Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Mayojen kirjoitusjärjestelmä[muokkaa wikitekstiä]

Tätä voisi kehittää hyvän tasolle. Samankaltaisista aiheista hyväksi valittuja taitaa olla vain Suomenkielinen pikakirjoitus (lupaavia on muutama). Millaista laajentamista tai selkeyttämistä tämä artikkeli vielä kaipaisi? --Savir (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.15 (EEST)

Varsin hyvä. Vähän jäi epäselvästi, miten kirjoitusjärjestelmä lopulta avattiin ja miten tavallaan noiden merkkien merkitys tiedetään nykyään noin tarkasti. --PtG (keskustelu) 26. syyskuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

Parhaan naissivuosan Oscar-palkinto[muokkaa wikitekstiä]

Vastaa minusta verrattuna näihin: Parhaan naispääosan Oscar-palkinto ja Parhaan miespääosan Oscar-palkinto suositellun luettelon tasoa. --Vadelmavene (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 19.54 (EEST)

Hyvää duunia. Näyttelijöistä vielä punaiset linkit sinisiksi niin nostetaan tämäkin suositelluksi! --URunICon 15. syyskuuta 2016 kello 23.28 (EEST)
Onko "muistolaatta" oikea nimitys näyttelijälle annetulle palkinnolle? Minusta muistolaattoja tehdään kuolleiden ihmisten tai menneiden tapahtumien muistoksi. Olisiko "palkintolaatta" parempi käännös englannin plaque-sanasta? Ainakin Googlen kuvahaku sanalla "palkintolaatta" antaa minusta osuvampia tuloksia kuin "muistolaatta". --Savir (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 14.34 (EEST)
Hyvä huomio. Vaihdoin sanan palkintolaataksi. --Vadelmavene (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 16.14 (EEST)

Etruskit[muokkaa wikitekstiä]

Tästä voisi yrittää hyvää tai suositeltuakin, jos tämä vielä laajenee. Mitä oleellista artikkelista vielä puuttuisi, ja onko rakenne hyvä? Vähän rajoittaa se, että etruskien kohdalla moni asia on arvailun tai pelkkien roomalaislähteiden varassa, kuten se nimi, jolla etruskit kutsuivat itseään, sillä yleisen käsityksen vastaisesti ainakaan Kaimio ei usko sen olleen '"Rasenna'". Haudoista on lähdekirjallisuudessa tietysti paljon enemmänkin juttua, koska niitä on löytynyt niin paljon. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 08.57 (EEST)

Rakenne vaikuttaa hyvältä. Tietenkin voisi miettiä, että olisiko alue-osio olla järkevää ensimmäisenä. Mutta käy näinkin. Puuttuvista asioista tuli lähinnä mieleen väestö. Onko etruskien määrästä ja kaupungien väesöstä esitetty jotain arvioita? Lisäksi esimerkiksi taide-osioon voisi laittaa hieman etruskitaiteen tunnuspiirteitä. Mulla on hyllyssä teos Maailman taiteen historia, voisin katsoa, mitä sieltä löytyy aiheesta. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 12.38 (EEST)
Googlettamalla löytyy joitain kuvauksia yrityksistä arvioida Etrurian väestömäärää (esim. tässä), mutta ne ovat niin kaukaa haettuja, että pitäisikö niitä laittaa tähän? --Savir (keskustelu) 12. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)
Joo, miksei. Tuo vaikuttaa hyvältä lähteeltä, kun ei vain kylmästi listailla numeroita. Esimerkiksi Steingräberin taulukonkin (s. 228) voisi laittaa, mutta jos ja kun lukuja käyttää, niin kannattaa mainita käytetyistä metodeista ja samalla kertoa arvioiden olevan vain arvioita. --Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 15.44 (EEST)
Laitoin artikkeliin nyt vähän noista asukaslukuarvioista. Tarkemmin voi sitten laittaa Etruria-artikkeliin, sillä etruskejahan oli Etrurian ulkopuolellakin. --Savir (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 11.25 (EEST)
Lisäsin taiteesta juttua. --Savir (keskustelu) 25. syyskuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Maria Farantouri[muokkaa wikitekstiä]

Tämän artikkelin työstö alkoi minityngästä ja on tällä hetkellä LA-tasolla. Mielestäni ainesta olisi tulevaisuudessa myös hyväksi. Korjausehdotuksia ja muita otetaan vastaan! Rajasuu (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 16.05 (EEST)

Laulajan äänestä ja tyylistä sekä poliittisista kannanotoista voisi olla omat kappaleensa, joissa näitä aiheita käsiteltäisiin nykyistä enemmän. Sitten, nuo suluissa olevat englanninnokset, ovatko ne englanninkielisiä julkaisuja vai mitä? --Ukas (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 22.51 (EEST)
Meilkein kaikki viitteet on sijoitettu ennen pistettä. Se tarkoittaisi, että lähteet viittaavat vain yhteen edeltävään virkkeeseen tai lauseeseen eivätkä koko kappaleeseen. Siinä tapauksessa suuri osa virkkeistä olisi nyt lähteistämätöntä. Viitteet pitää siirtää sellaisiin paikkoihin että selviää, mitä ne lähteistävät. Pituudeltaan artikkeli on nyt tyypillinen lupaavan tasoinen eli kaipaa laajentamista. Esittävästä taiteilijasta on kylläkin vaikea kirjoittaa kovin monipuolisesti. Poliittinen ura puuttuu vielä melkein kokonaan. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 19.55 (EEST)
Artikkeli perustuu nyt suurelta osin Farantourin omiin kotisivuihin. Luotettavuuden kannalta on periaatteessa parempi käyttää pääasiallisesti ulkopuolisia lähteitä. Laajentamisen kannalta olisi hyvä käyttää myös kreikankielisiä lähteitä, joista varmaan löytyy paljon sellaista, mitä ei englanniksi ole kirjoitettu. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 10.03 (EEST)
Juu, alan korjata artikkelia, kunhan ehdin hommiltani. Itse jonkin verran kreikkaa osaavana yritän lueskella noita artikkeleita Farantourista. Rajasuu (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 18.39 (EEST)
Nyt on artikkelia korjailtu ja tehty lisäyksiä. Lähteistys on vielä kesken. Miltä alkaa vaikuttaa? --Rajasuu (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.15 (EEST)
Lähteistys on tosiaan vielä kesken ja herättää yhä joitain kysymyksiä. Missä esimerkiksi sanotaan, että "Farantouri pitää itseään kuitenkin ensisijaisesti taiteilijana, eikä poliitikkona", ja milloin hän sen sanoi? Voisi myös mainita esimerkiksi vuodet, joina hän oli parlamentissa ja ehkä konkreettisemmin sen, mitä hän on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti tehnyt 1990-luvun alun jälkeen. Minusta tämä kaipaa vielä lisää laajuutta hyvän tasolle. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 13.17 (EEST)

Kristoffer Kolumbus[muokkaa wikitekstiä]

Tästä voisi kehittää laadukkaan artikkelin, ehkä hyvän. Matkojen ja muiden elämänvaiheiden kuvaukset ovat jo aika laajat, joskin yksityiskohdiltaan ehkä epävarmat. Pitäisikö tässä olla lisää osioita? Kolumbuksen merkityksestä on nyt yksi lyhyehkö osio, pitäisiköhän sitä laajentaa vielä? Amerikan löytyminen oli tietysti hyvin merkittävä ja kauaskantoinen tapahtuma monessa suhteessa, mutta mitkä sen seurauksista olivat henkilökohtaisesti Kolumbuksen syytä tai ansiota ja mainittava tässä? En ole onnistunut saamaan käsiini kovin uusia elämäkertoja tai muita teoksia Kolumbuksesta. --Savir (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 20.29 (EEST)

