Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:V)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    Täydennä riville artikkelin nimi, äänestyksen päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Suomen itsenäistyminen[muokkaa wikitekstiä]

Lupaava-keskustelussa tuli niin paljon rajauskeskustelua ja laajennusehdotuksia, että tuon nyt tänne. Näin laajana voisi mielestäni mennä vaikka hyväksi ? --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 10.11 (EEST)

Toinen teollinen vallankumous[muokkaa wikitekstiä]

Teollisen vallankumouksen jatko-osa olisi kommentointikunnossa. Olen ollut aikalailla yhden lähteen varassa, mutta ymmärtääkseni Schönin kirjaa arvostetaan. Vilkapi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Taitaa olla hieman vaikea pala, kun ei tule kommentteja, joten avataan hieman aihetta. Kun 1700-luvun puolessa välissä alkanut teollinen vallankumous laittoi ensimmäisen sadan vuoden aikana "lumipallon vyörymään" Englannissa, niin toisessa teollisessa vallankumouksessa seuraavan sadan vuoden aikana muodostui "lumivyörynä" teollinen yhteiskunta suunnilleen nykyisessä muodossa kattaen Länsi-Euroopan, pohjois-Amerikan ja Japanin. Tässä artikkelissa kuvataan esimerkiksi Yhdysvaltain teollistuminen laajemmin kuin varsinaisessa pääartikkelissa, jossa on myös aikalailla eri näkökulma. Näiden osioiden yhdistäminen voisi olla hyvä asia. Mahdollisesti myös vastateollistuneiden maiden voimantunnossaan tekemä siirtomaiden kaappaus sekä muun maailman alistaminen ja jako voisi olla artikkelin lopussa seurauksena teollistumisesta.Vilkapi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 21.37 (EEST)
Mielenkiintoinen aihe ja artikkeli. Aika paljon pieniä kirjoitusvirheitä. Cotton gin linkki saisi olla sininen. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 19.30 (EEST)

Suomen puolustusvoimat[muokkaa wikitekstiä]

Kiivastakin keskustelua herättänyt artikkeli, jota on viime aikoina lähteistetty pieteetillä. Olisko jonaikin päivänä ainesta hyväksi ? --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 21.58 (EEST)

