Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Sammakkoeläimet[muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietosisällöltään vaatimaton ja suurelta osin lähteetön artikkeli on ollut kymmenen vuotta suositeltuna. Statuksen poistamiseen tarvitaan näköjään kahden viikon vertaisarviointi. Ehkä artikkeli saa huomattavan parannuksen, mutta suositeltu on mielestäni kuitenkin kaukana tästä. Olen silti siis valmis parantamaan artikkelia. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. syyskuuta 2017 kello 20.31 (EEST)

Pitkälti lähteetön, pohjalla ilmoitetaan että on käännös ruotsinkielisestä, ja sitten yhdellä vilkaisulla löytyy selvästi asiavirheellistä tekstiä, vaikka lähdeviite on merkitty. Ei missään tapauksessa pitäisi olla suositeltu eikä edes hyvä artikkeli.--Fotogurachan (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 20.49 (EEST)
Tarkalleen ottaen lopussa lukee että taksonomia on käännöstä ruotsinkielisestä. Artikkeliin on löytynyt mielenkiintoisia yksityiskohtia- Kuitnekin, jo alkuperäisessä SA äänestyksessä Hehkuviini sanoin "Suurin ongelma ovat mielestäni lähteiden laatu ja yksipuolisuus (kolme mainittua kirja- tai lehtiviitettä ovat vuosilta -89, -91 ja -99)" olen samaa mieltä. --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 20.59 (EEST)
Aivan tarkalleen ottaen lopussa ei sanota suomenkielisen sivun taksonomian olevan käännetty ruotsinkielisestä, vaan siellä sanotaan artikkelin tai jonkin sen määrittelemättömän osan olevan käännetty ruotsinkielisen sivun taksonomiakappaleesta. Otin asian esille koska mielestäni suositellussa artikkelissa ei saisi olla tuollaisia epämääräisyyksiä.--Fotogurachan (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 21.11 (EEST)
(Päällekkäinen muokkaus) Tuo käännöshomma on minun viimevuotista sähellystäni, kun yritin päivittää surkeaa luokitteluosiota. Malline pätee siis vain yhteen osioon. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. syyskuuta 2017 kello 21.01 (EEST)
Mallineenhan voi laittaa siihen osioon, jota se koskee, ellei se koske koko sivua. Kun se on koko sivun lopussa, se viittaa koko sivuun tai johonkin epämääräisen määrittelemättömään osaan sivusta.--Fotogurachan (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 21.11 (EEST)
Näin se oli alun perin, mutta se muutettiin myöhemmin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. syyskuuta 2017 kello 21.13 (EEST)
Niin näkyy. Minusta tuon siirtäminen sivun loppuun kuitenkin tekee koko sivusta paljon epämääräisemmän. Nyt siitä ei voi päältä katsomalla sanoa onko tuolta käännettyä tekstiä vain luokittelukappaleessa vai onko sitä ripoteltuna muuallekin. Artikkelin suurimmat ongelmat ovat kuitenkin lähteettömät osat ja se, että aihetta vain huonosti tuntevakin löysi helposti vakavan asiavirheen, joka on muka lähteistetty. Se tuskin on ainoa virhe.--Fotogurachan (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 21.30 (EEST)
Käännösmalline ei ole korjausmalline, jolla ilmoitetaan lukijalle, että artikkelissa on jotain vikaa, eikä se siksi mielestäni kuulu artikkelin keskelle. En myöskään ymmärrä, että mikä kohta tuosta osiosta oli käännetty, koska se ei vaikuta olevan suora käännös sv-wikistä, ja siinä on erilaiset lähteetkin. Kun artikkeliin tuodaan tekstiä muualta, oli se sitten kopioitu fiwikin sisällä tai käännetty toisesta Wikipediasta, niin siitä kannattaa ilmoittaa muokkausyhteenvedossa. Käännösmalline pitäisi periaatteessa jättää artikkeliin ainiaaksi osoituksena siitä, että osa artikkelin tekijöistä löytyy sv-wikistä, mutta kun käännöksestä kirjoittaa muokkausyhteenvetoon, niin ei tarvitse mokomaa mallinetta. -kyykaarme (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.01 (EEST)
@Kyykaarme: Olen samaa mieltä kanssasi käännösmallineen suhteen ja näin teen nykyään. Tuo kappale oli minun huonosti kirjoittamani ja otin tuolloin svwikistä yhden järkevän lauseen mukaan. Se pitäisi myös kirjoittaa uusiksi. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 3. syyskuuta 2017 kello 21.11 (EEST)
Jotta tämä artikkeli voisi säilyttää minkään laatutason nykyisten laatukriteerien mukaan, se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan, mielellään kirjalähteiden pohjalta. --Savir (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 21.43 (EEST)

Jukka Kuoppamäki[muokkaa wikitekstiä]

Vuosia kestänyt ikuisuusprojektini alkaa jo olla melko hyvällä mallilla, olisiko tästä jopa suositelluksi? Korostuuko jokin osa liikaa tai liian vähän? Internetistä löytyvä tieto Jukka Kuoppamäestä on melkoisen vähäistä, joten artikkelin merkitys on suuri. Siksikin olisi hienoa saada "Suomen sinivalkoisimmalle äänelle" status. Aion sinistää nuo muutamat linkit, ja lisäksi voisin tehdä artikkelit ainakin noista johdannon tunnetuimmista kappaleista. --Sblöbö (keskustelu) 13. kesäkuuta 2017 kello 00.13 (EEST)

