Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, äänestyksen päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Helsinki[muokkaa wikitekstiä]

Tästähän voisi tulla hyvä, eikö voisikin ? --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 16.40 (EET)

Katsoin lähteistyksen nopeasti läpi, 404:ää on jonkin verran ja lähdeviitteitä saisi olla myös paikoitellen enemmän. Nämä pitäisi laittaa statusta varten kuntoon. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2016 kello 18.26 (EET)
Kiitos. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 18.30 (EET)
Lisäsin nyt parikymmentä lähdettä, saman verran lähdepyyntöjä jäljellä. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 08.38 (EET)

Lappi[muokkaa wikitekstiä]

Taas yksi keskeinen artikkeli, jonka rajauksen haluaisin tuoda keskustelun alle. Mikä on turhaa, mitä pitäisi lisätä ? --Tappinen (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.07 (EET)

Ahvenanmaan maakunta[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 listalla tämä on nimellä Ahvenanmaa (nyt uo.). Tavoitteena hyväksi tai edes lupaavaksi. Aikaisempien kirjoittajien jäljiltä on kaikuja poliittisista agendoista. Mikä on turhaa, mitä pitäisi lisätä ? --Tappinen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 15.43 (EET)

"91,2 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, 5,0 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä 3,8 prosenttia" Saisiko näistä vähemmistökielistä ja -kansallisuuksia lisää tietoa. Mitä kaikkia kieliä Ahvenanmaalla puhutaan ja mikä on esim. kolmanneksi yleisin kieli.--Vesahjr (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 18.24 (EET)
Väestö-kappaleessa on käytetty painettuja lähteitä joita minulla ei ole. Laitoin kuitenkin jotain tilastotietoa vieraskielisistä sinne. EDIT löytyi: latvia ja romania. --Tappinen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 21.03 (EET)
Ålands statistik och utredningsbyrån sivuilta löytyy väestötilastoja. Viitteiden [41] ja [52] tiedot voisi yrittää päivittää, koska ne ovat vuodelta 2007. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 10.06 (EET)
Päivitin muotakin tuohon vuoden 2007 paperijulkaisuun perustuvia kohtia. --Tappinen (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 15.45 (EET)
Lisäilin vähän tietoja energiasta. Maantieto ja luonto käsitellään hyvin suppeasti. Koko artikkelissa mainitaan Saaristomeri vain yhdessä kohdassa, kartassa on siihen linkki. Erikseen mainitaan, että eläimistöstä puuttuvat kokonaan ilves, riekko ja susi. Tämä tieto on 1920-luvun tietosanakirjasta ja tätäkin kohtaa on Wikipediassa muutettu, kun kirjassa lukee lajit hirvi, ilves ja metso. Olisi siis varmaan myös tarkastettavaa siinä, että lähde vastaa tekstiä. Hirvi ainakin kuuluu nykyään Ahvenanmaan lajistoon, mahdollisesti satunnaisesti ja harvinaisena myös ilves. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 12.51 (EET)
Kiitos tarkkaavaisuudestasi. Voi olla että tätä kirjoitettaessa on ajateltu, että Ahvenanmaa ja Ahvenanmaan maakunt aovat eri artikkeleissa (vrt. Kypros). --Tappinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 19.48 (EET)
Tässäkin on Manner-Ahvenanmaa, mutta sekä luonnonmaantieteellisesti että kulttuurisesti Ahvenanmaa käsittää laajemman alueen. Eli niin kuin muissa maakunnissakin, tässä tulee käsiteltäväksi koko alue joka kantilta.--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 21.03 (EET)
Tuossakaan artikkelissa ei ole maantietoa ja luontoa käsitelty juuri lainkaan. Laajensin nyt molempia. Jäsentely voisi olla sujuvampikin, olisiko näkemyksiä ? --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 19.06 (EET)
Manner-Ahvenanmaa kai on vain yksi Ahvenanmaan maakunnan osa. Siksi koko Ahvenanmaan luonnonmaantiede sopii varmaan maakunnan artikkeliin ja Ahvenanmantereen erityispiirteet sen omaan artikkeliin. Muotoilin vähän Eckerön, Lemlandin ja Lumparlandin "kuulumista" manner-Ahvenanmaahan, koska väite tällaisesta "kuulumisesta" vaatisi lähteen. Sen sijaan se on fakta, mitä saaria erottaa mantereesta salmi ja mitä kanava ja onko välissä silta vai ei. Jossain lähteessä voisi ehkä tuosta olla joku eksplisiittisempikin määrittely.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)

