Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Tarhamehiläinen[muokkaa wikitekstiä]

Tätä voisi yrittää kehittää SA-tasolle. Mitä tärkeää artikkelista vielä puuttuu? Olen laajentanut tätä hiljattain parin kirjan pohjalta, mutta joku hyönteistuntija voisi vielä tuoda oman panoksensa tähän. Artikkelissa on vielä pari lähteetöntä osiota. Talvehtimisesta kertova osio näyttäisi pitävän paikkaansa. Mitä tehdä hajanaiselle Mehiläiset mytologiassa ja symbolina -osiolle? --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 11.13 (EEST)

Tekstissä ja kuvassa ristiriita. "Ravistusjuoksujen määrä kertoo ravinnonlähteen etäisyyden pesään ja niiden suunta ruokalähteen sijainnin suhteessa aurinkoon", kuva taas antaa ymmärtää että ravistusjuoksuun käytetty aika (sekunnit = kilometrit) kertoo etäisyyden. Tuon mytologia osion poistaisin, tarpeeton triviakokoelma. --Seeggesup? 24. toukokuuta 2016 kello 00.45 (EEST)
Ilmeisesti etäisyydestä kertoo ravistusjuoksujen määrä tietyssä ajassa, toisin sanoen niiden tiheys. Tässä mehiläishoitajan käsikirjan sitaatissa asia selitetään näin: "Etäisyyden ravintolähteelle kasvaessa tanssin tempo hidastuu. (n.10 pyristysjuoksua 15 sekunnissa tarkoittaa, että ravinto on n.100m:n päässä. Kaksi pyristysjuoksua 15 sekunnissa merkitsee ruokapaikan olevan 5000 m:n päässä pesältä.)" Etäisyyttä voi siis kuvata juoksujen määrällä tietyssä ajassa, tai yhteen juoksuun käytetyllä ajalla. Tuon kirjatiedon mukaan 1,5 s. per pyristysjuoksu = 100 metriä, ja 7,5 s. per pyristysjuoksu = 5 kilometriä, mikä ei ihan vastaa artikkelin kuvan antamaa tietoa. --Savir (keskustelu) 24. toukokuuta 2016 kello 13.20 (EEST)

Pesäpallo[muokkaa wikitekstiä]

Vaikeahko artikkeli. Muutama osio on vielä lähteetöntä. Pitää katsoa, mitä niille tehdään. Välineosiota voisi ehkä ainakin hieman supistaa. Miltä muuten artikkeli näyttää SA-tasoa ajatellen. Johdannon kirjoitan myöhemmin kokonaan uudestaan. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)

Historia ja pallo ansaitsisivat ehkä omat pääartikkelinsa, samalla historiaosion saisi lyhennettyä. Kypärän ja piikkarit voisi kuitata parilla lauseella. "Sukulaispeli"-osio pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, nyt siitä ei selviä pelien suhteet lainkaan. Kannattaisi varmaan etsiä jokin kirja lajista, ja täydentää artikkelia sen pohjalta järjestelmällisesti ja kattavasti. Nyt lähteet ovat vähän hajanaisia. --Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 16.02 (EEST)
Sukulaispeli-osion voisi toisaalta poistaa kokonaan. Historiaosuudesta kyllä löytyy sukulaisuudet muihin peleihin. Itse suunnitelin kirjoittavani artikkelin tuolla mainitsemallasi tavalla. Hyvillä kirjalähteillä, mutta kappas pesäpallosta onkin todella heikosti kirjoitettu mitään yleisesitystä. Tämä onkin nimenomaan vaikea artikkeli siksi, että pesäpalloa käsitteleviä kirjoita ei oikein ole (pääosa kirjoista, joita omasta ison kaupungin kirjastosta olen löytänyt, ovat vanhentuneita sääntöoppaita tai jotain koulupesis/juniorivalmennusoppaita). Lähteet ovat pakostakin vähän hajanaisia. Laitisen vuonna 1983 kirjoittama Pesäpallo on kyllä lainassa, mutta Urheilulajien synty -teoksessa on käsittääkseni historia kirjoitettu tiivistettynä ja päivitettynä tuon teoksen pohjalta. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 19.51 (EEST)
Niinno. Jos halutaan sa-tasoa, sukulaispelit ja erityisesti niiden sukulaisuustapa ja sekä ajallinen että looginen ja vielä pelillinen ja rahoitusuhteiden ym. oheistoimintojen kannalta välttämättömiä. LA- ja siten ha-tasollekin kai riittää sitten tämä historioineen ja mistä ja miksi se on kehitetty jne. Jos tämä liittyy Suomi100-hankkeseen, tämä lienee aika pitkällä, mutta luen tämän vielä toiste; jotakin puuttuu. Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 01.48 (EEST)
Enkkuwikissä on tämäntyyppisille peleille yhteisartikkeli Bat-and-ball games. Sellaista voisi harkita tännekin, vaikka en tiedä mikä sen nimi olisi. Nyt tämän määritelmässä pesäpalloa kutsutaan vain pallopeliksi, vaikka onhan se kai tarkemmin mailapeli. Tässä artikkelissa voisi mainita pesäpallon vanhemmat, sisarukset ja jälkeläiset, mutta ei niitä sen tarkemmin tarvitse vertailla, vaan punalinkkien sinistykset riittää SA-tasolle. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 09.07 (EEST)
Ajolähtöä ja koppia ei ilmeisesti ole vielä selitetty, ja taktista pudotusta ei ole mainittukaan? Tuomareistakaan ei kai vielä oikeastaan mitään puhuta. Minun kirjani mukaan pelissä on pelituomari, syöttötuomari, kolme muuta tuomaria ja kirjuri. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 16.29 (EEST)
Mikä kirja sulla on käytössä? --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.09 (EEST)
Kaikki urheilusta (2006), laitoin sen äsken artikkelin lähteisiinkin. Siinä on pesäpallosta viisi sivua. Se on kymmenen vuotta vanha, joten joissain sääntöasioissa se ei välttämättä ole enää ajan tasalla; en tiedä kun en pesäpalloa kovin paljon ole seurannut. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.12 (EEST)
Jeps, huomasin äsken. Tuomariasia menee ainakin nykyään samalla tavalla. Viisi tuomaria + kirjuri. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.20 (EEST)
Kilpailutoiminta-osiosta puuttuu kokonaan muiden maiden kuin Suomen sarjatoiminta. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)
Täytyy katsoa, löytyykö hyviä lähteitä näille, sen verran pientä on toiminta. Sveisin liiton sivut ainakin näyttäisivät olevan ajantasolla, Saksan liitto sen sijaan ei ole päivittynyt sitten viime vuosikymmenne. --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST) --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST)
Pidemmissä artikkeleissa olisi aina hyvä panostaa myös johdantoon, koska suuri osa lukijoista lukee vain sen. —kallerna (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 13.01 (EEST)
Jeps. Se on tarkoituskin. Vertaisarvioinnin alustuksessa sanoin kirjoittavani sen uudestaan. Teen sen yleensä vasta, kun artikkeli alkaa olla kunnossa. Ja olen täsmälleen samaa mieltä: johdannon pitäisi olla varsinkin pitkissä ja toisaalta laadukkaiksi valituissa artikkeleissa erityisen hyvä. --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 14.26 (EEST)

