika raju kontrasti kappaleen toiseen virkkeeseen, jossa kerrotaan, että Vincent oli pidetty. Ei oikein aukea tuossa yhteydessä. 2) Taideopinnoissa kerrotaan Vincentin kopioineen Millet'n ja tämän oppilaan Israelin töitä. Kuka tämä Israel on? Lienee kuitenkin wikilinkin arvoinen? 3) Pystyiskö tuohon uraosioonkin liittää teoskuvia, joissa voisi selittää hieman kuvan avuin tyyliä. Tekstissä kuitenkin kerrotaan myös tyylistä ja sen muutoksista. Tuo oman tyyliosionsa kuvateksti on hieno. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.12 (EET)
Korjasin Israelin nimen, se oli lähteessä vähän väärin kirjoitettu. Se nuoruuskommentti on tästä pitkästä kirjeestä, puolivälin jälkeen "My youth was gloomy...". En enää muista miten lähdekirjan kirjoittaja sitä selitti, mutta laitoin siihen nyt pienen sillan edelliseen väitteeseen. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 19.21 (EET)
Lisäsin uraosioon nyt kuvatekstejä korostamaan valittujen kuvien tyylillisiä piirteitä, joista tekstissäkin puhutaan. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 19.44 (EET)

Saamelainen muinaisusko[muokkaa wikitekstiä]

Joskus ihan hyvien lähteiden ansiosta nopeasti laajentunut artikkeli. Olen tätä haudutellut jonkun aikaa. Mitä tähän pitäisi vielä tehdä. Kielenhuoltoa, kuvitusta ja muuta kosmeettisia juttuja pitää ainakin hoitaa. Mutta miten sisältöpuoli? --PtG (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 20.43 (EET)

Onko se harkittu valinta, että artikkelin määritelmälause alkaa sanalla "Saamelaisten" kun artikkelin nimessä on "Saamelainen"? Ja se, että määritelmälause on passiivissa ja predikaatti on "tarkoitetaan" eikä aktiivisemmin "on"? --Savir (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 11.51 (EET)
Tuon on muokannut nykyiseen muotoonsa Käyttäjä:Athonia vertaisarvioinnin aloituksen jälkeen. Sitä ennen se oli nimenomaa muodossa saamelainen...on. --PtG (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 19.13 (EET)
Palautin nyt sen vanhemman määritelmälauseen. --Savir (keskustelu) 18. marraskuuta 2015 kello 11.32 (EET)
Minä jäsentelisin Šamanismi-osion ehkä jotenkin eri tavalla. Ensinnäkin siinä puhutaan nyt sekaisin šamaaneista ja noidista selittämättä että ne ilmeisesti ovat tässä sama asia, vai? Nyt Šamaani eli noaidi -osio alkaa selityksellä nimestä ja apuhengistä ym. Eikö osion voisi aloittaa esim. "Saamelaisten šamaani eli lapinnoita (noaidi) toimi aktiivisena tämän- ja tuonpuolisen välisenä välittäjänä" tms.--Savir (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 21.59 (EET)
Olen muokannut tätä. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.50 (EET)
Artikkelin päättävä käännytys-osio jää nyt vähän avoimeksi ja päättyy 1800-luvun alkuun. Johdannossa sentään sanotaan että "monet muinaisuskon tavoista säilyivät aina 1900-luvulle saakka", mutta 1900-luvusta ei kuitenkaan itse artikkelissa mainita kai mitään (onko väite siis lähteetön?). Mikä on saamelaisuskon tilanne nykyisin, onko siitä mitään jäljellä? Onko uuspakanallisuuden nousu vaikuttanut saamelaisuskoon mitenkään? --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 20.14 (EET)
Lisäsin maininnan 1900-luvutusta. Muinaisuskosta kirjoitettaessa on käsitelty pääsääntöisesti uskoa sellaisena kuin se oli. Uuspakanallisuutta ei ainakaan noissa lähdekirjoissani muistaakseni ollut. Olen joutunut ne palauttamaan jo välissä. Mutta täytyy katsoa löytyiskö jostain muualta asiasta tietoa. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.50 (EET)

Hyvältä näyttää. Onko tämä boaššu sama kuin posio, vaikuttaa siltä. Sitten tuli mieleen tämä karvainen ja hännäkäs olio tšälähmis tjsp. jonka mukaan suomalaiset kartantekijät nimittivät Inarin Apinavaaran karttaansa. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.31 (EET)