Wikipedia:Vertaisarviointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

A Hard Day’s Night[muokkaa wikitekstiä]

Tämä taitaa olla aika lähellä suositeltua. Laajensin tämän hyväksi vuodenvaihteessa 2011–2012, ja kuten arvata saattaa, aika paljon verkkolähteitä on sen jälkeen lakannut toimimasta. Yritän myös saada vähän lisää tekstiä sinne tänne. Varsinkin osio kriitikoiden arvioinneista oli varsinkin aiemmin SA-tasolle melko vaisu, mutta olen sitäkin paraikaa kehittämässä. Ja viitemerkinnät ovat silloisen osaamiseni myötä vähän mitä ovat, niitä korjailen myös. Olisiko muuta selkeää kehitettävää? --Sblöbö (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 21.51 (EET)

On jo lähellä suositeltua. Yksi juttu minä tuli mieleen: Kappaleessa Musiikki on ensin alaotsikoton osio, missä (minun ymmärtääkseni) käydään läpi asioita yleisemmin ja sitten alaotsikko Tietoa kappaleista. Tähän kaipaisin vähän selkeyttä esim. alaotsikolla tai jollain muulla tavalla. Nyt on ehkä osin päällekkäisyyttä esim. alkuosassa "Albumin ainoa kappale, jota ei laula joko Lennon tai McCartney, on George Harrisonin laulama ”I’m Happy Just to Dance with You”. Poikkeuksellisesti rumpali Ringo Starr ei laula yhtäkään kappaletta." Ja tietoa kappaleista: "George Harrison laulaa kappaleen ”I’m Happy Just to Dance with You”, jonka John Lennon kirjoitti nimenomaan häntä varten." Kyse ei ole isoista asioista, mutta ehkä sitä saisi vielä selkeämmäksi.
Yksi vaihtoehto, mikä tuli mieleen, että alkuosa kappaleesta kävisi myös Taustaa osaan. Esim. "Albumia hallitsevat Lennonin laulut, sillä niitä on kaikkiaan kymmenen McCartneyn kolmea vastaan. Tähän aikaan Lennon oli vielä yhtyeen epävirallinen johtaja. Kaikki kappaleet merkittiin kuitenkin Lennonin ja McCartneyn yhdessä tekemiksi, kuten aina vastaavissa tilanteissa riippumatta siitä, olivatko he todellisuudessa tehneet niitä yhteistyössä. Yhtä Lennon-keskeistä albumia The Beatles ei enää koskaan tehnyt. Tenho Immosen kirjoittaman The Beatles – Suuri historia -kirjan mukaan tähän oli syynä se, että Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö 1960-luvun puolivälin jälkeen alkoi syödä hänen luovuuttaan sekä voimia toimia yhtyeen johtohahmona." on melko paljon muuta asiaa kuin pelkästään musiikkia. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 12.55 (EET)
George Harrisonin laulaman I’m Happy Just to Dance with Youn päällekkäisyyttä mietin itsekin. Mutta kun tekstissä mainittiin jo se, ettei Ringo Starr laula yhtäkään kappaletta, niin tuntui oudolta ettei sitten mainittaisi sitä, että Harrison puolestaan laulaa yhden kappaleen. Vähän hankala juttu, miten tuon nyt sitten fiksusti tasapainottaisi. Taustaa-osio on tarkoituksella pyhitetty nimenomaan taustalle, eli lähtökohdille ennen kuin albumia lähdettiin työstämään. Lyhyt katsaus yhtyeen viime aikojen tapahtumista antaa lukijalle ikään kuin pehmeän laskun ennen kuin aletaan tykittämään infoa itse albumin tekemisestä. Eli: Taustaa = aika ennen albumin työstöä, Äänitykset = aika albumia työstettäessä. Jos tuota selkeää kaavaa ruvetaan rikkomaan, niin sitten tulisi kyllä sekavuutta ja varmaan päällekkäisyyttäkin. Mutta kyllähän tuota Taustaa-osion toista kappaletta toki voisi hieman tiivistää - kiertue ja ensi-iltaan osallistuminen eivät ehkä ole kokonaisuuden kannalta kovinkaan oleellisia. --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 13.14 (EET)
Taustaa- ja Äänitykset-osioiden erot eivät sittenkään ole ihan noin selkeät, vaan kyllä siellä jo taustassa yhdellä lauseella sittenkin mainitaan, että "The Beatles vietti vuoden 1964 kevään ja kesän kuvaamalla elokuvaa Yeah, yeah, tässä me tulemme (engl. A Hard Day’s Night) sekä äänittämällä uutta materiaalia". On kulunut niin pitkä aika siitä, kun tätä artikkelia väsäsin, ja nyt olen uudestaan pakertanut tämän kanssa vasta pari päivää, niin en vieläkään näköjään ole jokaista kuriositeettia sisäistänyt. Mutta tosiaan, mielestäni tuossakin on edelleen ihan selkeä logiikka, eli Äänityksissä niihin äänityksiin paneudutaan syvällisemmin. Taustaa-osiossa ikään kuin olosuhteiden pakosta mainitaan vain lyhyesti, että materiaalia äänitettiin tuossa vaiheessa, koska se olisi outoa sivuuttaa, koska kaikki muukin yhtyeen tuonaikainen tekeminen mainitaan. --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 13.33 (EET)
Juu, kyllähän tuossa oma logiikkansa on. Tuo Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö tuntuu vaan oudolle musiikki osassa. Mutta onhan silläkin varmasti ollut osansa musiikkiin, ei sen puoleen. Mietin ihan yleisenä asiana (ja vinkkinä niihin artikkeleihin, mitä itse työstän), että mihin kohtaan kannattaa säveltäminen ja sanoittaminen sijoittaa? Joskushan ne tehdään äänitysvaiheessa, toisinaan ovat valmiina ennen studioon menoa. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 15.04 (EET)
Lennonin huumeidenkäytön lisääntyminen liittyy musiikkiin mielestäni selkeästi: Yhtä Lennon-keskeistä albumia The Beatles ei enää koskaan tehnyt. Tenho Immosen kirjoittaman The Beatles – Suuri historia -kirjan mukaan tähän oli syynä se, että Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö 1960-luvun puolivälin jälkeen alkoi syödä hänen luovuuttaan sekä voimia toimia yhtyeen johtohahmona. Eli sillä vain avataan se, miksi jatkossa ei enää tehty albumeja, joissa Lennonin panos olisi ollut yhtä suuri. Noista sävellyksistä ja sanoituksista sen verran, että itse olen kertonut niistä Musiikki-osiossa, jossa syvällisemmin käsittelen albumin sisältöä, tyyliä jne. Menevät sinne mielestäni kivasti ja loogisesti. Rubber Soul -artikkelissa olen tehnyt sanoituksille oman alaotsikon, kun niistä on ollut niin paljon kerrottavaa: [1] --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 15.24 (EET)
Sanoitusten ja sävellysten sisällön paikka on luonnollisesti musiikissa mutta tarkoitin niiden tekemistä. Minusta sitä voisi kuvata myös prosessina - tausta - säveltäminen ja sanoittaminen - nauhoitus - julkaisu. Mutta ainakin siinä tapauksessa jos siinä ei ole ole ollut mitään erityistä, musiikkioiso on varmaan ihan hyvä paikka myös niiden tekemisen kuvaamiselle. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 17.03 (EET)

Metallimusiikki[muokkaa wikitekstiä]

