Wikipedia:Vertaisarviointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää kahteen viikkoon.

Artikkelien tietosisällön vertaisarviointi koskee artikkelien laatua. Tämä laatuarviointi on kokonaan eri asia kuin joulukuun 2011 alussa suomenkielisessä Wikipediassa käyttöön otettu artikkelien yksittäisten versioiden arviointi eli seulonta, jolla pyritään helpottamaan vandalismin torjuntaa.

Ohjeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun arviointipyyntö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on syytä päättää.
  • Arvioinnin päätyttyä vertaisarviointikeskustelu arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi selkeyden vuoksi käyttää apuna myös {{Arkistoitu osa}}-mallinetta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli oli vuonna 2013 vertaisarvioinnissa ja valittiin sen jälkeen hyväksi. Siitä on kauan aikaa, ja artikkeli on laajentunut, joten aloitan uuden vertaisarvoinnin, jossa artikkelia pyritään viimeistelemään suositeltava-äänestystä varten. Onko tässä jo laajasta aiheesta tärkeimmät asiat eikä liikaa tarpeettomia detaljeja? --Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 21.39 (EEST)

Keltit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli valittiin aikoinaan hyväksi ilman vertaisarviointia, eikä se ole sen jälkeen huonontunut. Tarkoitus on nostaa tämä suositelluksi Hyvät artikkelit -projektin Erityisen hyvät -alaprojektin tavoitteiden mukaisesti. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Etninen ryhmä mallinteen vois poistaa tosta alusta. J.K Nakkila (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 15.32 (EEST)
Miksi? Siinähän on hyödyllistä perustietoa. --Savir (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 10.22 (EEST)
Imo siinä sekotetaan nykyaikaa ja historiaa lukijaa harhaanjohtaen. J.K Nakkila (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 02.25 (EEST)
Se on itse asiassa koko artikkelin ongelma, ja siitä puhuttiin jo LA-vaiheessa. Artikkeli kertoo enimmäkseen muinaisista kelteistä mutta pomppaa välillä kelttiläisten kielten kautta nykyaikaan. Suositellussa artikkelissa kaipaisi vähän selkeämpää rajausta ja jäsentelyä.--Tanár 25. toukokuuta 2015 kello 21.38 (EEST)

Gladiaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli valittiin aikoinaan hyväksi ilman vertaisarviointia, eikä se ole sen jälkeen huonontunut. Tarkoitus on nostaa tämä suositelluksi Hyvät artikkelit -projektin Erityisen hyvät -alaprojektin tavoitteiden mukaisesti. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)

Ertebøllen kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En ole itse muokannut, mutta käyttäjä J Hokkasen jäljiltä monipuolinen laaja. Aion itse tehdä kielenhuoltoa ja muuta tyylimuokkausta. Kuviakin näyttisi olevan Commonsissa. Jos saadaan nämä asiat kuntoon, niin voisin ehdottaa jopa suositelluksi. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

Arkeologisista kulttuureista kertovissa artikkeleissa olisi hyvä olla kuvitusta, sillä kulttuurit määritellään pitkälti artefaktien mukaan, ja tässäkin artikkelissa kuvaillaan sanoin keramiikkaa ja muuta esineistöä. Nyt artikkeli on kuitenkin pelkkää tekstimassaa, ja sitä kautta hiukan rajoittunutta aiheeseen nähden. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 22.37 (EEST)
Jees, tarkoituksenani on niitä lisäillä. Commonsista niitä näyttäisi löytyvän. --PtG (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 08.12 (EEST)
Linkit viitteissä 5, 6, 16 ja 22 eivät toimi. Tuo 5 olisi hyvä kaivaa vaikka archivesta. --Tappinen (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 08.47 (EEST)

Sää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säästä luulisi syntyvän keskustelua täälläkin. Artikkeli on jo säällisessä kunnossa, mutta siinä on vielä laajentamisen varaa. Mutta mihin vedetään esimerkiksi sään, ilmaston ja meteorologian raja? Kuuluisiko tähän esimerkiksi eroosion ja rapautumisen käsittely, tai kylmien kausien vaikutus nälänhätien syntymiseen? --Savir (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.46 (EEST)

