Wikipedia:Vertaisarviointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää kahteen viikkoon.

Artikkelien tietosisällön vertaisarviointi koskee artikkelien laatua. Tämä laatuarviointi on kokonaan eri asia kuin joulukuun 2011 alussa suomenkielisessä Wikipediassa käyttöön otettu artikkelien yksittäisten versioiden arviointi eli seulonta, jolla pyritään helpottamaan vandalismin torjuntaa.

Ohjeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkeli voi kuitenkin vielä kaivata viimeistelyä ennen kuin se voi päästä suositelluksi artikkeliksi.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
  • Liitä uusi pyyntö aina listan ylimmäksi.
  • Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin voi päättää kahden viikon jälkeen siirtämällä artikkeli suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvät artikkelit -äänestykseen.
  • Artikkelia ei tarvitse siirtää äänestykseen määräajan täytyttyä. Kun arviointipyyntö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, on arviointi kuitenkin syytä päättää.
  • Arvioinnin päätyttyä pyyntö vastauksineen arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi yhdenvertaisuuden vuoksi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi selkeyden vuoksi käyttää apuna myös {{Arkistoitu osa}}-mallinetta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valittu suositelluksi vuonna 2007. Rakenne erilainen kuin muissa valtioartikkeleissa. Huomaattekö sisällön vanhentuneen toivottomasti joiltakin osin; ainakaan urheilusta mä en osaa sanoa mitään. Numeroiden päivitys on normaalipuurtamista, mutta käsiteltyjen aihepiirien tarkastelu on haastavampaa. Itse huomaan ilmaston puuttuvan ja lisään sen lähipäivinä. EDIT olihan se siellä. Tavoitteena suositellun tason ylläpitäminen. --Tappinen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

No pidemmän aikaa olen ihmetellyt koukeroista "Apartheid-järjestelmän purkaminen", josta olen kirjoittanut sitä käsittelevän artikkelin keskustelusivullekin. Aina kaikki on niin järjestelmiä ja systeemejä. --Hartz (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 11.02 (EEST)

Lisää löytöjä: kahdeksan kertaa "viime vuosina"; yhdeksän kertaa "nykyinen/nykyisin", joista osa ei ole vanhentunut. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 18.32 (EEST)

Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys erittäin harvinaisen suositellun luettelon statuksen saavuttamiseksi. Luettelon tiedot ovat niin täydelliset kuin lähdekirjaan voi luottaa ja jokaisesta luettelossa olevasta arvonimestä on myös oma pieni artikkelinsa. Lähteen rajoituksista johtuen luettelo päättyy vuoteen 2005, mutta sen päivittäminen itse vääristäisi kokonaiskuvaa ja olisi uutta tutkimusta, koska tietääkseni luetteloa arvonimistä ei ole missää saatavilla. Vertaisarviointiin tämä ja tavoitteena on suositellun luettelon status. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 22.27 (EEST)

No joristaan sitten itse. Jos vertaan luetteloa suositeltuun luetteloon Kalifornian kuvernööreistä, erot ovat seuraavat:

  • hyvin suppea johdanto, joka ei kerro aiheestaan mitään;
  • tiedoille on vain yksi lähde, ja lähdekirja on melkein omakustanteeseen verrattavaa Wikipedian ulkopuolista omaa tutkimusta;
  • pärstäkuvia ei ole lainkaan eikä mitään muitakaan kuvia;
  • interwiki-linkkejä ei ole eikä edes voi olla, koska luettelon aihe on niin suomalainen ettei sitä voisi kääntää kuin korkeintaan ruotsiksi sv-wikiin;
  • tiedot eivät ole ajan tasalla eikä niitä edes luotettavasti saa ajan tasalle.

Toisaalta luettelon ansiona on se, ettei tuollaista luetteloa myönnetyistä arvonimistä ole missään muualla Internetissä saatavilla kuin nyt Wikipediassa, se on takuulla hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa monille ihmisille varsinkin itsenäisyyspäivän juhlien tienoilla. Kuvia ei tarvita kuin koristeeksi, joten ne eivät ole pakollisia. Useampia lähteitä ei ole saatavilla, koska Valtioneuvoston kanslia ei julkaise tietoja. Asiasta kirjoitettu toinen kirja päättyy vuoteen 1985, joten se ei mitenkään voi toimia lukumäärätietojen lähteenä yhdellekään arvonimelle. --Pxos (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 17.06 (EEST)

Artikkelin nimeämistä nimelle "Luettelo arvonimistä Suomessa" voitaisiin pohtia ja täsmennettäisiin mitä Suomella tarkoitetaan ja kerrottaisiin vuoteen 2005 päättymisestä artikkelin johdannossa. Onko tätä käytetty lähteenä: http://vnk.fi/toiminta/arvonimet/myonnetyt/fi.jsp? Pärstäkuvia ja muitakaan kuvia ei kannata lisätä. Luulisi että Valtioneuvoston kansliasta saisi arvonimistä primäärilähteet. http://vnk.fi/toiminta/arvonimet/fi.jsp --Hartz (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 17.14 (EEST)
Vnk:n sivua "Myönnetyt arvonimet" on käytetty lähteenä niissä yksittäisissä arvonimiartikkeleissa, jotka mainitaan lähdesivulla. Luetteloon ei voi laittaa sekaisin lukumääriä, jotka koskevat eri vuosia. Kansliasta on saatavilla primäärilähteet, mutta primäärilähteistä tehtävä uusi tutkimus ei kelpaa Wikipediaan. --Pxos (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 17.22 (EEST)
Luettelon aikarajaus lähdekirjan perusteella ei mielestäni ole oikein mielekäs valinta (jos oletetaan, että vuosi 2005 ei muodosta mitään merkittävää "luonnollista" rajapyykkiä Suomen arvonimien historiassa). Parempi vaihtoehto olisi luultavasti avoin rajaus vuodesta 1918 eteenpäin. Sitten vaan todetaan, että tiedot ovat vajaat, kunnes uutta lähdeaineistoa ilmaantuu. Jos lähdetään hakemaan suositellun statusta, niin mielestäni triviaali rajaus on siihen suurin este (SA-kriteereissä ei tosin mainita, että artikkelin on oltava mielekkäästi rajattu, mutta mielestäni tämän voi lähtökohtaisesti olettaa). --Risukarhi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.49 (EEST)
Hartzin kommentti sivusi tuota. Voitaisiin selittää asiat johdannossa eikä artikkelin nimessä. Itse asiassa artikkelin nimi voisi olla "Luettelo arvonimistä Suomessa" ja Suomi ja aikaväli selitettäisiin artikkelin johdannossa. Suomi = itsenäisyyden ajan Suomi ja aikaväli 1918 eteenpäin, sitten pieni ups vuodesta 2005 eteenpäin. --Hartz (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.01 (EEST)
Toisaalta arvonimiä on myönnetty Suomessa jo ennen itsenäisyyden aikaa, joten en poistaisi aikamäärettä nimestä kokonaan, ellei tähän aiota sisällyttää myös autonomian aikaa (josta kuitenkin on saatavilla tietoja). Periaatteessa voisi tehdä erillisen luettelon, joka kattaisi varhaisemmat ajat, tai ainakin jättää mahdollisuuden sellaisen tekemiseen. --Risukarhi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.09 (EEST)
Tämän artikkelin alkuun voisi sitten lisätä otsikon ja linkin pääartikkeliin "Luettelo arvonimistä autonomian ajan Suomessa". Mielestäni aikarajaukset ja Suomi-määrittelyt kannattaa tehdä artikkeleissa. --Hartz (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.14 (EEST)
Tässä luettelossa voisi lukea, että arvonimiä on myönnetty Suomessa jo ennen itsenäisyyden aikaa. --Hartz (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.15 (EEST)
Olen itse eri mieltä rajauksesta ja katson, että sen pitää näkyä myös artikkelin nimessä. Monet ihmiset eivät paljon osaa lukea pientä pränttiä ja he katsovat vain, että arvonimeä "vuoristorataneuvos" on myönnetty Suomessa itsenäisyyden aikana seitsemän kertaa vaikka lukumäärä onkin nykyään jo 12, kun 5 uutta arvonimeä on myönnetty ajalla 2006–2013. Mielummin jätän suositellun koristetähden kokonaan pois tästä luettelosta kuin rupean venkslaamaan sitä sellaiseksi, että siinä on lueteltu kaikki myönnetyt arvonimet mutta hupsista keikkaa ei olekaan, mikä näkyy vain leipätekstin seasta. Rajaus ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta sille ei voi nyt yhtään mitään kun lähdeaineistoa enempään ei ole. Jos aikamäärettä ei poisteta kokonaan, niin mitä siihen kirjataan? Luettelo arvonimistä vuodesta 1918 alkaen? Kun ihminen haluaa katsoa arvonimistä Wikipediassa, hän menee artikkeliin "arvonimi", josta hän pääsee linkin kautta artikkeliin "arvonimet Suomessa", jossa puolestaan on linkki "arvonimet 1918–2005", josta hän välittömästi näkee, että luettelo ei ole täydellinen. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 14.59 (EEST) Lisäys: Kannattaa nyt huomata, että lähdekirja 1 on nimeltään "... vuosina 1918–2005" ja lähdekirja 2 nimeltään "Arvonimet Suomessa 1917–1985". Miksi Wikipedian pitää leikkiä, että se sisältää täydellisen listan? Kirjoista melkein jokainen jamppa ja liisa ymmärtää, että jos se on painettu vuonna 1986, siinä ei paljon ole 2000-luvun asioista kerrottu. Internetissä olevassa tietokannassa ei ole tällaisia rajoituksia, ihmiset aina olettavat, että Wikipediassa on viimeisin tieto koska tietoja voidaan päivittää. Lisäksi ilman selkeää rajausta numerotietoja ruvettaisiinkin päivittämään, kun irrallista tietoa löytyy. Jos suositeltu-status tarkoittaa, että luettelo on huonompi kuin ilman sitä, saa puolestani olla koko laatumerkintä pois häiritsemästä. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 15.04 (EEST)
Jos saatavilla olevat lähteet ovat puutteellisia, silloin ei voi kirjoittaa korkeatasoista (so. suositelluksi kelpaavaa) artikkelia. Tähän turhauttavaan seikkaan lienee jokainen Wikipediassa törmännyt. Silloin on mieletäni parasta jättää korkein status hakematta ja olla tyytyväinen siihen, että tietää kuitenkin tehneensä mahdollisuuksien puitteissa hyvää työtä, josta on iloa Wikipedian lukijoille. --Risukarhi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 19.09 (EEST)
Mitä tulee kysymykseen artikkelin nimestä, mielestäni järkevä nimi olisi Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä, joka sisältäisi loogisen ja perustellun rajauksen. Tiedot päättyisivät vuoteen 2005 kunnes uutta lähdemateriaalia ilmaantuu. Mielestäni tietojen vanhentuneisuus olisi vähemmän häiritsevää kuin triviaali rajaus (joka lisäksi johtaa siihen, että artikkelia joudutaan siirtämään myöhemmin aina uudelle nimelle, jos tietoja saadaan jostain lisää) ja vastaisi paremmin sitä, mitä tietosanakirjasta voisi olettaa löytävänsä. --Risukarhi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