Minulla olisi kiinnostusta kehittää artikkelia hyväksi artikkeliksi ja toivoisin mielipiteitä ja mikä ettei myös apua artikkelin tekemisessä. Olen etsinyt puuttuvia lähteitä, ihan kaikkeen en ole niitä löytänyt ja osin voi olla, etten niitä yksin löydäkään. Kielenhuoltoa artikkeli kaipaa oikeastaan kaikilta osin. Minulla olisi muutamia ajatuksia, joihin toivoisin teiltä mielipiteitä. Artikkelissa on vielä paljon työtä mutta halusin ottaa asian jo tässä vaiheessa esille niin ei tule yksin touhuttua jotakin, mikä on muiden mielestä huono idea. Tässä listaa asioista, allekirjoitan ne erikseen, niin on helpompi seurata kommentteja aihepiireittäin.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Ominaispiirteet, onko edes oikea otsikko? Tässä mielestäni haetaan niitä tyypillisiä piirteitä, mikä tekee musiikista metallimusiikkia. Erityispiirteet ovat mielestäni hankala sana siinä mielessä, että siitä tulee mieleen jokin erityinen, mutta onko näissä sinänsä mitään erityistä. Vai ominaista? Ominaispiirteissä soittimien ja äänen osuus on melko hajanainen ja laaja. Esim. englanninkielisessä suositeltavassa artikkelissa osio on tiiviimpi. Voisiko/pitäisikö tätä tiivistää?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Taidemusiikin vaikutus ja Alakulttuuri. Säilytetäänkö omana otsikkona vai olisivatko ominaispiirteiden alaotsikoita?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Käsitteen synty. Tässä kerrotaan heavy metal käsitteen synnystä, ei metallimusiikin käsitteestä. Olisiko järkevää kertoa tämä tarkasti artikkelissa Heavy metal ja tässä vain lyhyesti ja samalla käsitellä myös käsitteen muutos metallimusiikiksi ja heavy metalin muuttumiseksi omaksi alatyylilajiksi?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Olen aina pitänyt oudoksuttavana suomenkielisen Wikipedian jaottelua metallimusiikkiin ja heavy metaliin. Onko tälle jaottelulle jotain lähdettä? Nykyisellään heavy metal -artikkelin sisältö on pitkälti joko päällekkäistä metallimusiikki-artikkelin kanssa tai sitten lähteetöntä mutuilua. Jos järkevää erottelulle lähdettä ei ilmaannu, artikkelit voisi varsin hyvin yhdistää siten, että metallimusiikki-artikkeli keskittyisi pääasiassa perinteiseen valtavirran hevimetalliin ja alagenret käsiteltäisiin voittopuolisesti omissa ala-artikkeleissaan. Tämähän käytännössä on tilanne jo nykyiselläänkin, mutta asian tiedostaminen ja sen johdonmukainen toteuttaminen voisivat selkiyttää ja terävöittää artikkelia. Nyt artikkelissa harhaillaan aiheesta ja alagenrestä toiseen sen sijaan että annettaisiin selkeä kuva siitä, miltä hevi yleisesti ottaen kuulostaa.
Vaikka artikkeleja ei yhdistäisikään, niin metallimusiikki palautuu silti etymologisesti sanapariin heavy metal, joten asian käsittely artikkelissa lienee perusteltua. -Miihkali (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.19 (EET)
Lähteitä ei asialle minulla ole mutta mutuiluna luulen sen johtuvan ainakin siitä, että käsitteestä on wikin ulkopuolella haluttu käyttää suomenkielistä versiota ja "hevi" on jossain vaiheessa korvautunut metallimusiikilla. Ja wiki olisi seurannut perästä. Pitäisi perehtyä tuohon paremmin mutta voi olla, ettei siihen löydy lähteitä. Heavy metal artikkelin sisällön päällekkäisyys on pitkälti minun vika, olen siihen kerännyt artikkelista asioita, jotka englanninkielisissä artikkeleissa käsittävät "perinteisen" tai "klassisen metallin". Yksi vaihtoehto olisi korvata artikkelin Heavy metal nimi joko perinteisellä (tai klassisella) metallilla.
Miltä hevi yleisesti kuulostaa on vaikea tehdä helposti monien asioiden (kuten laulutyyli tai soittonopeus) suuren vaihtelun tyylisuunnittain takia. Mutta ehkä se olisi helpoin tehdä tuossa ominaispiirteissä? Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.42 (EET)
Tarkennan vielä, että minusta Heavy metal artikkeli (nimen voi tarvittaessa vaihtaa esim. perinteinen heavy metal) voisi kertoa perinteiseen valtavirran hevimetalliin asiat ja Metallimusiikki (ehkä täsmennettynä nimellä Heavy metal) artikkeli olisi kattoartikkeli sille ja muille metallimusiikin tyylisuuntien artikkeleille Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 21.56 (EET)
Itse ratkaisisin asian niin, että metallimusiikki keskittyisi pääasiassa perinteiseen heviin, alkaen ensin 70-luvun isoista nimistä (BS, DP, LZ, UH), sitten 70-luvun lopun (Judas Priest, Rainbow) kautta NWOBHM:n (Iron Maiden, Saxon) ja muihin isoihin kasaribändeihin (Whitesnake, Dio ym.) sekä tukkaheviin (Mötley Crüe, Twisted Sister ym.). Metallimusiikki ja heavy metal määriteltäisiin siis synonyymeiksi (mikä vaikuttaisi olevan lähtökohta myös lähdekirjallisuudessa), ja muut hevimetallin lajityypit käsitettäisiin heavy metalin alagenreiksi tai jatkokehitelmiksi – samaan tapaan kuin esimerkiksi Miles Davis mielletään ennen muuta jazzmuusikoksi, ei ”jatsimusiikista” erillisen ”perinteisen jazzin” edustajaksi. Yleisemminkin tyyliltään perinteisiä tai epämääräisiä yhtyeitä ja artisteja on tapana kuvailla pelkästään laajemman suuntauksen nimellä turvautumatta alagenreihin: Roy Orbison esitti rockia, Michael Jackson oli popin kuningas, Chaka Khan funkin kuningatar, etc.
Ylipäätään voitaisiin pohdiskella, onko Wikipedian nykyinen hevanderiluokittelu kaikilta osin tarkoituksenmukainen, vai voitaisiinko ala-ala-alagenrejä (esim. tekninen death metal, brutaali death metal, melodinen death metal, blackened death metal) yhdistää ala-alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin (tässä tapauksessa death metal). Henkilökohtainen suosikkini on Viikatteen luokittelu rautalankametalliksi. Eikö voida yksinkertaisesti todeta, että Viikate soittaa sekä heavy metalia että rautalankaa? (Orkesteriltahan löytyy myös puhtaita rautalankakappaleita, joita ei ole suotta säröllä tai äänivalleilla pilattu.)
Mutta asiaan. Jos metallimusiikki ja heavy metal -yhdistetään, niin tämä helpottaa myös itse pääartikkelin kirjoittamista. Tällöin voidaan tarkastella genren tyylillisiä ominaispiirteitä ennen kaikkea lajin perinteisten edustajien näkökulmasta ja selkeämmin tuoda alagenrejen estetiikka esiin poikkeamana perushevistä. Voidaan toki pohdiskella, onko heavy metal järkevää säilyttää klassista heviä käsittelevänä artikkelina, mutta itse suhtaudun tähän varauksellisesti, koska artikkelien sisältö tulee väistämättä olemaan suurelta osin päällekkäistä. Nykyisellään heavy metal -artikkelissa on vain vähän sellaista, minkä käsittely ei olisi perusteltua itse pääartikkelissa.
Nähdäkseni heavy metal -artikkelin säilyttäminen omana, perinteisen hevin historiaa käsittelevänä artikkelinaan on perusteltua vain, jos jotkin alaluvut pääaritkkelissa kasvavat kohtuuttoman pitkiksi. Silloinkin on tosin syytä kysyä, onko ratkaisuna uuden artikkelin luominen vai tekstin tiivistäminen. Kolmas vaihtoehto olisi metallimusiikin historia -nimisen artikkelin luominen, jossa aihetta voitaisiin käydä pitkän kaavan mukaan läpi.
Mikäli metallimusiikki–heavy metal -dikotomia säilytetään, niin aivan ensimmäiseksi sille tulisi löytää jokin kelvollinen lähde, jossa suoraan todetaan, että nämä asiat eivät ole synonyymejä. Tosin sekään ei vielä oikein riitä, koska suurin osa lähteistä de facto katsoo metallimusiikin ja heavy metalin synonyymeiksi, vaikkei tätä eksplisiittisesti esiin tuokaan. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Hyviä näkökulmia, joita on syytä pohtia tosissaan. Toisaalta vaikutta sille, että myös englanninkielisessä keskustelussa nykypäivänä on alettu enenevässä määrin eroittaa "heavy metal" ja "metal" toisistaan esim. https://ironskullet.com/2017/10/30/the-history-of-heavy-metal-part-i-the-difference-between-metal-and-heavy-metal/. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 11.33 (EET)
Kiinnostava artikkeli, mutta en vielä ole kuitenkaan täysin vakuuttunut. Kyseessä on kuitenkin vain yksi artikkeli, jonka julkaisualustana on viihteellinen sivusto. Ideaalitilanteessa asiasta löytyisi tieteellisen prosessin läpikäynyttä tai vähintään tunnustetun asiantuntijatahton julkaisemaa laajempaa analyysiä, jossa ei pelkästään esitetä omaa tulkintaa genrerajoista, vaan myös pyritään tekemään ”meta-analyysiä” siitä, millaisia määritelmiä voidaan pitää vakiintuneena. Jos taas Iron Skulletin artikkeli otetaan pohjaksi, nousee esiin uusia ongelmia: hard rock rajataan siinä määritelmällisesti kokonaan metallimusiikin ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Black Sabbathia, Deep Purplea ja Saxonia ei voisi pääartikkelissa käsitellä kuin korkeintaan genren esihistoriaan liittyvänä kehityskulkuna. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Tuo oli vain yksi esimerkki, eikä pelkkää yksittäistä esimerkkiä kannata ottaa minkään pohjaksi. On totta, että uusissakin tutkimuksissa käsitteitä "heavy metal" ja "metal" (englanninkieliset) sekä "heavy metal" ja "metalli" (suomenkieliset) käytetään aika sekavasti mutta vaikuttaa siltä, että metal ja metalli esiintyvät siinä vaiheessa kun kerrotaan heavy metal musiikin jakaantumisesta eri alagenreihin esim. "In the 1990s and 2000s, metal has followed increasingly diverse musical pathways, developing new sub-genres and hybrids that range from the commercially successful ‘nu’ metal of the mid to late-1990s, in which metal was fused with hip hop, to the experimental and avant-garde tendencies of ‘post’ metal bands such as Isis, Neurosis and Celeste." https://journals.equinoxpub.com/PMH/article/view/14426/11937. Tai "Samalla, kun heavy metalista tuli 1980-luvulla yhä suositumpaa, se alkoi jakaantua useaksi alagenreksi. Hittilistoilla, radiossa, television MTV-musiikkikanavalla ja valtavissa areenakonserteissa esillä olleet metal-tyylit eivät olleet kaikkien metalmusiikin harrastajien mieleen...." s.4 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39991. " A new study from Leeds Beckett University has revealed how the metal music subgenre of folk metal...." https://www.leedsbeckett.ac.uk/news/1015-racism-and-sexism-in-heavy-metal-highlighted-in-new-study/
Itse pitäisin ongelmallisena, tai ainakin poikkeavana muunkielisistä wikeistä, jos suomenkielisessä wikissä ei olisi yleisartikkelia metallimusiikissa vaan kaikki eri genret esiteltäisiin pelkästään omina erillisinä artikkeleina. Esim. englanninkielisessä Heavy metal artikkelissa tuodaan esille, että asiasta puhutaan myös pelkästään "metal" nimellä, ja siinä on käsitelty myös muut kuin pelkkä "perinteinen" heavy metal.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.14 (EET)
Hmmm... En tosiaankaan ole tässä suhteessa mikään asiantuntija. Antamissasi sitaateissa ongelma kuitenkin on, ettei niissä varsinaisesti käsitellä metal – heavy metal -dikotomiaa, vaan siihen vain ohimennen viitataan sanavalintojen tasolla, kun varsinainen fokus on muualla. En lukenut itse lähteitä, joten tämä voi olla pelkästään aineiston suppeudesta johtuva harha.
Totta kai metallimusiikki-artikkelissa tulee käsitellä alagenrejä. Ajatukseni oli, että artikkelin rungoksi otettaisiin perinteisen hevin (heavy metalin?) tyyli ja historia. Artikkelin painopiste olisi siis perushevissä jo siitäkin syystä, että metallimusiikki- ja heavy metal -artikkelien sisältö on joka tapauksessa väistämättä suurelta osin identtinen. Nyt lukijalle vyörytetään valtava määrä keskenään ristiriitaista tietoa: ”genressä x näin mutta toisaalta genressä y näin ja genressä z vielä vähän toisin.”
En siis ehdota alagenrejen puhdistamista artikkelista kokonaan, vaan lukijan tutustuttamista ensin perinteisen hevin tyyliin. Tämä olisi jo didaktisestikin perusteltu lähestymistapa. Alagenrejen ominaispiirteitä voidaan sitten käsitellä poikkeamina ja jatkokehitelminä perushevin tyylistä. Lisätietoja varten lukija ohjataan edelleen alagenrejä käsitteleviin artikkeleihin. Käytännössä artikkeli ei nykyisestä siis paljoakaan muuttuisi, ainakaan periaatteellisella tasolla, mutta kenties sen lähestymistapaa voisi johdonmukaistaa ja keskenään ristiriitaisista ”ominaispiirteistä” poukkoilua hieman vähentää. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Taidamme olla hyvin samaa mieltä asiasta. Jos nyt ymmärrän oikein niin suurin näkemysero taitaa olla siinä, onko tarpeen olla omaa artikkelia (perinteiselle) heavy metalille vai ei. Se, että ominaispiirteissä (millä otsikkonimellä se sitten olisi viisainta esittääkään) keskityttäisiin tuohon perinteisen hevin ominaispiirteisiin ja muiden alagenrejen ominaispiirteet jätettäisiin pois, selkeyttäisi kyllä sitä osaa. Toisaalta esim. laulajan tyylin osalta houkuttelisi kertomaan enemmän noista vaihtoehdoista mutta joka tapauksessa osio ehdottomasti kaipaa selkiyttämistä. Tuosta metal – heavy metal diktomiasta ei ehkä löydy laadukasta meta-analyysia. Mutta lueskelin tuossa muutamaa suomenkielistä teosta, mitkä selkiytti omaa näkemystä siitä, miten käsitteiden käyttö suomenkielessä on kehittynyt 70-luvun heavy rockista ja jytästä 80-luvun heavy metalin kautta 90-luvulla metalimusiikiksi. Siitä, että pitäisikö heavy metal esitellä omana tyylinään ei suoranaisesti löytynyt mitään muuta kuin että tuo "perinteinen" heavy metal on yksi kolmesta suuntauksesta pop metalin ja äärimetalin lisäksi.  Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Omalla kohdallani painavin peruste artikkelien yhdistämiselle on lähteiden epämääräisyyden ohella niiden sisällön huomattava päällekkäisyys. Jos metallimusiikki-artikkelissa vielä otetaan lähtökohdaksi perinteinen hevi, niin päällekkäisyys korostuu entisestään. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)
Unohtui avata tämä ajatus: "According to musical features (melody, harmony, rhythm, song structure, instrumental roles, timbre etc.) heavy metal genres can be divided roughly into three categories: traditional metal, pop metal and extreme metal. This distinction has been evident in the international heavy metal scene since the mid-1980s." https://fmq.fi/articles/traditional-extreme-and-pop Eli tuo "traditional metal" olisi mielestäni se, mikä on nyt kuvattuna suomenkielisessä wikissä artikkelissa Heavy metal. Artikkelin nimi ei ole paras mahdollinen mutta jos sitä ei ole omana artikkelina niin mielestäni tässä vertaisarvioinnissa olevassa artikkelissa pitäisi pystyä kertomaan paremmin ettei se ole kadonnut kokonaan vaan esim. Deep Purple ei ole vain alkulähde vaan jatkanut soittamista vuosikymmeniä ja myös uudet tällä vuosituhannella aloittaneet yhtyeet soittavat perinteistä metallia (heavy metalia?). Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.46 (EET)
Totta. Mitä perinteiselle heville oikeastaan nykyään kuuluu? Valtavirrassa se näkyy lähinnä vaari-iän saavuttaneiden yhtyeiden vuodesta toiseen toistuvina ”jäähyväiskiertuina”.
Perinteinen hevi ottanut uutta nousua vanhojen bändien jäähyväisten lisäksi myös uusien yhtyeiden myötä viimeisen 15 vuoden aikana. Ja osa vanhoista yhtyeistä toimii vielä hyvinkin aktiivisesti levyttäen uutta musiikkia. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
En kuitenkaan tarkoittanut nyt sitä, että ongelmana olisi Deep Purplen katoaminen tarinasta liian varhaisessa vaiheessa. Linkkaamasi Iron Skulletin artikkeli katsoo rockin ja metallin olevan toisistaan erilliset musiikin lajit. (Itse ainakin ajattelen hevin olevan rockin alagenre. Tähän yhtynevät useimmat musiikin tutkijat.) Iron Skulletin artikkeli luokittelee hard rockin rockmusiikin alagenreksi, ja edelleen se luokittelee Deep Purplen, Black Sabbathin, Saxonin, Rainbow’n ym. hard rockiksi, jolloin ne samalla rajautuvat metallimusiikin ulkopuolelle. Jos siis seurataan Iron Skulletin genreluokitusta, ei 1970-luvun heviyhtyeitä tulisi metallimusiikki-artikkelissa käsitellä kuin korkeintaan taustaluvussa, koska ne (Iron Skulletin mukaan) määritelmällisesti eivät ole metallimusiikkia. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hevi ja metalli ovat rockin alagenrejä. Mutta minä ymmärsin artikkelista, että Black Sabbathin (ja osan muistakin bändeistä) kaikki levyt eivät ole heavy metalia mutta esimerkiksi Heaven and Hell on yksi genren keskeisiä levyjä. Whitesnake ja AC/DC on yhdistetty hard rockiin monissa muissakin lähteissä, ja hard rockin ja hevin rajanvetoa pidetään melko yleisesti vaikeana.Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Olen kuullut sellaisen nyrkkisäännön, että Britanniassa puhuttiin aikanaan heavy metalista kun taas amerikkalainen yleisö suosi sanaparia hard rock. Mitään lähdettä minulla ei ole esittää, mutta jos väite pitää paikkaansa, niin se selittää paljon. Itse miellän hard rockin AC/DC:n kaltaiseksi, raskaammilla soundeilla ja nopeammalla tempolla soitetuksi rock & rolliksi, kun taas heavy metal yhdistyy mielessäni Purplen ja Sabbathin kaltaisiin, raskassoutuista bluesia ja progressiivista rockia sekoittaneisiin yhtyeisiin.
Progressiivisen rockin voisi muutenkin nostaa artikkelissa paremmin esiin, nyt se mainitaan vain ohimennen Deep Purplen kohdalla, ja siinäkin yhtyeen varhaisien, hevikautta edeltäneiden albumien yhteydessä. Ennen heavy metal -käsitteen syntyä Zeppelin, Purple, Heep ym. luokiteltiin yleensä juuri progeksi. Ylipäätään proge ja hevi jakoivat ja jakavat saman ”enemmän on enemmän” -estetiikan, kuin myös teknisen taituruuden ihailun. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.26 (EET)