Säältä suojautuminen -otsikon voisi vaihtaa vaikkapa Sään vaikutus ihmisiin -tyyliseksi, kuten en-wikissä. Näkökulman takia nimittäin. (Huomasin vitsin XD) --Jylöstalo (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Oliko se vitsi "...Auringon energiasta, sen kierrosta Maan ympäri..." ? Sään ja ilmaston raja on määritelmälauseessa, tosin se "kaasukehä" tuntuu nillittämiseltä, eikö "ilmakehä" riitä ilman että sotketaan muiden planeettojen kaasukehiä mukaan (varsinkin kun myöhemmässä tekstissäo letetaan että vesihöyryä on). Meteorologian historian veisin pois tästä ja koko sen kappaleen otsikko (tarkkailun historia) on vähän outo. Yhteen (käännös)kirjalähteeseen vuodelta 1998 nojaaminen on vähemmän työlästä mutta riskialttiimpaa kuin usean lähteen käyttö; ainakin tarkistaisin sääennusteen "85%" tai sanoisin "1990-luvulla Yhdysvalloissa". Pari pienempää on helpompi merkitä itse artikkeliin, illalla tai torstaina. EDIT Säähavaintolaitteet-kappale on 1990-lukua. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 07.40 (EEST)
Lähde tosiaan sanoo "Auringon kierrosta maapallon ympäri", ja siitähän siinä on kyse maapallon pinnalta katsottuna. Maapallon kierto Auringon ympäri aiheuttaa pikemminkin vuodenajat, ja "maapallon pyörimisliike" viittaisi kai hiukan eri asiaan sään kannalta eli ilmanvirtausten suunnan vaihteluihin sen johdosta. Burroughs käyttää samalla sivulla sään määritelmässä sanaa "ilmakehä", joten minun puolestani kaasukehän voi vaihtaa ilmakehäksi määritelmässä ja käsitellä muiden planeettojen säitä erityistapauksina. Yllämainittuihin osioiden nimeämisiin liittyen: lähteenä käyttämäni Burroughsin kirjan vastaavan luvun otsikko on "Sään tarkkailua kautta aikojen". --Savir (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.21 (EEST)
Enkkuwikin artikkelin määritelmälauseessa on kylläkin myös tämä termi "kaasukehä". --Savir (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.31 (EEST)
Siellä lukee "atmosphere" aletaanko keskustella onko se ilmakehä vai kaasukehä ? Laitoin nyt artkkelin tekstin sekaan piiloon yksityiskohtaisia kommentteja; teksti on varmasti lähteen mukaista mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että tuo lähde yksin ei ole paras mahdollinen ainoa lähde koko artikkeliin; siinä, kuten populaarikirjoissa aina, on pitänyt tehdä yksinkertaistuksia jotka johtavat näkökulmariippuvuuksiin. Haen myöhemmin muutamaan kohtaan lisälähteitä. Suosittelen toisenkin kirjan hakemista kirjastosta. --Tappinen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.47 (EEST)
Ensimmäisiä lisälähteitä: modernit "elektroniset säähavainnot " [1] eri pituisita ennusteista [2] --Tappinen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)
Minulla on lainassa se Karttusen et al. 2008 kirja, ja voin tuoda siitä laajennusta ja päivitystä tähän. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.14 (EEST)
Ilmatieteen laitoksen sivulla annetaan lämpötilaennustuksen osumistarkkuudeksi "yli 80 prosenttia" eli saman kuin artikkelissa alun perin oli yleisempänä osumatarkkuutena. Poistin sen luvun kuitenkin, sillä se varmaan vaihtelee eri maissa ja on turhan tarkka muutenkin. Säähavaintolaitteista täytyy muistaa, että ei-elektroniset laitteet kuten elohopealämpömittarit ovat yhä yleisessä käytössä etenkin tavallisilla ihmisillä. Meteorologian historiaa voisi tosiaan siirtää meteorologia-artikkeliin, ehkä muutakin tieteellistä asiaa tästä. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 13.30 (EEST)
Hyvä ! Joo, osumatarkkuus vaihtelee eri maissa, eri vuosina ja eri suureille, ja sen mukaan mikä määritelllään "oikein". Olisin edelleen eri mieltä Burroughsin kanssa tuon "Tärkeimpiä tavanomaisia säähavaintolaitteita.." luettelon kanssa. Sähköisten laitteiden tulo on vähentänyt piirturien merkitystä, psykrometri tekee saman kuin lämpömittari ja kosteusmittari yhdessä. Aurinkoautografi on niin kallis ja työläs käyttää ettei niitä koskaan ole ollut kovin paljoa, ja säteilymittarit syrjäyttävät niitä. En usko että niitä on tavallisilla ihmisilläkään. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 13.48 (EEST)
Tuon sanan joudun syömään, tein sivun Aurinkoautografi ja sen en-versio on aika epämääräinen mutta en:Campbell–Stokes recorder vakuuttaa että niitä kytetään ...widely outside US... eikä hintakaan ole kuin 2000e.--Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 14.34 (EEST)
Poistin siitä nyt sanan "tärkeimpiä", sillä Burroughsin kirja ei käytä sitä sanaa, kunhan vain luettelee ja kuvailee juuri nuo kojeet. Sen luvun johdannossa mainitaan että ne ovat niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin laitteita, joten lisäsin senkin. --Savir (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 14.39 (EEST)
Tein nyt piilokommenttien pohjalta artikkeliin tarkennuksia (tai tarpeellisia epätarkennuksia) Karttusen ja muiden pohjalta. Kumpikin lähteenä käytetty kirja on muuten monen kirjoittajan kirjoittama – pitäisiköhän viitteissä mainita tarkasti käytetyn tekstin kirjoittaja eikä vain kirja? --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 19.11 (EEST)
Burroughsia minulla ei ole. Karttunen et al. ei mainitse eri osien kirjoittajia (koska sen ovat kirjoittaneet neljä kannessa mainittua henkilöä), Rinne et. al mainitsee (koska siinä on enemmän "vieraskirjoittajia"), ja ainakaan kalaosaa ei ole kirjoittanut kukaan toimittajista, joten sen voisi ehkä mainita ("Dahlström, Harry teoksessa Rinne, Koistinen Saltikoff (toim.)....") --Tappinen (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 07.58 (EEST)