Perusedellytys on kunnolliset lähteet. Landströmin Kolumbus : valtameren amiraali Don Cristóbal Colón ja hänen läntisen meritien kautta Intiaan tekemänsä matkat / samanaikaisten lähteiden mukaan kertonut ja kuvittanut Björn Landström vuodelta 1966 ei täytä mittoja. En tunne aihetta enkä lähdettä mutta lähde vaikuttaa vähemmän vakuuttavalta, ehkä viihdyttävä lukemisto. Laatuarviota ei kannata tuon lähteen perusteella tavoitella. --Abc10 (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 21.46 (EEST)
Olet varmasti tutkinut Ask.comin. Sehän käyttää lähteenä Wikipediaa, joten se on kelvoton lähde. --Abc10 (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 22.03 (EEST)
Tuossa kappaleen Varhaisvuodet alussa on "Kristoffer Kolumbuksen alkuperästä...", yleensä yksittäisten ihmisten kohdalla ei puhuta alkuperästä, olisiko syntyperä tms. sopiva ilmaus? Kolumbuksen jälkimainetta voisi käsitellä enemmän ja vaiheittain. Se ei ollut aluksi mitenkään hyvä, Kolumbuksen pojat kertoivat heitä kiusatun "Siinä menevät hyttysten amiraalin pojat". Espanjalaiset konservatistit arvostelivat Kolumbusta jo hänen elinaikanaan, hänen löytöjään ei arvostettu aivan heti. Yleensä varhaisissa siirtomaakeskuksissa olot olivat kurjat ja alkukantaiset, ja monet lähtivät takaisin, jos enää kykenivät. Lisäksi kuvernöörinä K. oli aika julma ja itsevaltainen, ja vaikka nykymaailmassa tämä seikka tunnustetaan, niin artikkelissa häntä arvostelleita aikalaisia kuvaillaan "Espanjaan menneinä niskureina" vaikka voisi olettaa ainakin osalla heistä olleen hyvän syyn "niskuroida" ja lähteä - eli tässä on oikeastaan pieni pov-ongelma. Sitten vielä elämän loppuvaiheet ja jäännösten siirtelyt voisi erottaa omiksi alakappaleikseen. Nämä nyt alkuun tulivat mieleen. --Ukas (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 23.52 (EEST)
Alkuperällä ilmeisesti tarkoitetaan tässä tietoa siitä, missä paikassa hän syntyi tms. Syntyperä viittaa kai enemmän sukutaustaan. Mutta sitä kohtaa voisi kyllä selventää. Kolumbuksen otteista kuvernöörinä kerrotaan jonkin verran nyt kolmannen matkan kohdalla. Landström suhtautuu kyllä Kolumbukseen aika myönteisesti, ja joitain hänen sanavalintojaan voisi lieventää neutraalimmiksi. Mistä kirjoista löytyisi noita tietoja Kolumbuksen varhaisesta jälkimaineesta? --Savir (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.06 (EEST)
"Syntyperäinen helsinkiläinen" on ihan käypä ilmaisu. Tietoja ja neutraalimpaa lähdeaineistoa on saatavissa kirjastoista, ei kuitenkaan nähtävästi suomeksi, mutta kansainvälinen yleiskieli englanti tarjoaa vaihtoehtoja isommissa kirjastoissa. Olen kiinnittänyt ennenkin huomiota käyttämääsi huonoon lähdeaineistoon. Äänestyksissä näyttävät menevän läpi, kun en ehdi vahtia kaikkia vaiheita. --Abc10 (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 09.18 (EEST)
Jos syntymäpaikkaa ei tiedetä varmuudella, niin sekin kannattaa mainita. Ehkä jossain teoksessa virheellisesti esitetään jokin tarkempi syntymäpaikka. Englanninkielisiä artikkeleita olen hänestä pari lukenut, mutten muista tarkemmin mitä julkaisuja. Toinen olisi kyllä hyvä tähän lähteeksi, siinä käsiteltiin Kolumbuksesta annettua kuvaa historiankirjoituksessa yleensä. Nyt kun muistelen niin jossakin suomenkielisessä tiede-lehdessäkin tätä käsiteltiin jonkin verran. Mutta näistä ei taida olla apua. Yritän kuitenkin etsiskellä, jos vaikka löytyisi jotain. --Ukas (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 22.59 (EEST)
Löysin myös Felipe Fernández-Armeston teoksen Kolumbuksesta, ja käytän sitä artikkelin tarkentamiseen ja laajentamiseen. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 09.02 (EEST)
Tässä teoksessa on muuten tuo sitaatti, se on niin hyvä, että kannattaa laittaa: "Here come the sons of the Admiral of Mosquitoes, of him, who discovered the lands of vanity and deceit, the grave and ruin of Castilian gentlemen." Sivujen numeroita ei gbooks näköjään näytä, mutta luku on 10: "Send me back in chains". --Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)
Nuo ovat siis niitä artikkelissa mainittuja "panettelijoita", joiden väitteiden vuoksi kuningaspari käynnisti Kolumbuksen kolmannen matkan aikana tutkimuksen hänen toimistaan kuvernöörinä ja palautti hänet kahlittuna Espanjaan. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.20 (EEST)
Niinpä ovatkin, jännä juttu, muistan että em. artikkelissa se esitettiin eri yhteydessä.--Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.25 (EEST)
Lisäsin artikkeliin nyt tietoa siitä, miten Kolumbusta vähäteltiin hänen kuolemansa jälkeen. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 21.01 (EEST)
Sivunumero näkyy osoitteessa, ja osoitteesta voi karsia pois turhat loppupätkät sivunumeroon asti näin. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 08.52 (EEST)

Tampere[muokkaa wikitekstiä]

Olen alkupuolelle lisännyt viitteitä ja poistanut viitteetömiä yksityiskohtia. Väestöstä eteenpäin jotenkin luettelomaista. Eikös ketään kiinnostaisi tamperelainen urheilu ? HA-tasoa pidän realistisena, sitten lopulta. Mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 21.02 (EEST)

Kaipaisi vähän tasapainoittamista. Jos "Suot ja metsät" ja "Jääkiekko" ovat yksityiskohtaisimmin käsitellyt aiheet, niin ehkä ollaan pikkasen harhateillä. Urheilu pitäisi heittää omaan artikkeliinsa ja tästä sen osuus supistaa ehkä kolmasosaan. Yritän ehtiä katsoon tätä jossain välissä. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 00.15 (EEST)
Nykyistä urheiluosiota tosiaan lyhyemmäksi, ja loput ala-artikkeliin Tampereen urheilu. Mielestäni artikkelissa Helsinki urheiluosio on sopivan ytimekäs. Jääkiekko on kyllä sikäli laajemman maininnan arvoinen asia, että eikös Tamperetta pidetä suomalaisen jääkiekon kehtona, mistä kaikki alkoi? Jos näin on, niin tästä kannattaisi ilman muuta mainita. Tässä artikkelissa käytetään ainakin tuota nimitystä, ja jotain muutakin juttua siellä on. --Sblöbö (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.20 (EEST)
Artikkelia voisi alkaa parantaa etsimällä luotettavia ja laajoja Tamperetta käsitteleviä lähteitä ja kirjoittamalla niistä artikkeliin uutta sisältöä, joka korvaa nykyistä sisältöä. Se voisi olla helpompaakin kuin nykyisen sisällön lähteistäminen. Samalla artikkelista tulisi ehkä tasapainoisempi. --Savir (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.26 (EEST)

Lasse Virén[muokkaa wikitekstiä]

Tämän tunnetun urheilijan artikkelista olisi hyvä saada laadukas. Tässä on vielä joitain puutteita. Olisiko jollakulla pääsyä Tilastopajaan, josta voisi ehkä lähteistää joitain ennätyksiä, maratoneja ja muuta tietoa, joka ei vielä ole lähteistetty? Mistä voisi löytyä tietoa siitä, mitä Virén teki kansanedustajana? Onko olemassa valmista luetteloa tärkeimmistä tunnustuksista? Joitain osioita voisi ehkä yhdistellä ja ryhmitellä uusiin pääosioihin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 09.54 (EEST)

Sitä voisi pohtia, tulisiko artikkelissa olla nykyistä tarkemmat kuvaukset ja selostukset olympiajuoksuista. Ja tulisiko 1970-luvulla paljon kansainvälistä julkisuutta saaneet verenvaihtoepäilyt mainita, vai onko se liian spekulatiivinen aihe tietosanakirjaan? --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 11.12 (EEST)

