Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Albert Edelfeltin koulu[muokkaa wikitekstiä]

Koulu oli LA-arvioinnissa, pitkän väännön tuloksena tämä kuitenkin hylättiin. Jatketaan artikkelin työstämistä täällä - artikkelissahan oli paljon kannatustakin. Koitetaan saada tämä valmiiksi joko uuteen LA-arviointiin tai suoraan HA-äänestykseen. --Zuissii Juttusille? 24. toukokuuta 2017 kello 07.47 (EEST)

Ymmärrän että haluat saada artikkelista hyvän, mutta en oikein usko että toiveesi käy toteen (ainakaan helposti). Jatka vain jos jaksat, itse olisin jo antanut periksi. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 24. toukokuuta 2017 kello 15.55 (EEST)
LA-keskustelussa esiin otettu kahden virkkeen mittainen historia-osio kaipaa edelleen täydentämistä. Kaupungilta luulisi olevan saatavilla koulun perustamiseen liittyviä päätösasiakirjoja ja muita julkaisuja, joita voidaan käyttää lähteenä. Paikallislehdet käsittelevät myös yleensä tällaisia asioita, joten niiden vanhoja numeroitakin kannattaa tutkia. --Msaynevirta (k · m) 24. toukokuuta 2017 kello 16.10 (EEST)
Alkaa olla LA-tasolle aika massiivisia vaatimuksia, mutta niinhän sitä on sanottu, että marginaaliaiheista on helppo tehdä LA-artikeleita. Tuohon on nyt laitettu, että koulu aloitti toimintansa 2008. Porvoon Peda.net-sivujen mukaan koulu aloitti toimintansa vasta 2009, [1]. --PtG (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 10.08 (EEST)

Sierra Leone[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli oli viime vuoden syksyllä vertaisarvioitavana, jolloin keskustelussa päädyttiin artikkelin kaipaavan lisää pituutta sekä informaatiota tiettyjä aihealueita koskien. Nyt artikkeli on yhtä pitkä (ja pidempikin) kuin monet muut suositeltuina artikkeleina olevat valtioartikkelit ja täydennystä kaivanneet osiot ovat täydennetty. Lisäksi artikkelin rakentamisen yhteydessä on ilokseni ilmennyt muiden käyttäjien kirjoittamia pääartikkeleita, joissa eri Sierra Leoneen liittyviä asiota käsitellään kattavemmin (Sierra Leonen historia, Sierra Leonen liikenne jne.) Lisäksi lähdepyynnöt sekä selvennyspyynnöt on nyt korjattu. Kattavaa ja ajankohtaista tietoa, kaikissa kohdissa on nyt lähteet, kirjoitusasu mitä parhain. Mitä sanotte? Eikö olisikin loistava vaihtoehto suositelluksi artikkeliksi? –Sullay (keskustelu) 21. toukokuuta 2017 kello 05.03 (EEST)

Hmm, tuolla on useita päivityspyyntöjä (olivat ehkä vähän huonosti merkitty selvennämallineella) vaan otettu pois tekemättä päivityksiä. Siellä on siis jonkun verran vanhuntuneita tietoja, jotka pitää kyllä korjata. Tuollaisia selvennyspyyntöjä jos poistaa, niin pitää kyllä ilmoittaa yhteenvedossa, miksi poistettu (esim. korjattu/poistettu koska kritiikki oli aiheetonta) --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 09.07 (EEST)
Joitakin ajatuksia tuli. Puhutuista kielistä voisi kertoa vähän enemmän esim. omassa alakappaleessa. Artikkelissa mainitaan eri paikoissa lingua franca, krion kieli ja englanti, tarkoittavatko nämä käytännössä samaa kreolikieltä? Uskontojen kehittymisestä ja kun kyseessä on afrikkalainen valtio nin lähetystyöstä voisi olla myös, sitä on ilmeisesti tehty 1800-luvun alkupuolelta. --Ukas (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 15.16 (EEST)
Ei todellakaan ole oikea menettely, vaan näennäistä valkopesua, poistaa selvennys(/täydennys/korjaus)pyynnöt, ilman että tehdään yhtään korjausta asianomaisiin kohtiin. Eli vertaamalla esimerkiksi artikkelin versiota toukokuun alusta tuoreeseen ilmenee, että selvennä-pyyntöjä oli kylmästi pyyhitty pois. (Ehkä ne olivat kiireellä laitettu, ja olisi voinut täsmällisemminkin ilmaista. Toivon ehtiväni katsoa noita kesäkuun puolella.) Jos tästä syystä, kun selviä korjaustarpeita on tiedossa, en kannata toistaiseksi lupaavaa artikkelia korkeampaa statusta.--Paju (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 02.37 (EEST)
Myönnän tehneeni tämän. Luulin, että selvennyspyynnöt oltiin laitettu siksi, että joku muuttaisi kirjoitusasua peruslukijalle selvemmäksi. Näin sitten tein. Kun taas sitä ei oltu (ironisesti) selvennetty, että mitä näissä kohdissa sitten piti selventää, oletin selvennyspyyntöjen olevan kirjoitusasun parantamisen takia. Mysteeri on, kuka nämä selvennä-pyynnöt sitten on laittanut ja mitä tämä kyseinen henkilö olisi halunnut selvennettäväksi. Jos lähdettä hän olisi halunnut paremmaksi tai selvemmäksi, olisi hän voinut laittaa lähde?-pyynnön. –Sullay (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 01.28 (EEST)
Selvennyspyyntöjen selityksiä, jos niitä on laitettu, pääsee visuaalisella editorilla muokatessaan näkemään klikkaamalla ensin selvennä-mallinetta ja valitsemalla sitten sen muokkaamisen. Mitä äkkiseltään artikkelihistoriaa katselin, niin poistamillasi selvennyspyynnöillä näytti ainakin lähes järestään olevan selityksiä, esim. tämä tai tämä. – Haltiamieli 24. toukokuuta 2017 kello 01.49 (EEST)
Käyttäjä:Paju niitä oli laittanut ja niissä kaikissa tosiaan oli selitys mallineen lisäämiselle. Selvennämalline oli siinä mielessä huono, että suurimmassa osassa oli vaatimus tietojen päivittämisestä/korjaamisesta, ei siis varsinaisesti selventämisestä. Syyt mallineiden lisäämiselle löytyy kuitenkin koodista, mikä on oikea tapa lisätä noita selvennysmallineita, koska kuten nyt nähtiin, niiden käyttö ilman niitä on harhaanjohtavaa. --PtG (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 07.30 (EEST)
Selvä pyy, ihmettelinkin kovin että mitä nämä selvennä-pyynnöt oikein artikkelissa meinasivat. Kiitos kun autatte artikkelin kanssa. Mutta asiasta toiseen: maata kymmenen vuotta raiskanneesta sisällissodasta voisi lisätä enemmän tietoa, uhrien lukumäärä kun liikkuu kymmenissätuhannissa. Suuri ja maata ryöpyttänyt tragedia, joka tapahtui vielä lähihistoriassa. Alan kirjoittamaan tästä omaa osiotaan artikkeliin. –Sullay (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 22.47 (EEST)
Paransin tuota luonto-osuutta aiemmin merkityn selvennäpyynnön mukaisesti, eli otin käyttöön uudemman version biodiversiteettiraportista. --PtG (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 07.30 (EEST)
Artikkeli kaipaisi kielenhuoltoa. Siinä on paljon huolimattomuudesta johtuvia pikkuvirheitä mutta myös muuten huoltamista vaativia kohtia. Jos huollon tekee kuitenkin nyt ja artikkelin kehittämistä jatketaan voimakkaasti, ongelma uusiutuu, tosin sama tilanne on tietysti koko Wikipedian laajuinen. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 09.40 (EEST)
Vielä toinen asia: en ole lukenut artikkelia kuin vasta vähän matkaa alkua, mutta huomiota kiinnitti, että maan nimi on käsitelty johdannossa eikä siihen ilmeisesti palata myöhemmin. Mielestäni sen voisi siirtää leipätekstiin oman otsikon alle. Nimen käsittelylle maantiedeartikkeleissa on ehkä syntynyt jokin vakiintunut tapa, jota kannattaa noudattaa. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)

