Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:V)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Lasse Virén[muokkaa wikitekstiä]

Tämän tunnetun urheilijan artikkelista olisi hyvä saada laadukas. Tässä on vielä joitain puutteita. Olisiko jollakulla pääsyä Tilastopajaan, josta voisi ehkä lähteistää joitain ennätyksiä, maratoneja ja muuta tietoa, joka ei vielä ole lähteistetty? Mistä voisi löytyä tietoa siitä, mitä Virén teki kansanedustajana? Onko olemassa valmista luetteloa tärkeimmistä tunnustuksista? Joitain osioita voisi ehkä yhdistellä ja ryhmitellä uusiin pääosioihin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 09.54 (EEST)

Sitä voisi pohtia, tulisiko artikkelissa olla nykyistä tarkemmat kuvaukset ja selostukset olympiajuoksuista. Ja tulisiko 1970-luvulla paljon kansainvälistä julkisuutta saaneet verenvaihtoepäilyt mainita, vai onko se liian spekulatiivinen aihe tietosanakirjaan? --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 11.12 (EEST)

Loistavaa työtä! Tämän artikkelin kehitys on itsellänikin ollut mielessä elämänkertoja lukiessa. Perusasiat ovat siis jo erittäin hyvässä kunnossa. Itse lisäisin vielä tietoja erityisesti olympialaisiin valmistautumisesta ja kisoista, niistä löytyy varmasti paljon lähteitä. Dopingista en kirjoittaisi, ellei epäilyille ole erittäin luotettavaa lähdettä. Toisaalta jo Münchenin viimeistelyharjoituksen (5 000 metrin intervallijuoksu alle voimassa olleen ME:n) kuvaaminen riittäisi siihen, että lukijat voivat tehdä asiasta omat päätelmänsä. Ja minulla on hämärä muistikuva, että Viren olisi aloittanut harjoittelun vielä 1984 kisoihin, mutta päättyikö se loukkaantumiseen? Voi olla, että muistan tämän väärin. --Jannex (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 18.56 (EEST)
Valmistautumisesta ja kisoista löytyy Haikkolalta paljon lisää tietoa. Verenvaihto ei Virénin aikoina vielä ollut dopingia, vaan sitä pidettiin vain epäreiluna. Se myyttinen intervallijuoksu tapahtui Helsingin vanhalla pallokentällä, jossa kierroksen pituus oli 600 metriä. Haikkola otti ajan itse ja kirjoittaa ettei matkaa ollut virallisesti mitattu, joten en mainitsisi sitä tässä. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.36 (EEST)
Viréniltä löytyy hiukan vaatimattomat tilastoajat kolmoselta ja vitoselta vuosilta 1981 ja 1982. En ole löytänyt muuta tietoa niistä vuosista. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.45 (EEST)
Urheilun vuosikirjan 1980-luvun yhteenvedosta löytyi lyhyet maininnat, että Viren palasi kilparadoille "lopettamisen" jälkeen 1981 ja että 1983 hän oli antanut haastattelun, jossa pohti vielä Los Angelesin olympialaisiin osallistumista. Ilmeisesti tämä jäi puheen tasolle, sillä muita mainintoja asiasta ei ole. Voisin lainata vielä kirjastosta Urheilun vuosikirjat 1984 ja 1985, joissa saattaisi olla tarkempaa tietoa paluuyrityksestä. --Jannex (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 22.12 (EEST)
Hieno artikkeli hienosta miehestä. Siitä voisi mielestäni vielä mainita, että Lassen pojista Matilla on myös juoksijataustaa. Lisäksi itse olen saanut artikkeleita laajentaessani sellaista palautetta, että luettelot olisi hyvä asetella artikkelin loppuun, ettei leipäteksti katkea kesken kaiken. --Sblöbö (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 06.26 (EEST)
Mainitsin nyt pojan juoksuista artikkelissa, tosin lähteistä ei paljon selvinnyt. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 16.09 (EEST)

Osaisiko joku ajoittaa artikkelin pääkuvan? Se on ilmeisesti rajattu jostain EM-urheilijakortista vuodelta 1974 ja on julkaistu Italiassa. Virénillä on kuvassa samat verkkarit kuin Münchenin olympialaisissa. Mikä on taustalla näkyvä rakennus? --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 11.11 (EEST)

Artikkelissa on nyt kaksi vaihtoehtoista aikaa Virénin viimeisen kierroksen ajaksi Münchenin kympillä. Haikkolan kirjassa on joitain epätarkkuuksia, joten luottaisin ehkä Hannukseen enemmän, mutta joku voisi yrittää etsiä oikean tiedon jostain muualta, minä en tiedä mistä. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 22.48 (EEST)

Antisemitismi[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on nyt lupaava. Arvioinnissa sitä pidettiin sopivana ylemmillekin tasoille, joten tähdätään suositelluksi ja parannellaan tätä alkusyksyn aikana. Johdantoa ainakin pitäisi laajentaa. Miltä artikkeli rakenteeltaan ja painotuksiltaan näyttää? --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Aika järkevä ja johdonmukainen juttu vaikeasta aiheesta. Pari seikkaa tulee mieleen, kappaleessa 'Mahdollisia syitä' mainittua käsitettä 'kosminen paha' voisi avata hieman. Henry Fordin kirjankin voisi mainita, sillä se oli aikanaan laajasti ja kansainvälisesti julkaistu, natsit ottivat siitä kai yli 30 painosta ja Yhdysvalloissa sen sai kytkykauppana jos osti uuden Fordin. Jos lähdeteoksia kaivataan, niin yksi olisi rasismin aatehistoriaa käsittelevä Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon Kallonmittaajia ja skinejä. --Ukas (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 12.47 (EEST)
"Kosminen paha", "cosmic evil" saattaa olla jokin filosofinen tai uskonnollinen käsite. Ilmeisesti cosmic viittaa koko universumin laajuiseen, ei vain ihmisten pahuuteen. Vaihdoin sanan yleismaailmalliseksi, mutta jos joku tietää paremman käännöksen, voi vaihtaa. Henry Fordin kirja on mainittu ja linkitetty osiossa "Tunnettuja antisemitistisiä teoksia", ja Fordin kirjoitukset on mainittu artikkelissa toisaallakin. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 15.54 (EEST)
Joo, en huomannut eka luvulla fordeja, mutta niinpä ne onkin mainittu. Kosminen paha on tietysti itsenään olemassa oleva ja käytetty käsite, jolla saatetaan viitata filosofiassa esim. olemassaolosta käytävään taisteluun, joka alkaa eliömaailmassa jo solutasolla, ja kulminoituu ajatukseen "yhden voitto on aina toisen tappio". Uskonnollisissa yms. yhteyksissä se saattaa taas merkitä mitä tahansa hitihatia, johon sekoitetaan käsityksiä vaikkapa paholaisen olemassaolosta, sielunvaelluksista ja muiden planeettojen asukkaista. Lähteessä näytetään käytettävän sanaa kosminen ainakin kahdessa yhteydessä, "kosminen paha" ja "kosminen taistelu" uskontojen välillä. Ehkäpä tuo "yleismaailmallinen" on jopa lähteessä käytettyä termiä parempi ilmaisu asialle.--Ukas (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 13.17 (EEST)