Loistavaa työtä! Tämän artikkelin kehitys on itsellänikin ollut mielessä elämänkertoja lukiessa. Perusasiat ovat siis jo erittäin hyvässä kunnossa. Itse lisäisin vielä tietoja erityisesti olympialaisiin valmistautumisesta ja kisoista, niistä löytyy varmasti paljon lähteitä. Dopingista en kirjoittaisi, ellei epäilyille ole erittäin luotettavaa lähdettä. Toisaalta jo Münchenin viimeistelyharjoituksen (5 000 metrin intervallijuoksu alle voimassa olleen ME:n) kuvaaminen riittäisi siihen, että lukijat voivat tehdä asiasta omat päätelmänsä. Ja minulla on hämärä muistikuva, että Viren olisi aloittanut harjoittelun vielä 1984 kisoihin, mutta päättyikö se loukkaantumiseen? Voi olla, että muistan tämän väärin. --Jannex (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 18.56 (EEST)
Valmistautumisesta ja kisoista löytyy Haikkolalta paljon lisää tietoa. Verenvaihto ei Virénin aikoina vielä ollut dopingia, vaan sitä pidettiin vain epäreiluna. Se myyttinen intervallijuoksu tapahtui Helsingin vanhalla pallokentällä, jossa kierroksen pituus oli 600 metriä. Haikkola otti ajan itse ja kirjoittaa ettei matkaa ollut virallisesti mitattu, joten en mainitsisi sitä tässä. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.36 (EEST)
Viréniltä löytyy hiukan vaatimattomat tilastoajat kolmoselta ja vitoselta vuosilta 1981 ja 1982. En ole löytänyt muuta tietoa niistä vuosista. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.45 (EEST)
Urheilun vuosikirjan 1980-luvun yhteenvedosta löytyi lyhyet maininnat, että Viren palasi kilparadoille "lopettamisen" jälkeen 1981 ja että 1983 hän oli antanut haastattelun, jossa pohti vielä Los Angelesin olympialaisiin osallistumista. Ilmeisesti tämä jäi puheen tasolle, sillä muita mainintoja asiasta ei ole. Voisin lainata vielä kirjastosta Urheilun vuosikirjat 1984 ja 1985, joissa saattaisi olla tarkempaa tietoa paluuyrityksestä. --Jannex (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 22.12 (EEST)
Hieno artikkeli hienosta miehestä. Siitä voisi mielestäni vielä mainita, että Lassen pojista Matilla on myös juoksijataustaa. Lisäksi itse olen saanut artikkeleita laajentaessani sellaista palautetta, että luettelot olisi hyvä asetella artikkelin loppuun, ettei leipäteksti katkea kesken kaiken. --Sblöbö (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 06.26 (EEST)
Mainitsin nyt pojan juoksuista artikkelissa, tosin lähteistä ei paljon selvinnyt. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 16.09 (EEST)

Osaisiko joku ajoittaa artikkelin pääkuvan? Se on ilmeisesti rajattu jostain EM-urheilijakortista vuodelta 1974 ja on julkaistu Italiassa. Virénillä on kuvassa samat verkkarit kuin Münchenin olympialaisissa. Mikä on taustalla näkyvä rakennus? --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 11.11 (EEST)

Artikkelissa on nyt kaksi vaihtoehtoista aikaa Virénin viimeisen kierroksen ajaksi Münchenin kympillä. Haikkolan kirjassa on joitain epätarkkuuksia, joten luottaisin ehkä Hannukseen enemmän, mutta joku voisi yrittää etsiä oikean tiedon jostain muualta, minä en tiedä mistä. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 22.48 (EEST)

Eduskunnan sivuilta voi hakea entisten kansanedustajien kohdalta nimihaulla Lasse Virén, ja sieltä löytyy paitsi tietoa eduskunta-ajasta, myös CV, josta voisi saada jotain lisätietoja artikkeliin: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/608.aspx. --Tanár 30. elokuuta 2016 kello 21.11 (EEST)

Tai siis, enpä ensin huomannut, että tuota on käytettykin jo artikkelin lähteenä, mutta siitä löytyisi vielä lisää tietoa.--Tanár 30. elokuuta 2016 kello 21.19 (EEST)
Tässäkin voisi olla vielä jotain: http://www.hs.fi/urheilu/a1415420091742 --Tanár 30. elokuuta 2016 kello 21.26 (EEST)
Urheilijoiden haastatteluista on ollut vaikeampaa löytää tietosanakirjaan sopivaa sisältöä kuin esimerkiksi taiteilijoiden haastatteluista tai kirjoituksista. Luin jopa Seppo Luhtalan kirjan Vuosituhannen juoksijat, jossa oli pitkähkö Virénin haastattelu, mutta sain siitä irti vain yhden lyhyen kappaleen tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Viréniltä löytyy eduskunnasta 68 puheenvuoroa. Onkohan niistä tai hänen muusta toiminnastaan olemassa missään mediassa tms. mitään yhteenvetoa, jossa kerrottaisiin mitä asioita hän eduskunnassa ajoi? --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 11.23 (EEST) Taitaisi mennä oman tutkimuksen puolelle, jos minä itse lähtisin tekemään analyysiä Virénin poliittisista tavoitteista hänen puheenvuorojensa pohjalta. --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 11.25 (EEST)
Voit niiden pohjalta esitellä esim. mistä aiheista Viren on pitänyt puheenvuoroja, vai ovatko ne olleet vastauksia tai kommentteja muiden puheenvuoroihin, mutta juuri johtopäätelmien tekeminen niiden perusteella, esim. Virenin poliittisista tavoitteista eduskunnassa menevät helposti oman tutkimuksen puolelle. Esitteleminen ok, johtopäätelmät not ok. --Ukas (keskustelu) 16. syyskuuta 2016 kello 07.09 (EEST)
Virén piti eduskunnan sivujen hakutoiminnon mukaan 58 varsinaista puheenvuoroa vuosina 2000–2006. Yleisimpiä aiheita olivat otsikoiden mukaan näköjään tieliikenne ja budjetti. Voin laittaa noista artikkeliin jotain yhteenvetoa. --Savir (keskustelu) 16. syyskuuta 2016 kello 07.59 (EEST)

Antisemitismi[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on nyt lupaava. Arvioinnissa sitä pidettiin sopivana ylemmillekin tasoille, joten tähdätään suositelluksi ja parannellaan tätä alkusyksyn aikana. Johdantoa ainakin pitäisi laajentaa. Miltä artikkeli rakenteeltaan ja painotuksiltaan näyttää? --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Aika järkevä ja johdonmukainen juttu vaikeasta aiheesta. Pari seikkaa tulee mieleen, kappaleessa 'Mahdollisia syitä' mainittua käsitettä 'kosminen paha' voisi avata hieman. Henry Fordin kirjankin voisi mainita, sillä se oli aikanaan laajasti ja kansainvälisesti julkaistu, natsit ottivat siitä kai yli 30 painosta ja Yhdysvalloissa sen sai kytkykauppana jos osti uuden Fordin. Jos lähdeteoksia kaivataan, niin yksi olisi rasismin aatehistoriaa käsittelevä Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon Kallonmittaajia ja skinejä. --Ukas (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 12.47 (EEST)
"Kosminen paha", "cosmic evil" saattaa olla jokin filosofinen tai uskonnollinen käsite. Ilmeisesti cosmic viittaa koko universumin laajuiseen, ei vain ihmisten pahuuteen. Vaihdoin sanan yleismaailmalliseksi, mutta jos joku tietää paremman käännöksen, voi vaihtaa. Henry Fordin kirja on mainittu ja linkitetty osiossa "Tunnettuja antisemitistisiä teoksia", ja Fordin kirjoitukset on mainittu artikkelissa toisaallakin. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 15.54 (EEST)
Joo, en huomannut eka luvulla fordeja, mutta niinpä ne onkin mainittu. Kosminen paha on tietysti itsenään olemassa oleva ja käytetty käsite, jolla saatetaan viitata filosofiassa esim. olemassaolosta käytävään taisteluun, joka alkaa eliömaailmassa jo solutasolla, ja kulminoituu ajatukseen "yhden voitto on aina toisen tappio". Uskonnollisissa yms. yhteyksissä se saattaa taas merkitä mitä tahansa hitihatia, johon sekoitetaan käsityksiä vaikkapa paholaisen olemassaolosta, sielunvaelluksista ja muiden planeettojen asukkaista. Lähteessä näytetään käytettävän sanaa kosminen ainakin kahdessa yhteydessä, "kosminen paha" ja "kosminen taistelu" uskontojen välillä. Ehkäpä tuo "yleismaailmallinen" on jopa lähteessä käytettyä termiä parempi ilmaisu asialle.--Ukas (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 13.17 (EEST)