[[Luettelo Suomen tasavallan arvonimistä]] olisi sopivin nimi. Silloin ei jää epäselvyyttä siitä, mikä ajanjakso on kyseessä. Aikarajausta en tosin kannata. Onko täällä jotain mallinetta, joka sanoisi jotain tyyliin "Tämä artikkelin tiedot muuttuvat joka vuosi/kerran vuodessa/x väliajoin. Tämä sivu on päivitetty viimeksi pp.kk.vvvv"? Sellainen olisi hyödyllinen aika monella muullakin sivulla. Toinen asia on, että selitykset ovat luettelon lopussa. Luettelo on niin pitkä, että minä ihmettelin, mikä tämä "Nyk. ryhmä" on. Sen selitys pitäisi olla heti alussa - muut otsikot ovat itsestäänselviä.--Nedergard (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

Sivu on nyt siirretty nimelle [[Luettelo arvonimistä Suomen tasavallassa]] ja siitä on poistettu rajaus, joka päätti listan vuoteen 2005. Siihen on lisätty kuusi sellaista arvonimeä, jotka on myönnetty vuosina 2006–2012 ja lukumäärät viittaavat nyt vain ajanjaksolle 1918–2005. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 22.51 (EEST)
Sanoisin, että Risukarhin yllä esittämä otsikko vastaa paremmin yleistä kielenkäyttöä ja on sen takia selvempi. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 23.57 (EEST)
Muokkasin rohkeasti.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 23.59 (EEST)
Oukki doukki. Jatkossa toivotan rohkeutta ja urhoollisuutta myös ohjausten ja linkkien korjaamiseen. --Pxos (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 14.52 (EEST)
No niin, se siitä tulee kun nousee kuumeessa yöllä ylös hakemaan yskänlääkettä. Mutta joka tapauksessa, vaikka korjatavaa tulikin, niin katsoin, että tämä oli selvempi.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 15.38 (EEST)

Skaala-areena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suositelluksi tätä lähdetään yrittämään. Olisiko parannusehdotuksia. Otsikkojakoon olen yrittänyt ottaa vähän mallia enkkuwikin stadionartikkeleista. Siltä puolelta löytyi myös ohje sille, mitä tämän tyyppisessä artikkelissa olisi vähintäänkin oltava. Tulevaisuus-osioon tulee parannusta jahka uutta tietoa heruu. Siitä osasta puuttuu edelleen myös viitteet, mutta laitan ne jossain välissä. Lähteet niihin on kyllä tiedossa. Viime vertaisrvioinnissa ei hirveästi tullut ideoita. --Pyhajumbo (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 15.57 (EEST)

Mietin tuota televisio-osiota. Omasta mielestäni käytännössä aikamoista nippelitietoa, joka ei kyllä syvennä artikkelia mitenkään. Toiset voivat toki olla eri mieltä, mutta puolestani sen voisi siirtää bittiavaruuteen. --PtG (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.02 (EEST)

Krimin kriisi 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittanut artikkelia paljon ja välillä aika yksinkin, joten arvostaisin jos joku tarjoaisi arviointia onko suunta oikea. Välillä on ollut fiilis, että pystyykö yksinään kirjoittamaan riittävän objektiivisesti. Koska Krimin tapahtumat ovat käynnissä eikä loppua näy, ei tarkoituksena olekaan hakea suositeltu-titteliä nyt vaan enemmänkin varmistaa suunnan olevan oikea. Arvostaisin kritiikkiä ja palautetta! Parannuskohteiksi laskisin tapahtumien taustojen kertominen laajemmin (Ukrainan jakautuminen mutta silti tiettyä yhtenäisyyttä), Venäjän näkökannan tuominen esille yms. Raimo Miettinen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.35 (EET)

Mielenkiintoista nippelitietoa Turkin näkökannasta [1] [2] [3] --Vnnen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 14.22 (EET)

Venäjän näkökantakin olisi hyvä ottaa esille, onhan se toisena osapuolena. Esim. tästä Putinin puheesta voi olla jotain apua. [4] --Joukosi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 18.10 (EET)

Samaa mieltä. Wikipedian sisällön tulisi on neutraalia, ei vain toisen osapuolen näkemystä korostavaa. --mrl586 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 09.10 (EET)
Nyt on Putinin puhe referoitu mukaan. Vaatii varmaan vielä tiivistystä. Raimo Miettinen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 21.24 (EET)

Tämmöisissä asioissa on todella vaikeaa pitää neutraaliudesta kiinni, koska varmistamatonta propagandaa tulee joka suunnalta. Emme toki vielä tiedä, tuleeko tästä jotain muuta kuin Krimin kriisi. Voi tulla Ukrainen sisällissota tai jopa kolmas maailmansota, mutta ei ennustella artikelissa. --Höyhens (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 20.14 (EEST)

Se kansanäänestys kaiketi järjestettiin poikkeusoloissa tai poikkeusolosuhteissa. Tässä tapauksessa lähinnä kai Venäjän järjestämässä tai tukemassa poikkeusoloissa.--Zindox (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Tunnustan, etten lukenut artikkelia kokonaan. Olen pari kertaa tehnyt artikkelin ajankohtaisesta tapahtumasta ja ainut neuvoni on: Kerro kaikesta kummankin osapuolen näkemys - sillä ei ole väliä, kuka on oikeassa tai väärässä. Jos osaa ruotsia, suosittelen, että vilkaiset Torsten Thurenin teosta Kallt krig och fredlig samexistens: Stormaktspolitiken 1945-70. Siinä kerrotaan erinomaisesti ensin tapahtumien kulku ja sitten osapuolien näkemys tapahtumien "oikeasta" kulusta ja syistä.--Nedergard (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Formula 1 ja suomalaiset‎[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on nyt suositeltava. Mutta se on täynnä lähdepyyntöjä, eikä sitä ole tällä vuosikymmenellä päivitetty kovinkaan usein: esimerkiksi "Lajin seuraaminen Suomessa" -osio päättyy vuoteen 2007 "selostajat"-osion kahta viimeistä lausetta lukuunottamatta. Artikkelissa on useita tulevaisuuteen viittaavia lauseita, joiden aika on jo mennyt. Ei nähdäkseni enää täytä suositeltavan kriteereitä, joten laitetaan tähän vertaisarviointiin ennen äänestystä. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 17.38 (EET)

Kauan on ollut vailla kunnon päivitystä ja paljon on tullut lähteetöntä materiaalia äänestyksen jälkeen. Ainakaan mulla ei ole enää mielenkiintoa alkaa korjata tätä artikkelia, kun muutenkin tulee muokattua nykyään niin harvoin. --JannE (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 19.09 (EET)
Lähdepyynnöt tulisi lähteistää ja artikkeli tulisi päivittää ajantasaiseksi. Savir osasikin luetella itse lääkkeet. Suositeltu artikkeli -status kannattaa pyrkiä ottamaan äänestyksellä pois, jos puutteet ovat näin suuria? --Hartz (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 08.16 (EET)
Malliesimerkki siitä, miten aikanaan laadukaskin sivu rapautuu pikku hiljaa, kun sekaan tulee lähteettömiä lisäyksiä ja systemaattinen päivitys jää tekemättä. Äänestykseen, jos ei kellään ole intoa korjaamiseen.--Tanár 16. maaliskuuta 2014 kello 20.43 (EET)

Jokerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tätä artikkelia olen kesästä lähtien fiksannut rankalla kädellä – esimerkiksi aiemmin ylipitkästä historiaosuudesta on pyritty karsimaan kaikki vähänkin turha pois. Olen myös laajentanut muita osia ottamalla mallia etenkin Kärppien ja Ilveksen artikkeleista.