Toivoisin salanimet osioon pientä johdantoa nykyisen pelkän listan sijaan. Eli miksi salanimet, onko nimillä tiettyjä periä vai vain tuulesta temmattuja?--IJuhiz (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 21.37 (EEST)
Enempää tietoa niistä ei löydy, vaan ne on ainoastaan lueteltu tuollaisinaan äänitearkiston sivulla. Nuo salanimet eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä, sillä ne olivat käytössä ainakin enimmäkseen Kuoppamäen levytysuran alkuaikoina, eikä niillä ole kirjoitettu mitään tunnettuja hittejä. Voin poistaa ne kokonaan, jos aiheuttavat muissakin käyttäjissä närää. --Sblöbö (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 06.59 (EEST)

Pitkä artikkeli, enkä kovin tarkkaan jaksanut lukea, mutta tässä kuitenkin joitakin huomioita. Näyttää aika hyvältä, ja varsinkin ura on tosi perinpohjaisesti kuvattu. Rakenne on minusta ok, siellä on ura, yksityiselämä, musiikki, teemat ja niin edelleen. Ehkä hengellisyyden yhteydessä voisi puhua kristiyhteistöstä enemmänkin, kun se kerran oli Kuoppamäen elämässä niin keskeisessä asemassa? Sitten vielä pari pikku juttua: jos kirja on jo lähteenä, sitä ei varmaan tarvitse enää mainita kirjallisuutta -osiossa. Sitten aloin miettiä mainintaa "saksalaisesta sedästä", että tarkoittaako "setä" tässä isän veljeä, kun Kuoppamäen isän kohdalla ei puhuta saksalaisista sukujuurista mitään. --Tanár 21. kesäkuuta 2017 kello 22.35 (EEST)

Kävin materiaalia tuosta saksalaisesta sedästä läpi, ja ilmeisesti kyseessä on ihan vain tädin mies. Ei siis virallinen setä, vaikka setä-nimitystä Kuoppamäki hänestä kirjoissaan käyttääkin "tädin miehen" lisäksi. Tämä oli tarkka ja erittäin tarpeellinen huomio, jota en itse olisi huomannut, kiitos siitä. Ja Kristiyhteisöstä voisin tosiaan kirjoittaa lisää, esimerkiksi siitä, kuinka hän sinne päätyi jne. --Sblöbö (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 06.59 (EEST)
Eipä tässä paljoa enää tulee yllämainittujen korjausehdotusten lisäksi. Vaikuttaa kattavalta ja monipuoliselta artikkelilta. Punaisista linkeistä sen verran, että jos nyt oikein ymmärsin, niin pitäisin Inka- ja Taika-tyttäriäkin artikkelin arvoisina. --PtG (keskustelu) 24. kesäkuuta 2017 kello 10.40 (EEST)

Aloin nyt kielenhuoltoon ja rupesin ajattelemaan, että uraosio on tosi yksityiskohtainen. Siksi karsin sitä samalla kevyellä kädellä. Muutoksia voi toki palauttaa, jos tuntuu siltä että jotain tärkeää jäi pois. Sitäkin aloin miettiä, voisiko leipätekstiä karsia singlejen b-puolia, levy-yhtiöitä ja julkaisuvuosia, kun ne näkyvät kuitenkin diskografiassa.--Tanár 16. heinäkuuta 2017 kello 11.25 (EEST)

Joitain yksittäisiä singlejä voi ehkä ottaa pois. Niistä tosin on mainittu ainoastaan 1960-lukua käsittelevissä osioissa, jolloin singlelevyn merkitys oli yleisestikin suurempi kuin myöhemmin. Levy-yhtiöiden vaihdokset sen sijaan ovat mielestäni jo sen verran merkittäviä, että ne ehdottomasti jättäisin, varsinkin kun niitä ei ole diskografiassa mainittu. --Sblöbö (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

En tiedä mitä tehdä, mutta herää kysymys, mitä jäisi jäljelle ilman artikkelin aiheen toki verifioitavissa olevia kirjoituksia. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.34 (EEST)