Kiinan autoteollisuus[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena on saada useamman wikipedistin arviointia ja kehitysajatuksia tästä maailman kappalemääräisesti suurimmasta autonvalmistajamaasta. Artikkeli oli vuoden alussa aika heikossa hapessa ja työstin sitä kosolti helmi-maaliskuussa. Artikkelin keskustelusivulla ei kuitenkaan syntynyt mielipiteenvaihtoa artikkelin kehittämisestä. Osaa sisällöstä (esim. suurimpien valmistajien esilletuonti) ei juuri ollut muunkielisissä wikipedioissa, keräilin tätä varten tietoja ja lisäsin muutaman kuvan... Koska kyseessä on sekä maailman suurin autonvalmistajamaa että maailman väkirikkaimman maan kasvihuonekaasuvaikutuksen kannalta erittäin keskeinen elinkeinoelämän alue, tuon artikkkelin kehitystarpeen tänne laajempaan tietoisuuteen. Muistetaan, että artikkeli aiheesta Kiinan autoteollisuus, ei Kiinan tieliikenteen ympäristövaikutukset tai muuta vastaavaa. Eli: Mitä artikkelille tarttis mielestänne tehdä, että tästä saataisiin lupaava (LA)? Mitä muita kehitysajatuksia tai -toiveita aihepiiristä on? Mitkä näistä tarpeista ovat keskeisimmät? --Paju (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 22.53 (EEST)

Kiinan autokanta on kymmenkertaistunut 2000-luvulla. Kasvu jatkuu kovana...--Paju (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 22.57 (EEST)
Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Rakenteessa olisi paljon parantamista. Alkuun määritelmä, muu johdanto tiivistelmänä koko artikkelista. Nykyinen aloituslause voisi olla historian alussa. Väliotsikot voisivat olla tylsempiä ja niille voisi rakentaa jonkinlaista hierarkiaa. (Pääosin valtiollisia, muutamia yksityisiäkin autonvalmistajia > Yritykset). En-wikissä on osiot "sectors" ja "controversies", jälkimmäiseen ne väärennetyt osat. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 23.13 (EEST)
Eli edellistä soveltaen artikkelin jämäkämpi päärakenne voisi siis olla jotain tälläistä, jahka sisältöä syntyy:
1. Johdanto,
2. Kiinalaisen autoteollisuuden historia ja nykypäivä, sis. Kiinan autoteollisuus ja autoistumisaste vuonna 2015
3. Autovalmistajat: 3.1 Ulkomaiset automerkit ja yhteisyritykset, 3.2 Kiinalaiset automerkit, (3.3 Tuonti, vienti, valmistus/omistus ulkomailla ellei jo käsitelty kohdissa 3.1-3,2), 3.4 Suosituimmat (henkilö)automerkit
4. Autoteollisuuden osa-alueita (autojen valmistus, kaksi- ja kolmipyöräiset, moottorien/osien valmistus, huoltotoiminta yms palvelut, markkinointi: Kiinan autonäyttelyt (kuten Pekingin automessut); autokauppaketjut,-rahoitus ja -vakuutus
5. Keskustelu kiinalaisesta autoteollisudesta: protektionismi, päästönormit yms, kopiointi, tuoteväärennykset (esim. Suomenkin tullin monesti pysäyttämiä "merkkituotteita")
--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.24 (EEST)
Muokkasin artikkelin johdantoa ja rakennetta hieman tähän suuntaan (osat 1-3). Määritelmää, selkeää rajausta tai lähdettä ei ole vielä siitä, mitä autoteollisuus (esim. kuuluuko osatuotanto, 2-3 pyöräiset, peräkärryt yms, miltä osin markkinointi ja palvelut) ja Kiina tässä tarkoitavat ja mihin tässä artikkelissa keskitytään. Aihepiirejä 4-5 ei artikkelissa ole vielä. Muutamia linkkejä laitoin kyllä jo talteen luonnostelua varten.--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 02.09 (EEST)
Jo, jotain tämänsuuntaista. Tämähän voi tarkentua vielä kun nähdään millaisia lähteitä löytyy. Rajauksesta: Suomen metalliteollisuus-artikkeliin merkitty lähde rajaa, että "Kulkuneuvoteollisuuteen kuuluu moottoriajoneuvojen ja niiden moottoreiden sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus." En tiedä kenen hatusta tuo on vedetty; tarpeen mukaan tätä voinee rajata autoteollisuus/kulkuneuvoteollisuus/autoala/jokumuu niin että saadaan mielekäs kokonaisuus. --Tappinen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.41 (EEST)
Lyhyehkönä välihuomautuksena ja vertailuna tähän, että Intiassa autoteollisuuden tila on hyvin erilainen. Osasyy on tietysti kansantalouden ja autokaupan pienempi volyymi. Toisaalta vapaampi markkinatalous/kilpailu (ja korruptio). Silti: Kaksipyöräiset eli mopot ja pienimoottoriset moottoripyörät hallitsevat Intian "autoteollisuutta" ylivoimaisesti. Valtion autoverotus ja päästönormit ovat suosineet pienimoottorisia, pieniä ja kuljetyskykyisiä kulkupelejä. Ulkomaalaiset valmistajan rakentavat parhaillaan autotehtaita, koska Intiankin markkinat kasvavat aivan eri lailla kuin esim. Euroopan.--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.39 (EEST)
Pitäisiköhän tuosta tehdä tynkä Intian kulkuneuvoteollisuus tjsp. ? --Tappinen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.41 (EEST)
Katsotaan tuota aikanaan. Paikkansa ansaitsee, sillä (ote hiekkalaatikoston Intia-osastolta) Vuonna 2015 Intia oli kappalemäärällä mitattuna maailman 6. suurin autonvalmistajamaa. Maan autoteollisuus valmisti kansainvälisen autovalmistajien järjestön OICA:n tilaston mukaan tuolloin 4,126 miljoonaa autoa. Näistä 3,378 miljoonaa oli henkilöautoa ja 0,748 miljoonaa hyötyajoneuvoa. ... Moottoriajoneuvoteollisuus muodosti 7 % Intian bkt:stä.) Henkilöautojen päästönormien/keskikulutuksen suhteen Intia näyttäisi olevan lähempänä Japanin ja EU:n uusien autojen tasoa, Kiinan normit sen sijaan edustavat vanhoja euronormeja, keskikulutus vastasi EU:n autokannan kymmenen vuotta vanhaa tasoa. Mutta tiedä noista tilastoista, kun on teollisuudella ovat olleet käytössä uudet saksalaiset normit tyyliä DIN eikun VW. Kiinan uusien autojen päästönormisto vastaa sopimuksissa vuoteen 2018 saakka Euro 4:sta, vasta sitten Euro 5 -normisto. (Paskan ilmanlaadun) Shanghai ja Peking, soveltavat kuitenkin jo tiukempia Euro 5 -vaatimuksia uusille autoille. UNEPin mukaan Kiina kuitenkin poistaaa liikenteestä 2017 mennessä kaikki alle Euro 1 päästöluokan autot (joita siis häviävän pieni osuus kasvaneesta autokannasta :-)) 2017 mennessä. Jatkan lukemista ennen kuin kirjoitan ...mm. The Chinese Automotive Fuel Economy Policy (UNEP, February 2015 Update, pdf).--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 17.52 (EEST)
Kiinan suurimmat autoteollisuuden myyntinäyttelyt pidetään vuorovuosin Shanghaissa (vuodesta 1985-; esim. kuvia Commonsissa Auto Shanghai 2015, 2017, ...) ja Pekingissä (vuodesta 1990 lähtien, esim. Auto China 2014, 2016, 2018, ...). Lisäksi Shanghai järjestää isoja autonosa- yms. messuja. Trade fairs worldwide: (Automobile industry, China)--Paju (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 03.56 (EEST)
Tuntuu, että nyt mennään keskusteluissa jo aika pitkälle LA-vaatimuksista eteenpäin. Täytyy lukea tarkemmin artikkeli muutaman päivän päästä, mutta tuon artikkelin pääkuvan voisi vaihtaa. Se kertoo lähinnä Kiinan liikenteestä, mutta ei varsinaisesti mitään maan autoteollisuudesta. --PtG (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 22.32 (EEST)
Hyvä huomio. Täytyy etsiskellä jotain paremmin autoteollisuutta edustavaa kuvaa. Kiinalaisista tuotanto-oloista tosin ei yleensä ole paljon kuvia etenkään Commonsissa. Voisi hätätilassa johdantoon lätkäistä vaikka kuvan Pekingin tai Shanghain automessuilta, jotka edustavat maan autoteollisuuden esillepanoa/markkinointia. Tarkemmalla lukemisella ei kiirettä. Luultavasti menee osaltani ensi viikkoon tai ylikin, ennen kuin täydennän enempi sisältöä kohtiin 4-5 tai muualle. Amerikkalaisissa ja joissain eurooppalaisissa lähteissä esimerkiksi joidenkin automallien plagiointisyytöksistä korostuu joskus yhden osapuolen näkökulma; kiinalaisissa taas toisen. --Paju (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 01.47 (EEST)
Kuva vaihdettu pyynnön mukaisesti. Hesarilta löytyi mainio artikkeli joulukuulta 2014, jossa haastateltu turkulaisprofessori avartaa kiinalaista kopiointitaipumusta kungfutselaisena hyveenä. Artikkeli siirtyy lähteeksi kunhan saan kasattua enemmän tästä teemasta.--Paju (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 14.19 (EEST)
Täsmennys että en pidä intian teollisuutta tähän artikkeliin tarvittavana lisänä. Sähköautot Kiinassa olisi myös todella kiinnostava aihe, mutta kuuluuko se tähän, sähköauto-artikkeliin vai omaksi pääartikkelikseen ? --Tappinen (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 18.00 (EEST)
Ymmärsin kyllä tuon. Kuvaus vielä koko toimialaan nähden pientä osaa edustavasta kiinalaisesta sähköautoteollisuudesta voi olla pienehkö osa tätä artikkelia (ainakin kehitysideana/jos tähdätään HA-tasolle). Siksikin kiinnostava, että on myös kiinalaisen autoteollisuuden yksi tapa pyrkiä USA:n ja EU:n markkinoille. Tästä on esimerkkinä (artikkelissakin kuvana) eri puolilla maailmaa koeajoissa kiertäneet kiinalaiset sähköbussit, joita on jo useisiin maihin myytykin. --Paju (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 23.44 (EEST)