Artikkeliin voisi lisätä muutaman säätä kuvavaavan valokuvan (esim. siihen ihan alkuun). Avaruussäästä ja muiden planeettojen sääoloista voisi tehdä myös osiot sv- ja en-wikien tapaan. --Msaynevirta (k · m) 7. toukokuuta 2015 kello 00.50 (EEST)

Jos artikkelin määritelmälause on: "Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan" niin voiko avaruussäästä oikeastaan kertoa tässä artikkelissa? Siinähän on kyse lähinnä avaruuden ilmiöstä, joka liittyy sähkömagnetismiin. --Savir (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Totta, näin uudelleen miettiessäni avaruussäätä ei ehkä tarvita sää-artikkelissa. Muiden taivaankappaleiden sää -osion näkisin tosin tarpeellisena, sillä onhan ihan oman aurinkokuntamme planeetoilla selvästi havaittavissa olevia sääilmiöitä. --Msaynevirta (k · m) 7. toukokuuta 2015 kello 18.47 (EEST)
Nyt Tappinen lisäsi artikkeliin tulvien ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Pitäisikö artikkelissa nyt selkeyden vuoksi myös selittää, mikä yhteys säällä on tulviin ja ilmansaasteisiin? Itse suhtaudun varauksellisesti siihen että sään käsitettä ryhdytään laajentamaan. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.27 (EEST)
Laitoin siihen nyt lauseen, joka kertoo että erilaiset säätilat vaikuttavat noihin haitallisiin ilmiöihin. Sään vaikutuksesta ilmansaasteisiin voisi kertoa tarkemmin, etenkin tuulella on niihin suuri vaikutus. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)
Erottelin nyt sään suorat ja välilliset terveysvaikutukset, ja laitoin tietoa sään vaikutuksesta ilmansaasteisiin ja tulviin. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.47 (EEST)
Lisäykseni voi poistaakin jos ei mielestänne kuulu tähän. Yhdysvaltojen tulvat oli edellisessä lauseessa, nyt vähän kauempana. Mietin myös ilmansaasteita, määritelmälauseen mukaan ne voisivat kuulua tähän, sillä ilman kemiallinen koostumus pysyy muuten vakiona (esim. happi+typpi) mutta hetkellisesti vaihtelevat vesihöyryn, otsonin, hiilidioksidin ja saasteiden osuudet. --Tappinen (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 11.12 (EEST)
Toisaalta enkkuwikin määritelmä on tarkempi ja perustuu Merriam-Websterin sanakirjaan: "weather : the state of the atmosphere with respect to heat or cold, wetness or dryness, calm or storm, clearness or cloudiness". Tuon määritelmän mukaan ilmansaasteet eivät sinänsä ole säätä, mutta niiden aiheuttama savusumu olisi, sillä sumuhan on pilveä. Itse yrittäisin mielelläni löytää sellaisen suomenkielisen määritelmän, joka sulkee ilmansaasteet pois sään määritelmästä. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 11.21 (EEST)
Koska se Kiinan tulva aiheutui suoraan säästä, jätin sen artikkeliin. Mutta sää on vain osasyyllinen ilmansaasteen uhreihin, sehän myös puhdistaa ilmaa, joten poistin maininnan ilmansaasteen uhreista. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 12.55 (EEST)
Jos lähdetään määritelmästä "sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan" tulvat eivät johdu "suoraan" siitä, koska niihin vaikuttaa esimerkiksi maaperän tila ja maanpinnan muoto (paljonko vettä imeytyy ja mihin se valuu). --Tappinen (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Olisiko maatalousosiossa myös hyvä mainita viljan lakoontumisesta? En tunne maataloutta hirveän hyvin, mutta eikö lakoontuminen liity jotenkin rankkasateisiin ja on ainakin joinain vuosina aiheuttanut suuria satomenetyksiä Suomessa? --Msaynevirta (k · m) 10. toukokuuta 2015 kello 02.05 (EEST)