Koli[muokkaa wikitekstiä]

Minkälaista kehitettävää tästä vielä lyötyisi. Laajentelin tärkeimpiä osioita eli geologiaa ja kulttuurihistoriaa ja poistin enemmän kansallispuistoon liittyviä asioita. Kielenhuoltoa ei ole tehty eikä johdantoa vielä kirjoitettu lopulliseen muotoonsa. Miltä muuten näyttää? SA on tavoitetaso. --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 15.52 (EEST)

Lyhythän tämä on. Kirjallisuudesta näyttäisi olevan käytetty 18:aa sivua; löytyisikö sieltä lisää käyttökelpoista materiaalia? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 16.26 (EEST)
Osiossa "eläimistö" on lueteltu joitain tuttuja lajeja. Eroaako Kolin eläimistö jollain tavalla muun Pohjois-Karjalan eläimistöstä? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)
Laajentelin vähän. Katsotaan, mitä muuta löytyy. Kirjallisuudessahan ei käsitellä pelkästään Kolin vaaraa, vaan toisen noista pääaihe on Kolin kansallispuisto ja toisen Kolin kylä. Luonnon käsittely onkin sinänsä haasteellista, että Kolin kansallispuisto on jonkin verran Kolin vaaraa laajempi. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.31 (EEST)
Tykkään. Muutin viherrauniaisen raunioiseksi, mutta onko metsäpahkamo sama kuin lehtopähkämö, vai mikä on sen tieteellinen nimi ? --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.25 (EEST)
Se se vaikuttaa olevan. Tuossa kirjassa ei ole merkitty tieteellistä nimeä, mutta Stachys sylvatica nimellä metsäpähkämö (ääkkösetön versio on oma kirjoitusvirheeni) löytyy muualta Koli-materiaalista. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 00.32 (EEST)
Sinistelin vähän linkkejä. Rupijäkälät ovat vähän oudossa seurassa, kun se on kasvutapa eikä taksonominen ryhmä. --Tappinen (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 09.13 (EEST)
Täytyy sanoa, että tämän artikkelin rajaaminen on hyvin vaikeaa. Järnefelt ei edes itse asiassa maalannut Kolilla vaan viereisellä Mäkrävaaralla. Kolin kansallispuiston alkuperäiseen ydinosaan kuuluvat siis vierekkäiset Ipatti, Koli ja Mäkrä. Pitäisköhän tähän artikkeliin tehdä oma osionsa "Kolin kansallismaisema", jossa mainitaan, että Kolivaaran lisäksi viereinen Mäkrä on tunnettu. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 10.13 (EEST)
Minä pelkään, että kun rajaa pois kansallispuiston, kylän ja Pohjois-Karjalalle tai vaaroille yhteisen luonnon, jäljelle jäävästä materiaalista ei löydy riittävästi kirjoitettavaa suositellun tasolle. Tämä vaarahan on kuitenkin pelkkä maankohouma. Muista maankohoumista ei taida olla edes hyvää artikkelia? Lupaavista tiedän Fujin ja Kilimanjaron. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 11.44 (EEST)
Artikkelissahan on jo nyt lähteenä kokonainen Kolia käsittelevä kirja, ja Kansallismaisemat-kirjaa (jossa tosin yhdestä kohteesta oli kai vain ehkä noin sivun verran juttua) ei ole vielä lainkaan käytetty. Tämähän ei ole mikä tahansa maankohouma, vaan yksi Suomen kansallismaisemista, johon liittyy suomen taiteen merkittäviä teoksia (vertaa esim. Haralanharju ja Kaukolanharju jne.) ja tämän lisäksi kansallispuisto luonnonarvojensa takia, ja kansallispuistoista ja niiden kohteistakin on yleensä runsaasti myös muuta aineistoa pelkästään luonnosta, vaikka tärkeimmät varmaan onkin koottu tuohon kirjaan. Kansallispuistoartoikkelihan taas käsittelee koko puiston aluetta, joka kai on laajempi, ja vastaavasti Kolin vaaralla kansallismaisemana on muitakin merkityksiä kuin luonnonarvot, etenkin tietysti kansallismaisema. Tämä erottaa sen selkeästi mistä tahansa muusta maankohoumasta. Nythän koko kansallismaisemastatusta ei oltu edes vielä kai mainittu.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.38 (EEST)
Ongelmahan tässä on se, että lähdeteokset puhuvat käytännössä päällekkäin kolmesta eri Kolista, on Koli-niminen vaara, Kolin kansallispuisto ja Kolin maisema-alue. Näistä maisema-alue on itse asiassa suurin alueena. Siihen kuuluu pitkälti myös Pielisen selkää, kun kansallispuistoon kuuluu vain muutamia saaria. Vaikka nimenomaan Koli(vaara) tunnetaan kansallismaisemana, esimerkiksi Järnefelt ei tosiaan maalannut ainakaan tunnetuinta teostaan Kolilla vaan Mäkrävaaralla, jossa he seikkailivat Inhan kanssa. --PtG (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.14 (EEST)
Ainakin on syytä käsitellä, tai sitähän on selostettukin jo joltain osiltaan, lisäsin maininnan kansallismaisemastatuksesta, mutta en ehdi nyt laajentaa tai muokata jäsentelyä sen sen enempää. Joka tapauksessahan Järnefelt osaltaan oli nostamassa Kolia huomion kohteeksi.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.38 (EEST)
Lisäsin tämän vielä myös luokkaan Luokka:Suomen kansallismaisemat.