Historia. Olen kopioinut tekstiä itse kunkin alatyylilajin kohdalle (niissä tapauksissa, missä tässä artikkelissa oli kerrottu enemmän ja/tai paremmin lähteistetysti kuin varsinaisessa artikkelissa). Mielestäni tässä on kerrottu tarpeettoman yksityiskohtaisesti joistakin alatyylilajeista ja tässä niiden osuutta voisi tiivistää ja linkittää ao. artikkeliin. Mielestäni tässä voisi keskittyä historianäkökulmaan ja lisätä joitakin puuttuvia (esim. folk metal) tilalle.Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Jos olen osannut seurata artikkelihistoriaa oikein, niin artikkeli on suurelta osin kirjoitettu kymmenisen vuotta sitten, ja sen jälkeen asiaa on tutkittu enenevässä määrin ja luokittelukin on ainakin jossain määrin muuttunut/kehittynyt. Olen jo jonkin verran ottanut sitä esille mutta sitäkin voisi varmaan vielä tarkentaa. Esim. glam metalia nimitetään nykyisin usein pop metaliksi (tai kevytmetalliksi). Olisiko näitä nimityksiä vielä hyvä miettiä nykyartikkelien pohjalta?Accept-Finland (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 19.30 (EET)

Koko glam metal -käsite on itselleni hyvin vieras. Genren huippukautena puhuttiin pelkästään heavy metalista, 2000-luvun suomenkielisessä puheenparressa taas viitataan kokemukseni mukaan yleensä ”tukkaheviin”, ”poppiheviin” tai ”kasariheviin”. Glam rock on vakiintunut käsite jo vuosikymmenien takaa, mutta glam metal lienee lähinnä sen hyperkorrektiuteen pyrkivä johdos, joka heijastelee enemmän Internet-heviyleisön pakkomielteistä tarvetta kaiken luokitteluun kuin musiikkitieteen saralla asemansa vakiinnuttanutta terminologiaa.
Jotain kertonee se, glam metal -artikkelin lähteistä huomattava osa on joko epämääräisiä (esim. Urban Dictionary), puhuu ”glam” metalista lainausmerkeissä (Britannica) tai käyttää sanaparia hair metal (Liveabout, Guitar World, Allmusic). Google-haulla ”hair metal” tuottaa 3 890 000 hakutulosta, kun ”hair metal” saa tyytyä 2 520 000 osumaan.
Itse melkein kirjottaisin koko glam metal -artikkelin uudestaan enemmän sanastollisesta kuin musiikillisesta näkökulmasta: ”Tukkahevi (engl. hair metal) on puhekielinen ilmaisu, jolla viitataan 1980-luvulla suosiota saavuttaneisiin, näyttävistä kampauksistaan tunnetuiksi tulleisiin metallimusiikkiyhtyeisiin...” --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Glam metal on minullekin siinä mielessä vieras, etten ole itse sitä tottunut käyttämään. Mutta alan kirjallisuudessa se esiintyy (esim. Christien Pedon meteli: Heavy metallin vanha ja uusi testamentti kirjassa) ja ehkä siitä syystä se on täälläkin otettu artikkelin nimeksi. Toisaalta tutkijat kuten Weinstein ja Lilja käyttävät lite tai pop metalia, joka voisi olla parempi nimitys tyylille. Minä säilyttäisin tämän omana artikkelina, koska esim. Weinstein on kirjoittanut siitä erityispiirteineen, ja se oli metallin genreistä osa valtavirtaa. Lisäksi osa äärimetallista ja vaihtoehtometallista on syntynyt vastareaktiona pop metalille. Ja kiitos Miihkali kommenteistasi. Vaikka aluksi voi tuntua siltä, että yksimielisyyttä asioihin ei löydy niin uskon, että tällaisella keskustelulla pääsee parempaan lopputulokseen. Ja jos ei artikkeli kehity niin ainakin ne auttavat oman käsitykseni kirkastamisessa asiassa, ja patistavat perehtymään tarkemmin omiin oletuksiin ja siihen löytyykö niille perusteita. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 19.42 (EET)
Heh, kiitoksia vain. Kyllähän sitä ihan mielellään suutaan soittaa, jos aihe kiinnostaa. Glam metal ei allekirjoittaneessa suurempia tuntoja herätä, yritän välttää sille altistumista parhaani mukaan. Sellainen sivuhuomautus, että oli artikkelin nimi mikä tahansa, niin musiikillista tyyliä voidaan siinä yhtä kaikki käsitellä. Olivathan ”näyttävistä kampauksistaan tunnetuksi tulleet metallimusiikkiyhtyeet” musiikkityyleiltään varsin yhdenmukaisia, ja tämän tyylin ominaispiirteitä voidaan määritellä riippumatta siitä, nostetaanko pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi musiikki vai tupee. Mainittakoon nyt kuitenkin, että ”pop metal” -hakusanalla Google antaa 3 390 000 tulosta, eli se sijoittuu suosittuudeltaan hair metalin ja glam metalin väliin. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Mukava näistä on turista :) Minäkin käväisin googlettelemassa päivällä ja samaan tulokseen tulin noiden nimitysten osalta. Mutta se, miksi itse kallistuisin tuohon pop metalliin on se, että sitä on käytetty metalimusiikin tutkimusissa (ja niissä mitä itse pidän luotettavimpina lähteinä). Tosin tässä(kin) aiheessa on joskus vaikea löytää niitä hyviä lähteitä. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.35 (EET)