Laitoin sinne nyt lauseen lakoontumisesta; ilmeisesti se on vakavinta kun tuuli saa rankkasateen putoamaan viistosti. Sään merkittävästä vaikutuksista muihinkin asioihin voisi vielä mahdollisesti jotain kertoa, mutta harkitusti, välttäen itsestäänselvyyksiä kuten sitä että tuulella voi lennättää leijaa ja rankkailmalla pitää lentää varovasti tms. --Savir (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 08.28 (EEST)
Jotain kuitenkin liikenteestä: pilvet ja näkyvyys lentämisen rajoitteina; merenkulku tuuli, sumu ja jään muodostuminen aluksiin, tiesää ja liukkaus. Ainakin lentämisestä löytyy sekä ilmailumääräyksiä että tilastoja myöhästymisten aiheuttajista, ja ehkä lehtiotsikoita kun jäätävä sade sulkee lentokenttiä. Energiantuotanto ja -kulutus on myös tosi monipuolinen ja sääherkkä aihepiiri. Voin etsi illemmalla lisää lähteitä noihin jos johonkin ei helposti löydy. --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 09.23 (EEST)
Tässä ekat lentoliikenteestä: ilmailumääräykset, viiveet USAssa viiveet syyt, jäätävä sade USA Eurooppa . --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)
Energian kulutus energiantuotanto liukkaus talvikunnossapito purjehdus kauppamerenkulku weather routing (säänmukainen reitinvalinta), --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 18.37 (EEST)
Sitä pitää myös miettiä, mitkä säähän liittyvät asiat kuuluvat tähän artikkeliin ja mitkä joihinkin toisiin artikkeleihin. Esimerkiksi jos joku haluaa lukea sään vaikutuksesta energiantuotantoon, haluaako hän lukea siitä energiantuotannon näkökulmasta vai sään näkökulmasta. --Savir (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)
Monet asiat voisivat olla niin että lyhyt maininta tässä (tyyliin "Sää vaikuttaa sekä energiankulutuksen vaihteluun päivä- ja vuositasolla, että uusiutuvan energian tuotantoon (vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima)." ) ja viitteet ja linkkejä muualle. --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 19.30 (EEST)

Mielestäni artikkeliin on lähdetty väärästä kulmasta, se on nyt täysin ihmiskeskeinen. Kappaleesta kolme lähtien kaikki asiat käsittelvät ihmistä. Missä on ympäristön ja sään välisestä suhteesta? Esimerkiksi lintujen muuttoon säällä on todella suuri merkitys. Nämä havainnot lähinnä sisällysluetteloa katsomalla. –Makele-90 (keskustelu) 16. toukokuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Eri sääilmiöiden ja eri eliölajien suhteet vaikuttaa aika isolta aihepiiriltä. Miten se pitäisi rajata? --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 10.41 (EEST)
Aloitin osuutta. Lähteiden mukaan varmaan pitää rajata, miten yleisissä lähteissä asiaa on käsitelty. --PtG (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 19.32 (EEST)