Kritiikki-osio on hajanainen enkä näe sitä nykymuodossaan kovin tarpeellisena artikkelille, mutta tästä oli eriäviä näkemyksiä. --Thi (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.01 (EEST)
Minäkin näen tuon kritiikkiosion aika turhana puolustusvoimien artikkelissa. Esimerkiksi en-wikin Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimia käsittelevät artikkelit eivät sisällä minkäänlaista erillistä kritiikkiosiota. Tässä tullaan taas siihen, kuinka paljon vähemmistönäkökannoille tulee antaa näkyvyyttä. Tuosta osiosta paistaa vahvasti läpi aseistakieltäytyjäpiirien ja asevelvollisuutta vastustavien näkökanta, mikä on kuitenkin aika pienen vähemmistön kannattama. Eihän Maa-artikkelissakaan esitellä vähemmistöä edustavan Flat Earth Societyn mielipiteitä. --Msaynevirta (k · m) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.35 (EEST)
Relevanttia ja lähteistettyä kritiikkiä ei ole syytä poistaa. Taloustieteilijöiden ja kansanedustajan näkemykset ovat merkityksellisiä. --Roopeluhtala (keskustelu) 21. huhtikuuta 2016 kello 23.57 (EEST)
Käyttäjä Msaynevirta on sitä mieltä, että Kritiikki ja Maanpuolustuskyky & tahto -kappaleet eivät kuulu artikkeliin, sillä ne edustavat hänen mielestään marginaalinäkökantoja. Taloustieteilijöiden, kansanedustajan, Maanpuolustuskorkeakoulun professorin ja Ruotsin puolustusvoimien komentajan näkemykset eivät kuitenkaan edusta marginaalia. Wikipedian NPOV-ohjeen [1] mukaan näkemykset kuuluvat artikkeliin, jos niitä edustaa vähintään merkittävä vähemmistö josta on mahdollista nimetä näkyviä tukijoita: "If a viewpoint is held by a significant minority, then it should be easy to name prominent adherents". Koska kappaleissa esitetyille näkemyksille löytyy näkyviä ja asiantuntevia tukijoita, kyseessä on vähintään merkittävä vähemmistö eikä Flat Earth Societyyn verrattava hyvin pieni/merkityksetön vähemmistö. Mielestäni kyseiset kappaleet siis kuuluvat artikkeliin. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 00.19 (EEST)
Asevelvollisuutta koskeva kritiikki ei oikein kuulu tähän artikkeliin. --Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.18 (EEST)
Kyseessä ei ole asevelvollisuutta koskeva kritiikki, vaan Puolustusvoimia koskeva kritiikki. Puolustusvoimien kritisoiminen jonkun agendan ajamisesta, oli kyseessä sitten asevelvollisuuden säilyttäminen tai joku muu agenda, on nimenomaan Puolustusvoimien kritiikkiä. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.46 (EEST)
Olen samaa miletä Roopeluhtalan kanssa siitä että lähteistetylle krittikille on sijaa artikkeleissa, mutta samaa mieltä myös Htm:n kanssa siitä, että esitetty kritiikki ei ainakaan kaikilta osin koske Suomen puolustusvoimia, vaan ehkä enneminkin Suomen puolustuspoliittista linjaa. Pitäisikö tehdä pääartikkeli "Suomen puolustuspolitiikka" ? --Tappinen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.50 (EEST)
Tappinen, tarkennatko mikä osa kritiikistä ei koske Puolustusvoimia? --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 07.55 (EEST)