Vincent van Gogh[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on jo aika laaja ja hyvin lähteistetty. Tavoitteena on suositellun taso. Taiteilijoista ei taida vielä ollakaan yhtään suositeltua artikkelia. Miten tätä pitäisi vielä kehittää, laajentaa, selkeyttää ym.? Onko osioiden järjestys hyvä, tai onko kuvavalikoimassa kehittämisen varaa? Minulla on nyt paljon kirjallisuutta käytettävissäni. Van Goghin nimen kirjoitustavan otin kielitoimistolta, joka suosittelee Vanin kirjoittamista isolla kun käytetään pelkkää sukunimeä. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 18.57 (EET)

Itseoppinut on henkilö, joka on pääasiassa opettanut itsensä ilman koulutusta tai päätoimista mentoria. Artikkelissa todetaan parissakin kohti van Goghin olleen "suureksi" ja "suurimmaksi" osaksi itseoppinut. Missä van Gogh opiskeli taidetta ja ketkä vaikuttivat hänen taiteeseensa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 19.39 (EET)
Aika hyvä jo. Kieli on paikoin hiukan kömpelöä. Kulttuurinavigaattorin kaipaamia opintojahan on jo kuvattu tuossa "Taideopintoja" kappaleessa. Anton Mauve-linkin voisi sinistää. Sairaskertomus toistuu nyt sekä elämässä että erillisosassa. Loppupuolella on ehkä hiukan liian lyhyitä kappaleita; pitääkö keltaisen tummumisesta olla oma kappaleensa ? --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 19.53 (EET)
Taideopiskelua-osio siellä tosiaan on, mutta se kattaa vain uran ensimmäiset vuodet, ja siihen on jäänyt vähän vanhaa lähteetöntäkin tietoa. Van Gogh kävi taidekursseilla sen jälkeenkin monta kertaa ja ne mainitaan ura-osiossa. Pitäisiköhän siis kaikki opinnot koota yhteen osioon? --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.00 (EET)
Joo minusta voisi olla hyvä että kaikki opinnot olisivat samasa osiossa, ja siinä voisi sitten käyttää jotain johdattelevaa lausetta "myöhemmin urallaan" tjsp. --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.07 (EET)
Vincenthan kirjautui Brysselin taideakatemiaan loppuvuodesta 1880 ja opiskeli joitain kursseja kevääseen asti. En tosin löydä lähteitä nyt tälle. Tavallisesti itseoppineisuudella juhlinta on harrastajamaisten biografioiden vakioaineistoa, vaikka henkilö olisi opiskellutkin. Artikkelissa on paljon lähteitä vuoden 1969 Wallacen elämäkerrasta. Noiden aikojen jälkeen on van Gogh-tutkimusta julkaistu tosin rekka-autolasteittain.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.21 (EET)
Vincentin elämänvaiheet ovat kai aina olleet aika hyvin tiedossa, sillä hän raportoi melkein kaikesta kirjeissään, joten Wallacekin ehkä riittää. Etenkin kun näyttäisi siltä, että tämä Wallacen kirja on vuoden 1982 painos, ehkä vuosiluku pitäisi vaihtaa artikkeliinkin. Minulla on muitakin kirjalähteitä kyllä, esimerkiksi Metzgerin ja Waltherin (Taschen) vuodelta 1996, jossa saattaa olla enemmän tietoa. Brysselistä Wallace mainitsee van Rappardin opetuksen, jota tässä artikkelissa ei ole. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 20.29 (EET)
No totta, että Vincentin kirjeet kattavat melko laajasti hänen elämänsä, mutta kaikkea nekään eivät kerro. Hankaluutena van Goghin kohdalla lienee, että tutkimus, joka perustuu pääasiassa taiteilijan (tai kenenkään muunkaan) itsemäärittelyyn ei ole vielä riittävä näkökulma. Eriäviä tulkintoja hänen elämänsä eri tapahtumista on useita. Siksi olisi hyvä saada muidenkin tutkijoiden tuloksia mukaan. Esimerkiksi tämä perusteellinen tutkimus vuodelta 2011 Naifeh, Steven and Gregory White Smith. Van Gogh: the Life esittää taiteilijan kuolemaan johtaneet tapahtumat eri tavoin kuin muiden. Kirja ei ole käytettävissäni, mutta tutkijoiden johtopäätös olisi hyvä tuoda mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 22.35 (EET)