Venäjän Grand Prix 2017[muokkaa wikitekstiä]

Valtteri Bottaksen voiton kunniaksi tavoitteena saada artikkelista hyvä/suositeltu. Samaa tasoa kuin Australian Grand Prix 2017, joka valittu hyväksi. Kehitysideoita? DHL Fastest Pit Stop lisätään heti kun siitä tieto saadaan.--IJuhiz (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 21.55 (EEST)

En tiedä paljoa formuloista, mutta näyttää valmiilta äänestykseen. --Zuissii (Juttusille) 6. toukokuuta 2017 kello 18.14 (EEST)
Nämähän on jo taattua laatua tällä kaudella. Hyväksi uskoisin menevän ainakin, suositellusta en ole varma. Rengastaulukko selventää asiaa mutta ottaa toisaalta aika paljon tilaa artikkelista, joten siitä voisi ehkä tehdä oman pääartikkelin. Sitten viitteitä voisi yhdistää silloin kun monta peräkkäistä lausetta on samaan viitteeseen (nyt esim. 18, 26 ja 29). Kieliasun voin katsoa kuntoon lähipäivinä.--Tanár 9. toukokuuta 2017 kello 14.56 (EEST)
Johdanto oli minusta vähän hajanainen, ja siksi siirsin siitä pari lausetta toisiin osioihin. Johdannon pitäisi olla tiivistelmä tärkeimmistä asioista, eikä siinä pitäisi mainita pieniä yksityiskohtia.--Tanár 9. toukokuuta 2017 kello 15.10 (EEST)
Joo voisin lähteä kehittämään tuota rengastaulukkoa, kun löydän aikaa. Pari hyvää ideaa siihen onkin jo mielessä. Katson nuo viitteet kuntoon kun ehdin ja kiitos jälleen Tanár sinulle kielihuollosta. Hyvät korjaukset teit myös johdantoon.--IJuhiz (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 20.54 (EEST)
Kehittelin nyt alkuun tällaisen sivun kun Formula 1 -sarjan renkaat kaudella 2017 kertokaa siitä myös mielipiteitä, joko tässä tai tuolla sivun keskustelusivulla.--IJuhiz (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 11.57 (EEST)
Vaihdoin myös tässä artikkelissa nyt pääartikkeliin ohjauksen, että eivät vie niin paljon tilaa nämä rengasvalinnat.--IJuhiz (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 11.01 (EEST)
Korjattu huomiot ja viety hyvä-äänestykseen.--IJuhiz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.03 (EEST)

Angles[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena olisi tätä kehittää sen verran, että pääsisi Hyvä artikkeli -tasolle. Onko vielä jotain merkittäviä puutteita tai parannettavia kohtia? --Roopeank (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 18.45 (EEST)