Lordi (yhtye)[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on sisällöltään faniartikkelin oloinen ja käsittelee yhtyettä paljolti yhtyeen omasta näkökulmasta. Nähdäkseni se ei siksi ole riittävän neutraali suositelluksi artikkeliksi. Lähteinä käytetään paljolti yhtyeen fanisivustoja, yhtyeen "virallista" kirjaa ja haastatteluja. Euroviisujen aikaan julkaistua "epävirallista" Lordi-kirjaa ei artikkelissa edes mainita (vaikka siitä on Wikipedia-artikkelikin). Neutraalius näkyy erityisesti yhtyeen kokemissa vastoinkäymisissä, esimerkiksi Monsterimies-dokumentin kerrotaan levittävän yhtyeen mukaan vääristeltyä totuutta ja valheellista kuvaa, mutta dokumentin tekijöiden näkemyksiä asiasta ei ilmaista. Euroviisujen aikaan yhtyeestä esitettiin aika paljon erilaisia näkemyksiä, mutta artikkelissa keskitytään lähinnä voittoa seuranneisiin yhtyeen saamiin tunnustuksiin. Linnan juhliin liittyen voisi kertoa myös miten asiaa lehdistössä käsiteltiin eikä ainoastaan sitä, mitä Mr. Lordi vuosia myöhemmin saksalaishaastattelussa kertoo. Toivoisin siis, että artikkelia muokattaisiin neutraalimpaan suuntaan jotta suositeltu artikkeli -status olisi perusteltu. --176.93.88.13 2. toukokuuta 2016 kello 16.55 (EEST)

Suomen itsenäistyminen[muokkaa wikitekstiä]

Lupaava-keskustelussa tuli niin paljon rajauskeskustelua ja laajennusehdotuksia, että tuon nyt tänne. Näin laajana voisi mielestäni mennä vaikka hyväksi ? --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 10.11 (EEST)

Useimmin lähteenä käytetyt sivustot voisi tässä tapauksessa ehkä merkitä päälähteiksi ennen viiteosiota. Etenkin Suomi80-lähde kaipaa ehkä linkkiä omalle esittelysivulleen. Onko sitä muuten käytetty kattavasti? Artikkeli kaipaisi ehkä jotain kattavaa päälähdettä, jota seuraamalla varmistuttaisiin siitä, että mitään tärkeää ei ole jäänyt pois. --Savir (keskustelu) 6. toukokuuta 2016 kello 15.53 (EEST)
Nostin tuonne Suomi80 ja Suomi100 -sivustot. Jälkimmäinen on kehitystilassa. --Tappinen (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 21.27 (EEST)
Vertailin Svinhufvudin kronologiaan ja nostin sieltä ensimmäisen eduskunnan valtasuhteet. Vaikeus "onko tässä kaikki" -tarkasteluissa on, että meillä on jo erikseen artikkelit Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen itsenäisyysjulistus, Suomen sisällissota ja Itsenäisen Suomen historia. Häikiö et al., listaavat yksityiskohtaisesti urheilutapahtumia; vaikea sanoa paljonko olympialaismatka ja TUL:in lehti vaikuttivat kansallistunteeseen. Manninen et al., seuraavat paljon maailmanpolitiikkaa; tästä keskusteltiin myös Suomen sisällissodan vertaisarvioinnissa. Pitäisikö ajallisesti aloittaa 1700-luvulta; Häikiö aloittaa 1863 ? Lupaava-keskustelussa Hartz kaipasi lisää kontekstia ja sisällissotaa, Ukas enemmän Venäjästä irtautumista. --Tappinen (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 07.56 (EEST)
Pitäiskö olla osionsa siitä, miten itsenäistymistä on muisteltu ja kunnioitettu. --PtG (keskustelu) 10. toukokuuta 2016 kello 08.37 (EEST)
Meneekö helposti trivialuetteloksi ? Ajatteletko niinku itsenäisyyspäivä, SITRA, Itsenäisyyden kuusi ? --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2016 kello 08.42 (EEST)
Minusta ajallinen rajaus on nyt hyvä, suurin piirtein valtalaista Tarton rauhaan. Itsenäistymisen "muistelusta ja kunnioittamisesta" riittänee kansallisten symbolien lisäksi maininta itsenäisyyspäivän vakiintumisesta ja määräämisestä liputuspäiväksi. Sisällissodasta voisi olla pari riviä enemmän, ainakin Kansanvaltuuskunta olisi hyvä mainita, koska olihan siinä tavallaan toinen vaihtoehto tai käsitys itsenäisestä Suomesta. Nyt on aika kategorisesti vain sanottu, että punaiset kapinoivat hallitusta vastaan.--Tanár 12. toukokuuta 2016 kello 22.53 (EEST)
Lisäsin nuo edellä mainitsemani asiat artikkeliin, mutta sisällissodasta voisi kyllä olla vielä enemmänkin.--Tanár 13. toukokuuta 2016 kello 09.23 (EEST)

Lisäsin vielä maininnan eduskuntauudistuksesta 1906.--Tanár 13. toukokuuta 2016 kello 10.03 (EEST)