Tuosta uudesta teoriasta kirjoitetaan esim. täällä. Ilmeisesti se ei ole saanut laajaa kannatusta? Voisi sen kuitenkin mainita, tai ainakin sen, että ampumisesta tiedetään vain se, mitä Van Gogh itse sanoi. --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 11.58 (EET)
Löysin lähteestä maininnan Brysselin taideakatemiaan kirjautumisesta, joskaan en opintojen suorittamisesta, joten lisäsin sen nyt artikkeliin. --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 07.44 (EET)
Lisäsin tuon uuden teorian nyt artikkeliin. Se vaikuttaa kyllä aika spekulatiiviselta. --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 12.44 (EET)
Ip-osoite kävi vaihtamassa "viimeiset sanat" antamatta lähdettä, joten kumosin sen. Theon mukaan Vincent tosiaan sanoi hänelle kuolinvuoteellaan vähän ennen kuolemaansa, "Suru tulee kestämään ikuisesti", ja sen pohjalta moni verkkosivusto väittää niitä viimeisiksi sanoiksi, mutta olivatko ne hänen kaikkein viimeiset sanansa? --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 08.18 (EET)
Minusta artikkeli on melko hyvässä kunnossa. Sitä on paranneltu nyt, ja vaikka elämän tapahtumissa voisi olla enemmän tarkkuutta, artikkeli kattaa elämän ja taiteen tekemisen vaiheet riittävästi. Kannatan suositelluksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)
Se asia, mitä artikkeli vielä kaipaa ennen kuin itse kannattaisin sitä suositelluksi, on lisää sitaatteja Van Goghilta itseltään. Kaikista suurista taiteilijoistahan Van Gogh oli kaikkein puheliain, ja hän kirjoitti hyvin älykkäästi ja valaisevasti itsestään ja taiteestaan. Myös kirjallisuus käyttää Van Goghin omia sanoja usein aika paljonkin. Käyn vielä näitä kirjoja läpi ja poimin sieltä muutaman sopivan sitaatin. Muotoilukysymys: pitäisikö lyhyet sitaatit kursivoida vai ei? --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 20.07 (EET)
Laitoin sinne nyt muutaman sitaatin Van Goghilta, ehkä nämä riittäisivät. Harmi ettei wikisitaattien sivua ole käännetty. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 13.50 (EET)
Rupesin joutohetkenä kääntämään wikisitaattisivua tosin hieman valikoiden, en-sitaattisivu on kasvanut aika laajaksi. Artikkeli on minusta kuitenkin hyvällä mallilla ja suositelluksi ansaitsee/tarvii linkin sitaatteihin. --Ukas (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.43 (EET)
Hyvä, kiitos. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 18.50 (EET)
En ole lukenut vielä loppuun, mutta pari kommenttia. 1) Voisiko tuota Vincentin lapsuuskommenttia ”Minun nuoruuteni oli --- synkkä, kylmä ja hedelmätön.” hieman avata. Siinä on aika raju kontrasti kappaleen toiseen virkkeeseen, jossa kerrotaan, että Vincent oli pidetty. Ei oikein aukea tuossa yhteydessä. 2) Taideopinnoissa kerrotaan Vincentin kopioineen Millet'n ja tämän oppilaan Israelin töitä. Kuka tämä Israel on? Lienee kuitenkin wikilinkin arvoinen? 3) Pystyiskö tuohon uraosioonkin liittää teoskuvia, joissa voisi selittää hieman kuvan avuin tyyliä. Tekstissä kuitenkin kerrotaan myös tyylistä ja sen muutoksista. Tuo oman tyyliosionsa kuvateksti on hieno. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.12 (EET)
Korjasin Israelin nimen, se oli lähteessä vähän väärin kirjoitettu. Se nuoruuskommentti on tästä pitkästä kirjeestä, puolivälin jälkeen "My youth was gloomy...". En enää muista miten lähdekirjan kirjoittaja sitä selitti, mutta laitoin siihen nyt pienen sillan edelliseen väitteeseen. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 19.21 (EET)
Lisäsin uraosioon nyt kuvatekstejä korostamaan valittujen kuvien tyylillisiä piirteitä, joista tekstissäkin puhutaan. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 19.44 (EET)