Niin kuin jo lupaava artikkeli -keskustelussa vähän toivottiin, biiseistä ja niiden taustoista saisi olla tekstiä. Singlekappaleista etenkin. --Sblöbö (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 19.13 (EEST)
Lisäsin nyt tietoa kaikista albumin kappaleista. Saattaa olla, että käännökseni oli hieman kömpelöä joissain kohdissa, mutta se oli nyt paras johon pystyin :) --Roopeank (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 00.43 (EEST)
Hyvä! Artikkeli sai heti lihaa luiden ympärille. --Sblöbö (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 00.45 (EEST)
Nämä ovat ilmeisesti käyneet kiertueella levyn tiimoilla, siitä tulisi olla. --Ukas (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 07.19 (EEST)
Lisäsin nyt maininnan kiertueesta. --Roopeank (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 10.05 (EEST)
Kiertueesta kertominen albumiartikkelissa on sellainen juttu, joka ainakin aikaisemmin on jakanut mielipiteet aika vahvasti. Joidenkin mielestä se ei liity aiheeseen mitenkään. Tuollainen lyhyt maininta on kuitenkin mielestäni hyvä. --Sblöbö (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 14.41 (EEST)
Aijaa, en tiennytkään sellaista keskustelua käydyn. Noin omasta mielestäni hieman erikoista ettei liittyisi, aihehan on verrattavissa esim. elokuvan teatterilevitykseen, josta toki voi kertoa elokuva-artikkelissa. --Ukas (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 22.44 (EEST)
Joo, mielipiteitä riittää, eikä täydellistä konsensusta varmaan ikinä saavuteta. Tässä on ainakin jotain pientä keskustelua joskus ollut. Mutta nämä nyt ovat näitä juttuja, joissa ei ole täällä mielipiteiden viidakossa mitään ns. oikeaa tapaa. Itselläni on ainakin tapana se, etten lähde vertaisarvioinnissa tekemään artikkeliin sellaista muutosta, jota tasan yksi käyttäjä toivoo, koska eihän homma silloin valmistu välttämättä ikinä. Enemmistön ehdoilla tulisi mennä yksittäisten mielipiteiden sijaan. --Sblöbö (keskustelu) 3. toukokuuta 2017 kello 22.44 (EEST)

Onko vielä kehitys/korjausideoita vai vienkö tämän HA-äänestykseen? --Roopeank (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 11.03 (EEST)

Ei ole nyt lähes neljään viikkoon tullut korjaus/parannusehdotuksia... Onko syytä päättää vertaisarviointi? --Roopeank (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.45 (EEST)

Tupolev Tu-134[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoitus olisi saada tästä suositeltu artikkeli. Alkaa olla mielestäni melko lailla kasassa, lisään tosin vielä ehtiessäni ainakin osion museokoneista. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. huhtikuuta 2017 kello 19.15 (EEST)

Olisiko parempi sisältää "Versiot" osio taulukko/luettelo muotoon? Näyttää jotenkin nyt hassulta? No tämä nyt vain tällanen ulkonäköinen muutos, ei niinkään sisällöllinen. Entäs onnettomuusluettelo siellä tällä hetkellä paljon kysymysmerkkejä kohdassa "Uhrit/koneessa olleet" onko siis näin, että ei oikeasti ole tietoa paljonko koneessa on ollut henkiä kyydissä? Yleensä se selviää ensimmäisenä onnettomuus tilanteista. Muuten ei ensisilmäyksellä muuta huomautettavaa tule esille, vaikuttaa erittäin kattavalta.--IJuhiz (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 19.32 (EEST)
Kyllä, oikeasti on näin. Neuvostoliitossa ja muualla itäblokissa onnettomuksista ei välttämättä kauhean hanakasti oltu aina uutisoimassa, eikä edes viranomaisten rekistereihin välttämättä kirjattu kovin tarkkoja tietoja. Kaikissa tapauksissa ei siis ole tietoa koneessa olleiden tarkasta määrästä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 28. huhtikuuta 2017 kello 09.36 (EEST)
Tämä kyllä totta, mutta kuten sanottua muuten erittäin hyvä ja kattava.--IJuhiz (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 11.35 (EEST)
Ehkä tuosta NL:n/itäblokin uutisoimattomuudesta voisi mainita Onnettomuudet-kappaleen tekstiosiossa? Vakuuttavan näköistä työtä kyllä. --Ukas (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 22.49 (EEST)
Hyvä idea. Yritän etsiä jostain lähteen ja lisätä selityksen sinne. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. toukokuuta 2017 kello 09.13 (EEST)
Onko konetta käyttänyt erilaiset virkamiehet, presidentit tai kuninkaalliset? Esimerkiksi nykyään lentääkö Putin Airbussilla saati Boeingilla vai omalla Tupolevilla?--IJuhiz (keskustelu) 3. toukokuuta 2017 kello 09.18 (EEST)
Putin lentelee Il-96:lla (en:Russian presidential aircraft). --Msaynevirta (k · m) 25. toukokuuta 2017 kello 01.39 (EEST)

Eipä tässä hirveästi korjattavaa enää ole. Punalinkkejä voi aina sinistää (mutta itse en pidä välttämättömänä). Näkisin sekä aiheen että koko aihepiirin kannalta hyvinä kehityskohteina kaikki tekniset termit, kuten korkeusvakaaja, suihkujarru ja hätäliukumäki. Pariisin ilmailunäyttely olisi myös ihan historiallisen merkityksensä puolesta hyvä sinistää. Tu-134A-osion lopulla on mainittu termi siipilaatikko, joka ei ole ainakaan itselleni tuttu (englanninkieleinen vastine?). --Msaynevirta (k · m) 7. toukokuuta 2017 kello 16.05 (EEST)

Joo, noita teknisiä termejä aioinkin tässä pikku hiljaa ehtiessäni sinistellä. Tuo siipilaatikko on siis en:wingbox eli se osa koneen rakennetta, johon siivet kiinnittyvät. En ole ollenkaan varma onko tuo oikea suomenkielinen termi (vai onko sellaista edes olemassa), joten hyviä ehdotuksia otetaan vastaan… --Lentokonefani asiaa? | syntilista 8. toukokuuta 2017 kello 08.52 (EEST)