Suomen videopelialan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoitellut Suomen videopelialan historiaa Juho Kuorikosken opuksen Sinivalkoinen pelikirja (2014) pohjalta. Esimerkiksi kappaleiden vuosirajaukset noudattelevat kirjan linjaa. Yleislähteitä ei kuitenkaan sen lisäksi juuri ole saatavilla. Kuukausiliitteen artikkeli sisältää about samat tiedot. Mitä kehitettävää? Puuttuuko jotain? Pitäisikö jotain näkökulmaa korostaa enemmän? Pitäisikö jotain korostaa vähemmän? Muita mietteitä? Lopun kappaleet (varsinkin viimeinen) ovat hieman keskeneräisiä. Sinistämisessä saa auttaa! Lisäksi työn alla aihetta tukevat Suomen videopeliala ja Luettelo suomalaisista videopeleistä.--Olimar 18. huhtikuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Mihin tasolle tähdetään? Ei tämä ole varmaankaan SA-artikkelistakaan kaukana. Vaikuttaa kyllä aika kattavalta. Punaisia tarvisi tosiaan sinistää: ainakin keskeisimmät Suomi-pelit ja kehittäjät. Lisäksi tuolla on tosiaan jotain keskeneräisiä ajatkuksia: "Apaja julkasi Aapeli-pelikeskuksen ensimmäisen version vuonna 2002." on jotenkin irrallinen heitto ja lisäksi on yksi lähdepyyntö. En vielä loppuun asti ole lukenut, muta monissa historia-artikkeleissa kirjoittaminen vaikeutuu, mitä lähemmäksi nykyhetkeä saavutaan. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 22.55 (EEST)
Tavoite aluksi HA; SA sitten kun pääartikkelin lisäksi kaikki aihetta tukevat artikkelit (eli avainhenkilöt, -pelitalot ja -pelit sekä luettelo) ovat OK-kunnossa. Lopussa on tosiaan muutama irrallinen heitto, kun säästin artikkelin vanhoja tietoja. Aapelista esim. pitäisi jotain kirjoittaa tarkemmin. Ja kuten sanoit, niin uudemmista ajoista on vaikeampi kirjoittaa. Mutta lopussa on vielä vähän täydennettävää tuosta sinivalkoisesta pelikirjasta muutenkin.--Olimar 20. huhtikuuta 2015 kello 23.25 (EEST)
Angry Birdsistä oli yllättävän vähän, kun heti seuraavassa kappaleessa kerrotaan huomattavasti enemmän jostain epäonnistuneesta projektista. AB:n ympärille syntyi kuitenkin myös aika laaja oheistuotemarkkinat. --PtG (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 18.14 (EEST)
Pitää laajentaa sitä! Asiaan on saattanut vaikuttaa allekirjoittaneen oma kiinnostus epäonnistumisia ja kokeiluja kohtaan (koska välillä tuntuu, että niiden kautta voi oppia enemmän aikakaudesta kuin menestysten perusteella). AB tietenkin ansaitsee laajemman käsittelyn. Kiitos tähän astisesta läpikäymisestäsi.--Olimar 22. huhtikuuta 2015 kello 19.15 (EEST)

The Last of Us[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siitä videopelien mestariteos. Vielä vähän kesken. Suositellun artikkelin leimaa haen. --URunICon 26. maaliskuuta 2015 kello 00.35 (EET)