Suomen politiikka[muokkaa wikitekstiä]

Yksi keskeisistä artikkelista, osa Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100:aa. Työnjako tämän ja pääartikkelien välilä on mielestäni erityisen hankala. Uudistin rakenteen käyttäen verkkokirjaa mallina (ks. keskustelu). Jäsentely on nyt erilainen kuin artikkelin sivussa olevassa mallineessa. Mallineeseen on lisätty energiapolitiikka ja ympäristöpolitiikka, kuuluvatko ne mielestänne siihen (tai tähän) ? Jos tavoitteesta pitää sanoa niin HA kai siintelee silmissä mutta LA-hankin lienee matkaa. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 11.31 (EET)

Tässähän on kysymyksenä, mitä artikkeli käsittelee. Itse ajattelen, että Suomen politiikka -artikkeli käsittelisi myös sitä, minkälaista politiikkaa maassamme harjoitetaan. Nythän on tämä on luotu artikkeliksi Suomen poliittinen järjestelmä, joka ainakin minusta tarkoittaa enemmän sitä, minkälaisessa järjestelmässä maamme politiikkaa harjoitetaan. --PtG (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 14.15 (EET)
Huomasin, että en osaa kirjoittaa siitä, minkälaista politiikkaa maassamme harjoitetaan, ilman, että siitä tulee joko resentistinen tai historia-artikkelin toisinto. Kreikan takuut ? Noottikriisi ? Korkeakoulu- ja aluepolitiikka ? --Tappinen (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 21.00 (EET)
Lisäsin nyt ulkopolitiikkaan EU-jäsenyyden ja Nato-keskustelun. Ennen kuin jatkan laajentamista haluaisin jonkun kannanoton siihen minkälaista politiikkan harjoittamista käsitellään. Kuinka kaukaa historiasta vai paino nykytilanteessa ? Sipilän yhteiskuntasopimus ? Energiapolitiikka (ydinvoima, turve) ? Tasa-arvopolitiikka, avioliitot, .. ? --Tappinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 11.24 (EET)
On aika hankala rajata tuota "politiikan harjoittamista". Miksi ulko- mutta ei sisäpolitiikka? Onko ajatus, että muuten politiikka on "Suomessa harjoitettua" mutta ulkopuolitiikka on "Suomen harjoittamaa"? Jos halutaan rajata historia erikseen, miksi ulkopolitiikka lähtee Paasikiven-Kekkosen linjasta? Minusta olisi melkein helpoin pitäytyä vain poliittisessa järjestelmässä, ja siihen ehkä sitten voisi liittää EU:sta jotain, ehkä jotain muitakin kansainvälisiä organisaatioita, kuten YK:n. Mutta Nato-keskustelu ei mielestäni enää kuulu tähän. Kuuluuko muuten valtiontalous (2.6) poliittisiin instituutioihin? Ja pitäisikö siihen kuulua maanpuolustus?--Tanár 26. tammikuuta 2016 kello 20.48 (EET)
Ainakin tuon verkkoteoksen mukaan, jota tässä on lähteenä käytetty, valtiontalous on poliittinen instituutio. Sinälläänhän tuo kuulostaa hieman oudolta maallikon korvaan. --PtG (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 20.02 (EET)
Vaikka olen nojannut verkkoteokseen jäsentelyssä, sen ei tarvitse ohjata artikkelin rajausta. Ajatteletteko, että talous olisi kokonaan poissa artikkelista vai jonkun muun yläotsikon alla ? Samassa instituutioiden joukossa myös valtionhallinto ja parlamentarismi ovat vähän kummallisia. --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 23.07 (EET)
En ole lukenut artikkelia, mutta minusta "Suomen poliittinen järjestelmä" olisi ihan järkevä ja tarpeellinen artikkelin aihe, mutta "Suomen politiikka" ei, sillä eikös jokaisella hallituksella ja aikakaudella ole ollut eri politiikat. --Savir (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 23.13 (EET)