Mielestäni sivulle on nyt luotu jonkinnäköinen pohja, ja onkin aika pohtia tulevaa. Mitä puuttuu? Talous nyt ainakin, mutta tietämykseni aiheesta on pienehköllä tasolla. Entä olisiko lähdevinkkejä? Kaikennäköinen apu artikkelin kehittämisessä on tervetullutta. --Sblöbö (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 23.07 (EET)

Lukematta pari kommenttia. Historiaosuudesta voisi tehdä pääartikkelinsa Jokerien historia ja tästä supistaa tuota osuutta vielä lisääkin. Kausimenestystaulukon punainen taustaväri Euroopan cupin/EHL:n kohdalla on aivan järkyttävä. Linkkejä ei näy seasta ja muutenkin väri huutaa huomiota. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 12.03 (EET)
Tein uudet, avattavat kausimenestystaulukot. Käyt ilmeisesti sivun kieltä läpi, joten luon Jokerien historia -artikkelin sen jälkeen – siirrän kielenhuolletun Historia-osuuden sinne. --Sblöbö (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 20.47 (EET)
Jees, menestystaulukot on nyt paljon mukavammat. Tuolla on muuten nuo kautta aikojen tilastoluettelot jääneet neljän vuoden takaisiksi. Jokerien sivulla lienee myös uudemmat versiot niistä. --PtG (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 21.56 (EET)
Joo, ne on myös tarkoitus hoitaa kuntoon piakkoin. --Sblöbö (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 22.11 (EET)

Muutamat kehitysehdotukset:

  • Kuten PtG sen sanoi - historia-osuus on tällä hetkellä liian pitkä. Tälle voisi tehdä oman artikkelin ja referoida sitten.
  • Logoista voisi kertoa lisää (kuka suunnitteli, miten tuohon päädyttiin jne.).
  • Indentiteetti-osiossa on aika paljon kannattajista yleisesti kertovaa tekstiä. Pitäisikö yhdistää jollakin tapaa?
  • Kilpailevat seurat? Ilmeisesti ainakin HIFK?
  • Palkitut pelaajat -osioon lähteistys olisi hyvä.
  • Ultras toiminnasta voisi kertoa lisää, koska ollut kuitenkin suhteellisen paljon esillä.
  • Kausittaiset tilastot voisi laittaa piilotettavaan mallineeseen. Kansainvälisten kilpailujen kausitilastot voisi poistaa nykyisestä taulukosta omaksi taulukoksi. Saattaisi selkiyttää kokonaisuutta.
  • Teksti on ajoittain liian urheilujournalistista (esim. Esimerkiksi vuoden 2012 NHL-varaustilaisuudessa kuulutettin neljän Jokeri-pelaajan nimi. jne. jne.).
  • Tekstissä vilahtavat kaudet voisivat olla samalla tyylillä kirjoitetut (vrt. 1987–1988 ja 1988–89).
  • Katso myös -osion linkit ovat mielestäni turhia, koska ne vilahtavat tekstissä. FC Jokereista (ja jos muissakin lajeissa on ollut toimintaa) voisi kertoa enemmän.
  • Jokeri-kasvatteja -osion kaltaiset pelaajaluettelot ovat yleensä aiheuttaneet närää.

Tuommoista.--Bodiroga (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Osaako joku muuten sanoa, miksi joukkueen kokoonpano on "valunut" Kapteenit-osioon? Tekstissä se on kuitenkin merkitty sinne minne kuuluukin, eli Nykyinen joukkue -otsikon kohdalle... --Sblöbö (keskustelu) 12. maaliskuuta 2014 kello 16.42 (EET)

Historia painottuu ehkä vähän liikaa. Fanikulttuuri jää mun mielestä vähän ohueksi, mutta siihen on paha kaivaa lähteitä. --Vnnen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 16.51 (EET)

Diocletianus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

No siirsin tämän nyt sitten vertaisarviointiin, jos jotakuta sattuisi Diocletianus kiinnostamaan.--Tanár 4. maaliskuuta 2014 kello 18.44 (EET)
Yritän itse lähipäivinä saada artikkelin ilmeen nykyaikaiseksi. --Kospo75 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 22.22 (EEST)
Artikkelia on yritetty parantaa. Paraniko? --Kospo75 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 20.37 (EEST)

Robert Capa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarilainen valokuvaaja, jonka artikkelia olen laajennellut. Jotain on vielä tarkoitus kirjoittaa, varsinkin elämäkertaosuuden jälkeen. Mutta runko on jo kasassa, ja nyt tuon tämän vertaisarviointiin, ennen kuin omat ideat loppuvat. Johdannon viimeistelen kuntoon lopuksi, kieltä pitäisi vielä huoltaa, kuvia tuoda lisää ja joitain punaisia linkkejä poistaa. Mutta mitä näiden lisäksi? SA-tasolle tähtäin. --PtG (keskustelu) 23. helmikuuta 2014 kello 17.02 (EET)

Löytyykö enemmän kerrottavaa Capan käyttämistä kameroista, filmistä (esim. värifilmi vai mustavalkoinen) tai mitään erityistä kuvaustekniikasta muutenkin kuin aihevalinnasta? --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 18.58 (EET)
Yritän etsiä, nopealla haulla löytyy kyllä tekniikkalähteitä, mutta ne on lähinnä jotain blogeja ja foorumeja. Capan käyttämistä kameroista kyllä puhutaan useassakin paikassa. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 19.59 (EET)
Kritiikkiosiossa ei nyt ole varsinaista kritikkiä (kuten taidekritiikkiä) vaan osion nimeksi sopisi tällaisenaan esim. "lavastusepäilyt". --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 19.03 (EET)
Joo, siitä piti mainita. Se on jäänyt aiemmasta versiosta, ja poistan sen tuossa muodossa (todennäköisesti pyrin käsittelemään tuohon yhteen kuvaan kohdistuneet epäilyt kuvan omassa artikkelissa). --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 19.59 (EET)
Capalla oli kai jonkinlainen poliittinen vakaumus ja ehkä jotain sanottavaa työnsä kautta. Siitäkin saisi kertoa jotain. Nyt artikkeli painottuu SA-statusta ajatellen vielä liikaa elämänvaiheisiin ja rakkauselämään. Joidenkin taiteilijoiden kohdalla rakkauselämä on taiteen ja persoonan kannalta merkittävää, mutta onko Capan? Hiukan irrallista ehkä tässä, etenkin suhde Bergmaniin. Harkitsisin vuosilukujen käyttöä osioiden nimissä. Mitä nuo lopun "teokset" ovat, kuvakirjoja vai elämäkertoja, ja kenen kirjoittamia? --Savir (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 16.54 (EET)
Capa itse on mykkä tässä artikkelissa: hänen omaakin ääntään voisi saada kuulla, eli kuvaava sitaatti tai pari. --Savir (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 18.39 (EET)
Nimestä: joissain paikoissa kerrotaan (esim. BBC), että Capa (unk. cápa, 'hai') oli hänen lempinimensä nuorena, ja että siksi hän otti sen nimekseen Pariisissa. Artikkelissa lukee nyt vain: "Sukunimen Capa väitetään tulleen elokuvaohjaaja Frank Capralta." Asian voisi selvittää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 23.04 (EET)
Kun artikkelissa kerrotaan tietyistä kuvista tai kuvasarjoista, niin olisi hyvä jos aiheesta muualla-osiossa löytyisi suoria linkkejä näihin kuviin tai sarjoihin, jotta lukijan olisi helppo löytää niitä halutessaan. Sitten Leipzigin natsien itsemurhista kertovasta kuvasarjasta voisit maininta, commonsissa näkyi olevan pari kuvaakin ja valokuvaaja-artikkeliin kuvia tietty kaipaa. --Ukas (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 07.28 (EET)
Nykyisellään artikkeli on mielestäni lähellä hyvän tasoa. Suositeltavaksi pitäisi olla enemmän Capan omaa näkemystä ja mielipiteitä, poliittista vakaumusta, yhteenvetoja, kuvia tai kuvalinkkejä ym.. Yksityiselämäosiokin on jotenkin liian harlekiinikirjamainen minun makuuni. --Savir (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 18.43 (EET)
Artikkeli kertoo hyvin Capan vaiheet ja käy hyväksi artikkeliksi. Suositellun asemaa tavoiteltaessa voisi käsitellä - jos aineistoa löytyy - häntä nimenomaan valokuvaajana, tyyliä, kameroita. Kamera on valokuvaajalle kuin kitara kitaristille, vaikka ei ehkä niinkään enää digiaikana, kun valokuvauksesta on tullut niin helppoa. Toisaalta räpsiä voi kuka tahansa, Capalla ja kumppaneilla on se silmä, joka näkee oikean hetken, sikäli kuin kuvat ovat olleet aitoja. Justus Bergman jää irralliseksi, sitä voisi vähän avata, mistä on kysymys.
Tein vähän kielenhuoltoa. 90 prosenttia -kin-päätteistä voisi jättää pois, mutta eipä siinä kielen puolesta muuten paljon mitään ollut näin pikaisesti luettuna. Aina voi vääntää lauserakenteita ja sanajärjestyksiä, se on loputon sarka. Äänestykseen vaan. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 11.37 (EET)
Kiitoksia. Yritän vielä löytää informaatiota kameroista ja korjata muutenkin sisältöä. --PtG (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 23.16 (EET)
Kielenhuoltoon ja tekstin laveuteen minäkin kiinnitin huomiota. Artikkeli paranisi ilmaisua tiivistämällä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 20.57 (EET)
Kiitos kielenhuollosta, mutta tiivis teksti ei ole aina hyve, jos merkitys muuttuu (täytyy tarkistaa korjaukset, sillä ainakin yhdessä kohdassa alkuperäistekstin idea muuttui). --PtG (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 23.34 (EET)
Ei wikipedian artikkeli toki olekaan minkään "alkuperäistekstin" referointia, vaan hyvässä artikkelissa täytyy yhdistellä lähteitä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 18.18 (EET)
Olenko jossain väittänyt, että artikkelin pitäisi olla yhden "alkuperäistekstin" referointia? Tai että teksti pitäisi kirjoittaa yhdestä lähteestä? Sanoin kommentissani, että tiivistys aiheutti yhdessä kohdassa virheen, sillä pätkästä tuli lähdemateriaalin vastainen ("alkuperäistekstillä" viittasin siihen lähteeseen, mitä kyseiseen kohtaan oli käytetty). --PtG (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 23.34 (EET)