Kolin nimestä kertova viitelinkki on vanhentunut. Lähde (ilm. joku yo-kokeen taustamateriaali) vaikuttaa myös vähän sattumanvaraiselta, varmaan tuo materiaali perustuu johonkin tai joihinkin varsinaisiin lähteisiin.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 23.48 (EEST)

Juu, minuakin epäilyttää vähän tuo nimiosio. Siihen pitäisi löytää kunnon lähde. Suomessa on useita Koli-nimisiä paikkoja ja se on myös sukunimi [1]. Uhrilahjojen ja puron kolinaan liittyvät selitykset eivät todennäköisesti pidä paikkaansa, vaan ne ovat tyypillisiä nimeen liitettyjä alkuperäselityksiä eli kansanetymologioita. Jos Koli-nimi on ollut kartoissa jo 1700-luvulla, eiköhän se ole ollut myös kansan käytössä. Se ei toki estä sitä, etteikö vaaralla olisi voinut olla toinenkin nimi tai etteikö Mustarinta olisi tarkoittanut esimerkiksi Ukko-Kolia. Vaaran nimi on kuitenkin todennäköisesti vanhempi kuin kylän, koska on uskottavampaa että kylä olisi nimetty noin näkyvän maamerkin mukaan kuin päinvastoin.--Tanár 15. elokuuta 2016 kello 23.34 (EEST)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on kerrottu lyhyesti paikannimestä sivulla 172. Lähteinä tiedoille mainitaan
  • Räsänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat. Etymologista nimistöntutkimusta (2003), sivu 224
  • Saloheimo, Veijo: Pohjois-Karjalan historia 2 (1976), sivu 111
  • HisKi, jolla viitataan Suomen Sukututkimusseuran tietokantaan ([2])
--Raksa123 (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)
Ehditkö referoida joko artikkeliin tai tänne tarkemmin itse sisältöä?--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 14.53 (EEST)

Pablo Picasso[muokkaa wikitekstiä]

Tästä merkittävästä taiteilijasta kertovan artikkelin soisi olevan laaja ja laadukas. Tavoitellaan hyvän tasoa, sillä kuvituksen vähäisyyden vuoksi suositellun taso on ehkä liikaa vaadittu, taideaiheesta kun on kysymys. Artikkelissa on nyt pääosat lähteenä käytetyistä kirjoista ja sivustoista, mutta mitä se vielä kaipaisi? Kielenhuollon voi tehdä arvioinnin loppuvaiheessa. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 11.57 (EEST)

Kolme kuvaa tuotantoaan jatkuvasti muuttaneen taiteilijan maalauksista ei kerro lukijalle tarpeeksi. Mutta kun tekijänoikeuslaki ehkäisee nykytaiteen esittelyn, ei kai sille mitään mahda.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.05 (EEST)
Meillä on nyt hyvät artikkelit taidemaalareista Joan Miró ja Andy Warhol, joissa myöskään ei ole varsinaisesti yhtään kuvaa maalauksista tästä samasta syystä. Ehkä hyvän tasolle kuvia ei tarvitse sitten olla. Tässä artikkelissa on kuitenkin kolme kuvaa Picasson maalauksista. Miten ne tekijänoikeussäännöt meillä menevät näiden kuvien suhteen? --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.36 (EEST)
Eihän tekijänoikeus mitenkään estä nykytaiteen esittelyä. Artikkelien kuvittamisen se niillä estää, mutta tieteellisenä kommentaarina kuvia saa käyttää. Eli itse tulkitsen asian niin, että kun maalauskuva on liitetty esimerkiksi kuvatekstin kautta tekstiin osana kommentaaria eli artikkelia, niin kuvan käyttö on täysin sallittua. Pelkästään kuvittamisen takia maalauskuvia ei saa käyttää. Sinänsä nykyiset artikkelin kuvat varmaan kelpaavat, erityisesti toi kuva Elämästä linkittää kuvan tekstiin. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 14.33 (EEST)

BMG[muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa artikkelin kieliasu ja lähteet pitäisi tarkistaa. --85.76.160.19 7. elokuuta 2016 kello 14.04 (EEST)

Oliko tuo kysymys vai vastaus ? Katsoithan ylhäältä ohjeen "Pyynnön tekeminen": "Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä." --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 08.37 (EEST)
Artikkeli näyttää konekäännökseltä. Ei vertaisarviointi ole oikea paikka tällaisten korjaamiseen. Tämä pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 12.19 (EEST)
Siihen eivät taida resurssit kenelläkään riittää? --85.76.20.12 8. elokuuta 2016 kello 12.22 (EEST)
Ihan vapaasti saa ottaa vertaisarvioinnista pois. --85.76.20.12 8. elokuuta 2016 kello 12.26 (EEST)
Sori jos vaikutin tarpeettoman tylyltä. Katsotaan mitä mieltä muut ovat. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.39 (EEST)
Törmäsin tähän sivuun, kun seuloin tuoreita muutoksia, ja otin kaikki konekäännökset pois. Jos joku innostuu niissä olevien lähteiden perusteella kirjoittamaan tekstin uudestaan, lähteet löytyvät kyllä artikkelin historiasta. En halunnut jättää lukukelvotonta tekstiä artikkeliin roikkumaan.--Tanár 13. elokuuta 2016 kello 15.27 (EEST)

Ihmisaivot[muokkaa wikitekstiä]

Tätä voisi yrittää kehittää hyvän tasolle. Artikkelissa on vielä aika monta turhan lyhyttä osiota. Mitä osioita tulisi laajentaa tai parantaa? Puuttuuko jotain oleellista? Kirjavinkkejä voi antaa, jos tiedossa on laadukas suomenkielinen teos aiheesta. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Noin äkkiseltään kapasiteetin ympärillä käydystä keskustelusta voisi olla jotain, vrt. vanha viidakon sanonta, että "ihminen käyttää vain [kertojasta riippuen] 5-10 prosenttia aivokapasiteetistaan." Tämä aikanaan suosittu väite ja mm. puheiden aloituslause elää vieläkin, vaikka se on todistettu myytiksi. --Ukas (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 05.02 (EEST)
Mainitsin nyt tuon myytin artikkelissa. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 20.46 (EEST)
Nopean selailun perusteella ihmettelen osioita "Tehtävät" ja "Toimintoja". Eikö nuo toiminnotkin ole käytännössä tehtäviä? --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 14.06 (EEST)
Ne ovat erillään lähinnä kai siksi, että lähteenä käytetyssä kirjassakin niistä puhutaan eri sivuilla. Ehkä ne voi yhdistää samaan osioonkin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)
En tiedä onko se ongelma, että osio "Osat" kävisi minkä tahansa nisäkkään aivoja käsittelevään artikkeliin. EDIT:siis melkein. Evoluutio-osuutta saisi laajentaa, siitä aiheesta olisi varmaan pääartikkeliksikin. Johdantoa pitäisi jotenkin kehittää, mutta jatkan kun taas kerkiän. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.50 (EEST)
Mut sen verran että kun käytetään sellaisia sanoja kuin etukommissuura, pitäisi makroskooppisesta rakenteesta olla selityksiä näille sanoille. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 11.21 (EEST)
Laajensin evoluutio-osuutta. Ehkä siihen voisi etsiä lisääkin tietoa ja tehdä taulukko kaikkien ihmislajien aivojen tilavuuksista. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Joku voisi auttaa kääntämällä joitain enkkuwikin artikkelissa ja commonsissa olevia hyödyllisiä kuvia suomeksi, jotta niitä voitaisiin liittää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuvatekstejä voinen osata kääntää, mutta en osaa teknisesti muuttaa kuvien sisällössä olevia englanninkielisiä termejä. Joudun myös pitämään wikilomia tässä lähiviikkoina. --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.41 (EEST)