Tekstin mukaan Saksa tunnusti Suomen 6.1., mutta luettelon mukaan jo 4.1. Jossakin muodossa olisi mielenkiintoista olla luettelo kaikista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista tunnustamispäivän mukaan, koska nyt luettelo päättyy vuoteen 1919. Onko esimerkiksi ollut maita, joissa Suomi olisi tunnustettu vasta paljon myöhemmin? Artikkelin mukaan Neuvosto-Venäjä tunnusti kansanvaltuuskunnan lailliseksi hallitukseksi sisällissodan aikana, mutta missä vaiheessa siellä alettiin tunnustaa sodan voittanut osapuoli? Sulkeissa olevan Stolbovan rauhaa koskevan kohdan voisi ottaa pois. Inkerinmaata ei liitetty Suomeen, joten on selkeintä sanoa, että rajaksi tuli Petsamoa vaille Suomen suuriruhtinaskunnan siihenastinen raja. --Raksa123 (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Tässä on pari asiaa mitkä ihmetyttää. Vähäisempi lienee itse asiassa se että bolsevikit olivat saaneet vallan Venäjällä sodanvastaisuudella, äärivasemmistolaisuudesta en tiedä, itsekin lienen äärivasemmistolainen kun kannatan julkisen talouden pitämistä kansallisissa käsissä, joten siitä en oikein voi sanoa, mutta varsinaisesti leninismiä en ole tunnustanut 25 vuoteen. Isompi asia on ns. Pietarin kortti, jota porvarien oikeistosiipi käytti valtalain merkityksen kumoamiseen ja Kerenskin oikeuteen hajottaa eduskunta. Kysymys on monimutkainen, kun sosialidemokraatit osallistuivat väärin hajoitettuihin vaaleihin häviten ne. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 23.05 (EEST)

Toinen teollinen vallankumous[muokkaa wikitekstiä]

Teollisen vallankumouksen jatko-osa olisi kommentointikunnossa. Olen ollut aikalailla yhden lähteen varassa, mutta ymmärtääkseni Schönin kirjaa arvostetaan. Vilkapi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Taitaa olla hieman vaikea pala, kun ei tule kommentteja, joten avataan hieman aihetta. Kun 1700-luvun puolessa välissä alkanut teollinen vallankumous laittoi ensimmäisen sadan vuoden aikana "lumipallon vyörymään" Englannissa, niin toisessa teollisessa vallankumouksessa seuraavan sadan vuoden aikana muodostui "lumivyörynä" teollinen yhteiskunta suunnilleen nykyisessä muodossa kattaen Länsi-Euroopan, pohjois-Amerikan ja Japanin. Tässä artikkelissa kuvataan esimerkiksi Yhdysvaltain teollistuminen laajemmin kuin varsinaisessa pääartikkelissa, jossa on myös aikalailla eri näkökulma. Näiden osioiden yhdistäminen voisi olla hyvä asia. Mahdollisesti myös vastateollistuneiden maiden voimantunnossaan tekemä siirtomaiden kaappaus sekä muun maailman alistaminen ja jako voisi olla artikkelin lopussa seurauksena teollistumisesta.Vilkapi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 21.37 (EEST)
Mielenkiintoinen aihe ja artikkeli. Aika paljon pieniä kirjoitusvirheitä. Cotton gin linkki saisi olla sininen. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 19.30 (EEST)
Cotton ginistä on nyt oma artikkeli. Tein kirjoitusvirheiden korjauksen siirtämällä tekstin openofficeen, jossa on oikoluku, ja sitten palautin tekstin wikiin. Kymmeniä kirjoitusvirhettä sain korjattua. Toivottavasti lukeminen on nyt helpompaa ja tulee enemmän kommentteja. Vilkapi (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 20.51 (EEST)
Hyvä! Olen kuullut sanan "loukutuskone", olisiko sama vai eri kuin cotton gin ? Muita yksityiskohtia: Teräksen aikakaudessa kerrotaan "Euroopan puolella..." mikä oli vastapuoli ? Britanniako, tuo saari Euroopan lähellä ? Silloin voi sanoa "Manner-Euroopan...". Tässä kohti kieli vielä onnahtaa "Ensimmäisenä teollisuustuotteena vaihdettavuuden hyväksikäytössä oli aseteollisuus, kuten Colt. Seuraava kohde vaihto-osille oli ompelukoneet." Johdanto-niminen kappale arveluttaa, olisko enemmänkin "Taustaa" tai "Vallankumousta edeltävät tapahtumat". Artikkelin johdannossa voisi nimittäin olla koottuna kaikki keskeiset tekijät joita on ripoteltuna eri kappaleisiin: (Standardointi, mittatarkkuus ja vaihdettavuus olivat toisen teollisen vallankumouksen ominaisia piirteitä. ... tieteen ja teollisuuden vuorovaikutus oli yksi toisen teollisen vallankumouksen oleellisia piirteitä. ... ). en ymmärrä millä mittarilla "Ranska oli tasaväkinen Englannin kanssa ". "Lisäksi säädettiin yhtäläiset perintöoikeudet,.." olisi selkeämpi jos lisäsisi "veljesten" vai "sisarusten". Minulle ei ole selvää miksi "jeans" on esimerkki standardoiduista ja vakiolaatuisista tuotteista ? --Tappinen (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 21.16 (EEST)
Etsin laajasti hyvää suomennosta cotton ginille. Lähde sanoi, että gin olisi väännös sanasta engine, mutta minusta se ei kuulosta uskottavalta (sanakirja valottaa tarkemmin eli 1200-luvun vanhasta ranskankielen sanasta "engin", josta on tullut sekä engine-kone ja gin -sanat). Sanakirjan mukaan gin tarkoittaa joko gini-juomaa (latinan genever eli suomeksi katajan mukaan) tai ansaa ja merkitys ansa ("engin" peruja) kuulostaa ihan loogiselta Cotton ginin suhteen, jossa puuvillan siemenet jäävät nalkkiin ja saadaan erilleen. Cotton ginin käännös voisi siten olla "puuvillaloukku". Pellavan korjuu ja muokkaus-artikkelissa on pellavalla valmistusvaihe, jota sanotaan loukutukseksi. Siinä pellava kuituja vedetään pellavaloukun läpi samalla kuin niitä hakataan kuoriosien irrottamiseksi. Nämä pellavan ja puuvillan käsityövaiheet ovat olleet aikoinaan laajasti tunnettuja ja tarkasti nimettyjä, joten en oikein uskaltanut omia käännöksiä käyttää. Kommentit toinen teollinen vallankumous-artikkelin suhteen palautuvat ongelmaan, kuinka paljon olettaa muiden tietävän ennakolta ja kirjoittaja on aina hieman sokea tästä ilman palautetta. Käyn nuo kohdat läpi. Vilkapi (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 22.18 (EEST)
Englantilais-suomalainen tekniikan ja kaupan sanakirja vuodelta 1960 (täällä) ehdottaa myös puuvillaloukkua. --Ukas (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 16.05 (EEST)
Olen lukenut artikkelin pariin kertaan, enkä oikeastaan keksi ihmeempiä parannusehdotuksia. Aika lailla kaikki, mitä aiheesta mieleen tulee käsitellään artikkelissa. Yksi liittyvä kehityskulku mistä voisi jonkin verran mainita on tietysti Osmanien valtakunnan jääminen teollistumisen kelkasta johtuen kulttuurisesta eristäytymisestä ja vanhentuneista yhteiskuntarakenteista, mikä käytännössä suuressa kuviossa tarkoitti tämän vanhan suurvallan nopeaa loppua. Osmanit kyllä havaitsivat ongelman aikanaan tarkastikin, mutta mitkään toimet joihin he käytännössä pystyivät eivät olleet riittävän nopeita ja tehokkaita. Sitten, Lennart Schönin kirjaa en ole lukenut, mutta vilkaisin pari arvostelua ja sekä herra että teos ovat ilmeisesti molemmat hyvin arvostettuja täällä ja muualla, joten en näe yhden kirjan varassa olemista niin hirveänä ongelmana - tietystikään ei haittaisi jos toinenkin löytyisi rinnalle. --Ukas (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 12.54 (EEST)
Mikä on artikkelin alussa olevien kahden viivadiagrammin suhde artikkelin aiheeseen, joka on teollisuus? Kumpikin kuvaa kansantuotteen kehitystä. Ensimmäisessä kaaviossa näkyy jotain (selittämättömiä) muutoksia 1800-luvun loppupuolella, mutta toisessa ei mitään. --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 13.03 (EEST)
Noissa viivadiagrammeissa kerrotaan aika selkeästi, mitä teollinen vallankumous sai aikaan. 1700-luvun lopulle Kiina ja Intia olivat maailman tuotannollisia keskuksia ja 1800-luvulla osat keikahtivat ympäri, Eurooppa otti johtoaseman. Kiina on nyt nousussa ja se on jo kolmannen teollisen vallankumouksen aihe. 1800-luvulla teollistuneet maat ovat vieläkin rikkaimpien joukossa. Vilkapi (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 17.27 (EEST)