Koli[muokkaa wikitekstiä]

Minkälaista kehitettävää tästä vielä lyötyisi. Laajentelin tärkeimpiä osioita eli geologiaa ja kulttuurihistoriaa ja poistin enemmän kansallispuistoon liittyviä asioita. Kielenhuoltoa ei ole tehty eikä johdantoa vielä kirjoitettu lopulliseen muotoonsa. Miltä muuten näyttää? SA on tavoitetaso. --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 15.52 (EEST)

Lyhythän tämä on. Kirjallisuudesta näyttäisi olevan käytetty 18:aa sivua; löytyisikö sieltä lisää käyttökelpoista materiaalia? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 16.26 (EEST)
Osiossa "eläimistö" on lueteltu joitain tuttuja lajeja. Eroaako Kolin eläimistö jollain tavalla muun Pohjois-Karjalan eläimistöstä? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)
Laajentelin vähän. Katsotaan, mitä muuta löytyy. Kirjallisuudessahan ei käsitellä pelkästään Kolin vaaraa, vaan toisen noista pääaihe on Kolin kansallispuisto ja toisen Kolin kylä. Luonnon käsittely onkin sinänsä haasteellista, että Kolin kansallispuisto on jonkin verran Kolin vaaraa laajempi. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.31 (EEST)
Tykkään. Muutin viherrauniaisen raunioiseksi, mutta onko metsäpahkamo sama kuin lehtopähkämö, vai mikä on sen tieteellinen nimi ? --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.25 (EEST)
Se se vaikuttaa olevan. Tuossa kirjassa ei ole merkitty tieteellistä nimeä, mutta Stachys sylvatica nimellä metsäpähkämö (ääkkösetön versio on oma kirjoitusvirheeni) löytyy muualta Koli-materiaalista. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.32 (EEST)
Sinistelin vähän linkkejä. Rupijäkälät ovat vähän oudossa seurassa, kun se on kasvutapa eikä taksonominen ryhmä. --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 09.13 (EEST)
Täytyy sanoa, että tämän artikkelin rajaaminen on hyvin vaikeaa. Järnefelt ei edes itse asiassa maalannut Kolilla vaan viereisellä Mäkrävaaralla. Kolin kansallispuiston alkuperäiseen ydinosaan kuuluvat siis vierekkäiset Ipatti, Koli ja Mäkrä. Pitäisköhän tähän artikkeliin tehdä oma osionsa "Kolin kansallismaisema", jossa mainitaan, että Kolivaaran lisäksi viereinen Mäkrä on tunnettu. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 10.13 (EEST)
Minä pelkään, että kun rajaa pois kansallispuiston, kylän ja Pohjois-Karjalalle tai vaaroille yhteisen luonnon, jäljelle jäävästä materiaalista ei löydy riittävästi kirjoitettavaa suositellun tasolle. Tämä vaarahan on kuitenkin pelkkä maankohouma. Muista maankohoumista ei taida olla edes hyvää artikkelia? Lupaavista tiedän Fujin ja Kilimanjaron. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 11.44 (EEST)
Artikkelissahan on jo nyt lähteenä kokonainen Kolia käsittelevä kirja, ja Kansallismaisemat-kirjaa (jossa tosin yhdestä kohteesta oli kai vain ehkä noin sivun verran juttua) ei ole vielä lainkaan käytetty. Tämähän ei ole mikä tahansa maankohouma, vaan yksi Suomen kansallismaisemista, johon liittyy suomen taiteen merkittäviä teoksia (vertaa esim. Haralanharju ja Kaukolanharju jne.) ja tämän lisäksi kansallispuisto luonnonarvojensa takia, ja kansallispuistoista ja niiden kohteistakin on yleensä runsaasti myös muuta aineistoa pelkästään luonnosta, vaikka tärkeimmät varmaan onkin koottu tuohon kirjaan. Kansallispuistoartoikkelihan taas käsittelee koko puiston aluetta, joka kai on laajempi, ja vastaavasti Kolin vaaralla kansallismaisemana on muitakin merkityksiä kuin luonnonarvot, etenkin tietysti kansallismaisema. Tämä erottaa sen selkeästi mistä tahansa muusta maankohoumasta. Nythän koko kansallismaisemastatusta ei oltu edes vielä kai mainittu.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.38 (EEST)
Ongelmahan tässä on se, että lähdeteokset puhuvat käytännössä päällekkäin kolmesta eri Kolista, on Koli-niminen vaara, Kolin kansallispuisto ja Kolin maisema-alue. Näistä maisema-alue on itse asiassa suurin alueena. Siihen kuuluu pitkälti myös Pielisen selkää, kun kansallispuistoon kuuluu vain muutamia saaria. Vaikka nimenomaan Koli(vaara) tunnetaan kansallismaisemana, esimerkiksi Järnefelt ei tosiaan maalannut ainakaan tunnetuinta teostaan Kolilla vaan Mäkrävaaralla, jossa he seikkailivat Inhan kanssa. --PtG (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.14 (EEST)
Ainakin on syytä käsitellä, tai sitähän on selostettukin jo joltain osiltaan, lisäsin maininnan kansallismaisemastatuksesta, mutta en ehdi nyt laajentaa tai muokata jäsentelyä sen sen enempää. Joka tapauksessahan Järnefelt osaltaan oli nostamassa Kolia huomion kohteeksi.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.38 (EEST)
Lisäsin tämän vielä myös luokkaan Luokka:Suomen kansallismaisemat.

Kolin nimestä kertova viitelinkki on vanhentunut. Lähde (ilm. joku yo-kokeen taustamateriaali) vaikuttaa myös vähän sattumanvaraiselta, varmaan tuo materiaali perustuu johonkin tai joihinkin varsinaisiin lähteisiin.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.48 (EEST)

Juu, minuakin epäilyttää vähän tuo nimiosio. Siihen pitäisi löytää kunnon lähde. Suomessa on useita Koli-nimisiä paikkoja ja se on myös sukunimi [1]. Uhrilahjojen ja puron kolinaan liittyvät selitykset eivät todennäköisesti pidä paikkaansa, vaan ne ovat tyypillisiä nimeen liitettyjä alkuperäselityksiä eli kansanetymologioita. Jos Koli-nimi on ollut kartoissa jo 1700-luvulla, eiköhän se ole ollut myös kansan käytössä. Se ei toki estä sitä, etteikö vaaralla olisi voinut olla toinenkin nimi tai etteikö Mustarinta olisi tarkoittanut esimerkiksi Ukko-Kolia. Vaaran nimi on kuitenkin todennäköisesti vanhempi kuin kylän, koska on uskottavampaa että kylä olisi nimetty noin näkyvän maamerkin mukaan kuin päinvastoin.--Tanár 15. elokuuta 2016 kello 23.34 (EEST)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on kerrottu lyhyesti paikannimestä sivulla 172. Lähteinä tiedoille mainitaan
  • Räsänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat. Etymologista nimistöntutkimusta (2003), sivu 224
  • Saloheimo, Veijo: Pohjois-Karjalan historia 2 (1976), sivu 111
  • HisKi, jolla viitataan Suomen Sukututkimusseuran tietokantaan ([2])
--Raksa123 (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)
Ehditkö referoida joko artikkeliin tai tänne tarkemmin itse sisältöä?--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 14.53 (EEST)
Laitnapa tähän muistiin, en tiedä onko relevanttia, mutta ylen taannoisessa Sininen laulu -sarjassa oli osa Kolista kulttuurimaisemana. [3] Tuosta Inhasta en muista nähneeni mainintaa...--Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 22.05 (EEST)