Maanpuolustuskurssi on jotain jonka PV järjestää mutta ei omasta aloitteestaan, ja sama kritiikki on jo sen omassa artikkelissa. Toisaalta tässä artikkelissa voisi olla tämä jos ei ole liian resentistä. EDIT Täsmennän vielä että Tiainen kritisoi sitä että maanpuolustuskursseja järjestetään ylipäänsä, ei niinkään sitä miten PV sen tekee ylhäältä annetuissa raameissa. Ja sama koskee vähän tuota asevelvollisuusasiaa, PV osallistuu keskusteluun mutta joku muu toivottavasti päättää, miten Suomen puolusttus hoidetaan. Jos olisi se puolustuspolitiikka-artikkeli, molemmat kannat voisi esittää siellä. Käviskö tällainen ? --Tappinen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 08.00 (EEST)
Eikö Tianen kritisoi enemmänkin maanpuolustuskurssin sisältöä (jota kutsuu aivopesuksi), kuin sitä, että kurssi ylipäätään järjestetään? Mielestäni Kritiikki-osio kuuluu artikkeliin, nythän se oli selvästi eroteltu muusta tekstistä kuten ohjeissa suositellaan: Ohje:Artikkelin rakenne. Käyttäjän Seegge näkemykset aiheesta ovat myös tervetulleita. --Roopeluhtala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 08.13 (EEST)
Artikkeliin Suomen puolustusvoimat ja Asevelvollisuus Suomessa voidaan laittaa neutraalisti käsitellyt faktatiedot ja siirtää kritiikki ja keskustelu artikkeliksi Keskustelu asevelvollisuudesta Suomessa (tai jokin vastaava nimi). Siis samaan tapaan kuin on artikkelit geenimuunneltu organismi ja GMO-keskustelu. --Raksa123 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 17.07 (EEST)
Aloitin artikkelin Keskustelu Suomen puolustusvoimista. EDIT Sen osio "Keskustelua naisten varusmiespalveluksesta" on malli siitä millaisia lähteitä toivoisin löytyvän: jälkikäteen tehty yhteenveto että puolustajat olivat tätä ja tätä mieltä ja vastustajien argumentit olivat nämä ja nämä. --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 19.59 (EEST)
Olen laajentanut pääartikkelia siinä määrin että halusin jo kokeilla tämän artikkelin muokkausta. --Tappinen (keskustelu) 27. huhtikuuta 2016 kello 18.53 (EEST)
Artikkeliin olisi hyvä saada osio historiasta ja lyhyet osiot kolmesta asehaarasta. Historia-osiossa voisi myös sitten käsitellä jollain tasolla tuota vuoden 2015 pv-uudistusta. Tuota aika resentististä maanpuolustustahto-osiota pitäisi myös kehittää jos se halutaan säilyttää artikkelissa. Nykyisellään sen tiedot ovat todennäköisesti viiden vuoden kuluttua aika käyttökelvottomia, kun asiaa käsitellään vain parin vuoden aikavälillä. --Msaynevirta (k · m) 14. huhtikuuta 2016 kello 22.44 (EEST)
Aloitin tuon lyhyen kappaleen kolmesta asehaarasta. Historian voisi varmaan rakentaa tuon nimihistoria-kappaleen ympärille. Samaa mieltä puolustustahdosta ja kritiikistä, mutta ajattelin ensin kuunnellä yhteisön mielipiteitä. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 23.00 (EEST)
Aloitin nyt historiakappaleenkin. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 23.20 (EEST)
Jonain päivänä toivottavasti. Ensihuomiona johdanto pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan, sinne ei kuulu ainakaan tuollainen kuvaluettelo puolustusvoimien haaroista eikä noin tarkkaa tilastointia varusmiespalvelusta. Se toki kannattaa ehkä kirjoittaa ajan kanssa myöhemmin, kun muuten on saanut sisällön kuntoon. Lisäksi tärvittaisiin asehaarojen lisäksi osio organisaatiorakenteesta, puolustusvoimien alaisuudessa toimivat kuitenkin mm. Sotilaslääketieteen keskus, logistiikkalaitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. --PtG (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 09.12 (EEST)