Suomen luonto[muokkaa wikitekstiä]

Hankala aihe, osa Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 -projektia. Uusin jäsentelyn keväällä käyttäen nyt niitö moneen artikkeliin kaivattuja "päälähteitä". Omissa silmissäni tää alkaisi olla "valmis"; rajauksesta voisi kuitenkin keskustella. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 07.52 (EEST)

Ylimmän kuvan ainakin saisi vaihtaa, sillä siinähän on ilmakuva Saaristomerestä, ja saaret ja vesistöt on rajattu tämän artikkelin määritelmän ulkopuolelle. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 11.11 (EEST)
Jep, tuohon pitäisi varmaan rakentaa jonkinlainen mosaiikkikuva ? Kotimaamme koko kuva. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 12.25 (EEST)
Rakensin kuvan. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Voisiko tässä kirjoittaa myös Suomessa esiintyvistä vieraslajeista. Niillähän on suuri vaikutus Suomen luontoon. Niistä on juttua ainakin täällä, mutta lähteetöntä. Minulla on kirja Jättiputkesta citykaniin: vieraslajit Suomessa (Docendo, 2016), josta voisin tarvittaessa tuoda tietoa. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 17.57 (EEST)
Olisiko sopiva paikka kappaleen "Tila ja luonnonsuojelu" perässä ? --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.20 (EEST)
Vieraslajeista on varmaankin kaikkiaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirjan mukaan kaikista vieraslajeista vahingollisia on noin 160, hyödyllisiä muutama kymmenen, ja loput 400–800 ovat kai neutraaleja. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.52 (EEST)
Mielestäni tuo kasvilluus-osion vyöhykejako kuuluu ennemmin elinympäristökohtaan. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 20.06 (EEST)
Tarkoitatko elinympäristökohdalla luontotyyppejä ? En sotkisi näitä kahta, koska luontotyyppijako on Ympäristöhallinnon selkeästi määrittelemä, ja sen ajatus on että samaa tyyppiä, esimerkiksi soita, esiintyy maan eri osissa, kun taas kasvivyöhykkeet ovat alueellinen jako. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)
Kauppasieniksi on hyväksytty lajeja joo, mutta koko asetus on kumottu. Nykyään on vain Eviran suosituksia. Mitenkähän tuo olisi luontevinta esittää? --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 08.27 (EEST)
Osiossa "Tila ja luonnonsuojelu" lukee, että "Suomen luontotyypeistä puolet on uhanalaisia" ja sitten kerrotaan lisää tästä uhanalaisuudesta. Mutta mikä Suomen luontoa uhkaa? Artikkelista on nähdäkseni jätetty kokonaan pois kuvaus ihmisen toiminnan vahingollisuudesta Suomen luonnolle, ja ihminen kuvataan tässä vain luonnon suojelijana. Artikkelissa ei esimerkiksi mainita kertaakaan sanoja "saasteet", "hakkuut", "metsästys" tai "ilmastonmuutos", eikä esimerkiksi ojituksen vaikutuksista kerrota. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.34 (EEST)
Juu. Minun kouluaikanani opetettiin että Suomen luonnon suurin uhka on soistuminen. Toivottavasti kukaan ei enää pääse tulkitsemaan tätä niin. --Höyhens (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 00.30 (EEST)
Laajensin tuota alkuperäisen SYKE raportin johtopäätöksillä. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.25 (EEST)
Pitäisikö tähän lisätä myös Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020 ? --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Eihän mainintaan estettä ole, mutta tiukkaa lakitekstiä ei varmaan kannata paljon viljellä. --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.53 (EEST)
Kasveista on kirjoitettu aika vähän verrattuna eläimiä koskevaan osioon. Luonnonsuojeluun voisi lisätä tiedon kuinka monta prosenttia Suomen maapinta-alasta ja vesipinta-alasta on suojelualuetta. Artikkelissa voisi kuvata mitä yhteistä Suomen luonnolla on naapurimaiden kanssa ja mitkä ovat Suomen luonnon erityispiirteitä, jos niitä on. Missä artikkelissa kuuluu kuvata Suomen luonnon kehitys jääkauden jälkeen, kuten missä järjestyksessä puulajit tänne saapuivat ja mitkä lajit (kuten lehtikuusi) eivät ole ehtineet vielä palata. Muita kuin luonnonvaraisia tuotantoeläimiä koskeva kohta osiosta Nisäkkäät kuuluu artikkeliin Suomen maatalous. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.55 (EEST)
Siirsin tuotantoeläimet ja lisäsin pinta-alaosuuden; muutkin kommentit ovat hyviä mutta toteutus riippuu lähteiden löytymisestä. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)
Mietin kasvien jaottelua. Puut/ruohovartiset/jäkälät/sammalet/levät ? Löysin luettelon yleisimmistä yleisyysjärjestyksessä; sekundäärilähde ei ole paras mahdollinen mutta sen takana on asiaa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)
Puuvartiset/ruohovartiset on elomuotojako, muut (paitsi tarkkaan ottaen kai jäkälät) ovat taksonomisia yksiköitä. Näitä ei varmaan voi rinnastaa toisiinsa, vaikka ehä voidaankin sanoa että Suomessa esiintyvistä putkilokasveista (tai oikeastaan siemewnkasveista, koska sanikkais-, korte- ja liekopuita ei enää ole kai ainakaan Suomessa) niin ja niin moni on puita ja pensaita ja niin moni ruohoja jne. Mutta tämä on vain ilmaisutapatekninen asia. --Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.09 (EEST)
Kasvien leviäminen jääkauden jälkeen on aika spesifiä juttua, keskeistä on ylipäätään jääkauden vaikutus sekä maa- että kallioperään ja kaikkeen elävään luontoon, jonka voinee tässä mainita lyhyesti. Erot ja yhtäläisyydet naapurimaihin on varmaan myös hyvä mainita. Itä-länsi -suuunnassa suurin ero on ilmastossa aksellilla mereisyys - mantereisuus, ja myös maa- ja kallioperässä sekä topografiassa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä mentäessä sekä itään, länteen että etelään ja myös pohjoiseen. Nämä erot näkyvät sitten elävässä luonnossa. Lähteitä näistä löytyy uskoakseni hyvin, jos vain ehtii kaivaa.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Löysin arvovaltaisen lähteen josta poimin syitä miksi suomen luonto on ainutlaatuinen; pitäisikö kirjoittaa myös miten se poikkeaa muista maista ? Sama lähde tarjoaa jotain siihenkin. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.05 (EEST)
Heh (hymiö), en osaa tuosta ilman konkretiaa oikein hahmottaa mitä "miksi" ja "miten" tuossa voisivat olla.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)
Tai niin, ilmasto, vuorten poimutukset ja kuluminen, jääkausi, maa- ja kallioperä yllä ja tästä kivilajit ja maaperä ja topografia Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Venäjällä, ja ilmaston vaikutusten ilmeneminen elävässä luonnossa jne.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.17 (EEST)
Juuri näin. En ole sanonut mitään elävästä luonnosta. Menee helposti yksityiskohtien luettelointiin, jos kerrotaan, että pohjoisen sijainnin takia meillä on yhtä valoisaa kuin Grönlannissa, mutta alavan maaston, ilma- ja merivirtausten takia paljon lämpimämpää, ja siksi muuttolinnut tulevat tänne missä ne voivat syöttää poikasiaan 24h vuorokaudessa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)