Meillä on kuitenkin LA Kroatian politiikka. --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 20.00 (EET)
Ennen kuin otan mitään kantaa artikkeliin, totean, että on sinänsä mielenkiintoista, että meillä on artikkeli Kroatian politiikka ilman historiallista aspektia. Tätä ei voi niin tehdä. Tämä on kova haaste, mutta otettakon se vastaan. Pannaan tarkkailulistalle. --Höyhens (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 21.07 (EET)
Perinteisesti valtioartikkeleissa on jaettu erikseen osiot "historia" ja "politiikka", ja uskon monien näistä artikkeelista itsenäistyneen valtioartikkelin pääartikkeleista. Minusta olisi OK muuttaa tämän nimeksi "Suomen poliittinen järjestelmä", mutta mitä kaikkea tästä silloin karsittaisiin pois ? --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 21.16 (EET)
Hieno idea! Sitten muutettaisiin myös Kroatian politiikka ym. nimelle Kroatian poliittinen järjestelmä tai Maan Nn poliittinen järjestelmä vuodesta xxxx vuoteen yyyy. --Höyhens (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 21.31 (EET)
Suomen poliittinen järjestelmä on osuvampi nimi kuin Suomen politiikka. Sitä puoltaa myös yliopiston verkkokirjan nimi. Kaikkien muiden maiden "politiikka"-artikkelien nimet voidaan vaihtaa samalla tavalla. Artikkeleissa on olennaisinta käsitellä valtioelinten toimivaltasuhteet yms. Jos tietyistä politiikan aloista halutaan kirjoittaa tarkemmin, niin sitten omat artikkelit tyyliin Suomen kielipolitiikka, Suomen maatalouspolitiikka jne. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 10.10 (EET)
Toisaalta esim. artikkelissa Kroatian politiikka kerrotaan poliittisen järjestelmän ohella myös politiikasta, esim. minkälaisia puolueita on ja minkälaista ulkopolitiikkaa maa noudattaa. Sellaiset asiat kai jäisivät otsikon poliittinen järjestelmä ulkopuolelle.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 10.26 (EET)
Mutta edelleen toisaalta nuo mainitutkin asiat ovat hyödyllistä tietoa. Ja muutoinkin juuri sellaiset aiheet kuin Suomen kielipolitiikka, Suomen maatalouspolitiikka, Suomen ulkopolitiikka (tai samat esim. Kroatiasta) kertovat ainakin lyhimmillään juuri harjoitetusta politiikasta. Jos taas artikkeleita syvennetään, niin silloin saattaa toki tulla esiin myös kysymys siitä, millainen on esimerkiksi Suomen maatalouspoliittinen päätösentekojärjestelmä tai Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä jne. Tässä näin maallikona kaipaisi ehkä päivystävää valtiotieteilijää.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 10.38 (EET)
Verkkokirjasta puolueet ainakin löytyvät, joten kyllä ne sen perusteella voi hyvin mainita silloinkin, jos otsikko on "Suomen poliittinen järjestelmä". --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 11.13 (EET)
Kyllä puolueet kuuluvat poliittiseen järjestelmään. Ensinnäkin se, miten puolue määritellään ja miten se voi asettaa ehdokkaita. Samalla voi hyvin mainita, mitkä puolueet ovat olleet pitkäikäisimpiä, saaneet eniten ääniä jne.--Tanár 30. tammikuuta 2016 kello 12.21 (EET)

Kardinaalinepos[muokkaa wikitekstiä]