Aloitin organisaatiokappaleen ja siirsin kuvat sinne. Viime vuoden organisaatiouudistuksen takia tuolla on punalinkkejä. Huomaan myös että todella monissa alan sivuissa wikipediassa on korjausmallineita. Vuoden 2008 organisaatiouudistusta esitelläään uuten aasiasna... Onkohan tämä ollut viikon kilpailun aihepiirinä ikinä ? --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 09.54 (EEST)
Pitäisköhän tuo seuraavassa osiossa oleva Puolustusvoimien rakenne -malline muuttaa sellaiseksi, jossa olisi järkevästi myös kaikki laitokset. --PtG (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 10.26 (EEST)
No pitäisi tietysti, ehkä vasta sitten kun tämän artikkelin organisaatiokappale on valmis. --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
@Tappinen: Johtamisjärjestelmäkeskuksesta oli jo artikkeli, siirsin sen sinun aloituksesi päälle. Vielä puuttuvan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen neljästä edeltäjästä[2] meillä on artikkelit Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos ja Merivoimien tutkimuslaitos, mutta tässä tapauksessa pitänee tehdä kokonaan uusi artikkeli. –Kooma (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 10.45 (EEST)
Hieno juttu, etsin vain luokasta Puolustusvoimat. --Tappinen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
Historia-osuus tökkii kielellisesti eikä ole vielä oikein fokuskaan löytynyt. Pitäisi olla yhtenäinen taso, millä historia etenee, ei poikkeiluja esim. yksittäisiin hankintoihin (panssarilaivat, lentokoneet). --Juha Kämäräinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.59 (EEST)
Tuo on haastavaa, kun pääartikkeliksi merkitsemäni Suomen asevelvollisuuden historia on hivenen eri aiheesta. Nyt jos koskaan, hyvät lähteet olisivat tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 20.30 (EEST)
Minulla on jonkin verran ilmavoimia käsittelevää kirjallisuutta. Lukemistani kirjoista suosittelisin ehkä eniten Suomen ilmavoimat 90 vuotta -kirjaa, Suomen ilmasodan pikkujättiläistä ja Valtion lentokonetehtaan historia -kirjasarjaa. Pikkujättiläinen käsittelee hyvin ilmavoimien historian toisen maailmansodan loppuun ja lentokonetehtaan historia -sarja menee syvemmin myös ilmavoimien ja koko asevoimien rakenteisiin. Myös Suomen ilmavoimien juhlavuosijulkaisut, kuten tuo viimeisin ilmavoimat 90 vuotta antavaa hyvän yleiskuvan asehaaran toiminnasta ja historiasta. Myös vanhempi Suomen ilmavoimat 1918-1968 on ihan käypä teos, mutta painottaisin uudempaa tuotantoa pääartikkelin historiaosion materiaalina. En kyllä tiedä sitten olisiko tähän joku vielä parempi kokoomateos, mutta nämä näkisin oman kirjahyllyni parhaiten aiheen käsittelyyn soveltuvina kirjoina. --Msaynevirta (k · m) 17. huhtikuuta 2016 kello 22.20 (EEST)
Minusta kuulostaa että nuo olisivat enemminkin "ilmavoimat"- tai "ilmavoimien historia"-artikkelin kuin tämän artikkelin lähteitä. --Tappinen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.07 (EEST)
Jep, mieluummin koko puolustusvoimia käsittelevää kirjallisuutta. Täytyy käydä tutkimassa kirjastoa lähipäivinä. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.13 (EEST)