Bridge[muokkaa wikitekstiä]

Mitä pitäisi parantaa että artikkelista voisi tulla suositeltu?--Patamaski (keskustelu) 1. elokuuta 2016 kello 21.55 (EEST)

Teknistä puolta: lähdeviitteet 2-5 ovat epämääräiset (kirjoja, lehtiartikkeleita ?), kaikille asioille ei ole mainittu lähdettä, ulkoiset linkit pois tekstin seasta, viitteet mallineisiin. Sisältöä: varmaan muitakin turnauksia on kuin tuo Hangon viikko ? Artikkelista shakki voi saada ajatuksia, mitä muuta voisi laajentaa. Olisiko syytä sanoa jotain bridgen ja pokerin suhteesta ? Säännöt on minun mielestäni selitetty turhan yksityiskohtaisesti, mutta joku muu voisi ottaa kantaa, olisiko tässä pääartikkelin paikka. --Tappinen (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 11.51 (EEST)
Lisäsin lähteitä, poistin lähdeviitteet 2-5 -> korvasin uusilla ja poistin ulkoisia linkkejä.--Patamaski (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 13.38 (EEST)
Lisäsin osion Kilpailut, jossa kerrotaan muistakin turnauksista.--Patamaski (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 20.10 (EEST)
Tuota.. säännöt on enemmän kilpailusääntöjä rikkomuksiin yms. Ei tässä taideta mainita edes maapakosta, laistomahdollisuus taisi olla. Tarjousjärjestelmistä esim. Culbertson-Gorenilla on historiallista arvoa. Sitten kuuluisista turnauksista ja pelaajista pitäisi olla jotain. Jopa ehkä historiallisesti tunnetuista peleistä, jos niitä on. Luettelo bridgenpelaajista on näköjään valitettavasti jouduttu poistamaan, mutta jos tarvitset sitä tähän käyttöön, sen voi palauttaa esimerkiksi alasivunasi. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 23.51 (EEST)
Säännöt myös wikipediaan ehkä vähän yksinkertaisemmin--Patamaski (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 16.36 (EEST)
Osaisiko joku muu laittaa lähteet jotenkin selkeämmin, kun itsellä vähän hankaluuksia?--Patamaski (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 16.43 (EEST)
Joo, älä ujostele. Tee vaan rohkeasti sitä mitä osaat ja opetella saa lisää. Arvostamme työtäsi, uskallan sanoa muun wikiyhteisön puolesta. --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 22.17 (EEST)
Näytät käyttävän verkkoviitteitä, joten voit käyttää esim. mallinetta Verkkoviite. Esimerkiksi tuon Visti-viitteesi voit täyttää sivulta löytyvien tietojen pohjalta seuraavasti: <ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.pagat.com/whist/whist.html | nimeke = Whist | tekijä = John McLeod | julkaisu = pagat.com | ajankohta = 20.12.2014 | julkaisija = John McLeod | viitattu = 5.8.2016 }}</ref>. --Ukas (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 10.30 (EEST)
Viitteiden tekninen muotoilu ei nyt riitä, sillä monessa niputetussa viitteessä linkki vie laajan sivuston etusivulle (esim. Encyclopedia Britannica, Bridgewiki). Oliis hyvä jos vielä löydät millä sivuston sivulla missäkin kohdassa viitatusta asiasta puhutaan. Täsmensin toisen Britannica-viitteen. --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.21 (EEST)
Laadukkaaksi valitulta artikkelilta vaaditaan esimerkiksi se, että koko artikkeli on kirjoitettu viitteissä mainittujen lähteiden pohjalta. Vertaisarvioinnissa lähteiden sisältö tarkistetaan, jotta artikkeli vastaisi tarkkaan lähteissä kerrottuja asioita. Jos artikkelissa on omasta päästä kirjoitettuja asioita, ne pitää poistaa ja kirjoittaa uusiksi jonkin luotettavan lähteen pohjalta. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)
Katsoin ensimmäistä viitettä, joka oli "korttipeliopas"-sivusto. Hain sieltä Bridge- ja skruuvi-alasivut, viitettä edeltäviä väitteitä ei löytynyt ko. sivustolta. --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 19.28 (EEST)
Olisiko syytä sanoa jotain bridgen ja pokerin suhteesta ?- lisäsin kohdan Tuurin osuus--Patamaski (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 22.20 (EEST)
En osaa vastustaa, mutta miksi juuri bridgen ja pokerin? Mainittakoon, että lisäyksesi koskee kilpailubridgeä ainakin perustelun osalta. Jos pokerissa pelataan vastaavanlaista joukkuepeliä samoilla jaoilla, voittaa siinäkin hyvillä korteilla yleensä aina so. tuurin osuus ei olekaan niin suuri. --Höyhens (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 22.38 (EEST)
Yksittäisten korttipelien vertailun voi tosiaan tehdä artikkelissa korttipeli. Vertailua voi tietysti tehdä niihin peleihin, joista bridge syntyi, tai jotka ovat siitä syntyneet. Tässä artikkelissa voi kertoa bridgen ominaispiirteistä. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.55 (EEST)
Mainitsin pokerin siksi että mun silmissäni se on nykyisin kuuluisin verkkoon siirtynyt korttipeli, jossa on ammattilaisia ja turnauksia jne. ja ajattelin että olisi kiinnostavaa verrata pelaajamääriä, rahamääriä, historian pituutta, ... Mutta ehkä ei sitten. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 12.28 (EEST)
Tai kai se vertailu voisi kuulua tuon bridge internetissä -osion alle. Tuo tuurin osuus on jonkun selväjärkisen mielestäni laskettava, itse en enää pärjää kunnolla todennäköisyyslaskennassa. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 13.23 (EEST)
Huijauksista ei näyttänyt olevan vielä mitään mainitaa. Eikös tässä lähivuosina paljastunut joku huippupelaaja huijariksi? --Jannex (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 08.12 (EEST)
Kerro lisää! --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Myyrmannin räjähdys[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on ollut jo kaksi kertaa lupaava artikkeli -ehdotuksessa. Kuten artikkelin keskustelusivulla ollaan todettu ensiksi pitäisi saada viitteet kuntoon. --Patu98 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 18.40 (EEST)