On äänestetty suositelluksi mutta ei enää vastaa tasoa. Tuon tänne, koska ohjeen mukaan pitää olla vertaisarvioinnissa kaksi viikkoa ennen äänestystä. Tarkoittaako se toivetta, että joku tekee artikkelille jotain? Keskustelusivulla artikkelin kehittäjä sanoo, ettei kaikkia lähteitä ole tarkistettu vaan teksti on pääasiassa käännös en.wikistä. Yhden ongelmakohdan löysin heti sisällöstäkin, joka sinänsä on laaja ja perusteellinen ja antaa aiheesta hyvän kuvan, nimittäin "veljenpojat". Minulla on mielikuva, että "veljenpojat" ovat ainakin aiemmin olleet enemmän yleensä kuin harvoin paavin omia poikia, ja tämä olisi hyvä tuoda esille, lähteistettynä tietysti. Yksi Borgia-paavin poika on tosin mainittu ja lopussa jotain ohimennen. --Harriebarn (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 11.35 (EET)

Tarkoitatko siis, että nepokset ja paavit olivat useimmiten nimenomaan isä ja poika, kun artikkelissa taas sanotaan, että yleensä "juuri eno tai setä"? Tuo veljenpoikuuden yleisyys perustuu viitteen mukaan teokseen The Catholic Church Through The Ages: A History. Kirjaa ei löydy Frank-monihaulla, joten asiaa voi äkkiseltään olla vaikea tarkistaa. Artikkelin lähteenä on käytetty myös suomenkielistä teosta. Kirjoittaja totesi edellisessä vertaisarvioinnissa, että on käyttänyt englanninkielistä Wikipediaa mallina ja kun häntä kehotettiin laajentamaan artikkelia en-Wikipedian perusteella, hän totesi toimivansa näin. Tuosta ei vielä tule ilmi, onko lähteitä tarkistettu vai ei, ja kun kyseinen kirjoittaja ei enää muokkaa Wikipediaa, asiaa ei pääse enää kysymään. Veikkaisin, että artikkeliin on ainakin jotakin tarkistamatta käännetty, kun esim. Ranke-viite on kirjoitusvirhettä myöten sama kuin en-Wikipediassa (jossa vastaava artikkeli on muuten suositeltu). En tunne aihetta, joten en osaa sanoa, onko artikkelissa varsinaisia puutteita, mutta pari viitettä on kummallisen vanhoja. Ovatkohan nuo Ranken tutkimukset aiheesta yhä kurantteja? Miksiköhän yhdessä viitteessä viitataan vuoden 1913 Catholic Encyclopediaan? Mikä on viitteessä yksi mainitun tiedon lähde ja miksi asiaa ei tuoda esille leipätekstissä? Jos statuksen haluaa poistaa, artikkeli tulee tosiaan käyttää vertaisarvioinnin kautta, mutta jos ketään ei kiinnosta parantaa artikkelia, voit viedä artikkelin sitten vain sellaisenaan statuksenpoistoäänestykseen. – Kuohatti 8. joulukuuta 2015 kello 15.07 (EET)
Sanoin väärin että kehittäjä sanoi keskustelusivulla, mutta hän vastasikin vertaisarviointiäänestyksessä [1] kysymykseen "Oletko tarkistanut kaikki lähteet itse?": "Jokaisen kirjalähdeviitteen tarkistaminen lienee turhan ongelmallista, koska Suomesta saatava aineisto on äärettömän suppeaa." --Harriebarn (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 16.22 (EET)
Kas vain, tajusin tarkistaa vain keskustelusivun. Eli kuten jo sanoit, kaikkia viitteitä ei ole artikkelia kirjoitettaessa tarkistettu. Se on puute, jonka vuoksi ainakin jotkut äänestävät statuksenpoistoa. Itseäni häiritsee tarkistamattomuutta enemmän nuo sellaisenaan en-Wikipediasta napatut vanhat lähteet, jotka vähintäänkin pitäisi tarkistaa, mutta joiden käyttökelpoisuutta tulisi miettiä muutenkin. Nyt kun katson tarkemmin, niin siellä on toinenkin viittaus vuoden 1913 hakuteokseen. Lisäksi lähteenä on käytetty Burckhardtin teoksen englanninnosta. Teoksen alkuperäiskieli on saksa ja se on suomennettu, joten jompaakumpaa noista pitäisi käyttää ensisijaisesti, mutta mieluummin ei kumpaakaan. Burckhardtin ja Ranken klassikkotutkimukset 1800-luvulta saattavat pitää noilta osin faktapuolelta paikkansa, mutta en missään nimessä suosittelisi kirjoittamaan Wikipediaa niiden pohjalta. Tuon ikäinen tutkimus alkaa olla ennemmin tutkimuskohde kuin auktoriteettiasemassa oleva lähde. – Kuohatti 8. joulukuuta 2015 kello 16.36 (EET)