Kielenhuoltoa kyllä vaatii, mutta sisällöltään vaatimusten mukainen. Onkohan tuo "alateksti" ihan oikea suomennos? Ettei olisi piiloteksti?--Olimar 2. huhtikuuta 2015 kello 15.25 (EEST)
Molemmat näyttää olevan googlen mukaan sopivia suomennoksia subtekstille. Hyvin vähän siitä on juttua. --URunICon 2. huhtikuuta 2015 kello 15.58 (EEST)
Joitakin huomioita: 1) Mitä tarkoittaa, että "Idea ei päässyt jatkoon". Druckmannin tehtävänä oli ideoida videopeliä, mutta mistä idea ei päässyt jatkoon. 2) Puhutaan sienistä, loistartunnasta ja viruksista. Mitä pelissä nyt lopulta oli? 3) Mitä ihmettä: "vuoden 1918 espanjantauti havainnollisti itsepuolustuksen ja vainoharhaisuuden uumenia ihmisten ollessa sukupuuton partaalla, kun taas 1880-luvun polioepidemia kuvasti sosioekonomisten luokkien vaikutusvaltaa syyllistämisessä suuren katastrofin sattuessa". Ihmiskunta espanjantaudin aikaan ollut nyt sentään sukupuuton partaalla, ja mitä tässä toisessa tahdotaan sanoa (multa menee ihan ohi). --PtG (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 23.37 (EEST)
1) Idea ei voittanut. 2) Cordyceps-sienen aiheuttama tartunta. 3) Lähteestä: "In studying the 1918 Spanish flu pandemic, [Druckmann] learned about paranoia and man's need to protect himself when faced with the threat of extinction; the polio epidemic of the 1880s showed him how differences in class can color people's perceptions of blame in the face of a great disaster." --URunICon 3. huhtikuuta 2015 kello 00.02 (EEST)
Mitä idea ei voittanut? Oliko kyseessä jokin kilpailu?--Olimar 3. huhtikuuta 2015 kello 00.08 (EEST)
Tavallaan. Ehkä paras olisi mainita, että "Romero ei valinnut ideaa". --URunICon 3. huhtikuuta 2015 kello 00.37 (EEST)
1) Selvittäisi vähän, jos kerrottaisiin, miksi idea esiteltiin Romerolle. 2) No sitten pois maininnat viruksesta, sienitartunta ei ole virus. 3) Oudosti sanottu, mutta ei kai voi mitään. Tosin tuo polioepidemiajuttu on tosi epäselvä alkukielelläkin. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 16.50 (EEST)
1) Se oli "kotitehtävä", tuleehan se kappaleen ekassa lauseessa ilmi. 2) No lähteissä puhutaan viruksista ja pelin ohjaaja käyttää sitä sanaa eli mites hoidetaan. --URunICon 3. huhtikuuta 2015 kello 16.59 (EEST)
1) Ei varsinaisesti käy ilmi, siinä kerrotaan, että Druckmann sai siihen aikaan, kun opiskeli yliopistossa, tehtäväkseen jotain. Ja jos se oli "kotitehtävä", mihin Romero olisi voinut sen valita. Tämä on lähinnä se epäselvä asia. 2) Viruksella taitaa olla englanninkielessä enemmän myös kuvainnollinen merkitys. Mutta jos se on sienitartunta, niin suomeksi ei voi puhua viruskesta. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.08 (EEST)
Artikkelin teksti Romero-episodin kohdalla ei vieläkään vastaa lähteen tietoja riittävän tarkasti. Kehitysosio pitäisi käydä tarkemmin läpi ja tarkistaa, että tiedot todella vastaavat lähteitä.--Olimar 6. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Joko olisi mallilla: ”Opiskellessaan Carnegie Mellon -yliopistossa vuonna 2004 Druckmann osallistui ryhmätyöhön, jonka tehtävänä oli luoda videopelikonsepti, joka esiteltäisiin elokuvaohjaaja George A. Romerolle. Romero valitsisi oman suosikkinsa ja antaisi sen keksijätiimin tehdä prototyypin pelistä. Druckmannin ajatuksena oli yhdistää Ico-videopelin kaltainen pelimekaniikka ja Romeron Night of the Living Dead -elokuvan kaltainen zombi-maailmanlopusta kertova tarina. Pelin päähenkilöksi hän kirjoitti Sin Cityn (1991–2000) John Hartigania muistuttavan poliisin, jonka tehtävänä oli nuoren tytön suojeleminen. Päähenkilön sydänsairauden takia pelaajat olisivat saaneet pelata usein nuoren tytön hahmolla, mikä olisi kääntänyt hahmojen roolit vastakkaiseksi. Romero ei valinnut ideaa, mutta Druckmann kehitti sitä myöhemmin kirjoittaessaan The Last of Usin tarinaa. Suunnitteluvaiheessa ideana oli, että tartunta leviäisi ainoastaan naisiin, mutta sitä pidettiin lopulta liian misogynistisena.” --URunICon 6. huhtikuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
Parempi, mutta vielä pitäisi tarkentaa, että olisiko Romero antanut keksijätiimin tehdä pelin VAI olisiko hän rahoittanut pelin kehittämisen.--Olimar 6. huhtikuuta 2015 kello 18.24 (EEST)