Täh? Avaisitko tarkemmin? --Sblöbö (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 02.48 (EEST)
Höyhens varmaan ajoi takaa sitä, että artikkeli perustuu enimmäkseen lähteisiin, joita Kuoppamäki on itse kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa. Mielestäni ei ole iso ongelma, koska aihe ei ole sellainen että siinä olisi hirveästi mielipide- tai näkemyseroja..--Tanár 24. heinäkuuta 2017 kello 20.40 (EEST)
Juuri näin. Lisäksi olen tarpeen tullen pyrkinyt tuomaan esiin sitä, että kyseessä on Kuoppamäen oma näkemys asiasta, eikä absoluuttinen fakta. Mutta enimmäkseen artikkelissa tosiaan käydään läpi levytyksiä ja niiden julkaisuajankohtia jne, joiden suhteen minkäännäköistä neutraaliusongelmaa ei pitäisi olla. Ja maailmankatsomuksen avaamiseenhan sopivat parhaiten Kuoppamäen omat luonnehdinnat itsestään. --Sblöbö (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 21.01 (EEST)
Kiitos, Tanár, osuit lähelle. Olisi Sblöbö kuitenkin ehkä mahdollista parantaa artikkelia toisten arvioilla, jos sellaisia olisi käytettävissä. Tässähän on käsittääkseni SA-taso tavoitteena. --Höyhens (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 00.49 (EEST)
En käynyt lukemaan artikkelia läpi, mutta sisällysluetteloa silmäillen en löytänyt siitä kritiikkiosaa. Tanár on elänyt eri maailmassa kuin minä, kun hän sanoo että "aihe ei ole sellainen että siinä olisi hirveästi mielipide- tai näkemyseroja", sillä nimenomaan niitä on. Minulla on hyvin vahva muistikuva siitä, että aikalaisilla oli selkeitä näkemyseroja Kuoppamäestä. Ne kanavoituivat korviini erityisesti muusikkoveljeni kautta, mutta muistan myös että lehtijutuissa oli häneen kriittistä suhtautumista ainakin kolmen soinnun säveltäjänä mutta myös koko imagon suhteen. En itse ole koskaan kuulunut Kuoppamäen ihailijakaartiin, mutta en osaa tarkemmin analysoida miten kritiikki pitäisi esittää eikä liene tarpeenkaan vaan on etsittävä lähteitä. Jos tämä puoli jää käsittelemättä, artikkeli on vino - ihailijanäkökulmasta tehty kiiltokuva. Sirpa Kuoppamäestä ei kannattane tehdä omaa artikkelia, vaikka hän oli aikoinaan paljon itsekin julkisuudessa. Hän oli ammatiltaan toimittaja mutta ilmeisesti jäänyt jossakin vaiheessa kotirouvaksi kun lapsimäärä alkoi kasvaa ja tuli muutto Saksaan. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 09.09 (EEST)
Katselin tuossa, että kaikkiaan neljästä suomalaisesta populaarimuusikosta on olemassa suositeltu artikkeli; Juice Leskinen, Juha Vainio, Tapio Rautavaara ja Sauli Lehtonen. Leskisen persoonasta on hänen artikkelissaan esitetty kritiikkiä, tosin kyseessähän oli tunnetusti melkoisen ristiriitainen hahmo. Sen sijaan Vainiosta tai Rautavaarasta en mitään erityistä kritiikkiä löytänyt, vaikka molemmat ovat Kuoppamäkeä merkittävämpiä hahmoja. Ilmeisesti vaatimukset ovat vuosien saatossa muuttuneet. Jos tämä artikkeli nyt sitten yhtäkkiä on isomman kritiikin puuttuessa vino, ihailijanäkökulmasta tehty kiiltokuva, niin olkoon sitten sellainen. --Sblöbö (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 09.49 (EEST)
Kun vertaisarvioinnissa esitetään korjattavaa, tarkoitus lienee että tehdään korjaus eikä kuitata sillä, että "olkoon sellainen". Pahoittelen että tämä kommenttini tuli yhtäkkiä, mutta kun tämä on vertaisarviointi, sellaista sattuu. Artikkelista ei puutu pelkästään isompi kritiikki vaan kritiikki kokonaan. Nyt artikkelistaa saa sen käsityksen että taistolaiset joukkona vihasivat häntä, ja sehän ei ole kritiikkiä vaan pikemminkin Kuoppamäen suusta esitettynä kääntyy myönteiseksi, kuitenkin niin ettei artikkelissa näy kenen mielikuva se on. Noin yleisesti ottaen artikkeleista pitää selvitä, mikä on artikkelin kohteen mielipide, mikä jonkun muun ja kenen. Sirpa K:n ammatti on syytä tuoda esille, jos en ilmaissut asiaa edellä riittävän selvästi. Jos eivät korjausvinkit kelpaa, kannattaako tuota sitten viedä SA-äänestykseenkään. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 10.19 (EEST)
En ollut tietoinen vaaditusta kritiikkiosiosta, koska esikuvinani käyttämissäni muissa suomalaismuusikoiden SA-artikkeleissa ei sellaisia ollut. En mä tarkoituksella tee paskaa yli 70 000 tavun artikkelia. Jos nykyisin tosiaan vaaditaan kunnolla kritiikkiä, niin sitten en voi muuta kuin nostaa kädet pystyyn ja luopua statushaaveista, koska merkittävää kritiikkiä ei lähteistäni löydy. --Sblöbö (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 11.31 (EEST)