Muutamia yleisiä huomioita:

  • Tanja Härkösen opinnäytettä kannattaa käyttää lähteenä hyvin maltillisesti, koska sen genrejä käsittelevä taustaluku vaikuttaisi olevan suurelta osin Wikipediasta riippuvainen.
  • Suomen kielessä virke alkaa aina isolla alkukirjaimella. Vuosiluvulla (tai muulla numerolla) alkavat virkkeet tulisi siis muotoilla uudestaan tämän mahdollistamiseksi.
  • Alalukuja on paikoitellen todella paljon ja ne ovat verrattain lyhyitä. Pientä yhdistelyä voisi ehkä harkita.
  • Nuotit on tietty tosi kivoja, mutta suurin osa ei osaa niitä lukea eivätkä ne siksi juurikaan auta artikkelin kohdeyleisöä ymmärtämään tekstin sisältöä. Yksi vaihtoehto olisi korvata nuotteja ääninäytteillä, jotka olisi tehty tätä artikkelia varten. Esim. miltä särö, voimasointu ja tritonus kuulostavat. Itse osaan soittaa vain syntikkaa, kitara olisi varmaan parempi tähän artikkeliin.
  • Ääninäytteiden lisäämistä kuuluisista kappaleista voisi harkita, esimerkiksi siten, että joka vuosikymmeneltä nostettaisiin esiin yksi kappale. Tällöin ongelmaksi muodostuu, että 60-luvun lopulta 80-luvun loppuun perushevin valtavirta on hyvin yhdenmukainen, mutta 90-luvulta eteenpäin on vaikea keksiä kaikkea metallia kuvaavia kappaleita. Semminkin kun perushevi menetti tuolloin suosionsa lähes täysin. Tässä jotain ehdotuksia:
    • 1960-luku: Helter Skelter
    • 1970-luku: Paranoid tai Smoke on the Water (ylivoimaisesti tunnetuimmat hevibiisit tänäkin päivänä, tosin Highway Star tai Black Sabbath olisivat ehkä tyylilisesti kuvaavampia)
    • 1980-luku: Ace of Spades, The Trooper tai Welcome to the Jungle
    • 1990-luku: menee jo vaikeaksi, mutta teknohevi oli 90-luvun hevityyleistä pop-kulttuurissa kaikkein näkyvin (esim. leffat ja videopelit). Siinä lajissa Nine Inch Nails on tietysti ylivoimaisesti suosituin.
    • 2000-luku: itselle on jäänyt parhaiten mieleen räppihevi, kuten Disturbed ja Slipknot, mutta en tiedä, kuvaako se enää mitenkään mielekkäästi metallimusiikkia laajempana ilmiönä. Varsinkin jos Metallican kaltaiset orkesterit on jätetty kokonaan käsittelemättä.
  • Toinen vaihtoehto olisi jäsentää ääninäytteet alagenreittäin.

--Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 09.15 (EET)

Ääninäytteet ovat kuuluisista kappaleista olisivat valaisevia, en tosin poistaisi nuottiesimerkkejä vaan ottaisin ääninäytteet lisäksi. Minä en osaa niitä tehdä, joten niissä olisi apu tarpeen. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 16.18 (EET)
Voin lisätä artikkeliin ääninäytteitä, kunhan ensin sovitaan, mitä näytteitä tarvitaan. Uskoakseni niissä olisi hyvä huomioida sekä kappaleen tunnettuus että kuvaavuus. Esimerkiksi Smoke on the Water on hyvin tunnettu, muttei välttämättä tyylillisesti erityisen edustava – hevimiesten parissa Purplen tuotannosta nousivat esikuvallisiksi aivan toiset kappaleet. Riippumatta siitä, mihin kappaleisiin päädytään, lienee ääninäytteiden lisääminen viisainta tehdä aivan viimeiseksi. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Hieno juttu, ne kannattaa tosiaan jättää viimeiseksi. Accept-Finland (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 21.38 (EET)
Sellainen kommentti, että numerolla voi aloittaa virkkeen suomenkielessäkin Kielikello. Useimmiten varsinkin vuosiluvulla aloittaminen ei kuitenkaan ole tyylillisesti järkevää, koska virke olisi syytä aloittaa jo tutulla asialla. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 18.33 (EET)
Ahaa. Lievätkö suositukset muuttuneet, vai oliko äidinkielen opettaja hyperkorrekti? Kiitoksia yhtä kaikki valistamisesta. --Miihkali (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Meillä ainakin lukiossa äidinkielen opettaja oli tässä hyperkorrekti eli samalla tavalla itsekin kouluaikana opin. --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 22.23 (EET)

Afganistanin historia[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli todettiin juuri liian raskaaksi lupaavan artikkelin leimaa ajatellen, joten tuodaan artikkeli vertaisarvioitavaksi ja sen jälkeen suositellun artikkelin äänestykseen. Marraskuussa on sopivasti Aasian kuukausi, joten sopii ajankohtaiseen teemaan. Tällä hetkellä artikkelilla on kyllä pituutta, mutta aivan vielä kriteerit eivät nähdäkseni täyty. Punalinkkejä ei ole mahdottoman paljoa, mutta niitä on vielä varsin keskeisistäkin aiheista, kuten Dorrani-valtakunta ja merkittävät henkilöt. Myös kuvitusta kaipaisi lisää. K-Pedia (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 23.25 (EET)