Please Please Me[muokkaa wikitekstiä]

Beatlesin esikoisalbumin artikkeli alkaa olla mielestäni aika kattavalla pohjalla, voisin ehdottaa sitä suositelluksi. Puuttuuko jotain tai onko sisällössä epäselvyyksiä? --Sblöbö (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (EEST)

Punaista on aika paljon. Mielestäni kappaleiden alkuperäiset esittäjät ja tekijät olisivat keskeisiä aiheita. --PtG (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 13.38 (EEST)
Ne hoidetaan kyllä. --Sblöbö (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 13.59 (EEST)

Hyvältähän tämä näyttää. Aika pitkän odottelun jälkeen aloitin nyt kielenhuollon. Kommentoin täällä, jos tulee sen aikana jotakin mieleen.--Tanár 26. toukokuuta 2017 kello 10.04 (EEST)

Valeuutinen[muokkaa wikitekstiä]

Journalismin tutkimuksen viime aikojen keskeisestä keskusteluaiheesta ei ollut artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa. Suomensin sen englannista ja löysin lisää tietoja suomenkielisistä lähteistä. Korjauspyyntöjä tuli jo, ja niitä pyrin paikkailemaan. Mitä asioita voisi muuttaa, korjata tai lisätä Valeuutiseen?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 10.10 (EET)