Toisella silmäyksellä löytyi toki kritiikkiosa: taistolaisten vihat. Siitä vain puuttuu se, että se on Kuoppamäen oma käsitys, ehkä yksittäisen taistolaisen suusta kuultu näkemys. En usko että sille löytyy sen vahvempia perusteita, taistolaisilla oli muistaakseni siihen aikaan paljon suurempia asioita käsiteltävänä. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 09.28 (EEST)
Kuinka paljon käytetyt kirjalähteet ovat Kuoppamäen itsensä kirjoittamia? Omaelämäkerrat ovat minusta aika ongelmallisia henkilöartikkelin pohjaksi. Itse en juuri koskaan käytä niitä kun kirjoitan henkilöartikkeleita, sillä joskus ne antavat kohteestaan ja hänen elämästään erilaisen kuvan kuin ulkopuolisen kirjoittamat. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 18.54 (EEST)
Eniten käytetty Sinne ja takaisin on Juha Rantalan kirjoittama, ja siinä on mukana Kuoppamäen sitaatteja ja kommentteja, eli Rantala on kirjoittanut kirjan Kuoppamäen haastattelujen pohjalta. Pienemmissä määrin käytetty Elämän valtatie on Kuoppamäen itse kirjoittama, Maarit Niiniluodon esipuhetta lukuun ottamatta. --Sblöbö (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 20.19 (EEST)
Paitsi Kuoppamäen omiin teksteihin ja haastattelukommentteihin, myös ulkopuolistenkin kirjoittamiin on syytä suhtautua kriittisesti. Suomessa piirit ovat hyvin pienet, kaikki tuntevat toisensa ja ovat kavereita keskenään. "Elämäkerrat" ovat fanikirjoja, joissa tuskin kerrotaan muuta kuin se mitä kohde haluaa kerrottavan. Sblöbö otti kommenttini loukkauksena, mikä sekin jo kuvastaa tilannetta. Voi tietysti olla ettei netistä hakukoneilla löydy vaan lähteet ovat vanhoja painettuja lehtiä. Oma Google-hakusessioni tuotti tulokseksi lähinnä hymistelyä. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 23.23 (EEST)
En minä Kuoppamäkeen kohdistuvasta kritiikistä loukkaannu, niin kova fani en sentään ole, jos fani lainkaan. Yleisesti ottaen vain harmitti, kun vuosia jatkunut eräänlainen Wikipedian elämäntyöni osoittautuikin SA-tasoisen tekeleen sijaan neutraalisuudeltaan epäilyttäväksi. Ja myös se, että sain kommenteistasi sen käsityksen, että kaltaiseni kokenut käyttäjä täysin tarkoituksella kirjoittelisi epäneutraalia "ihailijanäkökulmasta tehtyä kiiltokuvaa". Tällaisestahan ei todellakaan ole kyse, vaan ihan vilpittömästi parhaani olen tehnyt. Katsotaan nyt miten artikkelia saadaan kehitettyä, mutta mihinkään äänestyksiin tätä taitaa olla turha viedä. --Sblöbö (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 02.59 (EEST)
Itsesääliin ei kannata vaipua. Kerroin minkälaisen vaikutelman siitä saa lukijana, kun on vuosien varrella kuullut ja lukenut muutakin. Kritiikkiin ei tosiaan pidä suhtautua niin, etteikö sen perusteella voi tehdä korjauksia, vai minkä vuoksi toit artikkelin vertaisarviointiin? Muotoilin tuon kummallisen taistolaisjutun niin että se vastaa lähdettä, muuten en uhraa aikaani siihen. Kuoppammäki näyttää itsekin keräävän kärsijän glooriaa, tuon taistolaisjutun lisäksi siitä että hän joutui pakosta jäämään Saksaan. Sen taustoista voisi joku kiinnostua lukemaan. Sirpa K. on yhä vailla ammattia, ja kun aika monista Levyraadin jäsenistä näyttää olevan artikkeli, miksei sitten hänestäkin. Joku on voinut kirjoittaa siitäkin, että parikunnan osapuolet ovat muusikko ja alan toimittaja. --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 08.40 (EEST)
Kritiikkiä saa ja pitääkin antaa. Sen sijaan se menee yli, että motiivejani kirjoittaa epäillään niistä mitään tietämättä. Etenkin se, että kirjoittamaani tekstiä nimitetään "ihailijanäkökulmasta tehdyksi kiiltokuvaksi", vaikka en itseäni Kuoppamäen ihailijaksi lue, vaan pidän häntä pelkästään mielenkiintoisena hahmona, jonka artkkelin kehittämisen koin mielekkääksi. Mutta se osaltani tästä asiasta, ainakin tämän vertaisarvioinnin yhteydessä. --Sblöbö (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 08.55 (EEST)
Sirpan työskentely toimittajana ja osallistuminen Levyraatiin on nyt lisätty. --Sblöbö (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 10.04 (EEST)