Purkkapaikkasin tuon kirjoittamalla Rankella lähteistettyyn kohtaan, että "Ranken mukaan", jolloin lukija osaa vähän arvioida tietoa. Burckhardt-viitteellä lähteistetään vain termin italiankielinen nimi, joten akuuttia tarvetta sen lähteen poistamiselle ei ole. Mielelläni kyllä korvaisin kummankin viitteen jollakin toisella. – Kuohatti 8. joulukuuta 2015 kello 16.46 (EET)
Tuohon kysymykseesi vielä, että tarkoitanko jne. En oikeastaan tarkoita muuta kuin että jostain joskus luin että paaveilla oli yllättävän paljon lapsia siihen nähden että he elivät selibaatissa. Näitä lapsia sanottiin sitten hienotunteisesti veljen- ja sisarenlapsiksi. Voisi kuvitella sen perusteella, että juuri omia lapsia suosittiin noissa nimityksissä. Mitään lähteistettyä faktaa minulla ei asiaan ole, mutta otaksuisin että jossakin on aineistoa, koska olen lukenut sen ihan yleisistä julkaisuista, vaikken muista mistä. --Harriebarn (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 17.00 (EET)
En lähtisi suin päin rajaamaan teoksia pelkästään niiden iän perusteella. Historiantutkimuksessa on joskus tietynlaisia suvantoaikoja jolloin tietystä aiheesta ei juuri löydy uutta tietoa ja ne ovat läpikaluttuja aiheita jolloin vanhemmatkin teokset ovat paikkansapitäviä. Tiedon paikkansapitävyyttä pitää harkita tapauskohtaisesti – joskus vanhempikin lähde kelpaa joskus ei. --Fisuaq (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 17.43 (EET)
En lähtenytkään suin päin mitään rajaamaan, vaan kirjoitin kuten itsekin toteat, että lähteet "saattavat pitää noilta osin faktapuolelta paikkansa". Lähteiden käyttö vaatii aina harkintaa. 150 vuotta vanhojen lähteiden käyttö alkaa vaatia jo asiantuntemusta aiheeseen, joten sen takia välttäisin niin vanhojen lähteiden käyttöä Wikipediassa. Paaveista on kirjoitettu 1800-luvun jälkeenkin. Nopeasti selattuna lähteenä ei ole käytetty Suomestakin käsin saatavilla olevaa The Cambridge History of Christianityä, jonka seitsemännessä osassa (2006) kerrotaan jotain kardinaalinepos-käytännön lakkauttamisesta. En ainakaan nyt ala tätä artikkelia laajentamaan, mutta se on mahdollista tehdä tuoreemmillakin lähteillä. Rankea pidetään ensimmäisenä modernina historiankirjoittajana, mutta ei hänen tutkimuksensa viitteistyksen ja lähdekritiikin osalta kaikin puolin vastaa nykyaikaisen historiantutkimuksen standardeja. Rankea on kritisoitu paljon hänen metodiikkansa vuoksi, suottakin, sekä myös hegeliläisen historianfilosofiansa vuoksi, jonka mukaisesti Jumalan hyvä käsi ohjaa historiaa tjsp. Paaviuden historian yksityiskohdista kertominen merkitsemällä Ranke viitteeksi ilman minkäänlaista suhteutusta (suhteutukseen pyrin tuolla "purkkapaikkauksellani") ei oman harkintani ja lähdekriittisyyteni mukaan ole mielekästä Wikipedia-kirjoittamista. – Kuohatti 8. joulukuuta 2015 kello 21.13 (EET)
Kenties käytin hieman liian jyrkkiä sanoja – olemme pääpiirteissään samoilla linjoilla asiasta. Lähinnä tuo maininta aikaisemmassa kommentissa ” 1913 Catholic Encyclopedia” kiinnitti huomiotani. Jossakin aiheissa esimerkiksi vanhoja teknologisia laitteita koskien vanhat tietosanakirjat ovat toisinaan päteviä. Laitteita koskien ongelmana on joistain laitteista on kirjoitettu suhteellisen vähän myöhemmin – kun kiinnostus aiheeseen on luonnollisesti laantunut - niin tuoreempia lähteitä ei välttämättä löydy paljoa. En tarkoita sitä, että niitä käytettäisiin pelkästään ainoina lähteinä ja rinnalla on hyvä olla tuoreimpiakin lähteitä jos niitä on. Kyseisen viitteen Ranken kohdalla ei muita lähteitä ollut joten maininta on aiheellinen.--Fisuaq (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 23.03 (EET)
Kuvatekstissä esiintyy jonkun henkilön nimi muodossa "Charles Borromeo". Jos kyseessä on italialainen henkilö, niin suomenkielisessä tekstissä ei liene syytä käyttää englannin kielen mukaista nimiasua. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 16.19 (EET)