Suomen puolustusvoimat[muokkaa wikitekstiä]

Kiivastakin keskustelua herättänyt artikkeli, jota on viime aikoina lähteistetty pieteetillä. Olisko jonaikin päivänä ainesta hyväksi ? --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 21.58 (EEST)

Kritiikki-osio on hajanainen enkä näe sitä nykymuodossaan kovin tarpeellisena artikkelille, mutta tästä oli eriäviä näkemyksiä. --Thi (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.01 (EEST)
Minäkin näen tuon kritiikkiosion aika turhana puolustusvoimien artikkelissa. Esimerkiksi en-wikin Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimia käsittelevät artikkelit eivät sisällä minkäänlaista erillistä kritiikkiosiota. Tässä tullaan taas siihen, kuinka paljon vähemmistönäkökannoille tulee antaa näkyvyyttä. Tuosta osiosta paistaa vahvasti läpi aseistakieltäytyjäpiirien ja asevelvollisuutta vastustavien näkökanta, mikä on kuitenkin aika pienen vähemmistön kannattama. Eihän Maa-artikkelissakaan esitellä vähemmistöä edustavan Flat Earth Societyn mielipiteitä. --Msaynevirta (k · m) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.35 (EEST)
Relevanttia ja lähteistettyä kritiikkiä ei ole syytä poistaa. Taloustieteilijöiden ja kansanedustajan näkemykset ovat merkityksellisiä. --Roopeluhtala (keskustelu) 21. huhtikuuta 2016 kello 23.57 (EEST)
Käyttäjä Msaynevirta on sitä mieltä, että Kritiikki ja Maanpuolustuskyky & tahto -kappaleet eivät kuulu artikkeliin, sillä ne edustavat hänen mielestään marginaalinäkökantoja. Taloustieteilijöiden, kansanedustajan, Maanpuolustuskorkeakoulun professorin ja Ruotsin puolustusvoimien komentajan näkemykset eivät kuitenkaan edusta marginaalia. Wikipedian NPOV-ohjeen [1] mukaan näkemykset kuuluvat artikkeliin, jos niitä edustaa vähintään merkittävä vähemmistö josta on mahdollista nimetä näkyviä tukijoita: "If a viewpoint is held by a significant minority, then it should be easy to name prominent adherents". Koska kappaleissa esitetyille näkemyksille löytyy näkyviä ja asiantuntevia tukijoita, kyseessä on vähintään merkittävä vähemmistö eikä Flat Earth Societyyn verrattava hyvin pieni/merkityksetön vähemmistö. Mielestäni kyseiset kappaleet siis kuuluvat artikkeliin. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 00.19 (EEST)
Asevelvollisuutta koskeva kritiikki ei oikein kuulu tähän artikkeliin. --Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.18 (EEST)
Kyseessä ei ole asevelvollisuutta koskeva kritiikki, vaan Puolustusvoimia koskeva kritiikki. Puolustusvoimien kritisoiminen jonkun agendan ajamisesta, oli kyseessä sitten asevelvollisuuden säilyttäminen tai joku muu agenda, on nimenomaan Puolustusvoimien kritiikkiä. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.46 (EEST)
Olen samaa miletä Roopeluhtalan kanssa siitä että lähteistetylle krittikille on sijaa artikkeleissa, mutta samaa mieltä myös Htm:n kanssa siitä, että esitetty kritiikki ei ainakaan kaikilta osin koske Suomen puolustusvoimia, vaan ehkä enneminkin Suomen puolustuspoliittista linjaa. Pitäisikö tehdä pääartikkeli "Suomen puolustuspolitiikka" ? --Tappinen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.50 (EEST)
Tappinen, tarkennatko mikä osa kritiikistä ei koske Puolustusvoimia? --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.55 (EEST)
Maanpuolustuskurssi on jotain jonka PV järjestää mutta ei omasta aloitteestaan, ja sama kritiikki on jo sen omassa artikkelissa. Toisaalta tässä artikkelissa voisi olla tämä jos ei ole liian resentistä. EDIT Täsmennän vielä että Tiainen kritisoi sitä että maanpuolustuskursseja järjestetään ylipäänsä, ei niinkään sitä miten PV sen tekee ylhäältä annetuissa raameissa. Ja sama koskee vähän tuota asevelvollisuusasiaa, PV osallistuu keskusteluun mutta joku muu toivottavasti päättää, miten Suomen puolusttus hoidetaan. Jos olisi se puolustuspolitiikka-artikkeli, molemmat kannat voisi esittää siellä. Käviskö tällainen ? --Tappinen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 08.00 (EEST)
Eikö Tianen kritisoi enemmänkin maanpuolustuskurssin sisältöä (jota kutsuu aivopesuksi), kuin sitä, että kurssi ylipäätään järjestetään? Mielestäni Kritiikki-osio kuuluu artikkeliin, nythän se oli selvästi eroteltu muusta tekstistä kuten ohjeissa suositellaan: Ohje:Artikkelin rakenne. Käyttäjän Seegge näkemykset aiheesta ovat myös tervetulleita. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 08.13 (EEST)
Artikkeliin Suomen puolustusvoimat ja Asevelvollisuus Suomessa voidaan laittaa neutraalisti käsitellyt faktatiedot ja siirtää kritiikki ja keskustelu artikkeliksi Keskustelu asevelvollisuudesta Suomessa (tai jokin vastaava nimi). Siis samaan tapaan kuin on artikkelit geenimuunneltu organismi ja GMO-keskustelu. --Raksa123 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 17.07 (EEST)
Aloitin artikkelin Keskustelu Suomen puolustusvoimista. EDIT Sen osio "Keskustelua naisten varusmiespalveluksesta" on malli siitä millaisia lähteitä toivoisin löytyvän: jälkikäteen tehty yhteenveto että puolustajat olivat tätä ja tätä mieltä ja vastustajien argumentit olivat nämä ja nämä. --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 19.59 (EEST)
Olen laajentanut pääartikkelia siinä määrin että halusin jo kokeilla tämän artikkelin muokkausta. --Tappinen (keskustelu) 27. huhtikuuta 2016 kello 18.53 (EEST)
Artikkeliin olisi hyvä saada osio historiasta ja lyhyet osiot kolmesta asehaarasta. Historia-osiossa voisi myös sitten käsitellä jollain tasolla tuota vuoden 2015 pv-uudistusta. Tuota aika resentististä maanpuolustustahto-osiota pitäisi myös kehittää jos se halutaan säilyttää artikkelissa. Nykyisellään sen tiedot ovat todennäköisesti viiden vuoden kuluttua aika käyttökelvottomia, kun asiaa käsitellään vain parin vuoden aikavälillä. --Msaynevirta (k · m) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.44 (EEST)
Aloitin tuon lyhyen kappaleen kolmesta asehaarasta. Historian voisi varmaan rakentaa tuon nimihistoria-kappaleen ympärille. Samaa mieltä puolustustahdosta ja kritiikistä, mutta ajattelin ensin kuunnellä yhteisön mielipiteitä. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 23.00 (EEST)
Aloitin nyt historiakappaleenkin. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 23.20 (EEST)
Jonain päivänä toivottavasti. Ensihuomiona johdanto pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan, sinne ei kuulu ainakaan tuollainen kuvaluettelo puolustusvoimien haaroista eikä noin tarkkaa tilastointia varusmiespalvelusta. Se toki kannattaa ehkä kirjoittaa ajan kanssa myöhemmin, kun muuten on saanut sisällön kuntoon. Lisäksi tärvittaisiin asehaarojen lisäksi osio organisaatiorakenteesta, puolustusvoimien alaisuudessa toimivat kuitenkin mm. Sotilaslääketieteen keskus, logistiikkalaitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. --PtG (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 09.12 (EEST)
Aloitin organisaatiokappaleen ja siirsin kuvat sinne. Viime vuoden organisaatiouudistuksen takia tuolla on punalinkkejä. Huomaan myös että todella monissa alan sivuissa wikipediassa on korjausmallineita. Vuoden 2008 organisaatiouudistusta esitelläään uuten aasiasna... Onkohan tämä ollut viikon kilpailun aihepiirinä ikinä ? --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 09.54 (EEST)
Pitäisköhän tuo seuraavassa osiossa oleva Puolustusvoimien rakenne -malline muuttaa sellaiseksi, jossa olisi järkevästi myös kaikki laitokset. --PtG (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 10.26 (EEST)
No pitäisi tietysti, ehkä vasta sitten kun tämän artikkelin organisaatiokappale on valmis. --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
@Tappinen: Johtamisjärjestelmäkeskuksesta oli jo artikkeli, siirsin sen sinun aloituksesi päälle. Vielä puuttuvan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen neljästä edeltäjästä[2] meillä on artikkelit Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos ja Merivoimien tutkimuslaitos, mutta tässä tapauksessa pitänee tehdä kokonaan uusi artikkeli. –Kooma (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 10.45 (EEST)
Hieno juttu, etsin vain luokasta Puolustusvoimat. --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
Historia-osuus tökkii kielellisesti eikä ole vielä oikein fokuskaan löytynyt. Pitäisi olla yhtenäinen taso, millä historia etenee, ei poikkeiluja esim. yksittäisiin hankintoihin (panssarilaivat, lentokoneet). --Juha Kämäräinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.59 (EEST)
Tuo on haastavaa, kun pääartikkeliksi merkitsemäni Suomen asevelvollisuuden historia on hivenen eri aiheesta. Nyt jos koskaan, hyvät lähteet olisivat tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 20.30 (EEST)
Minulla on jonkin verran ilmavoimia käsittelevää kirjallisuutta. Lukemistani kirjoista suosittelisin ehkä eniten Suomen ilmavoimat 90 vuotta -kirjaa, Suomen ilmasodan pikkujättiläistä ja Valtion lentokonetehtaan historia -kirjasarjaa. Pikkujättiläinen käsittelee hyvin ilmavoimien historian toisen maailmansodan loppuun ja lentokonetehtaan historia -sarja menee syvemmin myös ilmavoimien ja koko asevoimien rakenteisiin. Myös Suomen ilmavoimien juhlavuosijulkaisut, kuten tuo viimeisin ilmavoimat 90 vuotta antavaa hyvän yleiskuvan asehaaran toiminnasta ja historiasta. Myös vanhempi Suomen ilmavoimat 1918-1968 on ihan käypä teos, mutta painottaisin uudempaa tuotantoa pääartikkelin historiaosion materiaalina. En kyllä tiedä sitten olisiko tähän joku vielä parempi kokoomateos, mutta nämä näkisin oman kirjahyllyni parhaiten aiheen käsittelyyn soveltuvina kirjoina. --Msaynevirta (k · m) 17. huhtikuuta 2016 kello 22.20 (EEST)
Minusta kuulostaa että nuo olisivat enemminkin "ilmavoimat"- tai "ilmavoimien historia"-artikkelin kuin tämän artikkelin lähteitä. --Tappinen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.07 (EEST)
Jep, mieluummin koko puolustusvoimia käsittelevää kirjallisuutta. Täytyy käydä tutkimassa kirjastoa lähipäivinä. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.13 (EEST)