Kuuluuko tuo kristiyhteisö kirjoittaa isolla vai pienellä? Alun perin kaikki olivat pääartikkelin esimerkkiä mukaillen isolla, sitten Tanár vaihtoi kaikki pieniksi, ja nyt Thin muokkausten jälkeen osa on pinellä ja osa isolla. --Sblöbö (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 20.26 (EEST)

Kyllä kai se on kyseisen yhteisön oma, rekisteröity nimi eikä yleisnimi, joten isolla. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 23.23 (EEST)
Selailin Kielitoimiston sivuja mutta en löytänyt yksiselitteistä vastausta. Ajattelin, että se on uskonto, jolloin sen voisi kirjoittaa pienellä (helluntaiherätys, lestadiolaisuus, jehovantodistajat jne.) Samoin kirkkokunnathan ovat taas pienellä: evankelis-luterilainen, ortodoksinen, katolinen kirkko. Sitten kirjoitin sen pienellä, koska koska Iso Pistää Enemmän Silmään. Ei siihen myöskään vaikuta Suomessa rekisteröidyn yhdistyksen nimi, koska eihän Kuoppamäki ollut suomalaisen yhdistyksen pappi.--Tanár 30. heinäkuuta 2017 kello 20.08 (EEST)
Kritiikistä: taistolaisten tapauksessa voisi varmaan vielä selvemmin muotoilla, että kyseessä on Kuoppamäen oma mielipide. Ei tämä artikkeli mikään kiiltokuva ole, mutta toki se painottuu Kuoppamäen omiin kirjoituksiin ja on siksi, sanotaanko että myötäsukainen. Jos jotain muutakin näkökulmaa Kuoppamäen musiikkiin löytyisi, toki se voisi tuoda artikkeliin jotain lisää. Mutta onko se välttämätöntä sille, että artikkeli voisi olla suositeltu, senhän näkisi vasta äänestyksessä. Minusta muusikko on kuitenkin eri asia kuin vaikkapa poliitikko.--Tanár 30. heinäkuuta 2017 kello 20.08 (EEST)
Thi poisti Sininen ja valkoinen -biisiin liittyneen taistolaisjutun, ehkä ihan hyvä niin. Tuollainen subjektiivinen toteamus on pitkän uran tehneen muusikon biografiassa jokseenkin triviaa, ja biisiartikkelista se löytyy muutenkin. Periaatteessa houkuttaisi tehdä sama myös tuohon Sopotin 1973 keissiin liittyen, mutta jos Kuoppamäen osallistumisesta ko. festivaaleille kerrotaan, niin toki tulostakin pitää sitten avata. Äänestyksissä voisin aloittaa askel kerrallaan LA-statuksen ehdottamisesta, ja katsoa sitten missä vaiheessa seinä mahdollisesti nousee pystyyn. LA-keskustelussa käyttäjät voivat myös esittää mielipiteitään siitä, kannattaako artikkelia ehdottaa vielä ylemmille tasoille. --Sblöbö (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 07.11 (EEST)
Minusta LA on turhaa vaatmattomuutta ja voisi aloittaa suoraan HA:sta. Toisaalta kritiikkiosuuden puuttuminen tuo kuitenkin artikkeliin epätasapainoa joka voisi ainakin SA-tasolla nousta esteeksi. Sittenhän sen näkee kun äänestetään. Joka tapauksessa jatkan kielenhuoltoa tässä pikku hiljaa.--Tanár 31. heinäkuuta 2017 kello 14.49 (EEST)
Yhtään tunteita herättävissä aihepiireissä, sanotaan vaikka Yhdysvallat, LA on mahdoton, koska konsensuksen kaataa jo yksikin erimielinen (ja päästätän pattitilanteeseen lisää tätä eiku liikaa sitä) , sen sijaan HA on mahdollinen, koska siihen riittää 50% kannatus. --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.26 (EEST)

Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä[muokkaa wikitekstiä]

Luetteloita ei juuri taida olla vertaisarvioinneissa. Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on osa laajaa projektia, jonka tavoitteena on luetteloida, paikallistaa ja kuvata kaikki Suomen julkiset teokset ja muistomerkit. Tämän luettelon laadinta alkoi vuonna 2010. Olisiko tämä sellainen, jossa olisi ainesta vertaisarvioinnin jälkeen jopa suositelluiksi luetteloiksi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 19.21 (EEST)

Edellisessä vertaisarvioinnissa totesin, että tässä artikkelissa on aineksia ainakin lupaavaksi esitykseksi aiheesta. Täydellisyyttä ei näissä artikkeleissa varmaan koskaan saavuteta, jos saavutetaan missään Wikipedian artikkelissa.--IA (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 14.51 (EEST)
Aikoinaan Kotka oli pikkukaupunki, johon yhdistettiin Karhulan kauppala ja Kymin ja Haapasaaren kunnat, kenties jotain myöhemminkin. Sijaintia kannattaisi ehkä miettiä tämänkin perusteella. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.39 (EEST)
Hyvä huomio, kiitos, lisäsin. Tämä yhdistämismaininta on kai melko oleellinen joidenkin paikkakuntien kohdalla myös julkisia teoksia ajatellen. Eli harrastettanee mainintaa muuallakin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 19.26 (EEST)

Harkitsisin näin laajan luettelon kohdalla muistolaattojen laittamista omaan kappaleeseensa. Silloin ne saisi myös kartalla näkyville tai pois näkyvistä kiinnostuksenkohteen mukaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 22.14 (EEST)

Sierra Leone[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli oli viime vuoden syksyllä vertaisarvioitavana, jolloin keskustelussa päädyttiin artikkelin kaipaavan lisää pituutta sekä informaatiota tiettyjä aihealueita koskien. Nyt artikkeli on yhtä pitkä (ja pidempikin) kuin monet muut suositeltuina artikkeleina olevat valtioartikkelit ja täydennystä kaivanneet osiot ovat täydennetty. Lisäksi artikkelin rakentamisen yhteydessä on ilokseni ilmennyt muiden käyttäjien kirjoittamia pääartikkeleita, joissa eri Sierra Leoneen liittyviä asiota käsitellään kattavemmin (Sierra Leonen historia, Sierra Leonen liikenne jne.) Lisäksi lähdepyynnöt sekä selvennyspyynnöt on nyt korjattu. Kattavaa ja ajankohtaista tietoa, kaikissa kohdissa on nyt lähteet, kirjoitusasu mitä parhain. Mitä sanotte? Eikö olisikin loistava vaihtoehto suositelluksi artikkeliksi? –Sullay (keskustelu) 21. toukokuuta 2017 kello 05.03 (EEST)