Haluaisin kysyä kumpi commonscat-linkki on mielestänne parempi:

Military of Finland, koska se on linjassa Commonsin muiden asevoimaluokkien kanssa. Tuo Defence Forces of Finland -luokka vaikuttaa virheelliseltä luokalta, jonka voisi muuttaa ohjaukseksi tuohon Military of Finland -luokkaan. --Msaynevirta (k · m) 26. huhtikuuta 2016 kello 23.57 (EEST)

Elfriede Scholz[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin tätä Kafkan oikeusjuttumaisen kohtalon läpikäyneestä henkilöstä kertovaa artikkelia mahdollisesti hyväksi. Mitenkään liikaa lähdetietoa ei aiheesta ole, ja artikkelista löytyy ainakin suurin osa siitä tiedosta mikä on käsillä. Mutta jos herää kysymyksiä ja ehdotuksia, niin otan mielelläni vastaan. Artikkeli kaipaa varmaan kielenhuoltoapua myös.--Ukas (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 11.25 (EET)

Artikkelissa pitäisi ainakin yrittää perustella se, mikä tekee tästä ompelijattaresta tietosanakirjamerkittävän henkilön. --Savir (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.26 (EET)
Henkilön kohtalon vaikutus kirjailijaveljen Erich Maria Remarquen tuotantoon ja politisoitumiseen, josta on kappaleessa Sisareni Elfrieden muistolle. Pitäisikö olla enemmän, vai mainita siitä johdannossa, vai sekä että? Lisäksi henkilön oikeudenkäynti ja tuomio on osoitus siitä, miten sukulaisuus tunnettuun, mutta yhteiskunnan viholliseksi julistettuun henkilöön oli taakka kansalaiselle natsi-Saksassa. Henkilön muistoa on kunnioitettu kahdella muistolaatalla, ja hänen mukaansa on nimetty ison kaupungin katu. Henkilön kohtalo, jota näillä merkeillä siis lähinnä muistetaan, ei selviä ilman omaa artikkelia. Mielestäni nämä kaikki osoittavat tietosanakirjamerkittävyyden ja tulevat ilmi artikkelissa jo. Jos kaipaat jotain lisää, niin kerro toki mitä. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.54 (EET)
Artikkeli on moitteeton kieliasultaan ja muutenkin, mutta sitä voisi tiivistää. Henkilön tarina on kiinnostava, mutta riittääkö se tietosanakirjaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.40 (EET)
Edellisin perustein uskoisin, että riittää. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.54 (EET)
Siis merkittävyyspohdintaa olen käynyt toki itsekin. Ajattelen, että vaikka artikkeli on henkilön mukaan nimetty, niin merkittävintä on hänen sukulaisuutensa ja oikeudenkäyntinsä. Tässä tapauksessa sukulaisuus ei ole tyypillinen sukulaisuussuhde, sillä vuorovaikutteisesti sukulaisuus Remarqueen oli haitta Scholtzille, ja Scholtzilla taas oli vaikutus Remarquen tuotantoon. Ilman omaa artikkelia tämä vuorovaikutus ei näy, joten ei tästä pelkkää oikeudenkäyntiartikkeliakaan kannattane tehdä, vaikka suuri osa artikkelia on kirjoitettu siitä näkökulmasta. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 13.02 (EET)
Merkittävyys on siinä ja siinä, mutta luultavasti merkittävyyskeskustelussa kallistuisin säilyttämisen puolelle, ajatellen esimerkiksi Remarquen kirjan omistusta sisarelle (joka ei tietysti jossain muussa tapauksessa olisi iso asia). Tein pientä kielenhuoltoa. Sitaatit on ilmeisesti kaikki omia käännöksiä. Se mikä minun silmääni pistää ja häiritsee, on tässäkin artikkelissa toistettu sana "natsi". Se on tietysti tapa sysätä syyllisyys pelkälle hallinnolle ja mitä muita taustatekijöitä siinä sitten onkin, mutta kyse oli Saksasta, jossa oli laillinen vaaleilla valittu johto, ei mistään erillisestä valtiosta nimeltä Natsi-Saksa. Se vähä mitä olen alan kirjallisuutta lukenut, ei harrasta moista etäännytystä. Amerikkalainen historiankäsittelytapa taas on hyvin erilainen, ja ehkä sanan viljely juontuu sieltä, tarttunut en.wikipedian artikkeleista. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.25 (EET)
Sanaa natsi on toki käytetty suomenkielisessä historian tutkimuksessa ja alan kirjallisuudessa jo ennen internettiä, ja nykyään se on kirjallisuudessa hyvin yleinen. Olet ehkä lukenut enemmän ajan sotahistoriaa käsitteleviä teoksia, joissa tavallisesti käytetään maan nimiä ja kansallisuuksia, sillä hallintoa ja Hitleriä käsittelevissä teoksissa sanaa natsi käytetään samalla tavalla kuin sanaa kansallissosialisti. Oula Silvennoisen Suomen ja Saksan salaisten poliisien turvallisuusyhteistyötä käsittelevän Salaisten aseveljien takakannen ensimmäinen lause "Valtiollinen poliisi solmi suhteet kansallissosialistisen Saksan turvallisuuspoliisiin pian natsien noustua valtaan vuonna 1933". Cristopher Ailsbyn Kolmas valtakunta, johdanto, ensimmäinen lause: "Kolmas valtakunta, joka syntyi 30. tammikuuta 1933, oli paljolti natsien eli virallisesti Saksan kansallissosialistisen jne. jne." Sanan käytöstä on keskusteltu täällä ja muualla jo joitakin kertoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on synonyymi kansallissosialistille, eikä merkitse sitä halventavaksi. Sanaa käytettiin kansallissosialisteista jo ennen heidän valtaantuloaan. Nykypäivän natseista käytetään samoin nimitystä uusnatsi, enkä ole kuullut esim. termiä "uuskansallissosialisti" käytettävän. Mutta ehkä jonkin verran tautologiaa artikkelissa voi kyllä esiintyä, pitää vilkaista jos jonkin sanan voisi vaihtaa. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 18.22 (EET)
Henkilön nimi esiintyy tekstissä vuorotellen muodoissa Scholz ja Scholtz; kumpi on oikein? Artikkelissa voisi mainita nimeltä armahdusta puoltaneen oikeusministerin. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.34 (EET)
Scholz on oikein, hyvä kun huomasit. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 16.43 (EET)
Todennäköisin syin oikeusministeri olisi Otto Thierack, mutta vaihdoin oikeusministeriöksi, kun lähteissä ei mainita nimeltä. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 18.38 (EET)

Nikeforos II Fokas[muokkaa wikitekstiä]