Mitäköhän tuo tarkoittaa, kun johdannossa sanotaan että "poliittisesti motivoituneena Capa lähti kuvaamaan Espanjan sisällissotaa". Capalla oli kai vasemmistosympatioita. Voisiko sanoa peräti "poliittisista syistä" tai "Capa lähti kuvaamaan Espanjan sisällissotaa, josta hän oli kiinnostunut myös poliittisista syistä"?--Tanár 30. maaliskuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

Keskustelu näyttää tyrehtyneen, mutta otan esiin pikkuseikkoja: "Capa muisteli sodan jälkeen, että kuva oli hänen uransa järkyttävin, sillä se kuvasi sodan turhuutta: kuva ehtisi sanomalehtiin vasta rauhan saavuttua." Mikä merkitys on kaksoispisteellä ja miten sen jälkeinen osa liittyy edeltävään tekstiin? Sama toistuu leipätekstissä. Toiseksi: Capan työn Omaha Beachilla raskautta on mielestäni kuvattu vähän turhan yksityiskohtaisesti poteron kaivamisineen kaikkineen. Tekstin loppupuolella on selvennyspyyntö, joka vaatisi sen avaamista, miten Justus Bergman liittyy Capaan ja kuka hän on. Täsmällisten päivämäärien tarpeellisuutta kannattaa miettiä. Onko tärkeää tietää, että Capa kuvasi Tel Avivissa juuri 14. toukokuuta? Mutta artikkelihan on kaiken kaikkiaan hieno. Mitä vielä odotetaan? Äänestykseen vaan, kuten kehotin jo kuukausi sitten. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 09.40 (EEST)

Ajattelin, että "sodan turhuus" näkyy siinä, että mies kuoli aivan sodan lopussa, niin että kuva julkaistiin vasta rauhan aikana. Toki tuon "selvennyksen" voisi jättää ainakin kuvatekstistä pois, jos se vain sekoittaa.--Tanár 19. huhtikuuta 2014 kello 23.47 (EEST)
Voi olla että joku tajuaa mitä siinä ajetaan takaa, minä en vieläkään. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 08.22 (EEST)
Enpä tiedä tajuanko itsekään. Muutin leipätekstissä kaksoispisteen pisteeksi ja kuvatekstistä otin koko maininnan pois.--Tanár 20. huhtikuuta 2014 kello 15.07 (EEST)
Yritän mahdollisimman usein välttää täsmällisiä päivämääriä, mutta en tiedä, onnistuinko siinä tässä artikkelissa tarpeeksi hyvin. Tässä oli haastavaa se, että monet tapahtumat liittyivät tunnettuihin tapahtumiin, toi Tel Avivinkin keissi Israelin itsenäisyysjulistukseen, jolloin päivämäärällä periaatteessa on jotain väliä. Äänestyksen viemisestä olen odottanut lähinnä yksityiselämän takia oikeata hetkeä. Lisäksi punaista on sen verran, että joku saattaa siitä huomauttaa (muutama sellainen, joka mielestäni olisi hyvä olla sinisenä). --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 09.24 (EEST)
Punaisiin ei tule kiinnnitetyksi huomiota, kun lukee muokkauspuolta. Voin osaltani auttaa niiden sinistämisessä. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 09.58 (EEST)
Apu otetaan aina vastaan. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 10.17 (EEST)

Johdannossa oleva "Hän työskenteli viidessä sodassa" kuulostaa omituiselta. Ei sodassa "työskennellä" paremmin menisi vaikka "Capa oli kuvaamassa viittä sotaa" tms.--Nedergard (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Muistan miettineeni tuota kohtaa, mutta päädyin jättämään sen noin. Eikös valokuvaaja työskentele silloin, kun hän ottaa kuvia jossain ja saa siitä palkkaa? Eihän Capa siellä sotapalveluksessakaan ollut.--Tanár 19. huhtikuuta 2014 kello 23.47 (EEST)
Ehkä lisäys "valokuvaajana" estäisi vähän töksähtävän vaikutelman. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 08.22 (EEST)

Terapsidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olisi hyvä saada arviointia artikkelin selkeydestä, puutoksista ja muusta vastaavasta. Olisiko tällä kenties mahdollisuus tulla hyväksi artikkeliksi? Mitä puuttuu ja mikä jää epäselväksi, onko tekstin asiasisältö järjestelty selkeästi? --Asikal1 (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 12.45 (EET)