Määritelmä-osiossa oleva Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärää koskeva uutinen ei mielestäni määrittele valeuutisen käsitettä tai kuulu tähän artikkeliin. Artikkelin pääkuva ja tunnistaminen-osio on kirjoitettu kokoelmaksi lukijalle suunnattuja ohjeita, mitä tietosanakirjassa pitää välttää. Historiallisia esimerkkejä -osio kaipaisi esimerkkejä valeuutisista. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 09.45 (EET)
Lisäsin tuon vaihtoehtofakta-tapaukseen tarkennuksen, jossa keskusteltiin faktoista ja valeista. Onko tosiaan niin, että ohjeita pitää välttää tietosanakirjassa? Löysin tuon IFLAn julisteen suomennettuna, sama on myös kuvituksena englanninkielisessä artikkelissa. Historia-osuuden esimerkit valeuutisista ovat muun muassa Konstantinuksen lahjakirja 600-luvulla, "suuri kuuhuijaus" New York Sun-lehdessä vuonna 1835 ja The New York Timesin valeuutisointi 1930-luvun Neuvostoliitosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.26 (EET)
Lisäsin tunnetun tapauksen, H.G.Wellsin Maailmojen sodan radiokuunnelman määritelmäosaan, jossa on erilaisia valeuutistyyppejä ja tapauksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.52 (EET)
Ohjeista puheenollen, Wikipedian ohjeessa "Mitä Wikipedia ei ole" mainitaan: "Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa: Wikipedia ei voi olla... 8. Käyttöopas, käsi- tai oppikirja. Wikipediassa ei opasteta, kuinka asioita käytetään tai tehdään." Tietosanakirja-artikkelin tehtävä on siis vain kuvailla asioita. Tässä artikkelissa voi tietysti olla valeuutisen kriteerit jonkun mukaan, mutta ne saisi muotoilla jotenkin toisin. Nyt ne on kirjoitettu lukijalle ohjeiksi imperatiivimuotoon, ja vielä kahdesti. Historia-osiosta: Jos osion nimi on "Historiallisia esimerkkejä", sen pitäisi koostua esimerkeistä. Nyt siinä ei ole yhtään esimerkkiä vuoden 1930 jälkeen, vaan siinä kuvaillaan vain ketkä valeuutisia väitetysti ovat tehtailleet. Osion nimi pitäisi silloin olla jotain muuta, ehkä vain "Historia", johon sopisivat esimerkit, maininnat valeuutisten tekijöistä, ja kuvaukset valeuutis-termin käytöstä. Se että Trump kutsuu liioitteluaan tai valehteluaan "vaihtoehtoiseksi faktaksi" ei ole valeuutinen, sillä Trump ei julkaise uutisia. Artikkelissa voisi lisäksi olla oma osionsa käsitteen ongelmallisuuden pohtimiselle. Esimerkiksi tässä Washington Postin kolumnissa pohditaan esim. aiheen rajaamisen ja nimityksen väärinkäytön ongelmia. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.02 (EET)
Minusta se, että Suomen kirjastoseura julkaisee suomeksi (käännös on päivätty 25.2.2017) kansainvälisen vastaavan elimen julisteen aiheesta "Tunnista valeuutinen" liittyy kyllä ainakin valeuutisen käsitteestä nousseeeseen julkiseen keskusteluun, jonka tietysti voisi mainita. Kuvan ja ohjeiden julkaiseminen artikkelissa ei tee Wikipediasta tai artikkelistakaan "ohjekirjaa", "käyttöopasta" tai "oppikirjaa" ja minusta asia on kutakuinkin tasapainossa artikkelissa. Wikipediassa saa varmaankin julkaista tietoja, jotka kertovat artikkelin aiheesta havainnollisesti ja auttavat ymmärtämään sitä paremmin. Ainakaan tällaisten julkaisemista ei saisi estää. Kiitos ehdotuksistasi historia-osuuteen ja kritiikki-vinkistä, perehdyn asiaan. Aihe on ollut länsimaisessa journalismissa eräs pohdituimpia noin viimeisen puolen vuoden aikana, ja siitä on kirjoitettu kilometrikaupalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.04 (EET)
Lisäsin artikkeliin kappaleen Kritiikki, kiitos tietolähteestä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 00.18 (EET)
En ole vielä lukenut artikkelia kokonaan, kun silmiin sattui "1800-luvun lopulla Joseph Pulitzer ja muut keltaisen lehdistön julkaisijat yllyttivät Yhdysvaltoja Espanjan ja Yhdysvaltojen sotaan, jota kiihdytti U.S.S. Mainen räjähdys Kuubassa Havannan satamassa." Tuo oli siis 1800-luvun historiaa mutta sijoitettu 1900-luvun otsikon alle. Siitä ei selviä miten se liittyy valeuutinen-käsitteeseen. Lukija miettii, oliko USS Mainen räjähdys valhetta, vai mistä siinä on kysymys. Artikkelissa pitäisi keskittyä tarkasti valeuutinen käsitteeseen eikä laventaa sitä yleiseen poliittiseen propagandaan muuten kuin suppeasti mainitsemalla.
Jukka Petäjä ottaa tämän päivän HS-artikkelissa esimerkiksi Siionin viisaitten salaisen pöytäkirjan. Sekään ei varsinaisesti ole valeuutinen käsitteen uutinen tarkassa merkityksessä. Valheita sinänsä käytetään sumeilematta hyväksi Wikipediassakin - pari wikikäyttäjää väittää totuudenvastaisesti minun vihaavan Kulttuurinavigaattoria ja HS:ää - mutta termiä käytettäessa pitää ymmärtää mitä siis tarkoittaa uutinen. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.36 (EET)
U.S.S. Mainen räjähdyksen uutisointiin liittyvät asiat ovat keltaisen lehdistön syntyhistoriaa, joka ainakin journalismin tutkijoiden mukaan koskee valeuutisenkin historiaa. Siirsin asiaa koskevan maininnan 1800-luvun puolelle, yritän etsiä aihetta tarkemmin koskevia lähteitä. Historiallisessa tarkastelussa ongelma on tietysti tuo uutisen käsite ennen modernien joukkotiedotusvälineiden syntyä. Siionin viisaitten päytäkirjat sinänsä eivät kai olleet uutisia, vaan valeuutisia oli se, miten ja miksi niitä medioissa tuotiin esille. Valeuutisten julkaisemista pitäisi pohtia juuri tuon tunnistamisohjeen ensimmäisen kohdan mukaan kysymällä, mikä on tällaisen uutisen julkaisemisen tarkoitus, sen "missio", kuten ohjeen englanninkielisessä versiossa sanotaan. Metakeskustelun esilletuontiisi en ota kantaa, se ei koske artikkelin vertaisarviointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)
Valeuutinen ja vaihtoehtoinen fakta pitäisi kuitenkin pyrkiä pitämään erillään. Artikkelin tekstissä on näköjään paljon pientä tarkentamista vaativaa asiaa. Esimerkiksi Maailmojen sota ei ole valeuutinen. Se on kuunnelma, jonka sisältämiä "uutisia" jotkut kuuntelijat erehtyivät Yhdysvalloissa luulemaan oikeiksi tajuamatta että kyse on kuunnelmasta. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.57 (EET)
Ainakin asiaa tutkinut vaikuttaa olevan eri mieltä Maailmojen sodasta. Lisäsin asiaa koskevan lausuman viitteineen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.49 (EET)
Kuka mitä missä? Kyseessä on kuunnelma, jonka esittämisessä tapahtui jälkikäteen arvioiden virheitä, mutta kyse ei ollut tietoisesta valeuutisesta. Kuunnelman väittäminen valeuutiseksi on virheellinen tieto ja sen sisällyttäminen valeuutista käsittelevään artikkeliin on virhe. Artikkelin pitäisi pysyä otsikon aiheessa. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 07.38 (EET)
Missä kohtaa kirjaa sanotaan, että fiktio voi olla valeuutinen? Sivunumero tarvittaisiin, kun nyt viitataan koko kirjaan, sillä ainakaan tuosta tiivistelmästä ei käy ilmi, että tästä on kyse. Jos käsitin oikein, niin Schwartz käsittelee kirjassaan valeuutisilmiötä kuunnelman vastaanoton perusteella. Monet lehdet kirkuivat etusivulla yleistä paniikkia, vaikka ilmeisesti sellaista ei olisi todellisuudessa suuressa mittakaavassa tapahtunutkaan. Tämä valeuutinen on levinnyt sittemmin kaupunkilegendana. --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.03 (EET)
Otan tähän vähän laajemmin Amazonin tiivistelmän, jossa kirjassa Broadcast Hysteria: Orson Welles's War of the Worlds and the Art of Fake News todetaan, että "We follow Orson Welles's rise to fame and watch his manic energy and artistic genius at work in the play's hurried yet innovative production. And we trace the present-day popularity of "fake news" back to its source in Welles's show and its many imitators." Määritelmä-kappaleessahan pohditaan valeuutisten rajatapauksia, voivatko uutissatiiri, fiktio tai propaganda olla valeuutisia? Ehkä tässä kappaleessa pitäisi sanoa selvemmin, että vaikka keskeisiä valeuutisten tunnistamisessa ovat tekijän tai puhujan intentionaalisuuden ja motiivien tarkastelu, tutkijoiden mukaan myös jossakin viestin vastaanoton tilanteessa joku asia voidaan tulkita valeuutiseksi. Olisikohan Maailmojen sota-kuunnelman tutkijoiden ajatus tämä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.42 (EET)
Asian voi nostaa lyhyesti myöhemmin esille, mutta jotta lukijaa ei saataisi hämmennyksen valtaan, johdannossa pitää käsitellä vain itse valeuutis-käsitettä. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 21.24 (EET)
No näin juuri artikkeli rakentuukin, eli asiaa ei mainita johdannossa, vaan omassa kappaleessa sen jälkeen, eikä lukijaa saada hämmennyksen valtaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Kirjoitin epähuomiossa "johdannossa" mutta tarkoitin "määritelmässä". Amazonin mainosteksti ei käy määritelmän pohjaksi. Eikä edes tuo siteeraamasi kohta tee Wellesin kuunnelmaa valeuutiseksi millään tavalla. Mutta pohditaan nyt Amazonin mainostekstiä, joka sanoo että vain harva uskoi että kyse oli oikeasta hyökkäyksestä ("Few listeners believed an actual attack was under way.") Sen sijaan kuunnelman herättämänä käytiin kiivasta keskustelua siitä, mikä valta radiolla voi olla kriisitilanteissa. Kohta pitäisi siirtää jonnekin artikkelin loppuun tai mieluiten poistaa kokonaan, ellei alkuperäisestä kirjalähteestä löydy jotakin merkittävää. Mutta kirja ei ilmeisesti ole käytettävissä vaikka olet merkinnyt sen lähteeksi, joten itse asiassa pois koko kohta ja pois kirja lähteenä. Kirjan voi esittää Kirjallisuutta-osassa. Määritelmän pitää pysyä asiassa ja perustua luotettaviin lähteisiin eikä Amazonin mainokseen.
Sitten: "Myös propaganda voi olla valeuutinen". En löydä lähteestä sanaa propaganda, mutta lähde onkin näköjään en.wikin artikkeli, johon joku sen on kirjoittanut. Lisäksi se on käännetty niin ettei se vastaa edes en.wikin lauseen ajatusta. En itse asiassa ymmärrä mitä suomennosversio tahtoo sanoa.
Voisin käydä koko artikkelisuomennoksen läpi kohta kohdalta, mutta pääsin vasta määritelmäosaan. - Jos artikkelista halutaan kehittää laatuarvioitu, lähteiden tulee olla luotettavia, riippumattomia, eikä niitä voi kopioida en.wikistä lukematta lähdettä sekä lisäksi käyttämättä lähdekritiikkiä. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.26 (EET)
En ole lukenut ihan kaikkia englanninkielisen artikkelin lähteitä, mutta arvelisin suomennetun artikkelin lähteiden olevan luotettavia ja riippumattomia koska ne ovat jo läpäisseet yhden Wikipedian arvioinnin. Käännös ei myöskään edellytä sitä, että koko artikkeli käännettäisiin. Tästä jätin joitakin osia pois, mikä vastannee kriittistä muokkaamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)
Artikkelissa ensimmäisenä historiallisena esimerkkinä mainittu Konstantinuksen lahjakirja on kuuluisa asiakirjaväärennös, mutta sen luokittelu "uutiseksi" tuntuu oudolta. Lahjakirjan alkuperäisestä julkistamisesta ei ilmeisesti tiedetä mitään ja ajankohtakin tunnetaan korkeintaan vuosisadan tarkkuudella. USS Mainen uppoamiseen valeuutisointi liittyy kai siten, että Hearstin (ja ilmeisesti siis myös Pulitzerin) lehdet väittivät espanjalaisten räjäyttäneen amerikkalaisen sotalaivan kätketyllä pommilla, vaikka asiasta ei ollut mitään luotettavia tietoja. Maininta tulisi ymmärrettävämmäksi, jos aluksesta ja sen räjähdyksestä olisi oma artikkeli, jossa aiheesta kerrottaisiin tarkemmin. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)
Konstantinuksen lahjakirja on asiakirjaväärennös, joka käynee esimerkiksi uudempaa aikaa edeltävästä valeuutisesta, jos myös uutisen käsitettä venyttää modernia tiedonvälitystä edeltävälle tasolle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)
Mielestäni lahjakirjaa ei voida kutsua uutiseksi, jos ei tiedetä, millä tavalla se on aikoinaan julkistettu. Väärennetty asiakirja on voitu kätkeä paavin arkistoon, josta se on kenties löydetty vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Tällöin aikalaisuutiset asiakirjalöydöstä olisivat periaatteessa olleet totta eikä valetta, jos löytäjäkin on luullut asiakirjaa aidoksi. Asiakirjan väärentäminen on muutenkin eri mittaluokan petos kuin pelkkä valheellisen tiedon levittäminen uutisena, joten sen kutsuminen valeuutiseksi vetää huomion pois pääasiasta. Valeuutinen olisi ollut se, jos tällaisesta lahjakirjasta olisi levitetty huhuja ilman, että varsinaista väärennöstä olisi vaivauduttu tekemään. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2017 kello 18.11 (EET)
Artikkelissa voitaisiin kertoa, miten valeuutinen ja uutisankka eroavat toisistaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)
Thänks, en löytänyt tähän tietoa, mutta lisäsin Määritelmät -kappaleeseen uutisankan sen artikkelissa olevan määrittelyn mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 18.58 (EET)