Siellä onkin maininta 7-miljoonasta myydystä pelistä, mutta taloudellisesta menestyksestä vois kertoa tarkemmin, ehk omana osionaan? Paljonko kehittelyyn käytettiin rahaa ja paljonko se lopulta tuotti. J.K Nakkila (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 00.19 (EEST)

8-vuotiaan Eerikan surma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tätä on käytetty kaksi kertaa lupaava artikkeli -keskustelussa ja tuloksena oli, että artikkeli oli liian pitkä lupaavaksi artikkeliksi ja se saatiin mahtumaan lupaavan artikkelin raamiin vain typistämällä merkittävästi. Tuo oli jo sen verran mieletöntä, että kannattaa hypätä lupaavan artikkelin statuksen yli ja tavoitella heti korkeampaa statusta, kun artikkelilla on enemmän mittaa kuin lupaavalla. Tavoitteena on hyvän artikkelin status. --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 22.09 (EET)

Virkarikosoikeudenkäynti on vielä kesken, sitten kun mahdolliset valitukset on käsitelty ja on saatu lainvoimainen tuomio, niin artikkeli vaikuttaa hyvin lähteistetyltä ja tasapainoiselta.--Arla 15. huhtikuuta 2015 kello 15.12 (EEST)

World of Tanks[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen laajentanut tätä ensin lupaavaksi ja nyt haluaisin ha-statuksen, mutten enää keksi mitään parannettavaa. Kuvakaappauksen tai kaksi voisi ehkä lisätä. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 7. helmikuuta 2015 kello 16.24 (EET)

Hyvin kirjoitettu artikkeli pelistä. Erityiskiitos selkeästä ja luettavasta kielestä, suurin osa näistä fi-wikin peliartikkeleista on sellaista finglishtä, ettei niistä meinaa saada mitään selkoa. Jäin hieman kaipaamaan joissakin pelaaminen-osion alaosioissa viitteitä. Muutama kuvakaappaus itse pelistä elävöittäisi myös artikkelia. Onko muuten pelin suosiosta maa/aluekohtaisia tietoja, miten esimerkiksi käyttäjät jakautuvat alueille Amerikka/Eurooppa/Venäjä jne.? Omasta mielestäni tämä riittää ainakin HA-tasolle, miksei sitten suositelluksikin pienellä viilaamisella. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2015 kello 17.54 (EET)
Kiitos kannustavasta ja positiivisesta palautteesta. En ole löytänyt tietoja aluekohtaisesta suosiosta, mutta koetan etsiä. Katselin juuri vanhoja ottamiani kuvakaappauksia, mutta mikään niistä ei näyttänyt sopivalta. Yritän napata seuraavalla pelikerralla jonkin mahd. havainnollisen kuvan. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 7. helmikuuta 2015 kello 19.49 (EET)
Olen nyt muokkaillut artikkelia hieman ja lisännyt kaksi kuvakaappausta. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 23. helmikuuta 2015 kello 16.22 (EET)
Maininnat slangista ja addiktiosta voisi jättää pois, koska ne liittyvät varmaan muihinkin peleihin. --Thi (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.32 (EET)
Poistin maininnan addiktiosta ja karsin kappaleesta muutenkin mainosmaisimpia/turhimpia osia (diffi). --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 23. helmikuuta 2015 kello 16.15 (EET)
Kattava artikkeli, mutta kokonaisuus kaipaa viilausta ja jäsentelyä. Pelaamisosiota voisi tiivistää ja johdonmukaistaa (ominaisuuksien luettelemisesta tarinallisuuteen) ja vastaanotto-osiota laajentaa. Kuvakaappauksia voisi olla vain yksi, jostakin pelin yleisimmästä taistelutilanteesta. Se kertoisi enemmän infoa lukijalle pelaamisesta kuin kolme nykyistä kuvakaappausta.--Olimar 23. maaliskuuta 2015 kello 00.32 (EET)