Suosittelen kaikkia lukemaan lupaava artikkeli -keskustelun artikkelin keskustelusivulta. Vilkaisin artikkelia päällisin puolin, niin mieleeni tuli, että artikkelissa on ehkäpä yliviitteistetty joitain kohtia. Luulen, että vähempi viitteiden määrä riittäisi? Tähän varmasti muut osaavat tarttua minua paremmin. Lisäksi voisi pohtia sellaista, että voitaisiinko artikkelin johdannossa (ne ekat neljä kappaletta ennen ensimmäistä otsikkoa), luopua viitteistämisestä kokonaan ja kirjoittaa johdannon asiat tavallaan toiseen kertaan viitteillä varustettuna sinne ihan leipätekstiin? Ehkä eri lähteiden sisältöjä voitaisiin sitten käsitellä laajemmin, eikä tulisikaan 5-7 viitettä peräkkäin. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 12.52 (EET)
Itse kirjoitan johdannon muun artikkelin pohjalta yhteenvedoksi. Näin siihen ei mielestäni tarvi merkitä lähteitä, kun kaikki tiedot ovat kuitenkin lähteistetty myöhemmin. Tämähän on hieman häilyvä tyyliohje, sillä joidenkin käyttäjien mielestä johdantoonkin olisi kiva saada viitteet. Mutta kun sen kirjoittaa sen jälkeen valmiiksi, kun muu artikkeli on valmis, niin tällaiseen yhteenvetoon ei tarvitse lähteitä. Mutta kokonaisuudessa artikkeli vaikuttaa todella kattavalta. Miksei jopa suositelluksi? Lukaisen sen tarkemmin myöhemmin läpi ja yritän antaa parannusehdotuksia. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 14.11 (EET)
Kommentti tähänkin väliin: Mä teen samoin. Ensin artikkeli, sitten johdanto. Eikä yhdessäkään mun suositellussa tai muussakaan ole johdannossa viitteitä, koska mä uskon johdannon mahdollisimman helppoon lähestyttävyyteen. Samat asiat on sitten leipätekstissä (johdannossahan ei ole mitään, mitä ei olisi muualla tekstissä) viitten kanssa. EDIT: Tästä artikkelista vielä sen verran, että kappaleiden järjestystä voisi miettiä. Nyt piirteet-kappale on tosi tynkä, voisko sitä laajentaa tai yhdistää jonnekin. Myö tutkimus tulee mun mielestä hassusti piirteiden ja evoluution väliin, se sopisi minusta parhaiten loppuun. Ensin biologia, sitten kaikki "metajuttu" --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.22 (EEST)
Erittäin hienoa että tämän suunnan aihepiireistä kehitetään artikkeleita näin pitkälle!--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 14.49 (EET)
Ihan tällainen maallikon näkökulma: Artikkelissa terapsidit määritellään heti alussa "kladiksi", mutta sikäli kun nyt muuta artikkelia oikein ymmärsin, niin kyseessä on samalla myös lahko. Olisiko mahdollista käyttää artikkelin ensimmäisessä lauseessa määritelmää "terapsidit ovat lahko", jotta maallikkolukijakin ymmärtäisi, mistä on kyse, kun aloittaa artikkelin lukemisen. Kladeista voisi sitten puhua vaikka seuraavassa lauseessa. Vai meneekö se jotenkin epätieteelliseksi? Todettakoon muuten, että sivistyssanakirjassani on vain yksi merkitys sanalle kladi: "epäitsenäinen kirjanpitokirja, esim. kirja tai vihko, johon tehdään aikajärjestyksessä kirjauksia". Tulee alasaksan sanasta "Kladde" eli tahra. Lähdeviitteiden käytöstä johdannossa olen samaa mieltä kuin PtG tuossa yllä. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 16.49 (EET)
Kladi on aivan oikea termi: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:kladi. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 16.58 (EET)
No, en sitä varsinaisesti epäillytkään; pointtini oli vaan, että sana on vähän tunnettua erikoistermistöä. Toivottavasti se tulee sivityssanakirjan uuteen painokseen. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 17.56 (EET)
Kun kladi on linkitetty, niin se voi olla jopa ymmärrettävämpi kuin lahko tms. Maallikkona en nyt ole ihan varma, mutta olisiko nyt niin, että kun "virallista" luokitusta (jolle esim. Wikipediassa lienee jokin sovittu lähde) muutetaan harvemmin, ja toisaalta käsitykset siitä mitkä ryhmät muodostavan evoluutiopuun kokonaisen haaran eli tuon kladin, saattavat muuttua tätä nopeammin, niin silloin tuo kladi on itse asiassa maallikolle ymmärrettävämpi käsite, koska se kuvaa käsitystä todellisuudesta suoraan, kun taas tuo tieteellinen luokittelu, jota muutetaan vain aika ajoin, kuvaa käsitystä todellisuudesta pikemminkin viiveellä, ja on enemmän vain tiedon praktisen järjestämisen apuväline, mutta on kuitenkin välttämätön, että tieto pystyisi järjestyksessä. (Vai menikö tämä nyt likikään oikein?) Useinhan ne ovat myös samoja, mutta monissa kohdin tieto myös muuttuu kun tutkimus nopeasti etenee. Sitä en tiedä, onko kladi nyt virallisin ilmaus tälle asialle. --Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.01 (EET)
Kyllä minä arvelisin, että keskivertolukijalle ymmärrettävämpi on sellainen käsite, jonka jokainen oppii peruskoulussa, kuin sellainen, josta vain hyvin harvat ovat kuulleet. Linkitys kladi johtaa lisäksi artikkeliin kladistiikka, jota saa selata hyvin pitkälle ennen kuin sieltä löytää selityksen sille mitä "kladi" tarkoittaa. Kannatan kyllä eksakteja määritelmiä, mutta jos sanan "lahko" käyttäminen ei ole tässä suoranaisesti väärin (onko?), niin sen käyttäminen nimenomaan määritelmälauseessa tekisi artikkelin paljon helpommin lähestyttäväksi niille 99 prosentille ihmisistä [arvio lienee alakanttiin] jotka eivät tunne sanaa "kladi". --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.21 (EET)
Tässä saattaa olla yleistajuisuusongelma, joka voisi vaatia jotain säätöä, koska voi olla, että sana lienee suomen kielessä uudehko ainakin yleiskieltä ajatellen (joskaan en ole varma). Kuitenkin kun sanalle etsii määritelmän, se on ainakin lukion biologialla täysin ymmärrettävä (toisin kuin lahko, joka spesifi tieteellisen luokittelun erityiskäsite, jonka merkitys, muuten kuin että se on joku tieteellisen luokittelun taso, jää luultavasti lukion biologiasta mieleen paljon harvemmille), mutta koska se ei ole yleiskieleeen vakiintunut, niin pieni avaaminen jo määritelmässä voisi auttaa lukijaa.
Lisäksi tämänhetkisestä versiosta jää epäselväksi että jos "terapsidit on aikaisemmin luettu toiseksi synapsidien lahkoista", niin miksi ne luetaan nykyään? Terapsidien (vai minkä? ainoaksi (vai kuinka monenneksi?) lahkoksi? Eli aiemman lisäksi myös nykyinen pitäisi sanoa. Selostetaan kyllä, että toista synapsidien lahkoa ei käytetä enää taksonia, mutta mitään ei sanota siitä, käytetäänkö myös terapsideja taksonina ja mahdollisesti ehkä lahkona. Nyt tieto lahkosta on vain mallineessa, mutta se pitäisi sanoa myös tekstissä. Kun olen myös maallikko niin ainakaan ilman muita lähteitä en osaa nykyisestä muotoilusta sanoa miten tämä on, paitsi että kun se on mallineessa nimetty lahkoksi, niin kai se sitten on lahko. Ja riippuen siitä onko se lahkona voimassa vai ei (mallineesta päätellen olisi?) tulisi ehkä jotenkin jo johdannossa avata sitäkin, mitä tarkoittaa, että sama ryhmä (mahdollisesti?) voi olla sekä lahko että kladi.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)
Lisää vielä, että kannattaa aina miettiä, minkälaista lukijakuntaa mikäkin artikkeli kiinnostaa. Erikoistuneista tieteenaloista ei välttämättä ole mahdollista kirjoittaa siten, että kaikki ymmärtäisivät, mutta se ei ole välttämätä tarpeenkaan (tulee mieleen taannoin vertaisarvioinnissa ollut matematiikka-artikkeli). Sukupuuttoon kuolleet (niin sanotusti jännittävät) eläimet kiinnostavat luultavasti monia eläintieteestä mitään ymmärtämättömiä (harva on kuullut terapsideistakaan, mutta toisaalta nisäkäslisko ohjaa tähän artikkeliin), joten tässä voisi ehkä pyrkiä vähän suuremmalla syyllä kansantajuisuuteen – mutta ei tietenkään faktojen ja asiallisuuden kustannuksella. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.28 (EET)
Tähän tulin myös jo oikeastaan yllä. Ja maallikkona herää myös kysymys, johon toivottavasti Wikipedian biologia-aihepiiriin perehtyneet osaavat vastata. Eli jos on niin (onko?) että tieteellinen luokittelu ja fylogeneettinen systematiikka luokittelisivat lajeja erilaisiin puihin (vai miten se on?) niin voiko silloin otsikon tieteellinen luokittelu alla mallineessa lukea kladi, jos kladistiikka kerran luokittelee eri tavalla? Vai voivatko kladit myös olla siellä seassa? Ja kun osiossa Terapsidien luokitus on sekaisin heimoja ym. ja kladeja niin tarkoittaako se nyt että että osa kladeista on samalla eri tason taksoneita (vai oliko se nyt niin että taksoni = tieteellisen luokituksen taso? ilmeisesti oli?) ja osa ei? Ja ovatko myös taksonit esim. tuossa kaaviossa aina myös kladeja vaiko ei? Tätä ei nyt oikein onnistuta maallikolle avaamaan. Eli kun käsitteiden taksoni ja kladi suhde on artikkelin ymmärtämiselle tärkeä, niin se tulisi artikkelissa myös jotenkin ehkä avata, että aiheesta kiinnostunut maalliikolukijakin ymmärtäisi sisällön.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)