Haluaisin kysyä kumpi commonscat-linkki on mielestänne parempi:

Military of Finland, koska se on linjassa Commonsin muiden asevoimaluokkien kanssa. Tuo Defence Forces of Finland -luokka vaikuttaa virheelliseltä luokalta, jonka voisi muuttaa ohjaukseksi tuohon Military of Finland -luokkaan. --Msaynevirta (k · m) 26. huhtikuuta 2016 kello 23.57 (EEST)

Tulee ekana mieleen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö-osio pitäisi poistaaa tästä kokonaan, siitä voisi tehdä oman artikkelinsa, johon voisi tehdä lyhyen linkin. Mielestäni se ei liity puolustusvoimiin. --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 01.53 (EEST)

Otsikon perusteella olisin ollut kansaasi samaa mieltä mutta sitten katsoin sisältöä ja se olikin Puolustusvoimien järjestämää toimintaa. Sitten katsoin viitteisiin ja sisällössä olikin paljon sellaista joka ei perustunut merkittyihin lähteisiin. Muokkasin siis aika paljon. --Tappinen (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 00.02 (EEST)

Elokuvavuosi 2016[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvavuosi-artikkeleihin pitäisi saada jonkinlainen ohje siitä, että mitä elokuvia niihin listataan ja millä ensi-iltapäivämäärällä. Tästä käytiin dialogia viime vuoden artikkelin puolella, mutta keskustelu jäi kesken. Pyydänkin siis apua näiden (varsinkin 2015 ja 2016) artikkelien selkeyttämisessä, sillä nyt elokuvia on listattu milloin milläkin ensi-iltapäivällä. --URunICon 15. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Kai tärkeimmät elokuvapalkintotapahtumat pitäisi tapahtumat-osiossa mainita ainakin lyhyesti, vaikka niissä edellisvuoden elokuvia palkittiinkin. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EEST)
Eikö olisi parempi pitää ne sen vuoden artikkelissa, joiden elokuvia palkitaan? Esim. vuodessa 2015 on lueteltu vuoden 2016 alussa järjestetyt palkinnot ja vuodessa 2016 tulee olemaan vuoden 2017 alussa järjestetyt gaalat jne. --URunICon 31. maaliskuuta 2016 kello 15.57 (EEST)
Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma, ja johdannossahan sanotaan että tämä artikkeli käsittelee "elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia". Myös enkkuwikin artikkelissa on elokuvatapahtumien kalenteri palkintogaaloineen. Eikä niissä gaaloissa vain edellisen vuoden elokuvia palkita, vaan myös esim. elämäntyöstä koko uran ajalta. Lisäksi niissä tapahtuu muutakin kuin palkintojen jakamista. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.03 (EEST)
Savirin linjoilla, elokuvavuoteen 2016 kuuluvat vuoden aikana järjestetyt tapahtumat. Tuon artikkelin tarkoituksena on kuitenkin kertoa elokuva-alan tapahtumista vuonna 2016, jollainen Oscar-gaala 2016 on. --PtG (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.07 (EEST)

Saataisiinko tästä jotain keskustelua aikaiseksi siitä, että mitä leffoja ja millä ensi-illalla niitä ruvetaan listaamaan? Mainitaanko esim. suomalaiset elokuvat yhdessä isojen jenkkileffojen kanssa vai erikseen? Entä listataanko vain ne, jotka ovat päässeet Suomeen levitykseen vai muutkin? --URunICon 19. huhtikuuta 2016 kello 18.33 (EEST)

Luettelo Oasiksen kappaleista[muokkaa wikitekstiä]