Pablo Picasso[muokkaa wikitekstiä]

Tästä merkittävästä taiteilijasta kertovan artikkelin soisi olevan laaja ja laadukas. Tavoitellaan hyvän tasoa, sillä kuvituksen vähäisyyden vuoksi suositellun taso on ehkä liikaa vaadittu, taideaiheesta kun on kysymys. Artikkelissa on nyt pääosat lähteenä käytetyistä kirjoista ja sivustoista, mutta mitä se vielä kaipaisi? Kielenhuollon voi tehdä arvioinnin loppuvaiheessa. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 11.57 (EEST)

Kolme kuvaa tuotantoaan jatkuvasti muuttaneen taiteilijan maalauksista ei kerro lukijalle tarpeeksi. Mutta kun tekijänoikeuslaki ehkäisee nykytaiteen esittelyn, ei kai sille mitään mahda.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.05 (EEST)
Meillä on nyt hyvät artikkelit taidemaalareista Joan Miró ja Andy Warhol, joissa myöskään ei ole varsinaisesti yhtään kuvaa maalauksista tästä samasta syystä. Ehkä hyvän tasolle kuvia ei tarvitse sitten olla. Tässä artikkelissa on kuitenkin kolme kuvaa Picasson maalauksista. Miten ne tekijänoikeussäännöt meillä menevät näiden kuvien suhteen? --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.36 (EEST)
Eihän tekijänoikeus mitenkään estä nykytaiteen esittelyä. Artikkelien kuvittamisen se niillä estää, mutta tieteellisenä kommentaarina kuvia saa käyttää. Eli itse tulkitsen asian niin, että kun maalauskuva on liitetty esimerkiksi kuvatekstin kautta tekstiin osana kommentaaria eli artikkelia, niin kuvan käyttö on täysin sallittua. Pelkästään kuvittamisen takia maalauskuvia ei saa käyttää. Sinänsä nykyiset artikkelin kuvat varmaan kelpaavat, erityisesti toi kuva Elämästä linkittää kuvan tekstiin. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 14.33 (EEST)

Out of date clock icon 2.svg Artikkeli ei ole herättänyt varsinaisesti mitään mielenkiintoa kuukauden vertaisarvioinnin aikana. Arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei kommentteja tule. Sitten katson voisiko sen laittaa ehdolle hyväksi. --Savir (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 11.37 (EEST)

No kiirehdin kirjoittamaan jotain, kun vasta 6 päivää on kulunut. Kokonaisuutena artikkeli on minusta ok, vaikka Picassosta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin. Varsinkin Merkitys ja arvostus -luku tuntuu lyhyeltä. Ei siis vielä suositellun tasoa, mutta hyväksi tämä voisi mennä. Sitä ennen voisi vähentää punaisia linkkejä. Sitten siirtäisin yksityiselämän jäsentelyssä vähän myöhemmäksi tai jättäisin ainakin otsikosta sanat "ja suhde naisiin" pois. Nyt näyttää vähän halvalta, että maailman merkittävästä taidemaalarista ensin kerrotaan naissuhteet, sitten vasta tuotanto. Tunnustukset-osio kannattaisi yhdistää merkitys ja arvostus -lukuun ja kaivella esiin muitakin tunnustuksia kuin tuon Leninin rauhanpalkinnon. Tai jos Picasso ei tosiaan ole saanut eläessään mitään muuta palkintoa, sehän on toki merkittävä tieto.--Tanár 13. syyskuuta 2016 kello 19.55 (EEST)
Siirsin nyt ne rauhanpalkinnot elämänvaiheisiin ja jaoin naisjutut yksityiselämään ja taiteellisiin vaikutteisiin. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Ihmisaivot[muokkaa wikitekstiä]

Tätä voisi yrittää kehittää hyvän tasolle. Artikkelissa on vielä aika monta turhan lyhyttä osiota. Mitä osioita tulisi laajentaa tai parantaa? Puuttuuko jotain oleellista? Kirjavinkkejä voi antaa, jos tiedossa on laadukas suomenkielinen teos aiheesta. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Noin äkkiseltään kapasiteetin ympärillä käydystä keskustelusta voisi olla jotain, vrt. vanha viidakon sanonta, että "ihminen käyttää vain [kertojasta riippuen] 5-10 prosenttia aivokapasiteetistaan." Tämä aikanaan suosittu väite ja mm. puheiden aloituslause elää vieläkin, vaikka se on todistettu myytiksi. --Ukas (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 05.02 (EEST)
Mainitsin nyt tuon myytin artikkelissa. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 20.46 (EEST)
Nopean selailun perusteella ihmettelen osioita "Tehtävät" ja "Toimintoja". Eikö nuo toiminnotkin ole käytännössä tehtäviä? --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 14.06 (EEST)
Ne ovat erillään lähinnä kai siksi, että lähteenä käytetyssä kirjassakin niistä puhutaan eri sivuilla. Ehkä ne voi yhdistää samaan osioonkin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)
En tiedä onko se ongelma, että osio "Osat" kävisi minkä tahansa nisäkkään aivoja käsittelevään artikkeliin. EDIT:siis melkein. Evoluutio-osuutta saisi laajentaa, siitä aiheesta olisi varmaan pääartikkeliksikin. Johdantoa pitäisi jotenkin kehittää, mutta jatkan kun taas kerkiän. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.50 (EEST)
Mut sen verran että kun käytetään sellaisia sanoja kuin etukommissuura, pitäisi makroskooppisesta rakenteesta olla selityksiä näille sanoille. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 11.21 (EEST)
Laajensin evoluutio-osuutta. Ehkä siihen voisi etsiä lisääkin tietoa ja tehdä taulukko kaikkien ihmislajien aivojen tilavuuksista. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 15.15 (EEST)
Osiot-osio tosiaan pätee suurimmalta osin mihin tahansa nisäkkääseen, etenkin listan alapäässä. Osiota on mahdollista laajentaa esimerkiksi kuvailemalla eri osien kokoja, jolloin se pätisi nykyistä enemmän vain ihmiseen. Koko osiota ei kuitenkaan voi jättää pois, sillä ilman sitä artikkeli jää pahasti vajaaksi. Ihmisaivoista ei voi kirjoittaa luettelematta sen osia. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 13.34 (EEST)
Jep, Wiki-artikkelit ovat väkisinkin päällekkäisiä, joten osioista pitää kirjoittaa. Mutta tosiaan hieman lisää vertailevuutta voisi tarvita, jotta lukija pystyisi arvioimaan, miten ihmisaivot sitten eroavat (muuta kuin kokonaiskooltaan) muista nisäkkäistä tai apinoista. Käsittääkseni neuronien tiheys on myös aika oleellista. --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)
Laitoin neuronitiheydestä jotain. Ihmisaivojen neuronien määrästä on näköjään esitetty aika erilaisia arvioita. --Savir (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 16.17 (EEST)

Joku voisi auttaa kääntämällä joitain enkkuwikin artikkelissa ja commonsissa olevia hyödyllisiä kuvia suomeksi, jotta niitä voitaisiin liittää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuvatekstejä voinen osata kääntää, mutta en osaa teknisesti muuttaa kuvien sisällössä olevia englanninkielisiä termejä. Joudun myös pitämään wikilomia tässä lähiviikkoina. --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.41 (EEST)

Mitenkäs tuossa ihan alussa, kun artikkelissa on "Aivojen tärkeimpiä osia ovat aivokuori, isoaivot, väliaivot, keskiaivot ja pikkuaivot", eivätkö aivokuori ja väliaivot kuulu isoaivoihin? Mielestäni myös aivorunko olisi sen verran tärkeä osa, että kannattaa lisätä listaan. --Kiiwipursotin (keskustelu)13. syyskuuta 2016 kello 9.45 (EEST)