Lähteitä tosiaan pitäisi olla enemmän. Nyt on pitkiä pätkiä tekstiä ilman viitteitä. Syntyy myös vaikutelma, että spekulaatiot teon motiiveista eivät ole peräisin lähteistä vaan kirjoittajan omia arvioita. Esimerkiksi Vahingonteko-kappaleen perässä on kyllä viite, mutta se ei käsittele pommi-iskua vaan on yleistä infoa räjähteiden ominaisuuksista, jolla sitten perustellaan, että tavoitteena ei välttämättä ollut ihmisten tappaminen, koska hauleilla voi ihmisten lisäksi tuhota myös kiinteää omaisuutta. Kyseinen PDF on muuten kymmeniä sivuja pitkä, joten jos sitä ylipäänsä on tarpeellista käyttää lähteenä, olisi hyvä, jos viitteessä annettaisiin sivunumero. --Miihkali (artikuloi) 25. heinäkuuta 2016 kello 18.51 (EEST)
Viitteistyksessä on edelleen pahoja puutteita, tuo koko aikajana on esimerkiksi täysin viitteetön. Mielestäni asioita käsitellään myös paikoitellen turhan luettelomaisesti. Tuo aikajana pitäisi esim. muuttaa leipätekstimäisemmäksi kerronnaksi. --Msaynevirta (k · m) 28. heinäkuuta 2016 kello 12.59 (EEST)
Samalla kannalla, ei noin paljon tarvita kellonaikoja tietosanakirja-artikkelissa. --Ukas (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 10.08 (EEST)

Tämänkaltaisesta turhasta rikoksesta kirjoitetun tietosanakirja-artikkelin pitäisi olla lyhyt, muutaman kappaleen mittainen, asiallinen kuvaus. Tällainen innokas yksityiskohtaisuus Gerdtin elämäntarinoineen on tirkistelyä, eikä mielestäni koskaan laadukasta vaikka olisi kuinka lähteistettyä. --Savir (keskustelu) 1. elokuuta 2016 kello 19.01 (EEST)

Artikkelille olisi hyvä tehdä kielenhuolto. --raid5 (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 18.31 (EEST)
Minusta kans tässä on sellaista kotiolojuttua joka ei kuulu tietosanakirjaan enkä kannata tällaisenaan lupaavaksikaan, ehkä saan aikaiseksi poistaa turhan, ehkä en, jossain on (maku)raja. --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 01.53 (EEST)

The Kinks[muokkaa wikitekstiä]

Olen tätä tässä laajennellut. Rupeaisikohan pikkuhiljaa olemaan siinä kunnossa, että kehtaa laittaa HA- tai SA-äänestykseen? Päivitän vielä verkkoviitteitä ja sinistän punaisia linkkejä. Niin, ja onko tuo jonkun lisäämä Esiintymiset Suomessa -lista tarpeellinen? --Sblöbö (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 09.23 (EEST)

Yhtyeen nimestä saisi mielestäni kertoa vielä hiukan enemmän kuin vain "yhtyeestä tuli The Kinks". Nimi on oikeastaan aika tärkeä osa yhtyettä, ja esimerkiksi Beatles- ja Rolling Stones -artikkeleissa nimenvalinnasta on kerrottu laajemmin. --Savir (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 09.40 (EEST)
Historiaosio on suositellun tasoa, suositeltua ajatellen loppupuolen yhtyettä ja sen merkitystä luonnehtivia osioita voisi laajentaa, sekä sinistää albumit ja yhtyeen jäsenet. Yksi lause on vähän outo; "Vuonna 1984 yhtyettä vaivasivat henkilökohtaiset ristiriidat." Henkilökohtainen viittaa erityisesti henkilöön kohdistuvaan asiaan, toimisiko "yhtyettä vaivasivat sisäiset ristiriidat" tilalla paremmin? --Ukas (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 14.55 (EEST)
Jäin pohtimaan, mitä Dave Daviesin lainauksen kohta "...erityisesti sellaisille rakastavaisille, jotka ovat eksyneet" on alkukielellä englanniksi (Kink, s. 269) ja mitä hän sillä tarkoitti? --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 09.20 (EEST)
"It is simple, sad, poignant music for lovers, and especially lovers who are lost." Hukassa elämässään? --Sblöbö (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 11.28 (EEST)
"Lost lovers" tarkoittaa myös menetettyjä rakkauksia, eronneita rakastavaisia (sanakirjassa). Kumpaakohan hän tarkoitti? --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 22.26 (EEST)
Kielenhuoltoa hieman tarvisi. Tällaiset kohdat osuivat silmään parista ensimmäisestä osiosta. 1) "Pian Ray Davies luopui omista urasuunnitelmistaan ja päätti suunnata kaiken tarmonsa ja lahjakkuutensa omaan yhtyeeseensä, opiskellen samalla Croydonin taidekoulussa." Mitä tämä tarkoittaa? Ray luopui mistä urasuunnitelmista, opiskeli kuitenkin taidekoulussa. 2) Kolmannessa kappaleessa viitataan The Ravensiin, mutta vasta seuraavassa kappaleessa sanotaan, että nimi vaihdettiin Ravensiksi. Sen takia tämä "eikä aiemmin pelkkiä lainakappaleita esittänyt The Ravens ollut poikkeus" menee vähän ohi, lukija ei pysty ymmärtämään, että mikä on tämä The Ravens, johon viitataan. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 17.09 (EEST)