Hienoa, että tämä nostettiin vertaisarviointiin. Osallistuin keskusteluun lupaava artikkeli ehdotuksessa ja oma ajatukseni oli, että tämä on paljon kattavampi kuin lupaava artikkeli ja kannattaisi arvioida suoraan korkeampaa statusta varten. Asiasisältöä en osaa arvioida mutta maallikon silmiin artikkeli vaikuttaa kattavalle ja hyvin lähteistetylle.
Kohtuullisen tuoreena wikipedistina en osaa arvioida sitä, mikä on sopiva pituus artikkelille. Äkkinäiselle tämä vaikuttaa pitkälle artikkelille ja jäin itse pohtimaan sitä, voisiko pitkissä artikkeleissa (silloinkin kun ne ovat suositeltavaa tasoa) hyödyntää wikipedian linkittämisominaisuutta. Tällä tarkoitan sitä, että artikkelissa estitettäisiin kattavasti mutta tiiviisti eri osa-alueet ja näistä osa-alueista olisi omat artikkelinsa, jossa ne kerrottaisiin laajemmin. Perinteisissä paperisissa tietosanakirjoissa ei ole linkittämisen mahdollisuutta, eikä siirtyminen artikkelien välillä ole ollut niin helppoa kuin täällä mutta ehkäpä tätä mahdollisuutta voisi hyödyntää. Tämä voisi auttaa etenkin niitä lukijoita, joilla on erilaisia lukemisen ja hahmottamisen häiriöitä ja joille pitkien artikkelien lukeminen on vaikeaa.
Koska en tiedä kaikkia käytäntöjä (varsinkaan niitä ajan kanssa muodostuneita, joita ei ole kirjoitettu auki) voi tämä ehdotus olla turha ja tarpeeton sekä väärässä paikassa. Pahoittelut jos näin on mutta ajatus/ehdotus on vilpitön.
Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 15.58 (EET)
Mielenkiintroisia pointteja. Kyllä vertaisarviointiiin voi tuoda artikkelin, jos haluaa että yhteisö auttaa sen muokkaamisessa laatustatusta varten. Siinä mielessä tämä on täysin oikea paikka. Mitä taas tulee "liian pitkä artikkeli! -ajatukseen, olen joskus vuonna luu äänestänyt jotain suositeltua vastaan perusteella "liian pitkä", muttei sellainen varmaan ole nykypäivää. Pitkien ongelmana ei ole liika asiapitoisuus, mutta turha jaarittelu on heikkous. Artikkelin jakamistarve on monesti perusteltua, mutta laajoihin aiheisiin on varmasti vaikea tehdä samalla sekä tasapainoista että kattavaa kokonaisuutta. Siis artikkeli ei kai voi olla pikselitikulla mitaten liika pitkä. --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.18 (EET)
"Liian pitkä" - artikkeli on varmasti mahdotonta määritellä ja en todellakaan tällä keskustella arvostele tätä artikkelia vaan haluan pohtia pituusasiaa. Eri artikkeleissa hyvä pituus varmasti vaihtelisi joka tapauksessa aiheesta riippuen, enkä itse haluaisi mitään ehdotonta maksimia tavujen määrälle. Mutta esimerkiksi tässä artikkelissa näkisin hyvän mahdollisuuden tehdä ykköstason otsikoiden sisällöstä esim. Afganistanin kuningaskunta oman erillisen artikkelin, johon tästä artikkelista linkitettäisiin. Ja tässä artikkelissa olisi tiivistetty sisältö kakkostason otsikoiden alla olevista asioista. Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.36 (EET) Siis otsikoiden ei tosikoiden Accept-Finland (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 16.50 (EET)
Ihan hyvä idea toi kuningaskunta omaksi artikkelikseen ja siitä tiivistelmä tähän. Mehän teemme fi-wikissä sillä tyylillä kuin parhaaaaksi katsomme, mutta vilkaisin tuota norjankielistä versiota, kun se on laadukkaaksi määritelty. Se on itsessään aika paljon lyhyepi kuin meidän, mutta voitaneen sanoa että kaikki oleellinen löytyy, vai voidaanko? --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 19.15 (EET)
Samalla asiaa voisi siirtää myös muun muassa artikkeleihin Afganistanin demokraattinen tasavalta ja Afganistanin islamilainen valtio, jotka ovat kummatkin lähteettömiä. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.22 (EET)
Tällaiset pitkät artikkelit pitäisi tosiaan jakaa useisiin ala-artikkeleihin ja sen jälkeen emoartikkelia lyhentää reippaasti. Sama pätee kaikkiin pitkiin Aasian historiaa käsitteleviin artikkeleihin. --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.52 (EET)
Englanninkielisessä Wikipediassa on tälle ala-artikkeleihin jakamiselle ihan ohje: "Sections of long articles should be spun off into their own articles, leaving summaries in their place." Suomenkielisessä ei taida olla vastaavaa ohjetta, mutta malline löytyy. Afganistanin historia -artikkelikin on esimerkki tällaisesta jakamisesta, koska artikkelissa Afganistan on historiasta tiivistelmä ja linkki tähän pääartikkeliin. En nyt osaa arvioida, mitkä osiot Afganistanin historiasta voisi eriyttää omiksi artikkeleikseen, koska en jaksanut lukea noin pitkää artikkelia. --TuomoS (keskustelu) 19. marraskuuta 2019 kello 22.59 (EET)
Silmäilin artikkelia hiukan läpi, ja vaikka se onkin pitkä, niin näyttää, että se on johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kirjoitettu käyttäen hyviä ja järkevästi valittuja lähteitä, so. on suomenkielinen Afganistanin historian yleisesitys ja aiheen yleisesitykset Encylclopedia britannicassa ja US library of congressissa. Tällaisessa tapauksessa pituus ei välttämättä ole ongelma. Tämän pituinen teksti aiheestahan voisi hyvin olla olemassa esimerkiksi ohuena kirjana. Itse asiassa siis voi epäillä, hyötyisikö artikkeli lopultakaan lyhentämisestä ja osiin jakamiseasta. Pituudesta riippuen tämä voisi olla hyvä seminaariesitelmä tai lukion äidenkielen tutkielma aiheesta (jälkimmäiseksi ehkä jo vähän pitkä). Yleensähän jakamistarve tulee siitä, että jotain laajaa aihetta käsittelevää artikkelia laajennetaan joukkoistetusti vähitellen, ja kun eri osioita laajennetaan eri tahtiin eri laajuisiksi, niin artikkelin kokonaisuuden tasapainoisuus vaatii, että epätasapainoisen laajasti käsitellyt artikkelit erotetaan omiksi pääartikkeleikseen. Samoin tällaiset artikkelit usein ovat omassa Wikipediassaan keskeisiä (vrt. Suomen historia) ja tietoa aiheesta on senkin takia odotettavissa paljon. Lisäksi osiot tässä käytettyjen yleisesityslähteitten tapaan ovat kontekstualisoivia, so. kun kerrotaan esim. eri valloittajista niin oikeasti silloin esitetään näiden valloittajien ym. laajempi konteksti. Jo nämä silputtaisiin eri artikkeleiksi, niin kokonaisuuden hallittavuus pikemminkin kärsisi. Oikeaastaan vain, jos artikkelia laajasti muokannut /muokanneet käyttäjä(t) tuntee tarvetta lähteä jakoa tekemään, niin se voi tulla kysymykseen, mutta nyt tämä näyttää olevan niin hyvin kirjoitettu että parempi ehkä näin. Harkita tietysti voi artikkelia Tiivistelmä Afganistanin historiasta tms. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 09.46 (EET)
Se on kyllä totta, että tässä artikkelissa ei ole yhtään suhteettoman pitkää osiota, joka olisi helppo lohkaista erilliseksi artikkeliksi. --TuomoS (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 21.59 (EET)

Dua Lipa[muokkaa wikitekstiä]

Olisikohan artikkelista lupaavaksi? Kaipaakohan se enää mitään muuta? Pitäisiköhän Palkinnot ja ehdokkuudet -osio poistaa, sillä sitä on vaikea päivittää jatkuvasti? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. marraskuuta 2019 kello 17.43 (EET)

Musiikkiuraa voisi kehittää, nyt se on (mielestäni) epäselvä. Voisiko sen joko kirjoittaa kronologiseen järjestykseen (nyt kerrotaan ensin vuoteen 2018 ja sitten hypätään vuoteen 2016) tai sitten väliotsikoida selkeämmäksi (singelt, albumit tai jotenkin muuten). Mallinurasta ei myöskään kerrota mitään, löytyisikö siitä jotakin tietoa? Musiikkiurassa keskittyy listasijoituksiin vaikka kyseessä ilmeisesti olisi myös lauluntekijä. Mikäli näin, olisi hyvä jos artikkelissa kerrottaisiin myös tästä puolesta. Accept-Finland (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.01 (EET)
Samat ajatukset. Nämä nyt ainakin pitäisi korjata. --PtG (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)
Nyt laitoin tekstin kronologiseen järjestykseen. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. marraskuuta 2019 kello 17.25 (EET)
Osiot diskografia ja kiertueet ovat lähteettömiä. Myös palkinnoissa ja ehdokkuuksissa on aukkoja. --Sblöbö (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 18.31 (EET)

130 TK[muokkaa wikitekstiä]

Useamman vuoden aikana uudelleenkirjoitettu tykkiartikkeli, joka valittiin noin vuosi sitten hyväksi. Olen täydentänyt tätä edelleen muutaman lisälähteen pohjalta, ja ajatuksena olisi kehittää artikkelia suositeltu-tasoa silmällä pitäen. Muutamia punalinkkejä pitää vielä sinistää ja artikkeliin voisi tehdä myös paikoitellen kielenhuoltoa. --Msaynevirta (k · m) 4. lokakuuta 2019 kello 18.35 (EEST)

Hirveän vaikea sanoa, mitä aiheesta voisi puuttua. En nyt varsinaisesti mitään keksi. Punaisista linkeistä ymmärtämisen kanssa oleellisia ovat ehkä nuo puolustuskomiteat ja muutamat tekniset termit. Tykin säätämisessä puhutaan korosta. Tämä jäi näin maallikkoa hämäämään. Ilmeisesti puhutaan kuitenkin jonkinlaisesta pystysuuntaisesta säädöstä. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 11.05 (EEST)
Kyseessä on tosiaan putken pystysuuntainen säätö. Termi on varsin keskeinen tykistöaseissa ja kranaatinheittimissä. --Msaynevirta (k · m) 6. lokakuuta 2019 kello 13.42 (EEST)
Voisiko siinä käyttää jotain selventävää ilmaisua, jotta ei ihan hämääntyisi, että tarkoittaako asia jotain muuta kuin itsestäänselvyyttä. --PtG (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 23.30 (EEST)
Lisäsin pienen tarkennuksen kohtaan, johon se mielestäni parhaiten sopi. --Msaynevirta (k · m) 8. lokakuuta 2019 kello 23.35 (EEST)

Hirmuvaltias[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli William Beckfordin kauhuklassikosta. Tähtäimessä olisi suositeltu status. Muutamia huomioita:

  1. Ensipainoksen kansikuvan voisi jotenkin rajata. (Tämä on ymmärtääkseni mahdollista ilman uuden kuvan tallentamista tietokantaan.) Nyt kuvassa on melkoisesti valkoista, erityisesti sen alaosassa.
  2. Saako viitteet jotenkin neljään palstaan? Ne ovat nyt sen verran lyhyitä, että ainakin laajakuvanäytöllä artikkelin loppuun jää melkoisesti tyhjää tilaa.
  3. Kaikissa viitteistä ei ole sivunumeroita. Tähän on kaksi syytä. Osa viitatuista teksteistä on niin lyhyitä (enimmillään muutama A5), etten pitänyt viittaamista tarpeellisena. Osaa viitteistä olen lukenut sähköisten tietokantojen kautta, eivätkä kaikki niistä valitettavasti aina näytä sivunumeroja vaan tulostavat artikkelin raakatekstinä.
  4. Punaisia linkkejä pitäisi varmaan sinistää. Ryhdyn siihen ehtiessäni. Apukin kyllä kelpaa.