Johdanto oli tosiaan hiukan puutteellinen ja epäselvä. Parantelin sitä nyt vähän. Sitä voi vielä miettiä mitkä osat siinä kannattaisi mainita. "Tärkeimmistä" osista ei ehkä kannata puhua. --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 10.04 (EEST)
Ryhmittelin aivojen osia nyt selkeämmin "Osat"-osiossa. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 10.08 (EEST)

Suomen luonto[muokkaa wikitekstiä]

Hankala aihe, osa Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 -projektia. Uusin jäsentelyn keväällä käyttäen nyt niitö moneen artikkeliin kaivattuja "päälähteitä". Omissa silmissäni tää alkaisi olla "valmis"; rajauksesta voisi kuitenkin keskustella. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 07.52 (EEST)

Ylimmän kuvan ainakin saisi vaihtaa, sillä siinähän on ilmakuva Saaristomerestä, ja saaret ja vesistöt on rajattu tämän artikkelin määritelmän ulkopuolelle. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 11.11 (EEST)
Jep, tuohon pitäisi varmaan rakentaa jonkinlainen mosaiikkikuva ? Kotimaamme koko kuva. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 12.25 (EEST)
Rakensin kuvan. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Voisiko tässä kirjoittaa myös Suomessa esiintyvistä vieraslajeista. Niillähän on suuri vaikutus Suomen luontoon. Niistä on juttua ainakin täällä, mutta lähteetöntä. Minulla on kirja Jättiputkesta citykaniin: vieraslajit Suomessa (Docendo, 2016), josta voisin tarvittaessa tuoda tietoa. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 17.57 (EEST)
Olisiko sopiva paikka kappaleen "Tila ja luonnonsuojelu" perässä ? --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.20 (EEST)
Vieraslajeista on varmaankin kaikkiaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirjan mukaan kaikista vieraslajeista vahingollisia on noin 160, hyödyllisiä muutama kymmenen, ja loput 400–800 ovat kai neutraaleja. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.52 (EEST)
Mielestäni tuo kasvilluus-osion vyöhykejako kuuluu ennemmin elinympäristökohtaan. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 20.06 (EEST)
Tarkoitatko elinympäristökohdalla luontotyyppejä ? En sotkisi näitä kahta, koska luontotyyppijako on Ympäristöhallinnon selkeästi määrittelemä, ja sen ajatus on että samaa tyyppiä, esimerkiksi soita, esiintyy maan eri osissa, kun taas kasvivyöhykkeet ovat alueellinen jako. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)
Kauppasieniksi on hyväksytty lajeja joo, mutta koko asetus on kumottu. Nykyään on vain Eviran suosituksia. Mitenkähän tuo olisi luontevinta esittää? --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 08.27 (EEST)
Osiossa "Tila ja luonnonsuojelu" lukee, että "Suomen luontotyypeistä puolet on uhanalaisia" ja sitten kerrotaan lisää tästä uhanalaisuudesta. Mutta mikä Suomen luontoa uhkaa? Artikkelista on nähdäkseni jätetty kokonaan pois kuvaus ihmisen toiminnan vahingollisuudesta Suomen luonnolle, ja ihminen kuvataan tässä vain luonnon suojelijana. Artikkelissa ei esimerkiksi mainita kertaakaan sanoja "saasteet", "hakkuut", "metsästys" tai "ilmastonmuutos", eikä esimerkiksi ojituksen vaikutuksista kerrota. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.34 (EEST)
Juu. Minun kouluaikanani opetettiin että Suomen luonnon suurin uhka on soistuminen. Toivottavasti kukaan ei enää pääse tulkitsemaan tätä niin. --Höyhens (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 00.30 (EEST)
Laajensin tuota alkuperäisen SYKE raportin johtopäätöksillä. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.25 (EEST)
Pitäisikö tähän lisätä myös Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020 ? --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Eihän mainintaan estettä ole, mutta tiukkaa lakitekstiä ei varmaan kannata paljon viljellä. --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.53 (EEST)
Kasveista on kirjoitettu aika vähän verrattuna eläimiä koskevaan osioon. Luonnonsuojeluun voisi lisätä tiedon kuinka monta prosenttia Suomen maapinta-alasta ja vesipinta-alasta on suojelualuetta. Artikkelissa voisi kuvata mitä yhteistä Suomen luonnolla on naapurimaiden kanssa ja mitkä ovat Suomen luonnon erityispiirteitä, jos niitä on. Missä artikkelissa kuuluu kuvata Suomen luonnon kehitys jääkauden jälkeen, kuten missä järjestyksessä puulajit tänne saapuivat ja mitkä lajit (kuten lehtikuusi) eivät ole ehtineet vielä palata. Muita kuin luonnonvaraisia tuotantoeläimiä koskeva kohta osiosta Nisäkkäät kuuluu artikkeliin Suomen maatalous. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.55 (EEST)
Siirsin tuotantoeläimet ja lisäsin pinta-alaosuuden; muutkin kommentit ovat hyviä mutta toteutus riippuu lähteiden löytymisestä. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)
Mietin kasvien jaottelua. Puut/ruohovartiset/jäkälät/sammalet/levät ? Löysin luettelon yleisimmistä yleisyysjärjestyksessä; sekundäärilähde ei ole paras mahdollinen mutta sen takana on asiaa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Puuvartiset/ruohovartiset on elomuotojako, muut (paitsi tarkkaan ottaen kai jäkälät) ovat taksonomisia yksiköitä. Näitä ei varmaan voi rinnastaa toisiinsa, vaikka ehä voidaankin sanoa että Suomessa esiintyvistä putkilokasveista (tai oikeastaan siemewnkasveista, koska sanikkais-, korte- ja liekopuita ei enää ole kai ainakaan Suomessa) niin ja niin moni on puita ja pensaita ja niin moni ruohoja jne. Mutta tämä on vain ilmaisutapatekninen asia. --Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.09 (EEST)
Kasvien leviäminen jääkauden jälkeen on aika spesifiä juttua, keskeistä on ylipäätään jääkauden vaikutus sekä maa- että kallioperään ja kaikkeen elävään luontoon, jonka voinee tässä mainita lyhyesti. Erot ja yhtäläisyydet naapurimaihin on varmaan myös hyvä mainita. Itä-länsi -suuunnassa suurin ero on ilmastossa aksellilla mereisyys - mantereisuus, ja myös maa- ja kallioperässä sekä topografiassa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä mentäessä sekä itään, länteen että etelään ja myös pohjoiseen. Nämä erot näkyvät sitten elävässä luonnossa. Lähteitä näistä löytyy uskoakseni hyvin, jos vain ehtii kaivaa.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Löysin arvovaltaisen lähteen josta poimin syitä miksi suomen luonto on ainutlaatuinen; pitäisikö kirjoittaa myös miten se poikkeaa muista maista ? Sama lähde tarjoaa jotain siihenkin. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.05 (EEST)
Heh (hymiö), en osaa tuosta ilman konkretiaa oikein hahmottaa mitä "miksi" ja "miten" tuossa voisivat olla.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)
Tai niin, ilmasto, vuorten poimutukset ja kuluminen, jääkausi, maa- ja kallioperä yllä ja tästä kivilajit ja maaperä ja topografia Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Venäjällä, ja ilmaston vaikutusten ilmeneminen elävässä luonnossa jne.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.17 (EEST)
Juuri näin. En ole sanonut mitään elävästä luonnosta. Menee helposti yksityiskohtien luettelointiin, jos kerrotaan, että pohjoisen sijainnin takia meillä on yhtä valoisaa kuin Grönlannissa, mutta alavan maaston, ilma- ja merivirtausten takia paljon lämpimämpää, ja siksi muuttolinnut tulevat tänne missä ne voivat syöttää poikasiaan 24h vuorokaudessa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)
Mietin, että missä määrin kasvillisuudesta pitää kirjoittaa luontotyypeissä ja missä määrin lajistossa? Kasvillisuus on periaatteessa se, minkä mukaan useimmat luontotyypit erotetaan toisistaan. --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 22.44 (EEST)
Samaa olen miettinyt vuosia, huomasin keskustelusivulta. --Tappinen (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 23.10 (EEST)