Laitan tämänkin vertaisarviointiin. Alkuun ainakin kielenhuoltoa varmaan tarvitsisi. Pituuden puolesta kävisi suositelluksi, mutta en ole ihan varma onko artikkelista siihen. Hyväksi ainakin voisi yrittää. Pitäisi myös ratkaista onko Saif al-Daula oikea translitteraatio? Englannissa Sayf al-Dawla. --Barosaurus Lentus 16. maaliskuuta 2016 kello 11.44 (EET)

Miksi ei kävisi suositelluksi? Artikkeli käsittelee kohdetta laajasti ja seikkaperäisesti, mutta on silti hyvin luettavissa. Poliittisista kuvioista, sekä tapahtumista että niiden taustoista tulee tekstin pohjalta aika hyvä käsitys. Sinistämistä kaipaa lähinnä, voin osallistua sinistämällä tuon sitadellin. Translitteroinnista en osaa sanoa, mutta käytössä Al-Dawlaa ja al-Daulaa näkyy molempia. Se on yleisesti ja kirjavasti käytetty arvonimi, esim. Egyptissä valtioneuvostoa ja Omanissa parlamentin ylähuonetta kutsutaan Majlis al-Dawlaksi, ja joskus näitä näkyy mainitun suomenkielisissä yhteyksissä tässä w-muodossa. Yle taas käytti al-Daulaa vakuuttavan oloisesti translitteroidessaan Daeshin koko nimen sen termistön käyttöä käsittelevässä artikkelissa. Yle1. Itse käyttäisin tuota asua mikä sinulla on. --Ukas (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 10.37 (EET)edited
Pitäisi kai vähän uskoa artikkeleihini enemmän. En ole nykyään suositeltuja kirjoittanut koska SA-artikkeleiden on tarkoitus olla Wikipedian parhaimmistoa, ja ilman jonkun historianprofessorin mielipidettä en ole uskaltanut ihan suositelluksi yrittää. Mutta jos monet ovat sitä mieltä, että on tarpeeksi hyvä niin voin yrittää suositelluksikin. --Barosaurus Lentus 23. maaliskuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Elokuvavuosi 2016[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvavuosi-artikkeleihin pitäisi saada jonkinlainen ohje siitä, että mitä elokuvia niihin listataan ja millä ensi-iltapäivämäärällä. Tästä käytiin dialogia viime vuoden artikkelin puolella, mutta keskustelu jäi kesken. Pyydänkin siis apua näiden (varsinkin 2015 ja 2016) artikkelien selkeyttämisessä, sillä nyt elokuvia on listattu milloin milläkin ensi-iltapäivällä. --URunICon 15. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Kai tärkeimmät elokuvapalkintotapahtumat pitäisi tapahtumat-osiossa mainita ainakin lyhyesti, vaikka niissä edellisvuoden elokuvia palkittiinkin. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EEST)
Eikö olisi parempi pitää ne sen vuoden artikkelissa, joiden elokuvia palkitaan? Esim. vuodessa 2015 on lueteltu vuoden 2016 alussa järjestetyt palkinnot ja vuodessa 2016 tulee olemaan vuoden 2017 alussa järjestetyt gaalat jne. --URunICon 31. maaliskuuta 2016 kello 15.57 (EEST)
Onhan Oscar-gaala 2016 vuoden 2016 merkittävin elokuva-alan tapahtuma, ja johdannossahan sanotaan että tämä artikkeli käsittelee "elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia". Myös enkkuwikin artikkelissa on elokuvatapahtumien kalenteri palkintogaaloineen. Eikä niissä gaaloissa vain edellisen vuoden elokuvia palkita, vaan myös esim. elämäntyöstä koko uran ajalta. Lisäksi niissä tapahtuu muutakin kuin palkintojen jakamista. --Savir (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.03 (EEST)
Savirin linjoilla, elokuvavuoteen 2016 kuuluvat vuoden aikana järjestetyt tapahtumat. Tuon artikkelin tarkoituksena on kuitenkin kertoa elokuva-alan tapahtumista vuonna 2016, jollainen Oscar-gaala 2016 on. --PtG (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.07 (EEST)