--Miihkali (artikuloi) 17. syyskuuta 2019 kello 11.40 (EEST)

Selaillen katsottuna: tietoa on helposti suositelluksi. Mutta luetaan nyt tarkemmin läpi jossain välissä. Viitenumeroita ei välttämättä tarvitse ihan lyhkäisiin teksteihin, ja tietysti harmillista, että sähköisissä lähteissä ne hieman katoaa. Kaikkia punaisia linkkejä ei tarvitse sinistää, mutta ainakin itse kirjailijasta olisi varmaan hyvä aloittaa (johdannossa muutenkin olevat linkit ovat todennäköisesti artikkelin kannalta keskeisiä). --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 17.04 (EEST)
Kiitoksia kielenhuollosta. Yksi huomautus: kohta Beckfordin juhlista ja siitä tulleesta inspiraatiosta oli tarkoituksella muotoiltu niin, että inspiraatio on Beckfordin omia sanoja, ei ehdotonta faktaa. Kyse on Beckfordin omasta, vuosikymmeniä myöhemmin antamasta kuvauksesta, jonka tarkoituksena oli toisaalta ottaa etäisyyttä paikoitellen varsin härskiin tarinaan (”ei se nyt niin iso juttu ollut, kirjoitin sen parissa päivässä”) ja toisaalta luoda kuvaa inspiraation vallassa työskentelevästä nerosta (”se tarina syntyi ihan itsestään, ilman tietoista ponnistelua”). On vallan mahdollista, että Beckford oli juhlien aikaan jo aloittanut tarinan kirjoittamisen, tai vähintään pyöritellyt sitä koskevia ideoita. Tämän voisi itse asiassa lisätä artikkeliin, teen sen ehtiessäni. Tällä hetkellä on aika kova kiire koko ajan. --Miihkali (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 21.32 (EEST)
Ihan pieni sivuhuomautus: nopea ja ponnistukseton kirjoittaminen ei kerro neroudesta. Monet kirjailijat sanoavat, että tarina alkaa kirjoittaa itseään ja vie joohnkin mitä kirjoittaja ei ollut arvannut. Sitten on tietysti myös järjestelmällisiä tarinan rakentajia. Mutta nerous on jotain muuta. --Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.37 (EET)
Hehee. En itse ota väitteen totuusarvoon kantaa. Joka tapauksessa Beckfordin elinaikana ajatus subliimia innoitusta kanavoivasta (sekä toista aikaa ja paikkaa intuitiivisen ymmärryksen varassa havainnoivasta) nerosta oli erittäin yleinen, sanoisin että jopa hallitseva. Ajatus lienee ollut sukua kreikkalaisten filosofien käsitykselle, jonka mukaan taiteilija ei itse varsinaisesti luo teoksiaan vaan pelkästään välittää geniuksen antamaa äkillistä ja ylimaallista inspiraatiota – valistusajattelulle ominaisesti yliluonnollisesta näennäisesti suodatettuna, rationalisoituna tulkintana. En kuitenkaan voi väittää olevani asiantuntija. Mainittu Beckfordin kaksijakoinen motivaatio ei joka tapauksessa ole omaa arveluani, vaan peräisin tutkimuskirjallisuudesta. En valitettavasti tähän hätään muista, kuka näin on esittänyt, enkä myöskään äkkiseltään löytänyt viitettä muistiinpanoistani. --Miihkali (keskustelu) 10. marraskuuta 2019 kello 23.36 (EET)
Tyrmäävän nerokas vastaus. Koska olen riippuvainen siitä mitä kirjailijat itse sanovat, mainitsin että joidenkin kokemuksen mukaan tarina alkaa kirjoittaa itseään. Omaa kokemusta minulla ei ole, koska kaikki loistavat ideat odottavat yhä toteutumistaan. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 07.55 (EET)
Kiitoksia. Toisinaan yllättän itsenikin. :p Lähde näyttäisi olevan Robert Kielyn The Romantic Novel in England, s. 50. Malcolm Jackin Pingviini-Vathek puolestaan kyseenalaistaa Beckfordin väitteen siitä, että juhlat olisivat olleet Hirmuvaltiaan pääasiallinen inspiraatio (s. xx). --Miihkali (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 09.48 (EET)
Tein pieniä korjauksia: pilkkuja paikalleen, tyhjiä rivejä pois, kuva > tiedosto. Muutin AM-osassa Wiksourcen mallineeksi ja ohjasin sen menemään selityksessä mainittuun tekstiin. Jos on tarkoitus että se menee täsmennyssivulle, vuosiluvun voi poistaa. Sitten: Onko esim. tässä "European Magazine, and London Review 32" kyseessä sivunumero? Jos on, sivunumeroihin olisi hyvä lisätä "s.". Muutenkin viitteisiin voisi sen lisätä selvyyden vuoksi. Itämaat ja orientti tavataan kirjoittaa pienellä (Ks. Kielitoismistonsanakirja.fi) – Ilmeisessä perehtyneisyydessään hämmästyttävä artikkeli. -Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 14.00 (EET)
Pienensin joitakin kuvia uprightilla. --Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 14.13 (EET)
Pilkku erottaa julkaisuvuoden ja sivunumeron, puolipiste lähteet. Lisäsin kuitenkin selvyyden vuoksi viitteisiin ”s.”:n.
Useimmat Wattin ja Châtelin siteeraamista aikalaislähteistä eivät valitettavasti ole saatavillani, joten olen viitteiden suhteen riippuvainen heistä. Pidin kuitenkin perusteltuna myös alkuperäislähteen mainitsemista; uskoakseni viitteiden teksti on muotoiltu siten, että tiedon alkuperästä ei jää epäselvyyttä. Mikäli näin ei ole, niitä saa muuttaa. Muistaakseni lehden nimen perässä ilman pilkkua tuleva numero on kyseisen numeron järjestys ensimmäisestä ilmestyneestä lehdestä laskien (ei siis esimerkiksi kyseisen vuoden alusta laskien). Wattin ja Châtelin teokset eivät tällä hetkellä ole käden ulottuvilla, joten en juuri nyt pysty tarkistamaan asiaa, mutta teen sen heti kun mahdollista.
Itämaista ja orientista sananen, ei niinkään tähän keskusteluun liittyen vaan tulevia keskusteluja silmällä pitäen. (Pieni alkukirjain ok.) Olen tässä tekstissä tietoisesti käyttänyt sanaa itämaat enkä orientti, ja perustelen seuraavassa miksi, koska sanavalinta saattaa osoittautua kiistanalaiseksi, enkä silloin välttämättä ole paikalla kantaani puolustamassa. — Orientti suomen kielen sanana liittyy lähinnä jälkikolonialistiseen tutkimusperinteeseen. Vastaavasti orientalismi tarkoittaa 1700-luvulla ennen kaikkea Lähi-idän tieteellistä (tai vähintäänkin tieteellisyyteen pyrkivää) tutkimusta, ei niinkään Edward Saidin tunnetuksi tekemää, voimakkaan kielteisesti sävyttynyttä ilmiötä. Tässä artikkelissa olen pyrkinyt tarkastelemaan Hirmuvaltiasta monesta eri näkökulmasta – Said mukaan luettuna – mutta painopiste on aikalaiskontekstissa ja taidehistoriassa. ”Orientista” puhuminen nostaisi saidilaisen näkemyksen koko artikkelin kulmakiveksi ja monopolisoisi jälkikolonialistisen tulkinnan yksiselitteiseksi totuudeksi. Lisäksi orientti arvolatautuneena ja jopa politisoituneena terminä kyseenalaistaisi koko artikkelin neutraaliuden. Lopuksi todettakoon, että vierastan itse anglismeja, ja vanhaa kirjallisuutta käsittelevään artikkeliin mielestäni muutenkin sopii hivenen vanhahtava kirjoitustyyli.
(Tasapuolisuuden vuoksi jälkikolonialistisista tulkinnoista voisi kyllä kirjoittaa artikkeliin hieman lisää.)
Kiitoksia kehuista. Viime aikoina olen vakavasti harkinnut Wikipedian käytön lopettamista syistä, joita ei tässä tarvinne tarkemmin eritellä. Olen vuosien mittaan, varsinkin nuorempana, kirjoittanut Wikipediaan sellaiset määrät kehnoihin lähteisiin perustuvaa metodologisesti huteraa paskaa, että halusin ikään kuin testamenttina tehdä jotain aidosti laadukasta. Mukava kuulla, että työ ei ole ollut turhaa.
Todettakoon lopuksi vielä, että en ole mikään aito asiantuntija yhtään minkään suhteen, vaan lähinnä innokas harrastelija. Näin ollen näkemyksiäni ja painotuksiani ei tule ottaa ehdottomana totuutena, vaan niitä saa ja kannattaa kritisoida, jos jotain epäilyttävää löytyy. --Miihkali (keskustelu) 10. marraskuuta 2019 kello 23.36 (EET)
Olen ollut käsityksessä että itämaita ja orienttia käytetään synonyyminä, mutta koska en tiedä asiasta mitään, olkoon niin kuin on. Sivunumeroiden varustamista "s."-kirjaimella kannatan siksi, että harvat lukijat ovat perehtyneet akateemiseen viittauskäytäntöön. – Syitäsi lopettamishaikailuihin en tiedä, mutta itse jatkan vaikka saan toistuvasti tyrmäysiskuja, joiden perimmäistä syytä aika ajoin pohdin. Niille joilla aikaa on, tämä on mukava harrastus silloin kun ei ole häiriöitä. Useimmat toteuttavat itseään täällä tavalla tai toisella, ja jos se itsensä toteuttaminen tarkoittaa tietosanakirjan kehittämistä, siitä on hyötyä ja iloa myös muille. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 07.55 (EET)
”Orientin” ja ”itämaiden” merkityserot eivät kuulu vahvuusalueeseeni, joten puhun lähinnä omista vaikutelmistani. Aiheestahan on kirjoitettu vaikka kuinka, mutta en tiedä, onko sanastotason analyysiä tehty suomeksi. Luulisi, sen verran pitkään aihe on ollut pinnalla akateemisessa keskustelussa. Selvää on, että kyseessä on enemmän länsimaiseen aatehistoriaan kuin varsinaiseen kulttuurimaantieteeseen liittyvä käsite. Tästäkin tosin lienee vaihtelevia näkemyksiä. Tässäkin artikkelissa lähteenä käytetty Robert Irwin on ilmoittanut olevansa ”orientalisti” ja kritisoinut voimakkaasti käsitteen politisoimista. Irwin ei välttämättä edusta asiassa akateemista valtavirtaa, mutta olen taipuvainen kallistumaan hänen kannalleen siinä, että saidilainen argumentaatio liian usein on pikemminkin poliittista polemiikkia kuin aiheen ymmärtämiseen tähtäävää kontekstualisoivaa analyysiä. Siksi koen tiettyä haluttomuutta jälkikolonialistisen käsitteistön käyttämiseen.
Edellinen viestini kuulosti uudelleen luettuna varsin kohtalokkaalta, joten sanottakoon selvyyden vuoksi, etten ole lähiaikoina kuolemassa. Voisi varmaan sanoa, että olen kokenut Wikipedian suhteen jotain sellaista, mistä englannissa käytetään sanaa disillusionment. Sivuston alkuperäinen idea oli, että jalon kansan parhaat voimat mobilisoimalla voitaisiin amatöörivoimin tuottaa kaiken inhimillisen tiedon aarreaitta, mutta eihän tietosanakirja-artikkelia voi kirjoittaa pelkästään lähteitä referoimalla, vaan tarvitaan kattavaa asiantuntemusta, jonka avulla voidaan valikoida aiheen kannalta relevantit lähteet ja tehdä niistä mielekäs synteesi. Asiaa vielä pahentaa kielteinen ja sisäisesti ristiriitainen suhtautuminen kirjoittajien omaan panokseen: uuden tutkimuksen teko on periaatteessa kiellettyä, mutta tosiasiassa jo yhden lähteen pohjalta tehty referaatti on aina uusi tulkinta siitä, mikä on merkityksellistä ja miten se on järkevää muotoilla. Lisäksi tiettyjen artikkelien ajautuminen poliittisen julistamisen kentäksi sekä yleisesti ottaen erittäin kehno keskusteluilmapiiri ovat syöneet motivaatiotani. Tuskinpa kuitenkaan osaan täältä pysyä poissa, kun jo yli 10 vuotta olen aina uudestaan palannut nolaamaan itseni. --Miihkali (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 08.34 (EET)
Tämän artikkelin perusteella Wikipedia menettäisi paljon, jos päättäisit lopettaa! --PtG (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 18.34 (EET)

Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin satumalta, että kyseinen luettelo saataisi täyttää suositellun luettelon kriteerit. Joten tuon luettelon vertaisarviontiin, jota saataisiin tietää, täytyykö tietää täytyykö suositellun luettelon kriteerit. Jos ei niin mitä pitäisi parantaa, jotta ne täyttyisivät.--Superkissan (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 18.13 (EEST)

Artikkelin alussa olevan kartan voisi korvata Kartographer-lisäosalla rakennetulla vastineella. Muuten vaikuttaa olevan sisällöltään ja toteutukseltaan suositeltu luettelo -tasollekin kelpaavassa kunnossa. --Msaynevirta (k · m) 29. heinäkuuta 2019 kello 22.12 (EEST)
Maailmanperintökohdetta käsittelee Verla, mutta kylä on nimellä Verlan seutu. Mitkä olisivat näille sopivat nimet? --Raksa123 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.53 (EEST)
Tätä voi olla syytä pohtia laajemminkin, ja ehkä sen voi katsoa liittyvän myös suositellun luettelon statuksen arviointiin sikäli, että sen kaltaisissa kohteissa kuin maailmanperintökohteet ja Suomen RKY aiheutuu hankaluuksia esim. wikidatan ja sitä hyödyntävien projektien kuten Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments kannalta jos jonkun maailmanperointö- tai RKY-kohteen artikkeli on muulla nimellä kuin itse virallinen kohde. Siksi voisi oikeastaan esittää harkittavaksi tai arvioitavaksi toisaalta tätä luetteloa ajatellen ja toisaalta yleisemmin (RKY, ehkä myös muut vastaavat kohteet kuten valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallismaisemat), että pyrittäisiin etenkin wikidatan ja interwikien selvyyden vuoksi siirtämään ao. kohteiden artikkeleja niiden "virallisille" nimille. Artikkelia luodessa (esim. Verla) on varmaan ajateltu, että kylä ja maailmanperintökohde voitaisiin käsitellä samassa mutta useissa tapauksissa lopulta ilmenee tarvetta useammalle artikkelille, jolloin olisi selvintä, että nämä erityyppiset monumenttikohteet olisivat omilla "virallisilla" nimillään sekä Wikidatan että interwikien takia. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 14.30 (EEST)
Itse kylähän olisi varmaan järkevää olla nimellä Verla. Maailmanperintökohde on varsinaisesti nimeltään Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (Lähde: Museovirasto ja Unesco). RKY-kohde on muuten laajempi eli siihen kuuluu myös se ympäröivä kyläalue (vertaa Museoviraston kartta [2] ja Unescon kartta [3]). RKY-kohde vastaa ilmeisesti suurin piirtein maailmanperintökohteen puskurivyöhykettä. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
RKY-kohteen nimi taitaa myös olla vähän eri muotoinen. Tämä taas tämän luettelon vertaisarvioinnin ulkopuolella johtaa kysymykseen, olisiko parempi käsitellä ne kahdessa eri nimisessä vai yhdessä samannimisessä artikkelissa. Se taitaa osittain olla myös wikidataan liittyvä tarkoituksenmukaisuuskysymys. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.10 (EEST)
Vähän kyllä luulen, että pitkän päälle ja silloin kun kirjoitetaan seikkaperäisiä artikkeleita, eri artikkelit saattavat olla se mihin ollaan menossa.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.12 (EEST)
Asia, jonka otin esille jo la-keskustelussa ja on ollut aiemminkin esillä, niin artikkelin nimi. Muut aihepiirin artikkelit on nimetty tyyliin Unescon maailmanperintökohteet Yhdysvalloissa jne. Tämän artikkelin nimi poikkeaa valtavirrasta ja luettelo luettelosta tuntuu vähän kömpelöltä. Olisko esim. vain yksinkertaisesti luettelo Suomen maailmanperintökohteista? K-Pedia (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)
Yksi vaihtoehtoinen muoto olisi Luettelo Unescon maailmanperintökohteista X:ssä. --Raksa123 (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 19.34 (EEST)

Titan IV[muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen kantoraketti, jonka laukaisut päättyivät vuonna 2005. Tavoitteena olisi kehittää artikkelia suositelluksi, ja pyytäisin kehitysehdotuksia tähän liittyen. Punalinkkejä riittää kirjoitettavaksi, ja kielenhuollossa apu olisi myös varmasti jossain määrin hyödyksi. Täydennän viitteistystä vielä puuttuvilta osin (käännös-mallineessa mainitut kohdat). --Msaynevirta (k · m) 7. kesäkuuta 2019 kello 22.33 (EEST)

En oikein osaa kyllä sanoa, mitä tällaisesta raketista pitäisi kertoa. Laukaisupaikka jutut ovat toki vielä kesken, ja esimerkiksi keskeisiä punalinkkejä tosiaan on vielä jonkun verran. Näin esteettiseltä kannalta, saisiko tuosta lopun luettelosta tuon "lisätiedot"-rivin pois, jos siellä ei ole sisältöä. --PtG (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 11.09 (EEST)
Luettelosta saa huomiot pois, mutta yritän saada jokaisesta laukaisusta lyhyen tarkennuksen kirjoitettua. Aihepiirin artikkelien vähäisen määrän takia tämä projekti ottaa kuitenkin varmaan varsin pitkään, kun noita punalinkkejä lähtee kirjoittamaan. --Msaynevirta (k · m) 7. heinäkuuta 2019 kello 14.46 (EEST)
Koko luettelo pitäisi poistaa artikkelista ja luoda omaksi artikkeliksi. Tällaisena se on ylipitkä eikä täytä siten suositellun artikkelin kriteereitä. Toisaalta miksi arviointiin on tuotu artikkeli, joka on merkitty keskeneräiseksi?--Käännöskone (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 17.54 (EEST)
Tuo voisi olla hyvä menettely. Varsinaisesta luettelosta voisi kirjoittaa lyhemmän tiivistelmän Titan IV -artikkeliin, ja luettelo sitten omaksi pääartikkelikseen. --Msaynevirta (k · m) 3. syyskuuta 2019 kello 18.10 (EEST)

Artikkeli alkaa olla sisällön puolesta aika lailla kasassa. Laukaisuluetteloon pitää koota sopivat viitteet, minkä jälkeen ainoa projekti on noin 40 punalinkin sinistäminen. --Msaynevirta (k · m) 28. lokakuuta 2019 kello 21.14 (EET)

Uudelleenarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Breitenfeldin ensimmäinen taistelu[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkelissa paljon selvennys pyyntöjä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä.
Ps: Voisiko joku minua taitavampi käydä lisäämässä artikkelin keskustelu sivulle Artikkelin historia mallineen.--Superkissan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Poistin tarpeettomat tarkennuspyynnöt, jos siellä on oikeasti joku kohta joka vaatii parantamista niin katsotaan tässä keskustelussa sitä uudestaan. Gopase+f (keskustelu) 2. elokuuta 2019 kello 22.03 (EEST)
Osa selvennyspyynnöistä on outoja. Mielestäni artikkeli kelpaa edelleen suositelluksia. --Vnnen (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 10.38 (EEST)
Tarkennuspyynnöt palautettu, voi poistaa sitten kun korjaukset on tehty. Artikkeli vaatii kielenhuoltoa, sekavat lauseet eivät ainakaan maallikolle aukene, esim. "Tämän lisäksi Tilly määräsi yhden espanjalaisen neliön jalkaväkeä tukemaan kumpaakin ratsuväkisivustaansa." Sanajärjestystä korjaamalla tuon lauseen ehkä saisi kuntoon, kuten ehkä tämänkin: "Reservissä Tilly piti eversti Didrik Ottomar von Erwitten, joka kaatui taistelussa, johtamat viisi ratsuväkirykmenttiä - -." Lähteetön kappale ja myös siis epäselviä kohtia. Kuvat turhan suuria. Ei suositeltava. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 10.42 (EEST)
Mitä kuvitukseen tulee, se näyttää erilaiselta eri koneilla katsottuna. Mielestäni mikään kuvitus ei kelpaa mobiililaitteella katsottavaksi, koska sillä ei näe yksityiskohtia kokonaisuuden kärsimättä. Tämä vaatisi lisäkeskusteluja jossain tekniikan puolella esimerkiksi nimikkeellä "Kuvat pois suositelluista artikkeleista". --Höyhens (keskustelu) 28. elokuuta 2019 kello 22.46 (EEST)