Kladistiikka on tieteellistä luokittelua, se on vain erityylistä kuin Linnén alkuperäinen luokittelu. Linnén aikanahan ei tiedetty lajien ja populaatioiden muuttuvan ajan myötä. Kladistiikassa pyritään ottamaan huomioon eliöisen todelliset sukulaisuussuhteet mahdollisimman hyvin, ja tästä syystä kladeihin sisältyvätkin kaikki yhteisen kantamuodon jälkeläiset.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)
Linnén taksonomiassa käytetään sellaisia nimityksiä kuten kesimerkiksi "lahko" ja "heimo", jotka ovat täysin keinotekoisia sillä esim monilla "heimoiksi" luokitelluilla taksoneilla geneettinen vaihtelu, evoluutiohistorian pituus ja muu vastaava ovat täysin erilaiset. Se on usein vain ollut jonkin luonnontieteilijän päätös mitä vaikka "lahkoksi" kutsuu, ja näitä on myös jouduttu monissa suhteissa muuttelemaan ja lisäämään tasoja uuden tiedon myötä. Kladistiikassa tätä ongelmaa ei ole.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)
Lisäksi. Taksoni on sama asia kuin mikä tahansa tieteellisen luokittelun taso. Kladistiikassa kaikki taksonit ovat kladeja, ja Linnén nimitykset kuten "heimo", "lahko" ovat myös samalla kladeja, mikäli kyseistä taksonia ei ole todettu kokonaan keinotekoiseksi kuten esim. "Vermes" jota linne käytti kaikille muille eläimille kuin niveljalkaiset ja selkärankaiset. Eli siis jos taksoni on kladi se voi olla myös heimo tai lahko tai luokka tai mikä vain. Linnén jälkeen hänen taksonomiaansa paranneltiin paremmin vastaamaan luontoa sellaisena kuin se on. Silti on pitkään käytetty vielä nimityksiä, jotka pohjautuvat vain jaettuihin primitiiviominaisuuksiin ja tiettyjen ominaisuuksien puuttumiseen.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)
Esimerkkinä voisi käyttää matelijoita. Ne on käsitetty vaihtolämpöisiksi vesikalvollisiksi tai vesikalvollisiksi joilta puuttuu turkki tai höyhenet (siis vesikalvolliset ovat maaselkärankaisia joilla alkionkehitystä suojaa vesikalvo). Tämä on kuitenkin keinotekoista, sillä esimerkiksi krokotiilieläimet ja linnut ovat läheisempää sukua toisilleen kuin krokotiilit ovat esim. liskoille. Niitä yhdistävät arkosaureihin tietyt ominaisuudet kuten esimerkiksi tietyt kallon ja luuston ominaisuudet sekä geneettinen samanlaisuus. Matelijat on alun perin luokiteltu niiltä puuttuvien ominaisuuksien mukaan eikä sen mitä niillä on. Tämän vuoksi myös nisäkkäitä edeltäneet terapsidit oli luokiteltu matelijoihin vaikka niillä ei ole matelijoiden kanssa mitään tekemistä toisin kuin linnuilla jotka todellisuudessa ovat tasalämpöisiä matelijoita, tarkemmin dinosauruksia. Toivottavasti en ole ollut liian epäselvä.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)
Ehkä tämä auttoi noin keskimäärin. Meitähän on täällä on monen sortin maallikkoja, itselläni on esim. jonkin verran tämän suunnan opintoja, joten itse kladistiikan ajatus on kristallinkirkas, mutta nimeämissystematikka on käytännön nippelijuttua, jota en hallitse, jollekin taas (vai voiko enää nykyäään?) koko evolutiivisen polveutumisen ajatus voi olla vieras ainakin jos tekstin juonta pitäisi seurata sitä vasten. Suurin kynnys ainakin kaltaiselleni lukijalle voi olla juuri se, mikä on näiden Linneltä periytyvien nimeämissysteemien suhde todelliseen polveutumiseen (josta tieto koko ajan muuttuu), eli muutetaanko näitä linneltä periytyviä taksoneita aina kun tieto polveutumisesta muuttuu vai jätetäänkö muuttamatta. Tiedän esim. hyvin (kun olen kirjoista lukenut) että virtahevot ovat läheisempää sukua valaille kuin muille sorkkaeläimille, jolloin siis valaat ovat oikeasti sorkkaeläimiä (tai cetartiodactyla), mutta onko silti nimi "sorkkaeläimet" (artiodactyla) edelleen virallisesti käytössä, vaikka se onkin samanlainen ryhmä kuin matelijat ilman lintuja? --Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 09.16 (EET)
Linnén taksonomia on muistaakseni osunut monissa suhteissa melko lähelle oikeaa selkärankaisten kohdalla, tai jos ei nyt Linné itse niin kuitenkin ennen kladistiikan perustamista taksonomiset ryhmät olivat jo melko lailla nykyisenkaltaiset. Sorkkaeläimet sellaisena kuin se on alun perin määritetty ei ole aivan oikein, mutta käsittääkseni sorkkaeläinten ja valaiden luokitus eri lahkoiksi on vielä käytössä. Tämä valaiden ja virtahepojen lähisukulaisuus on kuitenkin vielä melko uutta tietoa, sillä vielä melko äskettäin valaiden uskottiin olevan läheisempää sukua Mesonychialle kuin sorkkaeläimille. Voi olla että asiaa halutaan aluksi tutkia vielä tarkemmin enne kuin suuria muutoksia tehdään luokitteluun. Lintujen ja matelijoiden sekä synapsidien ja nisäkkäiden evolutiiviset yhteydet on kuitenkin tiedetty jo pitkään.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.44 (EET)
Niin joo, ja nimitystä matelijat käytetään vielä melko yleisesti ilman lintuja, mutta esimerkiksi jo nykyisissä Campbell Biology -oppikirjan painoksissa sanaa ”reptile” (englanninkielinen kirja) käytetään myös linnuista. Ne jotka haluavat pitää matelija-nimityksen epävirallisena terminä mielestä Sauropsida on oikea nimitys kladille. Muiden mielestä Reptilia on parempi, sillä se on myös vanhempi nimi.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.55 (EET)
Tiedä tuleeko tämä nyt oikeaan väliin, mutta jonkun sortin biologina lyhyesti komppaan Urjanhaita. Kladi on varmaan oikea termi, mutta yleiskielelle ja tavallisille lukijoille täysin vieras. Mä korvaisin sen epämääräisemmillä sanoilla kuten vaikka ryhmä (tai vaikka taksoni) aina kuin mahdolista. Vähentää ehkä tieteellistä täsmällistyyttä, mutta parantaa luettavuutta ja ymmärtävyyttä. Nyt jo johdanto mielestäni on vaikeasti lähestyttävä ja viljelee termiä turhan reilusti. --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)
Kun nyt osuit tänne, niin sanopa painava sanasi kun artikkeleissa on sekä sukupuisssa että että leipätekstin kaavioissa kladeja ja taksoneita sekaisin, että kuuluuko näin olla vai tulisiko niiden olla taksobokseissa kumpienkin omina kohtinaan (ainakin de-wikissä taisi olla) ja tekstissä kumpiienkin omina kaavioinaan? Ja mikä ylipäänsä on, jos meille maallikoille pitäisi yksinkertaistamatta selostaa, kladin ja taksonin ero? Itse olen siitä omituinen maallikko, että luulen ymmärtäväni kladin käsitteen paremmin kuin taksonin, koska eikös se kladi nyt loppujen lopuksi ole sama asia, kuin mitä darvin jo piirteli muistikirjaansa, mutta taksonit ovat jotain sopimuksenvaraisia kirjauksia, joiden logiikasta lukiopohjalla ei ota selvää kirveelläkään, että jos kerta kaikki tietää että valaat on sorkkaeläimiä, niin kumminkin pitää pidättyä sanomasta että valaat on sorkkaeläimiä, kunnes siitä tulee jonkun instanssin virallinen päätös (vai ymmärsinkö nyt lähellekään oikein, minulle maallikkona se vaikeus ei tosiaan ole kladeissa vaan näissä taksoneissa).--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.51 (EEST)
Pakko sanoa, etten minäkään ole näiden asiantuntija. Mutta siis mutkat suoriksi vetäen kladi = nykyaikainen taksoni. Näin siksi, että nykyään pyritään siihen, että taksonit kattaisivat aina yhden kladin, mutta aina näin ei ole ollut. Nämä eri taksonomiset tasot, suvut, heimot ja muut on pelkästään sopimuksenvaraisia, ja niiden käyttö pikkaisen sattumanvaraista (mistä kohtaa evoluutiopuuta mikäkin taksonominen taso jaetaan). Ero tulee siinä, että kun evoluutiopuu voidaan periaatteessa jakaa joka haarasta (eri kladeiksi) niin taksonomisia tasoja (tai siis niiden nimiä, heimoja yms) ei riitä joka jakoon. Se mikä on sitten hyväksytty puu ja mikä on ns virallinen totuus ei riipu määritelmästä vaan ehkä pikemminkin määritteliästä ja kaikki virallinen on tietty myös jähmeää. Enkkuwikissäkin on tästä jotain täällä --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 19.02 (EEST)
No niin, tuo oikeastaan avasi jo oleellisimman. Kun tuo nyt selkisi, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa, paitsi tietysti suomenkielisen terminologian vakiintumattomuus, mutta kyllä tuo nyt ainakin biologilta onnistuu varmaan sijoittaa artikkeleihin ilman vaikeita sanojakin, meillä muilla sitten voi olla heikompaa.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 19.18 (EEST)
Pakko kun pakko. Lahko on edistykselisen tieteilijän Linnén luoma osin keinotekoinenkin käsite, joskin varsin käyttökelpoinen. Kladi taas tarkoittaa sitä, että kaikki kladiin kuuluvat ovat samasta lähtökohdasta. DNA-tutkimus on tuonut tähän paljon valaistusta enkä halua astua biologien varpaille, paitsi muka siinä, että joskus tämäkään ei ihan pidä paikkaansa. Lajien yhdistymisestä ja yhdyselämästä on sienitieteessä sitä sun tätä ymmärrettävää muttei sälyteta tätä tähän artikkeliin. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 00.23 (EEST)