Saataisiinko tästä jotain keskustelua aikaiseksi siitä, että mitä leffoja ja millä ensi-illalla niitä ruvetaan listaamaan? Mainitaanko esim. suomalaiset elokuvat yhdessä isojen jenkkileffojen kanssa vai erikseen? Entä listataanko vain ne, jotka ovat päässeet Suomeen levitykseen vai muutkin? --URunICon 19. huhtikuuta 2016 kello 18.33 (EEST)

Luettelo Oasiksen kappaleista[muokkaa wikitekstiä]

Suositelluksi, pohjamalliksi muille samankaltaisille luetteloille. --URunICon 24. helmikuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Värejä voisi aika reilusti haalentaa. Niin sanotun päälähteen puuttuminen vähän harmittaa, mutta menee tämä tälläisenäkin itselle. Punaiset linkit sinisiksi. Ealdwulf (Talk) 25. helmikuuta 2016 kello 18.36 (EET)
Muakin häirittee päälähteen puuttuminen. Nythän tässä herää kysymys, että "onko kaikki tässä?", ja jos on niin "mistä me tiedämme että tässä on kaikki?". Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.15 (EET)
Lisäksi tuo allmusic.comin listaus on mitä on, heti alkupäästä löytyi kappale mikä ei ole yhtyeen. Toisin sanoen se ei siis kelpaa päälähteeksi. Ealdwulf (Talk) 25. helmikuuta 2016 kello 19.20 (EET)
Enkkuwikissä sama luettelo on nimellä "Luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista". Ehkä tämänkin nimessä pitäisi olla sama tarkennus, sillä esim. "Helter Skelterin" kutsuminen Oasiksen kappaleeksi näyttää oudolta. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.21 (EET)
Miks me muuten taivutetaan "Oasiksen"? Eikös sen pitäis olla "Oasisin"? :) Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.43 (EET)
Olin juuri kysymässä samaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 16.05 (EET)
Eikö yleensä -is-päätteisten lainasanojen genetiivit taivu näin? [3] --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 16.41 (EET)
Nyt kiinnostaa: mihin kohtaan viittaat tuossa pitkässä linkissäsi? Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 16.58 (EET)
Katso "Tiivistelmä s-loppuisten nimien taivutuksesta". Sieltä esim. nuo "Iiris -> Iiriksen" ja "Isis -> Isiksen". --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 17.27 (EET)
Käsittääkseni Oasis ei ole kumpaakaan noista poikkeuksista. Se ei ole "suomen kieleen mukautunut, yleislainoihin rinnastettava nimi", eikä "antiikin is-loppuinen nimi". Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.41 (EET)
Wikipedian ulkopuolisista lähteistä (joihin tuo ohje varmaan perustuu) muistelen täsä olleen ohjeita kirjassa Kielitoimiston nimiopas (jos nyt muistin nimen oikein) ja sielläkin ohje taisi olla juuri se, että että vain antiikin erisnimet taipuvat noin, mutta eivät yleensä nykykielten.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.51 (EET)
Tämä ei mikään konkreettinen todiste ole, mutta jos vertaa Googlen selaushakua, niin "Oasiksen" tuottaa noin 4 000 tulosta enemmän kuin "Oasisin". --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 18.19 (EET)
...ja kun kattoo sitä oikeata google-tulosta, eli vertaa viimestä hakutulossivua, niin oasisin "voittaa" muutamalla osumalla. Eli se siitä. Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 18.56 (EET)
Mitä "oikeata" tulosta? Tarkoitatko tulosta ilman lainausmerkkejä, joka ottaa mukaan kaikennäköisiä tuloksia? --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 19.47 (EET)
ihan perusasioita: mene hakutuloksen viimeiselle tulossivulle ja katso kuinka paljon hakutulossivuja oikeasti on. Gopase+f (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 19.50 (EET)
Ei pidä paikkaansa. Google ei vaan yritäkään luetella kaikkia hakutuloksia. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 19.03 (EET)
Itsekin ajattelin tuota siirtämistä, koska tosiaan lista sisältää myös covereita. Haalentamista koskien, onko jokin tietty värisävy mielessä? Muuten, pitäsikö yhtyeen livealbumilla esittämät coverit lisätä, esim. ”Hey Hey, My My”? --URunICon 25. helmikuuta 2016 kello 20.28 (EET)