Olen yrittänyt kehittää artikkelia toivomusten mukaan, ja lisäsin esim. bändin nimen taustoista lisää juttua. Ongelmana on se, että minulla ei ole mitään hajua, mitä tuolla sanalla kink tässä tapauksessa tarkoitetaan. Sanakirjat antavat lukuisia vaihtoehtoja, eikä mikään kuulosta järkevältä. Jotain slangia mahdollisesti. Jos joku tietää mitä tarkoitetaan vaikkapa termillä "kinky leather jackets", niin olisi kiva kuulla. edit: Yksi selkeä puute artikkelissa on kokonaismyyntimäärän puuttuminen. Joku Answers.com kertoi, että luku on yli 30 miljoonaa. Hyvinkin mahdollista, mutta lähde ei ole kovinkaan uskottava. --Sblöbö (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 01.37 (EEST)

Sanakirjan mukaan yksi kinkyn merkitys on 'omituinen', 'hyvin epätavallinen' (outlandish, far-out). Ehkä siihen aikaan jotkut saattoivat kuvailla erikoisia nahkavaatteita sillä nimellä. --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 11.15 (EEST)
Kinky, 3. Slang. marked by unconventional sexual preferences or behavior, as fetishism, sadomasochism, or the like. (http://www.dictionary.com/browse/kinky?s=t) Eli viittaa seksuaalisiin fetisseihin yms. Ilmeisesti bändin nimi on viittaus mainitsemaani käännökseen tai 'tavanomaisempaan' outouteen.. En-wikissä on jotain spekulointia tuosta. --Seeggesup? 5. heinäkuuta 2016 kello 01.55 (EEST)

Joitain huomioita vielä. Johdantoon ei ole käytäntönä laittaa viitteitä, sillä johdanto on tiivistelmä artikkelissa mainituista ja lähteistetyistä asioista. Onko levyjen kokonaismyynnistä tarkempaa tietoa kuin "myi miljoonia levyjä"? Mistä tiedämme, että yhdessä kuvassa on "paikallinen asukas"? Commonsissa lukee vain "tuntematon". Kirjallisuutta-osio kuuluu lähteiden jälkeen. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 13.30 (EEST)

Aloin nyt kielenhuoltoon. Sellainen tuli mieleeni, että artikkelissa käytetään enimmäkseen muotoa The Kinks, mutta välillä puhutaan vain Kinksistä. Periaatteessa yhtyeen nimeen toki kuuluu The, kuten monen muunkin yhtyeen, mutta käytännössä suomenkielisessä tekstissä sitä ei läheskään aina käytetä. (Samalla tavalla esimerkiksi Beatlesista ja Rolling Stonesista jätetään helposti The pois.) En löytänyt ainakaan Kielitoimiston sivuilta ohjetta asiasta. Sitten selasin Helsingin Sanomien verkkosivustoa (45 osumaa), josta löytyi sekä The Kinks että Kinks -mainintoja, edellisiä tosin selvästi enemmän. Olisiko syytä kuitenkin pyrkiä yhdenmukaisuuteen tässä asiassa? --Tanár 20. elokuuta 2016 kello 22.59 (EEST)

Jos on pakko valita jompikumpi, niin sanoisin, että The Kinks, koska se on kuitenkin yhtyeen virallinen nimi. Toisaalta, pelkkä Kinks sopii suomalaiseen suuhun sujuvammin, koska siitä puuttuu vieraskielinen artikkeli. Samalla Kinks on kuitenkin epävirallisempi ja puhekielimäisempi, ja siten aavistuksen kehnompi tietosanakirjassa käytettäväksi. --Sblöbö (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 07.17 (EEST)
Kinks-nimen kirjoittaminen artikkelilla tai ilman saisi perustua virallisen suosituksen puuttuessa laadukkaimman suomenkielisen musiikkikirjallisuuden käytäntöön, mikä se sitten onkin, mielellään ei englannista käännettyyn. Minulla on vain yksi kirja, jossa Kinks mainitaan (Terra Cognitan Musiikki ja aivot), ja siinä se on ilman artikkelia. Tässä suhteessa muuten on bändikohtaista vaihtelua, esim. Carpenters kirjoitti itse nimensä aina ilman artikkelia. --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 11.08 (EEST)
Jake Nyman näyttää käyttävän systemaattisesti pelkkää Kinksiä ainakin tässä jutussa. Mutta mitä nyt muuten selailin Soundin arkistoja, enimmäkseen siellä on The Kinks.--Tanár 22. elokuuta 2016 kello 13.59 (EEST)
Artikkelin lähdepohja on suositelluksi artikkeliksi hiukan vaatimaton. Artikkeli perustuu lähinnä Peter Doggettiin kirjoittamaan lyhyeen kirjaseen, joka tulee kai jonkin levyboksin mukana (mikä on se "Picture Book"?), sekä muutamaan Jake Nymanin kirjojen sivuun. Itse en pidä Nymanin kirjoja kaikkein luotettavimpina lähteinä, mutta en enää muista miksi. Suomen kirjastoissa on saatavilla esim. Rob Jovanovicin God save The Kinks : a biography (2013), onkohan se hyvämaineinen? --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 09.52 (EEST)

Andrei Tšikatilo[muokkaa wikitekstiä]

Oliskohan tästä jo jonain päivänä suositelluks tai peräti hyväksi artikkeliksi? --Styroks (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.59 (EEST)