Hmm, tuolla on useita päivityspyyntöjä (olivat ehkä vähän huonosti merkitty selvennämallineella) vaan otettu pois tekemättä päivityksiä. Siellä on siis jonkun verran vanhuntuneita tietoja, jotka pitää kyllä korjata. Tuollaisia selvennyspyyntöjä jos poistaa, niin pitää kyllä ilmoittaa yhteenvedossa, miksi poistettu (esim. korjattu/poistettu koska kritiikki oli aiheetonta) --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 09.07 (EEST)
Joitakin ajatuksia tuli. Puhutuista kielistä voisi kertoa vähän enemmän esim. omassa alakappaleessa. Artikkelissa mainitaan eri paikoissa lingua franca, krion kieli ja englanti, tarkoittavatko nämä käytännössä samaa kreolikieltä? Uskontojen kehittymisestä ja kun kyseessä on afrikkalainen valtio nin lähetystyöstä voisi olla myös, sitä on ilmeisesti tehty 1800-luvun alkupuolelta. --Ukas (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 15.16 (EEST)
Ei todellakaan ole oikea menettely, vaan näennäistä valkopesua, poistaa selvennys(/täydennys/korjaus)pyynnöt, ilman että tehdään yhtään korjausta asianomaisiin kohtiin. Eli vertaamalla esimerkiksi artikkelin versiota toukokuun alusta tuoreeseen ilmenee, että selvennä-pyyntöjä oli kylmästi pyyhitty pois. (Ehkä ne olivat kiireellä laitettu, ja olisi voinut täsmällisemminkin ilmaista. Toivon ehtiväni katsoa noita kesäkuun puolella.) Jos tästä syystä, kun selviä korjaustarpeita on tiedossa, en kannata toistaiseksi lupaavaa artikkelia korkeampaa statusta.--Paju (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 02.37 (EEST)
Myönnän tehneeni tämän. Luulin, että selvennyspyynnöt oltiin laitettu siksi, että joku muuttaisi kirjoitusasua peruslukijalle selvemmäksi. Näin sitten tein. Kun taas sitä ei oltu (ironisesti) selvennetty, että mitä näissä kohdissa sitten piti selventää, oletin selvennyspyyntöjen olevan kirjoitusasun parantamisen takia. Mysteeri on, kuka nämä selvennä-pyynnöt sitten on laittanut ja mitä tämä kyseinen henkilö olisi halunnut selvennettäväksi. Jos lähdettä hän olisi halunnut paremmaksi tai selvemmäksi, olisi hän voinut laittaa lähde?-pyynnön. –Sullay (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 01.28 (EEST)
Selvennyspyyntöjen selityksiä, jos niitä on laitettu, pääsee visuaalisella editorilla muokatessaan näkemään klikkaamalla ensin selvennä-mallinetta ja valitsemalla sitten sen muokkaamisen. Mitä äkkiseltään artikkelihistoriaa katselin, niin poistamillasi selvennyspyynnöillä näytti ainakin lähes järestään olevan selityksiä, esim. tämä tai tämä. – Haltiamieli 24. toukokuuta 2017 kello 01.49 (EEST)
Käyttäjä:Paju niitä oli laittanut ja niissä kaikissa tosiaan oli selitys mallineen lisäämiselle. Selvennämalline oli siinä mielessä huono, että suurimmassa osassa oli vaatimus tietojen päivittämisestä/korjaamisesta, ei siis varsinaisesti selventämisestä. Syyt mallineiden lisäämiselle löytyy kuitenkin koodista, mikä on oikea tapa lisätä noita selvennysmallineita, koska kuten nyt nähtiin, niiden käyttö ilman niitä on harhaanjohtavaa. --PtG (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 07.30 (EEST)
Selvä pyy, ihmettelinkin kovin että mitä nämä selvennä-pyynnöt oikein artikkelissa meinasivat. Kiitos kun autatte artikkelin kanssa. Mutta asiasta toiseen: maata kymmenen vuotta raiskanneesta sisällissodasta voisi lisätä enemmän tietoa, uhrien lukumäärä kun liikkuu kymmenissätuhannissa. Suuri ja maata ryöpyttänyt tragedia, joka tapahtui vielä lähihistoriassa. Alan kirjoittamaan tästä omaa osiotaan artikkeliin. –Sullay (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 22.47 (EEST)
Paransin tuota luonto-osuutta aiemmin merkityn selvennäpyynnön mukaisesti, eli otin käyttöön uudemman version biodiversiteettiraportista. --PtG (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 07.30 (EEST)
Artikkeli kaipaisi kielenhuoltoa. Siinä on paljon huolimattomuudesta johtuvia pikkuvirheitä mutta myös muuten huoltamista vaativia kohtia. Jos huollon tekee kuitenkin nyt ja artikkelin kehittämistä jatketaan voimakkaasti, ongelma uusiutuu, tosin sama tilanne on tietysti koko Wikipedian laajuinen. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 09.40 (EEST)
Vielä toinen asia: en ole lukenut artikkelia kuin vasta vähän matkaa alkua, mutta huomiota kiinnitti, että maan nimi on käsitelty johdannossa eikä siihen ilmeisesti palata myöhemmin. Mielestäni sen voisi siirtää leipätekstiin oman otsikon alle. Nimen käsittelylle maantiedeartikkeleissa on ehkä syntynyt jokin vakiintunut tapa, jota kannattaa noudattaa. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)
Voisin lisätä tuon toisen kappaleen oman leipätekstinsä alle, mutta maantieteestä kertovalle kohdalle vaiko historiasta kertovalle kohdalle? Maantiede-kohdan alla voisi olla hyvä, sillä maanhan nimi ja mistä se on peräisin kuuluisi tavallaan tuohon kohtaan. Mutta sitten taas, historiaanhan tuo kuuluisi myös. Onko Wikissä jonkinlaista käytäntöä tälle? --Sullay (keskustelu) 28. toukokuuta 2017 kello 15.35 (EEST)
Minusta ennemmin historian kuin maantieteen alle, ellei sitten peräti omana alalukunaan.--Tanár 5. kesäkuuta 2017 kello 20.24 (EEST)
Osio siirretty! Onko teidän mielessä artikkelissa vielä jotain, jota voisi parantaa ennen äänestyksen aloittamista suositelluksi artikkeliksi? –Sullay (Asiaa?) 13. kesäkuuta 2017 kello 23.28 (EEST)
No niitä "väärin korjattu" selvennämerkittyjä kohtia ei ole oikeasti vielä korjattu. Eli paikoin tarvitsee päivitystä. Yritän ehtiä katsoon jossain vaiheessa, mutta menee varmasti ensi viikolle. --PtG (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