────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

Mielestäni kuvasitte asiaa mielestäni hyvin, mutta yli 100–250 milj. v. vanhojen terapsidien kanssa ei oikein voida DNA:ta tutkia, mutta morfologiset tutkimukset ovat kyllä täysin mahdollisia. Kuitenkin, kuten sanoitte, DNA:n erojen selvittäminen on ollut suureksi avuksi nykyisten ja ”äskettäin” hävinneiden eliöiden sukulaisuussuhteita tutkittaessa. Muuten onko artikkelista mahdollista saada hyvää lähitulevaisuudessa? Eli onko tässä vielä suurehkoja puutteita vai ei?--Asikal1 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.36 (EEST)
Kun aihe on vieras, kommentoin vain viitteitä: yhdistetyissä viitteissä pitäisi viitteen ns. nimi olla lyhyt ja ytimekäs joko sanan parin mittainen tai jokin koodi, jolla sen osaa yhdistää itse viitteeseen. Lisäksi viitteissä on käytetty hulvattomasti versaalia. Viitteet on ilmeisesti kopioitu sellaisenaan en.wikipediasta muokkaamatta niitä suomalaisen käytännön mukaan (esim. pp). Onko viitteet tarkistettu vai vain kopioitu? Yritin aloittaa korjausta, mutta viiteapparaatti on niin sotkuinen, että luovutin suosiolla etten sotke systeemmiä. Mielenkiintoinen aihe sinänsä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. helmikuuta 2014 kello 17.45 (EET)
En ole kopioinut viitteitä suoraan englannin kielisestä Wikistä, mutta en ole muokannut Wikipediaa vielä niin pitkään että olisin välttämättä tehnyt kaiken oikein.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)
Aha, joo. No vähitellen ne opit sitten varmaan tulee, kun on oppivainen mieli :) --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. helmikuuta 2014 kello 17.38 (EET)
Mikä muuten on tärkein asia mitä viitteille pitäisi tehdä? Olen lukenut lähdetekstit ja viitannut ne tekstiin.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.55 (EET)
Mitä viitteille pitäisi tehdä selkeyttämiseksi? Jos ne on merkitty liian huonosti, niin miten minä voisin niitä parantaa.--Asikal1 (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 17.25 (EET)
Sinällään viitteissä ei ole ulkoisesti kyllä yhtään mitään vikaa. Tiedot annettu oikein. Wikipediassa on vain yleensä suositeltu käytettäväksi viitteitä varten luotuja mallineita, jotta viitteistä saisi yhtenäiset, esimerkiksi Malline:Lehtiviite. Viitemallineet löytyvät muokkaustilan alapuolelta mallineet-valikosta. Toisekseen viisi-kuusi lähdeviitettä yhden väitteen perässä on ehkä turhan paljon. Haittaa varsinkin verkossa luettavuutta. --PtG (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 22.44 (EET)
Onko useampaa lähdettä mahdollista laittaa samaan viitteeseen, vai onko se edes järkevää?--Asikal1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.58 (EET)
Käytin verkko ja lehtiviite mallineita jo osaan lähteistä. Onko se tehty oikein?--Asikal1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 22.03 (EET)

Tuossa johdannossa olisi mielestäni hyvä laittaa joitain vuosimääriä noille aikakausille, niin hahmottaisi paremmin mihin esihistorian vaiheeseen nämä elukat liittyvät, kun ei noiden kausien kronologiaa kukaan pysty muistamaan. --Nelisormimangusti (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Artikkelin taksolaatikossa on suurinpiirteinen aikamäärä, 269–0 Milj. v. sit. Tämä on kaikille terapsideille eli siis myös nisäkkäille. Viimeiset terapsidit jotka eivät olleet nisäkkäitä hävisivät varhaisliitukaudella noin. 125–110 Milj. v. sit. Tarvitseeko 269–0 Milj. v. sit. teksti kirjoittaa myös tekstiosaan kun se on jo taksolaatikossa?--Asikal1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 21.06 (EEST)
"Terapsidit korvasivat muut synapsidit keskisen permikauden aikana. Niiden valtakausi kesti keskiselle triaskaudelle asti. Sen jälkeen tuli Archosauromorpha-matelijoiden kuten krokotiilien ja dinosaurusten vuoro vallita suurimpina maaeläiminä. Terapsidit nousivat nisäkkäinä uudelleen hallitsevaan asemaan kenotsooisella maailmankaudella." Tuo oli varmaankin se hankalin kohta näin asiasta kiinnostuneen maallikon näkökulmasta. Jos alkaa lukemaan tekstiä taksolaatikkoa katsomatta, tulee vastaan aika monta kautta jotka eivät heti hahmotu tuossa miljoonien vuosien aikataulussa. Vaikka toivottavaa olisikin, ei esim. triaskauden ajallinen sijoittuminen ole keskivertolukijalla hallussa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 02.29 (EEST)
Kävisikö niin, että kirjoitan: ”Terapsidit korvasivat muut synapsidit keskisen permikauden aikana noin 269 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen (noin 245–216 milj. v. sitten) alkoi Archosauromorpha-matelijoiden kuten krokotiilien varhaisten sukulaisten ja dinosaurusten vuoro vallita suurimpina maaeläiminä. Terapsidit nousivat nisäkkäinä uudelleen hallitsevaan asemaan kenotsooisella maailmankaudella noin 65 milj. v. sitten.” Lihavoin ehdottamani muutokset tekstiin.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 11.33 (EEST)
Vot. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Tuosta kuvasta tulee minulle mieleen enemmän joku mangasarjakuva kuin joku oikea joskus elänyt eläin. Löytyisiköhän jostain parempaa?--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.09 (EEST)

Mistä kuvasta? Se on taiteilijan näkemys eläimestä, jos tarkoitatte jotain artikkelissa näkyvistä kuvista. Mutta ehdottakaa vain toista kuvaa tilalle, jos kuva on mielestänne huonosti kuvaava. Tosin joissain dinosauruksista kertovissa artikkeleissa on kuvia, jotka ovat uusimpien tietojen valossa virheellisiä. Tosin se ei anna tekosyytä käyttää terapsidiartikkeleissa huonoja kuvia. En kuitenkaan ole tietoinen, että nämä kuvat olisivat kovin virheellisiä.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.14 (EEST)
Tarkoitatteko kuvaa (Pristeroognathus DB.jpg linkki Commonsiin (englanniksi)) Pristerognathus-terapsidista? Mikäli asia on näin, niin Commonsissa olisi myös toinen piirros tästä eläimestä (Pristerognathus.jpg linkki (englanniksi)). Se ei ehkä kuitenkaan ihan sovi tähän tarkoitukseen. Commonsista kuitenkin löytyy piirroksia myös monista muista terapsideista mikäli kuvan vaihto on tarpeellista.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.27 (EEST)
Juuri tuota kuvaa tarkoitin. En omaa mitään tietoa tieteellisestä tarkkuudesta tai sen puutteesta, mutta juuri tuo taiteilijan valitsema tyyli vierastuttaa. Voi olla muutakin mieltä. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.35 (EEST)
Mitäs mieltä olette näistä kuvista?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 13.11 (EEST) [5], [6], [7], [8], [9], [10], [11], [12], [13], [14] ja [15]?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 13.11 (EEST)
Suurin osa noista on saman taiteilijan tekemiä, mutta kyllä se sarjakuvamaisuus on ehkä eniten silmäänpistävää juuri tuossa pristerognathuksen kuvassa. En osaa sen enempää ottaa kantaa. Siitä tuo tuli vaan mieleen, että kun ensimmäisen kerran avasin artikkelin niin hetken luulin sen käsittelevän jotain fantasiahommaa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 14.03 (EEST)
Jaa, olisiko sitten kuva jostain esillä olevasta luurangon kopiosta tai alkuperäisestä fossiilista parempi, taiko piirros jonka olisi tehnyt joku muu taiteilija?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.40 (EEST)
Tarkoitukseni oli kommentoida artikkelia kehittävässä hengessä kun tämä arviointi on kerran käynnissä. Ei ollut tarkoitus aiheuttaa turhautumista ja tekijänoikeudellisten kuvien etsiminen ei varmasti ole helppoa. Luultavasti vika on nyt katsojan silmässä. Sille en voi mitään. Jos fossiilin kuva löytyy niin sehän on toki mukavaa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.55 (EEST)
Ei, ei, ette suinkaan aiheuttanut suurempaa turhautumista! Itseasiassa kommenttinne on hyvä artikkelin kehittämisen suhteen ja lisäksi Commonsissa on paljon kuvia terapsidien luurangoista. Yksi itse Luonnontieteellisessä museossa ottamani kuva on jo käytössä alempana artikkelissa. Kuitenkin monissa suomenkielisen Wikipedian artikkeleissa muinaiseliöistä käytetään taiteilijan näkemyksiä kuvina, tosin jokin luuranko, jota ei ole lisätty alemmas artikkeliin olisi varmaankin parempi kuin piirros.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.33 (EEST)
Hei muuten tässä olisi toisen taiteilijan tekemä piirros[16], ja tässä olisi esimerkkejä luurangoista [17] ja [18].--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.58 (EEST)
Hyvä, että tulkitsin kommenttinne sävyn väärin. En tiedä onko asiasta muodostunut mitään käytäntöä, mutta näkyyhän noita luurankojen kuviakin useissa muinaiseläinartikkeleissa. Tieteelliseltä kannalta nuo taiteilijoiden näkemykset ovat ongelmallisia, kun ne ovat monesti varsin nopeiden ja suurienkin muutosten kohteena, kun löydöt lisääntyvät ja vanhoja tutkitaan kehittyneemmillä menetelmillä. Toisaalta luurankokin saattaa olla koottu harhaanjohtavaan asentoon, että ei sekään ihan yksiselitteistä ole. Mutta kyllä, kannatan luurankoa..... Jaa, tuli päällekkäinen muokkaus. Katson kohta tuon linkin. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.01 (EEST)
Tuosta ensimmäisestä luurangosta näkyy minusta hyvin tuo "nisäkäsmäisyys". --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.09 (EEST)
Tarkoittanette siis Sauroctonusta, mutta tässä olisi lisäksi myös toinen kuva toisena näyttämäni Tetragoniasin luurangosta mutta eri kuvakulmasta.[19] Näkyvätkö eläimen piirteet siinä selvemmin? Lisäksi Sauroctonusiin liittyen olen samaa mieltä sen ja muiden Gorgonopsian jäsenten nisäkäsmäisyyden suhteen. Ja anteeksi myös päällekkäisestä muokkauksesta.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.21 (EEST)
Joo, selvempi kuvakulma on tuossa jälkimmäisessä tetragoniaksessa. Turha niitä päällekkäisiä on anteeksi pyytää, väkisinhän sellaista tapahtuu. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