Vaikka Historia-osuus onkin otsikoitu Historiallisia esimerkkejä, olisi suomenkielisessä wikipediassa mielestäni paikallaan käsitellä nykyversiota laajemmin ainakin muutamia Neuvostoliitosta tietoisesti harhaanjohtavasti kirjoitetuista lukuisista uutisista ja lehtiartikkeleista. Olisi kiinnostavaa tietää esimerkiksi, markkinoitiinko jo "proletaarin diktatuuria" - ainakin yhdessä varhaisessa perustuslaissa (1924) kaupunkiproletaarilla oli per capita enemmän (viisinkertaisesti) äänioikeutta liittoneuvostokongressin edustajien valinnassa kuin maaseutuväestöllä - valeuutisoinnin avulla? Neuvostomyönteistä viestintää toimitettiin myös suomeksi, esimerkiksi 25 vuoden ajan ilmestyneessä Maailma ja me -lehdessä, joista uutisista osa oli tietoisen yliampuvaa (ainakin sellainen kuva jäi joistain lapsuudessa luetuista lehdistä). Osin tätä sivuaa 1 Esimerkkejä löytynee myös neuvostosankareiksi nostetuista hahmoista, tyyliin Trofim Lysenko ja vastaava: tarinoiden ja suoritusten paisuttelu tietoisesti/totuudenvastaisesti. Neuvostoajan perinteellä on selvä jatkumo nykyjohtajien koulutuksen kautta tähän aikaan. Osaksi keinoina on käytetty (ja käytetään) toimittajien ideologisesta kouluttamista ulkomaisten stipendien turvin (aikoinaan esim. Moskova; myös muissa ilmansuunnissa ja ideologioissa samoja lähestymisiä) tiettujen arvojen mukaiseen lähestymiseen ja vastaväitteiden/-argumenttien faktuaaliseen unohtamiseen. Yhdysvaltalaiset ovat myöntäneet käyttäneensä valeuutisointia esimerkiksi Iranissa. (1 ja 2) Yhteyksiä julkaisumaassa vallitsevaan lainsäädäntöön (valtionjohtoon ja sen asemaan), mediaomistukseen ja viestinnän vapauteen voisi myös tuoda esille. Esimerkiksi de facto osa tiedostusvälineistä luotti 2014 alussa "perinteisiin uutislähteisiinsä" Venäjää koskevassa uutisoinnissa, vaikka jo edeltävinä vuosina (ja Krimin miehityksen alkaessa & Ukrainan sodan yltyessä lisää) lainsäädännöllä tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa oli rajoitettu toimimasta yhtä vapaasti kuin aiemmin. J a valeuutisointi meni helpommin läpi Venäjän käymien sotatoimien alkuvaiheessa (taloudellisena vaikuttimena esim. työvoima, luonnonvarat, venäläisen aseteollisuuden koekäytöt jne, joita siirrettiin sittemmin ainakin osaksi Itä-Ukrainasta Syyriaan). Lisäksi vaikkapa huuhaa-lääkkeitä ja -hoitoja koskeva uutisointi on ainakin ollut aikoinaan aika puhdasta valeuutisointia, joskin EU- ja muut normistot ovat täällä sitä saaneet kuriin (monessa muussa maassa vielä varsin villiä). --Paju (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 17.08 (EEST)