Suositelluksi, pohjamalliksi muille samankaltaisille luetteloille. --URunICon 24. helmikuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Värejä voisi aika reilusti haalentaa. Niin sanotun päälähteen puuttuminen vähän harmittaa, mutta menee tämä tälläisenäkin itselle. Punaiset linkit sinisiksi. Ealdwulf (Talk) 25. helmikuuta 2016 kello 18.36 (EET)
Muakin häirittee päälähteen puuttuminen. Nythän tässä herää kysymys, että "onko kaikki tässä?", ja jos on niin "mistä me tiedämme että tässä on kaikki?". Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.15 (EET)
Lisäksi tuo allmusic.comin listaus on mitä on, heti alkupäästä löytyi kappale mikä ei ole yhtyeen. Toisin sanoen se ei siis kelpaa päälähteeksi. Ealdwulf (Talk) 25. helmikuuta 2016 kello 19.20 (EET)
Enkkuwikissä sama luettelo on nimellä "Luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista". Ehkä tämänkin nimessä pitäisi olla sama tarkennus, sillä esim. "Helter Skelterin" kutsuminen Oasiksen kappaleeksi näyttää oudolta. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.21 (EET)
Miks me muuten taivutetaan "Oasiksen"? Eikös sen pitäis olla "Oasisin"? :) Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.43 (EET)
Olin juuri kysymässä samaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 16.05 (EET)
Eikö yleensä -is-päätteisten lainasanojen genetiivit taivu näin? [3] --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 16.41 (EET)
Nyt kiinnostaa: mihin kohtaan viittaat tuossa pitkässä linkissäsi? Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 16.58 (EET)
Katso "Tiivistelmä s-loppuisten nimien taivutuksesta". Sieltä esim. nuo "Iiris -> Iiriksen" ja "Isis -> Isiksen". --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 17.27 (EET)
Käsittääkseni Oasis ei ole kumpaakaan noista poikkeuksista. Se ei ole "suomen kieleen mukautunut, yleislainoihin rinnastettava nimi", eikä "antiikin is-loppuinen nimi". Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.41 (EET)
Wikipedian ulkopuolisista lähteistä (joihin tuo ohje varmaan perustuu) muistelen täsä olleen ohjeita kirjassa Kielitoimiston nimiopas (jos nyt muistin nimen oikein) ja sielläkin ohje taisi olla juuri se, että että vain antiikin erisnimet taipuvat noin, mutta eivät yleensä nykykielten.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.51 (EET)
Tämä ei mikään konkreettinen todiste ole, mutta jos vertaa Googlen selaushakua, niin "Oasiksen" tuottaa noin 4 000 tulosta enemmän kuin "Oasisin". --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 18.19 (EET)
...ja kun kattoo sitä oikeata google-tulosta, eli vertaa viimestä hakutulossivua, niin oasisin "voittaa" muutamalla osumalla. Eli se siitä. Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 18.56 (EET)
Mitä "oikeata" tulosta? Tarkoitatko tulosta ilman lainausmerkkejä, joka ottaa mukaan kaikennäköisiä tuloksia? --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 19.47 (EET)
ihan perusasioita: mene hakutuloksen viimeiselle tulossivulle ja katso kuinka paljon hakutulossivuja oikeasti on. Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 19.50 (EET)
Ei pidä paikkaansa. Google ei vaan yritäkään luetella kaikkia hakutuloksia. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 19.03 (EET)
Itsekin ajattelin tuota siirtämistä, koska tosiaan lista sisältää myös covereita. Haalentamista koskien, onko jokin tietty värisävy mielessä? Muuten, pitäsikö yhtyeen livealbumilla esittämät coverit lisätä, esim. ”Hey Hey, My My”? --URunICon 25. helmikuuta 2016 kello 20.28 (EET)

En tiedä miten muut, mutta ensisilmäyksellä näytti että osa kappaleista on kuollut. Piti hakea selityskenttä, ennen kuin selvisi. Itse varaisin tuon ristin (tai daggerhan se taitaa virallisesti olla) muuhun tarkoitukseen. Ehkä joku muu symboli olisi parempi. --Otrfan (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.07 (EET)

Mitä tarkoitat kuolleella? Daggeria (†) oon itse käyttänyt yleisesti monessa muussakin luettelossa. EDIT: Aa, nyt kekkasin että meinaat juurikin tuota ristiä kun viittaat kuolemaan. --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 17.26 (EET)

Alkuun voisi laittaa myös jotain "Tämä on luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista" tms. —kallerna (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Oon mennyt tuolla enwikin hyvällä ohjeella, jossa kehotetaan olemaan laittamasta toistoa luetteloartikkelin alkuun. Ehkä koko artikkeli tulisi siirtää nimelle "Luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista". Mitä mieltä? --URunICon 1. maaliskuuta 2016 kello 15.56 (EET)
Suomiwikissä on ymmärtääkseni ollut tapana laittaa tuo teksti alkuun. En siirtäisi artikkelia, nykyinen nimi helpompi loytää, joskin alkutekstissä pitää tarkkaan kertoa mistä on kyse. Tästäkin syystä laittaisin alkuun tuon tekstin. —kallerna (keskustelu) 4. maaliskuuta 2016 kello 15.10 (EET)
Kyllä kunnon johdanto on hyvä olla kuten muissa suositelluissa luetteloissa eg. Luettelo Marvel Cinematic Universe -elokuvien näyttelijöistä ja Luettelo televisiosarjan Salaiset kansiot jaksoista. Tämän artikkelin "Kappaleet"-osiossa on tuo lause "Ohessa luettelo yhtyeen levyttämistä kappaleista", eikö se riitä? --URunICon 4. maaliskuuta 2016 kello 15.34 (EET)

Turku[muokkaa wikitekstiä]

Vanha SA arviointiin. Tyypilliset ongelmat toistuvat, artikkelin viitteistys on nykyvaatimuksiin nähden puutteellinen ja iso osa lähdeviitteistä kuolleita linkkejä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Jos joku innostuu artikkelia merkittävämmin kehittäämään, mieleeni tuli muutamia kehitysehdotuksia. Viitteistyksen korjaamisen lisäksi artikkeli vaatisi varmasti kokonaisvaltaisen läpi lukemisen, jonka jälkeen ei niin keskeistä tietoa voisi karsia IMO aika rankalla kädelläkin. Esimerkiksi historia- ja kuntaliitokset-osiot rönsyilevät melkoisesti, ja osioiden karsinta voisi olla aiheellista. Karsitut tiedot pitäisi tietenkin sisällyttää pääartikkeleihin. Myös arkkitehtuuri- ja puisto-osioiden yhdistämistä ja tiivistämistä voisi harkita. Artikkelin lopussa on myös turhan laaja kuvagalleria, joita varten on olemassa ihan oma wikiprojekti, Commons. Galleria tulisi esitellä Commonsin puolella, ja tämä Wikiartikkelin galleria tulisi karsia tärkeimpiin kuviin (tai siirtää kokonaan Commonsiin). --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Muistaessani pikainen huomio, että kartasta Turun kaupunginosista puuttuu muutama kaupunginosa numeroinnin lopusta. Kaupungin nettisivuilla oli kai täydellinen kartta. Kuntaliitosselvityskarttta resentistisenä ei ehkä nykytilanteessa taida puolustaa paikkaansa itse kaupungin artikkelin kuvituksessa varsinkin kun se jo sisältyy aiheen pääartikkeliin. Jos joku jaksaa väkertää karttoja, niin Lounaispaikka on tainnut julkaista Turun alueliitosdatan avoimena datana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Budapest-artikkelin äänestyksessä mainittiin että tästä puuttuu infrastruktuuri: esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamosta, Turku Energiasta ja Turun jätteenpolttolaitoksesta asiaa. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Mitä noille kuolleille linkeille voi tehdä jos korvaavaa lähdettä ei löydy? --Vnnen (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.30 (EET)
Paras olisi tietty etsiä tuore lähde samasta aiheesta ja muuttaa teksti sen mukaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 20.46 (EET)
Artikkeli kärsii mammuttitaudista. Historia on levinnyt melkein joka osioon: puistot-osiosta yli 80 prosenttia on historiaa ja jopa ilmasto-osiosta puolet on historiaa. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.18 (EET)
Monia osioita voisi kyllä rankasti karsia, esimerkiksi puistojen, liikenteen ja kuntaliitosten historiaa voisi helposti supistaa. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.28 (EET)
Karsittaessa tulisi muuten hyvin kirjoitetut ja relevantit osuudet siirtää pääartikkeli-mallineella linkitettynä omiksi artikkeleikeen tai osaksi muita artikkeleita, jos ne eivät jo ole myös omina artikkeleinaan tai muiden artikkelien osuuksina. Joskus ennen tätä vertaisarviointia artikkelin kirjoitettiin pitkä osuus uskonnosta Turusta, joka sitten karsittiin. Tähän reagoin silloin siirtämällä osuuden omaksi artikkelikseen. Noin yleisesti luulen, että kun laatuarvionnissa tulee uusia kierroksia, niin tämä tiivistys ja jakaminen saattaa olla eräs uusintakierosten teema.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)
Tiivistin puistot pääartikkelin avulla. Kuntaliitokset on pahempi kun niistä on jo pääartikkeli... Aloitan infraa. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 19.22 (EET)
On tästä artikkelista vieläkin kai yli puolet historiaa, siis historia-osion ulkopuolellakin, mikä on minusta aivan liikaa kun Turun historia -artikkelikin on olemassa. Moni asia kuvataan liian yksityiskohtaisesti, esimerkiksi tapahtumat- ja urheilu-osiossa. --Savir (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 11.07 (EET)

Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Commonsista löytyy huomattavasti laajempi galleria kaupunkiin liittyvistä kuvista. --Msaynevirta (k · m) 15. maaliskuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Mitä lähteisiin tulee, siellä oli aikoinaan kaupungin oman infon lähde, johon tiedot oli saatu Wikipediasta. Jospa siellä ei nyt olisi sellaisia. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 14.01 (EET)

Koulutus-osiossa on paljon vanhentunutta tietoa, mitäkuvastaa myös se että lähdelinkit ei toimi. Ja on se aika laajakin. Olisiko maton alle lakaisemista siirtää vanhentuneet pääartikkeliksi ? --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 09.56 (EEST)

Tiivistin todella rajusti ja siirsin kaiken pääartikkeliin. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 22.36 (EEST)

Arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluessa, jos tänne ei tule kommentteja tai artikkeliin merkittäviä muutoksia. Menee SA-statuksen poistoäänestykseen, jos kenelläkään ei ole kiinnostusta puutteellisen viitteistyksen, vanhentuneiden linkkien ja artikkelin kokonaisvaltaisen läpilukemiseen ja rankkaan karsintaan. Jatkokehityksen kannalta artikkelin tavoitekooksi voisi asettaa alle 100k tavua. -- –Kommentin jätti Msaynevirta (keskustelu – muokkaukset) 6. toukokuuta 2016 kello 15.56‎

Artikkelitekstin koko on jo alle 100k tavua, mikä ei ole liian paljon tämänkaltaiselle laajalle aiheelle ja päinvastoin artikkelin kokoa pitäisi kasvattaa sillä siitä puuttuu useita oleellisia asioita. –Makele-90 (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 23.19 (EEST)
Ehdottaisin, että kehitys toteutettaisiin uusien pääartikkelien luomisen ja vanhojen laajentamisen puitteissa. Turku-artikkeli palvelisi tällöin huomattavasti paremmin aiheesta yleistietoa hakevaa lukijaa, kun kaikkia yksityiskohtia ei esitellä itse artikkelissa, vaan niitä käsittelevissä pääartikkeleissa, joissa aiheisiin voi tutustua tarkemmin. Muutamat artikkelin osiosta rönsyilevät aika lailla (esim. nuo kuntaliitokset). Tähän artikkeliin voisi lisätä myös ilmastotaulukon. --Msaynevirta (k · m) 20. toukokuuta 2016 kello 02.19 (EEST)
Artikkelissa on yhä todella paljon toisarvoista detaljitietoa, kuten kuntaliitosten selvitysmiehet, ministeriön lausunnot, maahanmuuttajien syrjäytymishankkeet, vuoden 2007 Talouselämä-lehden kuvailut, Turussa tehtyjen risteilyalusten nimiluettelot, loputtomat prosenttiluvut desimaaleineen, Ukkopekka-höyrylaiva, Turkuun tulevan tien kuvailu keskiosiltaan kaksiajorataiseksi eritasoliittymin varustetuksi väyläksi, vuoden 2009 asiakaskyselyt, Turku Energian itsestään selvät tuotteet sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys, lakkautettu jätteenpolttolaitos, pitkät ja vanhentuneet jaarittelut ystävyyskaupunkitoiminnasta, itsestään selvyyksiä kuten "Turussa toimii erilaisia kulttuuria edistäviä yhdistyksiä kaikilta sen saroilta elokuvasta urheiluun", Varsinais-Suomen maakuntaruoat ja leipätyypit, koko perheen kuntopyöräilytapahtumat ja viemäriputkessa kulkeva Sikaoja. –Kotivalo (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 15.43 (EEST)
Kuntaliitoksista on nyt sekä kohdassa Turku#Suomen itsenäistymisen jälkeen ja Turku#Kuntaliitokset. Kuntaliitosasiat voisi käsitellä pelkästään historiaosiossa ja laittaa sinne linkin pääartikkeliin Turun kuntaliitokset. Olennaisinta on mainita Turku-artikkelissa osakuntaliitokset Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta toisen maailmansodan tietämillä ja kokonaisten kuntien (Maaria, Kakskerta ja Paattinen) liitokset. Lisäksi voidaan lyhyesti mainita, mistä muista kunnista (Lieto, Rusko ja jostakin kunnasta Vepsän saari, katso [4]) Turkuun on liitetty pieniä alueita. Ystävyyskaupunkitoiminnan yksityiskohtainen kuvaus voitaneen siirtää itsenäistymisen jälkeiseen historia-artikkeliin. Turun väestö -artikkelin voisi myös luoda. Ruokakulttuurin voisi siirtää artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta, jos kyse on koko maakunnan eikä vain Turun ruokakulttuurista. Perustamisvuodeksi tietolaatikkoon voisi laittaa sen vuosiluvun, mitä kaupunki itse pitää perustamisvuotenaan ja minkä mukaan vietettiin esimerkiksi 775-vuotisjuhlia. Kaupunginosakartta pitäisi päivittää ja tehdä erillinen kartta suur- ja pienalueista, koska kaupunginosajako ei liity suuraluejakoon, vaan ne menevät osin päällekkäin. Suurimmasta uskonnollisesta ryhmästä eli luterilaisista voisi kirjoittaa pääartikkelissa vähän laajemmin luettelemalla Turun luterilaiset seurakunnat, niiden kirkkorakennukset ja Vasaramäen hautausmaan. Myös ortodoksinen kirkko on merkittävä rakennus mainittavaksi. Katso myös -osion voi poistaa, jos artikkeleihin on linkitetty jo edellä. --Raksa123 (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 12.59 (EEST)
Siirsin ruokakulttuurin artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta. --Msaynevirta (k · m) 22. toukokuuta 2016 kello 13.13 (EEST)

BTW[muokkaa wikitekstiä]

Eikö voisi tehdä jonkin järjestelmän, jolla botti korjaisi vanhentuneet numeeriset tiedot? Voisihan artikkelia silti kehittää normaalisti. Tämä kun on semminen asia että tulee eteen kaikissa nykymaailmaa kuvaavissa artikkeleissa. --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 02.13 (EEST)

Kaupunkien väkiluvut tulevat jo sellaisesta. --Tappinen (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 06.30 (EEST)