Mitähän nämä lähteet ovat? Päälähteistä The Crime Library ei toimi enää ja Criminal Minds on Wiki-alusta, jossa on käytetty lähteenä mm. englanninkieistä Wikipediaa (eli ei sovellu lähteeksi). Lisäksi tuolla on monia viittauksia kahteen kirjaan, joita ei ole merkitty lähdeluetteloon. Paikoin on tyyli on viihteellistä rikosreportaaria: ensin kerrotaan hieman draamaattisisesti tapahtumista ja kertomus huipennutaan kertomalla, että tämä mies oli Tšikatilo – tällainen ei ole tietosanakirjatyyliä. --PtG (keskustelu) 9. kesäkuuta 2016 kello 18.54 (EEST)
Viitteistyksen ja lähdeluettelon pohjalta on vaikea nähdä, miten tämä artikkeli on tehty. Artikkelissa oli pitkään käännös-malline. Ilmeisesti viitteet on kopioitu enkkuwikistä, niissähän on englanninkieliset muotoilutkin? Artikkelia pitäisi parantaa hankkimalla jokin laadukas lähde ja kirjoittamalla artikkeli sen pohjalta. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 07.30 (EEST)
Savirin kannalla, laadukkaita lähteitä ja artikkeli uusiksi. Tällä hetkellä on joitakin kelpaamattomia väittämiä. "Hän syytti myös 1930-luvun nälänhätää. Merkille pantavaa oli kuitenkin, että Tšikatilo oli syntynyt vuonna 1936, kolme vuotta nälkävuosien 1932–1933 päättymisen jälkeen." Mitä tässä pitäisi pistää merkille? Tšikatilo oli epäilemättä sekopää, joka lausui monia kummallisia asioita, mutta esimerkiksi väittämä, että maa, jossa oli kuollut miljoonia nälkään ja esiintynyt kannibalismia, oli muuttunut muutaman vuoden sisällä jotenkin onnelliseksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi, on itse asiassa asteen verran kummallisempi. Nälänhädän vaikutuksista kansakunnan yhteiseen psykologiaan, ja sen kokeneiden yksilöiden psyykkiseen terveyteen ja heidän lastensa psyykkiseen terveyteen on tehty useita tutkimuksia, eikä niistä yhdessäkään esitetä, että asia korjaantuu muutaman vuoden sisään. Aihetta sivuten: taitaa alkaa olla jo historiallisesti kestämätöntä, että vuosien 1932-33 nälänhätä esitetään vain vahinkona, joka tapahtui maatalouden kollektivisoinnin yhteydessä. Monet itsenäiset maat ja valtioyhteisöt mukaanluettuna EU ovat jo tunnustaneet tämän nälänhädän hallinnollisesti suunnitelluksi ja toteutetuksi kansanmurhaksi ja/tai rikokseksi Ukrainaa kohtaan - olipa samaa mieltä eli ei, niin artikkelin kuvaus nälänhädän syystä on jo niin voimakkaasti kyseenalaistettu, ettei sitä voi enää esittää sellaisenaan. --Ukas (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 14.20 (EEST)
Nälänhätä on varma mutta kai siitä on edeleen kaksi näkökantaa eli oliko se tarkoituksellinen vai törkeästä taitamattomuudesta johtuva. Ei kai se sinänsä tähän artikkeliin vaikuta. --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 09.29 (EEST)
Ei liittyisi, ellei tässä annettaisi vain yhden näkökannan tarkkaa kuvausta syystä. Mitä tuossa jatinassani lähinnä ajoin takaa on se, että nälänhädän/holodomorin syyksi ei pysty enää ilmoittamaan vain toista olemassaolevaa näkökantaa toisesta irrallaan, sillä molemmilla on nykyään vahvasti establisoitunut kannattajakuntansa. Voi joko antaa tasavertaisesti kuvauksen molemmista näkökannoista, tai jättää syyn käsittely niin vähälle, ettei siitä näy kumpikaan näkökanta.--Ukas (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.00 (EEST)

Elokuvavuosi 2016[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvavuosi-artikkeleihin pitäisi saada jonkinlainen ohje siitä, että mitä elokuvia niihin listataan ja millä ensi-iltapäivämäärällä. Tästä käytiin dialogia viime vuoden artikkelin puolella, mutta keskustelu jäi kesken. Pyydänkin siis apua näiden (varsinkin 2015 ja 2016) artikkelien selkeyttämisessä, sillä nyt elokuvia on listattu milloin milläkin ensi-iltapäivällä. --URunICon 15. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Kai tärkeimmät elokuvapalkintotapahtumat pitäisi tapahtumat-osiossa mainita ainakin lyhyesti, vaikka niissä edellisvuoden elokuvia palkittiinkin. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EEST)
Eikö olisi parempi pitää ne sen vuoden artikkelissa, joiden elokuvia palkitaan? Esim. vuodessa 2015 on lueteltu vuoden 2016 alussa järjestetyt palkinnot ja vuodessa 2016 tulee olemaan vuoden 2017 alussa järjestetyt gaalat jne. --URunICon 31. maaliskuuta 2016 kello 15.57 (EEST)
Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma, ja johdannossahan sanotaan että tämä artikkeli käsittelee "elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia". Myös enkkuwikin artikkelissa on elokuvatapahtumien kalenteri palkintogaaloineen. Eikä niissä gaaloissa vain edellisen vuoden elokuvia palkita, vaan myös esim. elämäntyöstä koko uran ajalta. Lisäksi niissä tapahtuu muutakin kuin palkintojen jakamista. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.03 (EEST)
Savirin linjoilla, elokuvavuoteen 2016 kuuluvat vuoden aikana järjestetyt tapahtumat. Tuon artikkelin tarkoituksena on kuitenkin kertoa elokuva-alan tapahtumista vuonna 2016, jollainen Oscar-gaala 2016 on. --PtG (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.07 (EEST)
Kun sanotaan että "Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma", sitä pitäisi tarkentaa jollakin määreellä, jos sellaisen väitteen lisää artikkeliin. Esimerkiksi kenen näkökulmasta. Monet harrastajat tuhahtavat oscareille, ja ehkä pikemminkin karttavat jos elokuva mainitaan monella oscarilla palkituksi. Kaupallisesti se tietysti painaa, mutta parhaat elokuvat eivät koskaan saa oscareita. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.00 (EEST)

Saataisiinko tästä jotain keskustelua aikaiseksi siitä, että mitä leffoja ja millä ensi-illalla niitä ruvetaan listaamaan? Mainitaanko esim. suomalaiset elokuvat yhdessä isojen jenkkileffojen kanssa vai erikseen? Entä listataanko vain ne, jotka ovat päässeet Suomeen levitykseen vai muutkin? --URunICon 19. huhtikuuta 2016 kello 18.33 (EEST)

Voisiko artikkelissa luetella muitakin kuin amerikkalaisia ja suomalaisia elokuvia? --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.31 (EEST)
Jos artikkelissa lueteltaisiin vain ne elokuvat, jotka nähdään Suomen elokuvateattereissa, artikkeli pitäisi nimetä sen mukaisesti, esim. Elokuvavuosi 2016 Suomessa tms. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.35 (EEST)