Gaugamelan taistelu[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkelissa 4 lähde pyytöä pyyntöjä lisäksi tekstistä paistaa kirjoittajan fanitus läpi.Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä.
Ps: Voisiko joku minua taitavampi käydä lisäämässä artikkelin keskustelu sivulle Artikkelin historia mallineen.--Superkissan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Mun nähdäkseni tässä ei ole mitään syytä poistaa artikkelin suositeltavuutta. Vähän tarkempaa kritiikkiä kiitos! Gopase+f (keskustelu) 2. elokuuta 2019 kello 22.14 (EEST)
Kirjoittaja voisi täydentää lähteistystä ja korjata ne muodoltaan nykykäytännön mukaisiksi, ja sen jälkeen statuksen voinee säilyttää. Näissä antiikkiaiheissa minua mietityttää se, että ne pohjautuvat lähinnä aikalaislähteisiin, ja ne ovat käsitykseni mukaan tarinankerrontaa eivätkä niinkään faktaa. Kirjoittaja varmaan on siihenkin asiaan enemmän perehtynyt, mutta tuli ajatus, että pitäisikö siitä olla maininta. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 10.21 (EEST)
Näin vanhoissa jutuissa on pakko tyytyä aikalaiskerrontaan. Se on kuitenkin autenttisempaa kuin jälkikäteen sepitetty. Jos vaadimme jälkikäteistä faktaa, voimme hyväksyä vain arkeologiset lähteet~ja nekin kysymysmerkein. --Höyhens (keskustelu) 28. elokuuta 2019 kello 22.48 (EEST)
Kyllä näissä olisi ihan hyvä käyttää nykypäivän lähteitäkin. Niiden tiedot tietysti viime kädessä palautuvat klassisiin historioitsijoihin ja arkeologiaan, mutta niissä on samalla tehty lähteiden vertailevaa tutkimusta ja metodologista analyysiä. Wikipedian puitteissa kumpikaan ei oikein ole mahdollista. Tavallaan jo sekin, että klassikoita käyttää lähteenä sellaisenaan, on kannanotto – ”Plutarkhos on luotettava lähde” – joka Wikipediassa vaatisi jonkun modernin lähteen tuekseen. --Miihkali (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 10.47 (EEST)

Veteen piirretty viiva (elokuva)[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkelissa on hyvin paljon lähde pyyntöjä, lähde tarkemmin pyyntöjä ja rikinäsiä linkkejä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä. Ainiin artikkelin keskustelu sivu tarvitsee mallineen Artikkelin historia--Superkissan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 09.25 (EEST)

Mitä tarkemmin tarkoitat näillä Lähde tarkemmin -pyynnöillä? Yleensä niillä pyritään rajaamaan tiedon etsimistä, esimerkiksi jos lähteeksi on merkitty pelkästään kirja, niin tällä mallineella pyydetään merkitsemään tarkemmin ne sivut, joilta tieto löytyy. En ole katsonut kaikkia pyyntöjäsi läpi, mutta ne jotka katsoin, ovat linkkejä verkkosivuille, joista tieto löytyy helposti. --Ukas (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.59 (EEST)
Tarkoitan lähde pyynöillä sitä että, lähede on liian epätakasti merkitty.--Superkissan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 12.27 (EEST)
Mun nähdäkseni tässä ei ole mitään syytä poistaa artikkelin suositeltavuutta. Vähän tarkempaa kritiikkiä kiitos! Gopase+f (keskustelu) 2. elokuuta 2019 kello 22.15 (EEST)
Se mikä tässä vaikuttaa olevan oikeasti ongelma, on nuo linkit, joihin on merkitty "lähde tarkemmin". Ne vaikuttavat olevan jonkun yksityishenkilön sivut, joihin hän on copy-pastennut sisältöä erilaisista haastatteluista. Eli mahdollisia tekijänoikeusrikkomuksia. --PtG (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 23.01 (EEST)
Kirjaa ja elokuvaa verratessa sanotaan vähän jälkiviisaasti, että kirjasta puuttuu jotain. Hyvänen aika, kirja on kirja, jos sen pohjalta on tehty uusi teos uusin ideoin, ei se tee kirjaa puutteelliseksi. Otsikon Malick alla olevat viittaukset siihen, keistä Malickin ohjausten näyttelijöistä on tullut tähtiä, eivät kuulu tähän artikkeliin. Amerikkalainen tähtikulttuuri itsessään on kartettavaa fi.wikipediassa. Teksti sisältää joitakin lähteettömyyksiä, joitakin kielenhuolto-ongelmia, tietolaatikkoon kuulumattomia liputuksia, turhia juonipaljastus-mallineita. Väite, että "Kirjan suomentaja Oiva Oksanen säilytti kirjan nimen sisältävän viittauksen", on omaa tutkimusta tai virhepäätelmä. Sikäli kuin tiedän, kirjan nimestä päättää usein joku kustannusyhtiössä, joten lause pitäisi muotoilla neutraaliksi. Siinä äkkivilkaisulla esiin tulleita ongelmia. En osaa tässä vaiheessa ottaa kantaa, pitäisikö laatuarviota pudottaa, mutta korjattavaa on. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 08.49 (EEST)
Muu kritiikkisi on suurin piirtein paikallaan, mutta en oikein ymmärrä miten luit kirjaa ja elokuvaa vertaavan kohdan, sillä siinä ei sanota kirjasta puuttuvan mitään. Toisekseen, jos elokuvalla on vaikutus näyttelijän uraan, sen kyllä voi mainita myös elokuvasta kertovasta artikkelissa. --Ukas (keskustelu) 31. elokuuta 2019 kello 12.56 (EEST)

Apartheid[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkeli loppuosa häiritsevä paljon lähteetöntä lisäksi kaikin osin viimeistys ei ole kunnossa. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä.--Superkissan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 08.24 (EEST)

Artikkeli laadukas muilta osin. Lähteettömien osien sisältö on selkeää ja tyyli vaikuttaa siltä, että alkujaan lähteisiin nojautuen kirjoitettuja. Jospa yrittäisin lähteistää ne osiot tässä kuukauden mittaan. Ville E. (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 22.48 (EEST)
Useimmat etsimäni lähdepyynnöin merkityt kappaleet löytyivät sanasta sanaan Clark & Worder kirjasta, jopa niin että mietin missä menee tekijänoikeuden raja. Muotoilen vielä vanhempia viitteitä samaan Harvard-malliin. --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 21.59 (EEST)
Jos yksittäisiä tietoja sisältäviä lyhyitä lauseita kopioi ("NN on syntynyt 1953 Kapkaupungissa"), se ei liene tekijänoikeusrikkomus, koska omin sanoin on esimerkkilausetta vaikea muotoilla. Mutta jos niitä on useampia ja ne sisältävät muuta kuin faktatietoa, raja on jo ylitetty. Sellaiset pitää joko poistaa tai muotoilla kokonaan uudestaan. Hienoa että löysit kirjan ja tarkistit. Siksi lähteet pitää vaatia aina. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.17 (EEST)
Ei ole välttämättä rotusortoa, tuo sorto kuulostaa todella vasemmistolaiselta ilmaukselta eikä siten neutraalilta. Toisekseen, ihmisrotujen erottelun juuret ovat varmasti kaukaisemmat kuin 1800-luvun lopussa kehitetyissä rotuopeissa. Esimerkiksi ruotsalaiset eivät ole suhtautuneet suvaitsevaisesti venäläisiin 1700-luvulla. Tämä sama eugeniikka-virhe tehdään kun puhutaan natsi-Saksasta, että aivan kun he olisivat harjoittaneet jotakin ihmeellistä rotuoppia. Tällaisten "rotuoppien" juuret ovat erittäin vanhoja, ken edes tietää kuinka vanhoja. Ei taida tuhannet vuodet riittää ajan ilmaisemiseen. Historia on oman rodun suosimisessa epäselvä tosiaan. --Hartz (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 08.59 (EEST)
Paljon laatuongelmia. Sanan apartheid tausta pitäisi olla johdannossa lyhyesti ja myöhemmin tarkemmin, nyt siinä ei sanota edes, mitä kieltä se on. Pitemmälle en kaivellut, onko sitä jossain myöhemmin käsitelty, kun sana esiintyy selaimen etsi-toiminnon mukaan artikkelissa 101 kertaa, osa tosin viitteissä. Tekstissä on lähteettömyyksiä, kielenhuolto-ongelmia (esim. jälkiattribuutti on anglismi, pilkutusongelmia ym.), kuvien koko korjattava, monet turhan suuria. Viitteissä on lähteen tiedot toistettu aina uudelleen. Nykykäytäntö on, että toistuvasti käytetyn lähteen tiedot esitetään tavalla tai toisella Lähteet-otsikon alla ja viitteissä mainitaan tekijä ja kirjan kohdalla sivunumero. Satunnaisotannalla todettu, että kaikki viitteet eivät enää toimi, joten ne tarkistettava arkistopalveluista tai etsittävä korvaava lähde. Tämä kaikki pikavilkaisulla, paljon muutakin varmaan löytyy, jos jaksaa tutkia. Kannatan laatuarvion poistoa, jos alkuperäinen kirjoittaja tai "käyttäjä Ville E" ei tee perusteellisia korjauksia. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 09.18 (EEST)
Olen aloittanut tätä, jos ANC ja about.comin kokonaisuus löytyvät arkistosta ollaan jo aika hyvässä mallissa. --Tappinen (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 11.33 (EEST)

Otsonikato[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Suurin osa lähteistä on 10–20 vuotta vanhoja. Artikkelissa on paljon lähde? pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä ja lähde tarkemmin pyyntöjä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 00.39 (EET)

Ei kai tuossa muuta tekemistä kuin katsella uudempia lähteitä ja lähteistää lähteettömät kohdat, kuten mainitsitkin. Otsonikadosta kuitenkin puhuttiin paljon 1990-luvulla, jolloin sitä tutkittiin ja tehtiin korjaavat toimenpiteet. Sen jälkeen aihe ikään kuin unohtui ja se jäi mappi ööhön, koska ongelman ajateltiin olevan sillä erää ratkaistu. Voi varmaan sanoa, että otsonikadon tilalle tuli aiheena ilmaston lämpeneminen. Sitenpä se että lähteet ovat vanhoja ei ole kovin suuri ongelma. Uudemmat lähteet ovat varmaankin sellaista seurantatutkimusta, että miten otsoniaukko on pienentynyt vuosikymmenten kuluessa. --Hartz (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 09.27 (EEST)
Olen tuota uudistanut jo jonkun verran. Otsonikatoa seurataan koko ajan, mutta tosiaan osa asioista on sellaisia, missä vanhat lähteet eivät haittaa (kuten otsoni yleisesti tai otsonia tuhoavat aineet). Aikomuksena on käsitellä loppuun asti. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)