Artikkeli on mielestä hyvin kirjoitettu ja suhteellisen laaja, johdanto saisi tosin olla pidempi (kuten HA-tason artikkeleissa Sveitsi ja Yhdysvallat) --Roopeank (keskustelu) 15. heinäkuuta 2017 kello 11.25 (EEST)

Hyvä kun mainitsit. Nyt on johdantoa muokattu järkevämmän kokoiseksi. –Sullay (Asiaa?) 25. heinäkuuta 2017 kello 12.07 (EEST)

Joitakin kommentteja mitä tuli mieleen kun luin artikkelia: Johdannossa mainitaan YK:n pakotteet, mutta en huomannut niistä mitään itse tekstissä. Sen voisi ehkä ottaa pois ellei niitä selitetä sen enempää (miksi, kuinka kauan, mikä vaikutus niillä oli). Samoin johdannossa mainitaan, että pääministeriä ei ole, mutta toisaalta tekstissä puhutaan pääministereistä, enkä huomannut mainintaa siitä että virka on lopetettu. Sen sijaan en-wikistä löytyy varapresidentti, jota tässä ei ole mainittu lainkaan. Nimen alkuperä on aika sekavasti kerrottu mielestäni, eikä nimeä ole suomennettu vaan puhutaan "leijonan hampaista", mikä voi lukijan mielessä sekoittua nimen käännökseksi. Eihän Sintra kuitenkaan edes antanut "nykyistä nimeä", vaan nimi on siitä kehittynyt nykyiseen muotoonsa. -kyykaarme (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 20.35 (EEST)