──────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────── Selvä, ja oletteko sitä mieltä, että kannattaisiko tuohon taksolaatikkoon vaihtaa mieluummin Sauroctonus vai Tetragonias, vaiko sittenkin jokin muu?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.13 (EEST)

Molemmat hyviä, mutta minusta Sauroctonus.--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.35 (EEST)
Selvä, kiitoksia. Katsotaanpas sitten miten se sopisi.--Asikal1 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 08.36 (EEST)

Koetin parannella kieliasua. Kannattaa tarkastaa, ettei asiasisältö kärsinyt.--Nelisormimangusti (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 00.28 (EEST)

Ihan hyvin se näytti menneen. Kuitenkin Tetraceratopsia käsittelevässä kohdassa ajattelin, että lause ei ollut ehkä ihan oikein, joten muokkasin sitä. Voitte sanoa oman mielipiteenne muokkauksesta Evoluutio-osion alussa, siis lauseessa Tetraceratopsiin liittyen. Kuten esim. onko se tarpeeksi selkeä. Lisäksi vaihdoin moniin viitteisiin viitemallineen.--Asikal1 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 11.04 (EEST)

Seksuaalimoraali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelilla on laajuutta, mutta onko se tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen, sitä pohdin. Ihmetyttää myös muokkaajien vähäinen määrä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 14. tammikuuta 2014 kello 18.15 (EET)

Artikkeli on nykymuodossaan nähdäkseni lähinnä aiheesta "Seksuaalimoraalin historia länsimaissa". Kuuluisiko aiheeseen lähestyminen myös muista suunnista? Esimerkiksi luulisin että prostituutio, seksiviihde kuten pornografia, aviorikos ja neitsyyden merkitys kuuluisivat tähän aiheeseen muutenkin kuin vain mainintoina jossain historiallisessa kontekstissa. --Savir (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 18.41 (EET)
Hyviä huomioita. Itse ajattelin myös nettiseksin / virtuaalierotiikan ottamista mukaan. Noista mainitsemistasi aiheista joutuu pohtimaan, mikä on niitä suoraan käsittelevien artikkelien tilanne eli artikkelien työnjako: onko esim. pornografia moraalinen vai kulttuurinen ilmiö. Myöskään aviorikosta ei voi käsitellä muuten kuin kulttuureittain, jolloin näkökulma vaihtelee Kristuksen morsiamista ryhmäavioliittoihin. Tavoittelin jonkinlaista yleisesistystä, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kokonaisuus on hyvin matriisi- tai verkkomaisen moniulotteinen ja kietoutuva. Muuan ongelma on, että osa näkökulmista on aika hajallaan lähteissä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.03 (EET)
Vielä jatkan, koettamatta selitellä, kysymykseen siitä pitäisikö ja onko mahdollista tehdä artikkelin loppuun yhteenveto. On toki niin, että samat kysymykset tai samat ongelmakentät tulevat vastaan kulttuuri kulttuurilta ja aikakausi aikakaudelta, mutta mistä ja kenen tekemänä löytyy se yhteenveto, joka tämän seikan toteaa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.14 (EET)
Tutkimukset verkkolukemuksestaosoittavat että yhteenvedon kannattaa olla jo artikkelin johdannossa. Monet lukijat eivät lue muuta kuin sen. Olen savirin kanssa samaa mieltä myös sanasta "länsimaissa", globaali lähestyminen olisi hyväksi jollain kulttuuriantorpologisella perspektiivillä. Jotenkin yhteys naisten ympärileikkauksiin (missä ja miksi), mormonien ja polynesialaisten moniavioisuuteen ... ? --Tappinen (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.52 (EET)
Naisten (ja miesten) ympärileikkaukset voi ottaa katso myös -kohtaan. Olen tuolla "länsimaisuus"-rajauksella paitsi kohtuullistanut urakkaani aloittajana, myös todennut sen, että kannattaa ilman muuta laatia erillisiä artikkeleita muista kulttuuripiireistä. Mutta niitä varten täytyisi perehtyä ao. kirjallisuuteen. Antropologinen ote länsimaisista "muihin" voisi tehdä niiden tarkastelusta vinoa. Tämä on siis ensimmäinen tarvittavista useista artikkeleista.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 18.57 (EET)
Arkikkelin toki voi rajata koskemaan vain länsimaita nimeämällä arkikkelin Länsimaiseksi seksuaalimoraaliksi, jos haluaa kirjoitella artikkelin erikseen yleisesti ja tarkemmin länsimaista. --Zautio (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.48 (EET)
Kielilinkit? 85.194.253.105 20. tammikuuta 2014 kello 18.43 (EET)
En-wikistä en ole löytänyt ihan vastaavaa. Nämä tulevat kukin joiltain osin lähelle: Sexual norm, Sexual ethics, Religion and sexuality, siis ainakin nämä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 18.37 (EET)

Aivan liikaa painoarvoa Foucaultille tässä. Välillä myös epäselvyyttä puhutaanko seksuaali- vai sukupuolimoraalista, kun jankataan muuten vaan naisen rooleista (ei saa osallistua sotaan jne.). --Das Schweigen der Sirenen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 17.21 (EET)

Silmäilin vasta tätä, mutta ensin nyt ainakin muotojuttuja. Lähdeluettelo tekijänmukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos viittaat artikkeliin kokoomateoksessa, laita ensimmäiseksi artikkelin tiedot ja sen perään "teoksessa" + kirjaviite kokoomateokseen. Seksuaalinen vallankumous on nyt aika heikko - varsinkin kun sen jälkeen Tosi rakkaus odottaa saa suhteettoman paljon tilaa. Seksuaalisesta vallankumouksesta puuttuvat niin Alfred Kinsey kuin myös en:Masters and Johnson kuten myös feminismin vaikutus naisten seksuaalisuuteen ja Sotnewallin vaikutus homoseksuaaleille. Nyt artikkelissa mainittu Sandstone saa näihin poijätettyihin verrattuna liian suuren sijan. en:Sexual revolution ei edes mainitse sitä. Ja mitä tulee Tosi rakkaus osioon, niin se on - ihan oikeasti - äärimmäisen marginaalinen ilmiö länsimaisessa seksuaalimoraalissa. Tässä artikkelissa siitä oleva osio peittoaa kuitenkin helposti pääartikkelin Tosi rakkaus odottaa, jota voisi petrata tämän artikkelin tiedoilla ja typistää reilusti osuutta tässä artikkelissa. No, nyt valitin aika paljon. Yllä ehdotettiin sivun nimeämistä Länsimaiseksi seksuaalimoraaliksi, mitä kannatan. Jos tähän tulisi muu maailma mukaan, siitä tulisi aivan liian laaja ja moniulotteinen.--Nedergard (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 13.43 (EEST)

Anteeksi, että olen myöhään liikkeellä. Tähän tarvittaisiin seksuaalimoraalin syntyyn liittyvää tekstiä. Vertailua eri eläinlajien välillä ja inhimillisen (mitä se sitten onkin) seksuaalimoraalin vertailua lähilajeihin ja esihistorialliseen aikaan sikäli kuin siitä on tietoja. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 00.12 (EEST)