Bridge[muokkaa wikitekstiä]

Mitä pitäisi parantaa että artikkelista voisi tulla suositeltu?--Patamaski (keskustelu) 1. elokuuta 2016 kello 21.55 (EEST)

Teknistä puolta: lähdeviitteet 2-5 ovat epämääräiset (kirjoja, lehtiartikkeleita ?), kaikille asioille ei ole mainittu lähdettä, ulkoiset linkit pois tekstin seasta, viitteet mallineisiin. Sisältöä: varmaan muitakin turnauksia on kuin tuo Hangon viikko ? Artikkelista shakki voi saada ajatuksia, mitä muuta voisi laajentaa. Olisiko syytä sanoa jotain bridgen ja pokerin suhteesta ? Säännöt on minun mielestäni selitetty turhan yksityiskohtaisesti, mutta joku muu voisi ottaa kantaa, olisiko tässä pääartikkelin paikka. --Tappinen (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 11.51 (EEST)
Lisäsin lähteitä, poistin lähdeviitteet 2-5 -> korvasin uusilla ja poistin ulkoisia linkkejä.--Patamaski (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 13.38 (EEST)
Lisäsin osion Kilpailut, jossa kerrotaan muistakin turnauksista.--Patamaski (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 20.10 (EEST)
Tuota.. säännöt on enemmän kilpailusääntöjä rikkomuksiin yms. Ei tässä taideta mainita edes maapakosta, laistomahdollisuus taisi olla. Tarjousjärjestelmistä esim. Culbertson-Gorenilla on historiallista arvoa. Sitten kuuluisista turnauksista ja pelaajista pitäisi olla jotain. Jopa ehkä historiallisesti tunnetuista peleistä, jos niitä on. Luettelo bridgenpelaajista on näköjään valitettavasti jouduttu poistamaan, mutta jos tarvitset sitä tähän käyttöön, sen voi palauttaa esimerkiksi alasivunasi. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 23.51 (EEST)
Säännöt myös wikipediaan ehkä vähän yksinkertaisemmin--Patamaski (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 16.36 (EEST)
Osaisiko joku muu laittaa lähteet jotenkin selkeämmin, kun itsellä vähän hankaluuksia?--Patamaski (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 16.43 (EEST)
Joo, älä ujostele. Tee vaan rohkeasti sitä mitä osaat ja opetella saa lisää. Arvostamme työtäsi, uskallan sanoa muun wikiyhteisön puolesta. --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 22.17 (EEST)
Näytät käyttävän verkkoviitteitä, joten voit käyttää esim. mallinetta Verkkoviite. Esimerkiksi tuon Visti-viitteesi voit täyttää sivulta löytyvien tietojen pohjalta seuraavasti: <ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.pagat.com/whist/whist.html | nimeke = Whist | tekijä = John McLeod | julkaisu = pagat.com | ajankohta = 20.12.2014 | julkaisija = John McLeod | viitattu = 5.8.2016 }}</ref>. --Ukas (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 10.30 (EEST)
Viitteiden tekninen muotoilu ei nyt riitä, sillä monessa niputetussa viitteessä linkki vie laajan sivuston etusivulle (esim. Encyclopedia Britannica, Bridgewiki). Oliis hyvä jos vielä löydät millä sivuston sivulla missäkin kohdassa viitatusta asiasta puhutaan. Täsmensin toisen Britannica-viitteen. --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.21 (EEST)
Laadukkaaksi valitulta artikkelilta vaaditaan esimerkiksi se, että koko artikkeli on kirjoitettu viitteissä mainittujen lähteiden pohjalta. Vertaisarvioinnissa lähteiden sisältö tarkistetaan, jotta artikkeli vastaisi tarkkaan lähteissä kerrottuja asioita. Jos artikkelissa on omasta päästä kirjoitettuja asioita, ne pitää poistaa ja kirjoittaa uusiksi jonkin luotettavan lähteen pohjalta. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)
Katsoin ensimmäistä viitettä, joka oli "korttipeliopas"-sivusto. Hain sieltä Bridge- ja skruuvi-alasivut, viitettä edeltäviä väitteitä ei löytynyt ko. sivustolta. --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.28 (EEST)
Olisiko syytä sanoa jotain bridgen ja pokerin suhteesta ?- lisäsin kohdan Tuurin osuus--Patamaski (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 22.20 (EEST)
En osaa vastustaa, mutta miksi juuri bridgen ja pokerin? Mainittakoon, että lisäyksesi koskee kilpailubridgeä ainakin perustelun osalta. Jos pokerissa pelataan vastaavanlaista joukkuepeliä samoilla jaoilla, voittaa siinäkin hyvillä korteilla yleensä aina so. tuurin osuus ei olekaan niin suuri. --Höyhens (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 22.38 (EEST)
Yksittäisten korttipelien vertailun voi tosiaan tehdä artikkelissa korttipeli. Vertailua voi tietysti tehdä niihin peleihin, joista bridge syntyi, tai jotka ovat siitä syntyneet. Tässä artikkelissa voi kertoa bridgen ominaispiirteistä. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.55 (EEST)
Mainitsin pokerin siksi että mun silmissäni se on nykyisin kuuluisin verkkoon siirtynyt korttipeli, jossa on ammattilaisia ja turnauksia jne. ja ajattelin että olisi kiinnostavaa verrata pelaajamääriä, rahamääriä, historian pituutta, ... Mutta ehkä ei sitten. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 12.28 (EEST)
Tai kai se vertailu voisi kuulua tuon bridge internetissä -osion alle. Tuo tuurin osuus on jonkun selväjärkisen mielestäni laskettava, itse en enää pärjää kunnolla todennäköisyyslaskennassa. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 13.23 (EEST)
Huijauksista ei näyttänyt olevan vielä mitään mainitaa. Eikös tässä lähivuosina paljastunut joku huippupelaaja huijariksi? --Jannex (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 08.12 (EEST)
Kerro lisää! --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.42 (EEST)
Useampikin huippupelaaja paljastui huijariksi viime syksynä. [4] --Unara (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 15.45 (EEST)
Huijauksista tietoa--Patamaski (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 10.57 (EEST)
Laitoin kaikki lähteet mallineisiin--Patamaski (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 09.51 (EEST)
Lähteistys on vieläkin niin epämääräistä, epätarkkaa ja puutteellista, että näyttää siltä, että artikkelia ei ole edes kirjoitettu ilmoitettujen lähteiden pohjalta. Ainakaan artikkelin sisältöä ei suurimmalta osin voi viitteiden avulla tarkistaa. Laadukkaalta artikkelilta vaaditaan se, että se on kirjoitettu kokonaan lähteiden, ei oman asiantuntemuksen pohjalta, ja että jokainen väite voidaan tarkistaa ilmoitetuista lähteistä. --Savir (keskustelu) 24. syyskuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

The Kinks[muokkaa wikitekstiä]

Olen tätä tässä laajennellut. Rupeaisikohan pikkuhiljaa olemaan siinä kunnossa, että kehtaa laittaa HA- tai SA-äänestykseen? Päivitän vielä verkkoviitteitä ja sinistän punaisia linkkejä. Niin, ja onko tuo jonkun lisäämä Esiintymiset Suomessa -lista tarpeellinen? --Sblöbö (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 09.23 (EEST)