Hyviä ideoita, mutta paljon hypoteeseja ja mistä lähteet?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

Englanninkielistä artikkelia on muokattu huomattavasti viime kuukausien aikana, ja sen keskustelusivulla käy kova kuhina. Siitä ei kannata kääntää tai muutenkaan kritiikittömästi ottaa tietoa näin tärkeässä artikkelissa, etenkään jos ei itse pysty lukemaan lähteitä. Parin kuukauden päästä en-wikin artikkeli voi olla ihan toisenlainen kuin se on nyt. -kyykaarme (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 12.14 (EEST)

Joo huomasin saman asian. Tämän artikkelin pohja on siis, kuten ilmoitin alussa, käännös englanninkielisestä artikkelista. Mutta kuten voi huomata, sitä on muokattu alun määritelmästä alkaen myös kotimaisiin lähteisiin viitaten. Mitään tietoa ei kannata kai koskaan ottaa kritiikkittömästi vastaan, mutta englanninkielisestä artikkelista voi ottaa hyviä lisäyksiä, minusta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 13.02 (EEST)
Artikkeli on nyt massiivinen, ja sen muokkaaminen on todella vaikeaa, kun siitä ei oikein näe kokonaisuutta. Mielestäni olisi kannattanut aloittaa pienesti, eikä kääntää isoa artikkelia. Tuolla aikaisemmin myös sanoit, että oletit lähteiden olevan luotettavia, koska ne on englanninkielisessä Wikipediassa arvioitu, mutta siellä artikkeli on "C-luokkaa", joka on huonoin luokitus Start-luokan jälkeen. Muokkaajat ovat siellä ihan yhtä hyviä ja huonoja kuin täälläkin. Mielestäni tätä kannattaisi kunnolla karsia ja rakentaa se uudelleen kunnon lähteiden pohjalta. Jo pelkän käännöksen hiominen veisi paljon aikaa. -kyykaarme (keskustelu)
Artikkelissa määritellään aihe, pohditaan ei-eksaktia käsitettä, tarkastelaan historiaa, joka lienee kiistämätön, sekä pohditaan vaikutusta, ja myös aihetta koskevaa kritiikkiä ja mietitään myös tulevaisuutta. Huomasin kun aloin kirjoittamaan artikkelia, että aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu valtavasti viime aikoina. Siksi monipuolinen artikkeli on paikallaan. Artikkeli ei ole massiivinen, vaan kattava. Valeuutinen on nähdäkseni sellainen aihe, josta ei voi "on-off" -tyyppisiä tietoja esittää. En tiedä, kannattaako tätä enää verrata englanninkieliseen lähtöartikkeliin, kun sekä määritelmä että viimeinen "tulevaisuus" ovat kotimaisista lähteistä. Jos suomalaisesta lähdeaineistosta löytyisi jotain uusia näkökulmia, niitä voisi lisätä. Tässä vertaisiarvioinnissa voi ehdottaa korjauksia myös käännökseen ja ne ovat tervetulleita myös suoraan itse artikkeliin. Ja jos osaat esittää, mitä voisi poistaa, niin hienoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.01 (EEST)
No, artikkelin lähdeluettelo on massiivinen. Se pitäisi varmaan suhteuttaa aiheeseen. Mukana on jonkin verran yliviitteistystä. Minusta yliviitteistys ei ole paha vika, jos tarkistetaan että viitteiden lähteet eivät toista samaa asiaa ja että ne kaikkki tuovat uutta tietoa asiaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.24 (EEST)