Muistaakseni tuo teksti YK:n pakotteista on ollut artikkelissa jo useiden vuosien ajan. Voisi lisätä vaikkapa linkin artikkeliin Yhdistyneiden kansakuntien operaatio Sierra Leonessa, jossa asiasta pystyisi lukemaan tarkemmin. Ymmärtääkseni Sierra Leonessa on aiemmin ollut pääministerin virka (maan ollessa muun muassa Commonwealth realmina, mutta virka onkin sen jälkeen poistettu. En tosin ole lainkaan varma tästä. –Sullay (Asiaa?) 1. elokuuta 2017 kello 07.31 (EEST)
Aivan kuten arvelinkin: englanninkielisen Wikipedian Sierra Leonen viidettä pääministeriä käsittelevässä artikkelissa Christian Alusine Kamara-Taylor lukee seuraajan tilalla position abolished, eli pääministerin virka onkin lakkautettu. –Sullay (Asiaa?) 1. elokuuta 2017 kello 07.42 (EEST)
Virka lakkautettiin vuoden 1978 perustuslakiuudistuksen yhtydessä. En ole vielä löytänyt lähdettä, missä se sanotaan, mutta kyykaarme on ihan oikeassa, että asia pitäisi mainita. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 07.53 (EEST)
Ei tuota pääministeriä näy tosiaan 1991 perustuslaissa (pdf, (englanniksi)), eikä vuoden 1978 perustuslaissa (pdf, (englanniksi)), jolloin siirryttiin 1991 saakka presidenttivaltaiseen yksipuoluejärjestelmään (1991-1992 palattiin takaisin monipuoluejärjestelmään). Esimerkiksi http://www.constitutionnet.org/country/constitutional-history-sierra-leone Lähde 3 (englanniksi)] viittaa presidentin vallan kasvattamiseeen de facto jo 1971 lähtien parlamentarismin kustannuksella. --Paju (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 02.55 (EEST)
Kuvaavaa on, että SL:n valtionhallinnon sivuston linkki viittaa "presidentilliseen kabinenttiin" viitatessaan maansa hallitukseen.--Paju (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 03.01 (EEST)
En nyt jaksanut vielä lukea kaikkea edellistä (häpeän), mutta se on tietyllä tavalla esillä, että esim. Afrikan valtiot eivät ole sillä tavoin kansallisvaltioita kuin esim. Euroopan valtiot, jotka olivat siirtomaaisäntiä. Tämä kysymys voisi olla vielä enemmän esillä kansallisuus- ja kielipoliittiselta ja -tieteelliseltä kannalta kaikissa valtioartikkeleissa, ainakin jos niitä yritetään SA-tasolle. Ja mitä nyt ajattelen, jätän suoraan sanomatta, mutta ajatelkaa. --Höyhens (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 04.22 (EEST)
Tarkoitatko, että artikkelissa saisi olla esim. kappale siirtomaavallan vaikutuksesta valtion kehitykseen? --Ukas (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.45 (EEST)
Maan siirtomaavallasta ei valitettavasti löydy kovinkaan paljon tietoa internetistä. Sierra Leonen siirtomaasta ei ollut artikkelia milläkään kielellä, jolloin tein valtiosta artikkelin en pelkästään suomen, vaan englannin-, saksan- sekä ranskankielisiin Wikipedioihin, toivoen että joku kirjoittaisi aiheesta uutta tietoa jonka olisin voinut kääntää suomenkieliseen artikkeliin. Jouduin pettymään. Siirtomaavallasta on pientä tietoa sieltä sun täältä, Bai Bureh, Africanus Horton jne. Mutta eihän esim. Mosambikista ollut artikkelia Mosambikin kansantasavallasta jonka kirjoitin tällä viikolla, ja silti artikkeli oli tarpeeksi hyvä päästäkseen suositelluksi artikkeliksi. Mutta tätä Sierra Leone -artikkeliahan voi vaikka kuinka paljon vielä parantaa ja pidentää vaikka onkin pidempi kuin muut suositellut valtioartikkelit.
Onhan Sierra Leone -artikkelissakin tosin jo nyt tietoa kuinka brittiläinen kulttuuri on valtioon vaikuttanut. Kriketti on suosittua maassa ja englanti on maan virallinen kieli. Myönnän kyllä itsekin, että tästä voisi olla enemmän tietoa. Toivottavasti Olimar tulisi wikilomaltaan pois, jolloin voisin Wikipedian lähdekirjaston kirjoja käyttää jos vaikkapa löytyisi jotain Sierra Leonen siirtomaa-ajasta. Tämä olisi aivan mahtavaa. –Sullay (Asiaa?) 10. syyskuuta 2017 kello 19.10 (EEST)
Ainakin itse aina afrikkalaisten valtioiden kohdalla kaipailisin jonkinlaista analyysiä siitä miten siirtomaavalta on vaikuttanut niiden kehitykseen itsenäisinä valtioina, niiden taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin, ja millaisista lähtökohdista ne lähtivät toimimaan itsenäisinä valtioina. Verrattain Suomen lähtökohdat olivat melko hyvät, sillä 1800-luvun aikana Venäjä panosti Suomen oman infrastruktuurin kehittämiseen ja valtio ehti siksi nykyaikaistua. Taas Sierra Leone on yhä köyhä maa, ja se johtuu osaltaan siitä, että siirtomaavaltojen maahan aikanaan rakentama infrastruktuuri perustui ensisijaisesti hyötykäyttöön ja vientiin, eikä siinä niinkään ajateltu maan omaa kehitystä. Voi olla toki vaikeaa, mutta olisi hyvä jos jotain löytyisi.
Toinen kohta, mitä voisi miettiä, on kappale Talous. Kappale kertoo Sierra Leonen talouden nykytilanteesta ja tapahtumista ihan hyvin, mutta siinä saisi olla vertaileva näkökulma. Jos valtioiden välisiä indeksejä katsoo, niin Sierra Leone on monessa kohdassa loppupään haitarissa. Esimerkiksi Africa Competitiveness Report 2017 -raportin mukaan sen keskiarvollinen sijoitus on 132. kun vertailussa on mukana 138 maata. Raportin mukaan kolme merkittävintä liiketoimintaa haittaavaa tekijää ovat muiden afrikkalaisten pienten valtioiden tapaan vaikeudet saada rahoitusta, korruptio sekä puutteellinen infra. Afrikkalaiset pienvaltiot elävät ikäänkuin noidankehässä. Ne ovat lähtökohtaisesti köyhiä, niillä ei ole juuri pääomaa, joten niiden asukkailla ei ole ostopotentiaalia, jonka puuttuessa taas maahan sijoittavan liiketoiminnan tulisi osallistua alueen kehittämiseen ja vaurastuttamiseen, mikä taas olisi nykyajan liiketalouden näkökulmasta aivan liian iso satsaus ja riski parhaimpaankaan mahdolliseen hyötyyn nähden. Talous-kappaleessa voisi tuoda esille enemmän sitä lähtökohtaa ja asemaa, mikä Sierra Leonella on kansainvälisessä vertailussa, ja mahdollisuuksien mukaan myös sitä miksi näin on. Ymmärrän toki, että on vaikea löytää etenkin maakohtaista analyysiä, jossa näitä asioita tuotaisiin selvästi ilmi, mutta noin niinkuin mahdollisuuksien rajoissa tätä näkökulmaa voisi tuoda esiin. --Ukas (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 19.04 (EEST)