Yhtyeen nimestä saisi mielestäni kertoa vielä hiukan enemmän kuin vain "yhtyeestä tuli The Kinks". Nimi on oikeastaan aika tärkeä osa yhtyettä, ja esimerkiksi Beatles- ja Rolling Stones -artikkeleissa nimenvalinnasta on kerrottu laajemmin. --Savir (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 09.40 (EEST)
Historiaosio on suositellun tasoa, suositeltua ajatellen loppupuolen yhtyettä ja sen merkitystä luonnehtivia osioita voisi laajentaa, sekä sinistää albumit ja yhtyeen jäsenet. Yksi lause on vähän outo; "Vuonna 1984 yhtyettä vaivasivat henkilökohtaiset ristiriidat." Henkilökohtainen viittaa erityisesti henkilöön kohdistuvaan asiaan, toimisiko "yhtyettä vaivasivat sisäiset ristiriidat" tilalla paremmin? --Ukas (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 14.55 (EEST)
Jäin pohtimaan, mitä Dave Daviesin lainauksen kohta "...erityisesti sellaisille rakastavaisille, jotka ovat eksyneet" on alkukielellä englanniksi (Kink, s. 269) ja mitä hän sillä tarkoitti? --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 09.20 (EEST)
"It is simple, sad, poignant music for lovers, and especially lovers who are lost." Hukassa elämässään? --Sblöbö (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 11.28 (EEST)
"Lost lovers" tarkoittaa myös menetettyjä rakkauksia, eronneita rakastavaisia (sanakirjassa). Kumpaakohan hän tarkoitti? --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 22.26 (EEST)
Kielenhuoltoa hieman tarvisi. Tällaiset kohdat osuivat silmään parista ensimmäisestä osiosta. 1) "Pian Ray Davies luopui omista urasuunnitelmistaan ja päätti suunnata kaiken tarmonsa ja lahjakkuutensa omaan yhtyeeseensä, opiskellen samalla Croydonin taidekoulussa." Mitä tämä tarkoittaa? Ray luopui mistä urasuunnitelmista, opiskeli kuitenkin taidekoulussa. 2) Kolmannessa kappaleessa viitataan The Ravensiin, mutta vasta seuraavassa kappaleessa sanotaan, että nimi vaihdettiin Ravensiksi. Sen takia tämä "eikä aiemmin pelkkiä lainakappaleita esittänyt The Ravens ollut poikkeus" menee vähän ohi, lukija ei pysty ymmärtämään, että mikä on tämä The Ravens, johon viitataan. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 17.09 (EEST)

Olen yrittänyt kehittää artikkelia toivomusten mukaan, ja lisäsin esim. bändin nimen taustoista lisää juttua. Ongelmana on se, että minulla ei ole mitään hajua, mitä tuolla sanalla kink tässä tapauksessa tarkoitetaan. Sanakirjat antavat lukuisia vaihtoehtoja, eikä mikään kuulosta järkevältä. Jotain slangia mahdollisesti. Jos joku tietää mitä tarkoitetaan vaikkapa termillä "kinky leather jackets", niin olisi kiva kuulla. edit: Yksi selkeä puute artikkelissa on kokonaismyyntimäärän puuttuminen. Joku Answers.com kertoi, että luku on yli 30 miljoonaa. Hyvinkin mahdollista, mutta lähde ei ole kovinkaan uskottava. --Sblöbö (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 01.37 (EEST)

Sanakirjan mukaan yksi kinkyn merkitys on 'omituinen', 'hyvin epätavallinen' (outlandish, far-out). Ehkä siihen aikaan jotkut saattoivat kuvailla erikoisia nahkavaatteita sillä nimellä. --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 11.15 (EEST)
Kinky, 3. Slang. marked by unconventional sexual preferences or behavior, as fetishism, sadomasochism, or the like. (http://www.dictionary.com/browse/kinky?s=t) Eli viittaa seksuaalisiin fetisseihin yms. Ilmeisesti bändin nimi on viittaus mainitsemaani käännökseen tai 'tavanomaisempaan' outouteen.. En-wikissä on jotain spekulointia tuosta. --Seeggesup? 5. heinäkuuta 2016 kello 01.55 (EEST)

Joitain huomioita vielä. Johdantoon ei ole käytäntönä laittaa viitteitä, sillä johdanto on tiivistelmä artikkelissa mainituista ja lähteistetyistä asioista. Onko levyjen kokonaismyynnistä tarkempaa tietoa kuin "myi miljoonia levyjä"? Mistä tiedämme, että yhdessä kuvassa on "paikallinen asukas"? Commonsissa lukee vain "tuntematon". Kirjallisuutta-osio kuuluu lähteiden jälkeen. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 13.30 (EEST)

Aloin nyt kielenhuoltoon. Sellainen tuli mieleeni, että artikkelissa käytetään enimmäkseen muotoa The Kinks, mutta välillä puhutaan vain Kinksistä. Periaatteessa yhtyeen nimeen toki kuuluu The, kuten monen muunkin yhtyeen, mutta käytännössä suomenkielisessä tekstissä sitä ei läheskään aina käytetä. (Samalla tavalla esimerkiksi Beatlesista ja Rolling Stonesista jätetään helposti The pois.) En löytänyt ainakaan Kielitoimiston sivuilta ohjetta asiasta. Sitten selasin Helsingin Sanomien verkkosivustoa (45 osumaa), josta löytyi sekä The Kinks että Kinks -mainintoja, edellisiä tosin selvästi enemmän. Olisiko syytä kuitenkin pyrkiä yhdenmukaisuuteen tässä asiassa? --Tanár 20. elokuuta 2016 kello 22.59 (EEST)

Jos on pakko valita jompikumpi, niin sanoisin, että The Kinks, koska se on kuitenkin yhtyeen virallinen nimi. Toisaalta, pelkkä Kinks sopii suomalaiseen suuhun sujuvammin, koska siitä puuttuu vieraskielinen artikkeli. Samalla Kinks on kuitenkin epävirallisempi ja puhekielimäisempi, ja siten aavistuksen kehnompi tietosanakirjassa käytettäväksi. --Sblöbö (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 07.17 (EEST)
Kinks-nimen kirjoittaminen artikkelilla tai ilman saisi perustua virallisen suosituksen puuttuessa laadukkaimman suomenkielisen musiikkikirjallisuuden käytäntöön, mikä se sitten onkin, mielellään ei englannista käännettyyn. Minulla on vain yksi kirja, jossa Kinks mainitaan (Terra Cognitan Musiikki ja aivot), ja siinä se on ilman artikkelia. Tässä suhteessa muuten on bändikohtaista vaihtelua, esim. Carpenters kirjoitti itse nimensä aina ilman artikkelia. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 11.08 (EEST)
Jake Nyman näyttää käyttävän systemaattisesti pelkkää Kinksiä ainakin tässä jutussa. Mutta mitä nyt muuten selailin Soundin arkistoja, enimmäkseen siellä on The Kinks.--Tanár 22. elokuuta 2016 kello 13.59 (EEST)
Joku kävi muuten sinun jälkeesi tekemässä kielenhuoltoa tuohon ingressiin. Nyt siinä lukee mm. The Kinksin musiikillisena keulahahmona toimi Ray Davies, joka loi valtaosan yhtyeen kappaleista. En tiedä onko kappaleiden luominen kovinkaan hyvin sanottu. --Sblöbö (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 09.00 (EEST)
Artikkelin lähdepohja on suositelluksi artikkeliksi hiukan vaatimaton. Artikkeli perustuu lähinnä Peter Doggettiin kirjoittamaan lyhyeen kirjaseen, joka tulee kai jonkin levyboksin mukana (mikä on se "Picture Book"?), sekä muutamaan Jake Nymanin kirjojen sivuun. Itse en pidä Nymanin kirjoja kaikkein luotettavimpina lähteinä, mutta en enää muista miksi. Suomen kirjastoissa on saatavilla esim. Rob Jovanovicin God save The Kinks : a biography (2013), onkohan se hyvämaineinen? --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 09.52 (EEST)
Tuon Picture Book -kirjan lopussa mainitaan, että sen tekstit on otettu Doug Hinmanin kirjasta The Kinks: All Day and All of the Night (2004). Päätin tosin jo jonkin aikaa sitten, että laitan tämän HA-äänestykseen, koska noista vaikutuksista yms. saisi tosiaan olla suositellun tasolle enemmän juttua. --Sblöbö (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 08.56 (EEST)