Wikipedian käytäntöjen mukaan Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä. Olen samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa, että artikkeli on nyt massiivinen ja siitä ei oikein näe kokonaisuutta. Mielestäni tätä kannattaisi kunnolla karsia ja rakentaa se uudelleen kunnon lähteiden pohjalta. Valeuutinen on uusi sana, ja sillä ei ole suomen kielessä vakiintunutta määritelmää. Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan valeuutinen poimittiin vasta vuonna 2016 . Kielitoimiston alustavan määritelmän mukaan "valeuutinen on valemedian tuottama ja välittämä uutiselta vaikuttava teksti tm. kuvaus". Valemedia on mielipiteisiin perustuvaa, vastoin hyvää journalistista tapaa toimiva viestintäkanava, jota voidaan käyttää informaatiosodan välineenä. Jos valeuutisella halutaan muokata kohteen mielipidettä (totuudenmukaisella tai valheellisella aineistolla), on kyse propagandasta. Tällaisenaan artikkeli ei minusta täytä suositellun artikkelin asemaa. Artikkeli on ollut vertaisarvioinnissa yli kuukauden, eikä artikkelia ole kaikilta osin täydennetty vertaisarvioinnssa saatujen palautteiden mukaan (ei ole täydennetty historiallisia esimerkkejä, kuten esim. Neuvostomyönteistä uutisoinnista). Täten vertaisarviointi olisi minusta parempi päättää. --Hezzu (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 07.40 (EEST)

Artikkelissa on suomen- ja englanninkielisiä lähteitä, esimerkiksi alku on Johanna Vehkoolta, joka lienee alan asiantuntija. Jos joku hyväksyy vain suomenkieliset lähteet artikkeliin, pitäsikö sitten poistaa kaikki muunkieliset kaikista artikkeleista? Vertaisarvioinnissa ei ole tarkoitus arvioida, täyttääkö artikkeli suositellun tai muunkaan laatukategorian vaatimuksia. Jokainen voi muuttaa ja muokata artikkelia kuten parhaaksi näkee ja voi myös ehdottaa, mitä voisi muttaa ja mihin tietolähteisiin perustuen. Olen täydentänyt arvioitsijoiden toiveita sitä mukaa kun lähteistettyjä tietoja esityksiin on löytynyt, mutta kaikkiin toiveisin ei ole tietolähteitä löytynyt. Muutokset voi jäljittää artikkelin historiasta. Palautteessa on tullut paljon hyvia ideoita ja kun niitä näyttää tulleen taas lisää, nähdäkseni ei ole syytä lopettaa vertaisarviointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 10.30 (EEST)
Jos joku hyväksyy vain suomenkieliset lähteet, se on hänen ongelmansa. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2017 kello 16.33 (EEST)

Tapaus Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärästä osoittautui aika mielenkiintoiseksi kun sitä kaiveli. Asiassa on puhuttu pahasti ristiin. Alkuperäinen väitehän oli että virkaanastujaisia seurasi ennätysyleisö paikanpäällä ja maailmalla. Pääosa aihetta käsittelevistä jutuista keskittyy paikan päältä otettujen valokuvien tutkimiseen, joilla julistetaan Valkoisen talon valehtelevan. Samaan aikaan tiedetään että kyseessä oli suurin yhdestä tapahtumasta tehty videon suoratoisto. Tätä faktaa ei löydä mistään muualta kuin Akamain lehdistötiedotteesta, jonka on julkaissut yksi videotekniikkaan keskittynyt uutissaitti. USA Todayn toteaa faktantarkistuksessaan että Valkoinen talo on saattanut olla alkuperäisessä väitteessään oikeassa. Tosin seuraajien määrää ei voi mitenkään tarkistaa mistään. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 02.14 (EEST)

Suoratoisto mainitaan mm. artikkelissa olevassa Usa Today -lähteessä. Mutta siinä eikä tiedotteessa (ainakaan sen ilmaisessa osassa) sanota, että se oli suurin suoratoisto ikinä, vaan suurin kyseisen firman tuottama suoratoisto. Joka tapauksessa se ei todista mitään suuntaan tai toiseen. Mun mielestä toi Trump-osio pitäisi ottaa kokonaan pois. Se on suhteessa aivan liian pitkä ja yksityiskohtainen, eikä se oikeastaan edes kuulu koko artikkeliin, kun siinä ei edes mainita valeuutista. Jos en-wikiä halutaan matkia, niin siellä ei sitä ole. Tuolla ylempänä onkin Savir myös sanonut, että se ei kuulu artikkeliin. Trump on mainittu toiseenkin kertaan, se voisi riittää. -kyykaarme (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 21.03 (EEST)
En-wikissä (ja joissakin muissa) siitä onkin kokonaan oma artikkeli: en:Alternative facts. -kyykaarme (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 21.21 (EEST)
Poistin osion. Perusteluja: Kappale alkoi "Totuuden hämärtämiseksi mediassa levisi vuoden 2017 alussa käsite ”vaihtoehtoinen fakta”." - Lähteetön. Seuraava lause: "Käsite on peräisin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin valkoisen talon lehdistösihteerin Sean Spicerin lehdistölle esittämästä väitteestä". Lähde ei suoraan tue väitettä että se olisi siitä peräisin. Sitten seuraa selostus Trumpin yleisömääräfiaskosta, jota voisi ehkä parhaiten kuvailla väärinkäsitysten ja huonojen sanavalintojen sotkuksi, mutta siinä ei yritetty tahallisesti "matkia journalismia" eikä se muutenkaan suoraan liity valeuutisiin. Jos termi mainitaan, niin se pitää tehdä jotenkin paremmin ja niin että se perustuu täysin lähteisiin. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 00.43 (EEST)