Saamelainen muinaisusko[muokkaa wikitekstiä]

Joskus ihan hyvien lähteiden ansiosta nopeasti laajentunut artikkeli. Olen tätä haudutellut jonkun aikaa. Mitä tähän pitäisi vielä tehdä. Kielenhuoltoa, kuvitusta ja muuta kosmeettisia juttuja pitää ainakin hoitaa. Mutta miten sisältöpuoli? --PtG (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 20.43 (EET)

Onko se harkittu valinta, että artikkelin määritelmälause alkaa sanalla "Saamelaisten" kun artikkelin nimessä on "Saamelainen"? Ja se, että määritelmälause on passiivissa ja predikaatti on "tarkoitetaan" eikä aktiivisemmin "on"? --Savir (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 11.51 (EET)
Tuon on muokannut nykyiseen muotoonsa Käyttäjä:Athonia vertaisarvioinnin aloituksen jälkeen. Sitä ennen se oli nimenomaa muodossa saamelainen...on. --PtG (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 19.13 (EET)
Palautin nyt sen vanhemman määritelmälauseen. --Savir (keskustelu) 18. marraskuuta 2015 kello 11.32 (EET)
Minä jäsentelisin Šamanismi-osion ehkä jotenkin eri tavalla. Ensinnäkin siinä puhutaan nyt sekaisin šamaaneista ja noidista selittämättä että ne ilmeisesti ovat tässä sama asia, vai? Nyt Šamaani eli noaidi -osio alkaa selityksellä nimestä ja apuhengistä ym. Eikö osion voisi aloittaa esim. "Saamelaisten šamaani eli lapinnoita (noaidi) toimi aktiivisena tämän- ja tuonpuolisen välisenä välittäjänä" tms.--Savir (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 21.59 (EET)
Olen muokannut tätä. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.50 (EET)
Artikkelin päättävä käännytys-osio jää nyt vähän avoimeksi ja päättyy 1800-luvun alkuun. Johdannossa sentään sanotaan että "monet muinaisuskon tavoista säilyivät aina 1900-luvulle saakka", mutta 1900-luvusta ei kuitenkaan itse artikkelissa mainita kai mitään (onko väite siis lähteetön?). Mikä on saamelaisuskon tilanne nykyisin, onko siitä mitään jäljellä? Onko uuspakanallisuuden nousu vaikuttanut saamelaisuskoon mitenkään? --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 20.14 (EET)
Lisäsin maininnan 1900-luvutusta. Muinaisuskosta kirjoitettaessa on käsitelty pääsääntöisesti uskoa sellaisena kuin se oli. Uuspakanallisuutta ei ainakaan noissa lähdekirjoissani muistaakseni ollut. Olen joutunut ne palauttamaan jo välissä. Mutta täytyy katsoa löytyiskö jostain muualta asiasta tietoa. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 16.50 (EET)

Hyvältä näyttää. Onko tämä boaššu sama kuin posio, vaikuttaa siltä. Sitten tuli mieleen tämä karvainen ja hännäkäs olio tšälähmis tjsp. jonka mukaan suomalaiset kartantekijät nimittivät Inarin Apinavaaran karttaansa. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.31 (EET)