En tiedä miten muut, mutta ensisilmäyksellä näytti että osa kappaleista on kuollut. Piti hakea selityskenttä, ennen kuin selvisi. Itse varaisin tuon ristin (tai daggerhan se taitaa virallisesti olla) muuhun tarkoitukseen. Ehkä joku muu symboli olisi parempi. --Otrfan (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 17.07 (EET)

Mitä tarkoitat kuolleella? Daggeria (†) oon itse käyttänyt yleisesti monessa muussakin luettelossa. EDIT: Aa, nyt kekkasin että meinaat juurikin tuota ristiä kun viittaat kuolemaan. --URunICon 27. helmikuuta 2016 kello 17.26 (EET)

Alkuun voisi laittaa myös jotain "Tämä on luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista" tms. —kallerna (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Oon mennyt tuolla enwikin hyvällä ohjeella, jossa kehotetaan olemaan laittamasta toistoa luetteloartikkelin alkuun. Ehkä koko artikkeli tulisi siirtää nimelle "Luettelo Oasiksen levyttämistä kappaleista". Mitä mieltä? --URunICon 1. maaliskuuta 2016 kello 15.56 (EET)
Suomiwikissä on ymmärtääkseni ollut tapana laittaa tuo teksti alkuun. En siirtäisi artikkelia, nykyinen nimi helpompi loytää, joskin alkutekstissä pitää tarkkaan kertoa mistä on kyse. Tästäkin syystä laittaisin alkuun tuon tekstin. —kallerna (keskustelu) 4. maaliskuuta 2016 kello 15.10 (EET)
Kyllä kunnon johdanto on hyvä olla kuten muissa suositelluissa luetteloissa eg. Luettelo Marvel Cinematic Universe -elokuvien näyttelijöistä ja Luettelo televisiosarjan Salaiset kansiot jaksoista. Tämän artikkelin "Kappaleet"-osiossa on tuo lause "Ohessa luettelo yhtyeen levyttämistä kappaleista", eikö se riitä? --URunICon 4. maaliskuuta 2016 kello 15.34 (EET)

Suomen lippu[muokkaa wikitekstiä]

Tälle voisi hakea jotain laatutasoa vertaisarvioinnin jälkeen. Suurin osa on jo lähteistetty, mutta lakiuudistus 1978 -osio on siltä osin puutteellinen, ja ehkä kaipaa enemmänkin karsintaa kuin lähteistystä. Puuttuuko mitään muuta tärkeää, onko rakenteessa vielä paljon korjattavaa ym.? --Savir (keskustelu) 22. helmikuuta 2016 kello 10.07 (EET)

Artikkelin omalla keskustelusivulla olevan keskustelun pohjalta siistin nyt sitä lakiuudistus-osiota. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 19.02 (EET)
Ensimmäiset osiot ovat ainakin nimiltään hieman harhaanjohtavia. Ajattelin ensin, että tuo ensimmäinen osio käsittelee lipun asemaa kansallislippuna. Pitäisikö nuo pari ensimmäistä osiota ja värit liittää yhteen jonkinlaiseen yläosioon, josta käy ilmi, että näissä määritellään, minkälainen Suomen lippu (ja sen eri versiot) on. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 21.56 (EET)
"Suomen lipulle tuli käytännön tarve 1862 kesällä Marstrandin kylpyläkaupungissa – – – Ylimääräiset valtiopäivät päättivät yksimielisesti..." Tuossa on jokin virhe. Valtiopäivät kokoontuivat vasta 1863. Ylimääräiset valtiopäivät pidettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1899. Vuoden 1978 lippu-uudistusta käsittelevässä kohdassa sanotaan säilytettyjen lippujen pysyneen ennallaan, vaikka pari kappaletta ylempänä annetaan ymmärtää, että valtiolipun keskellä olevan vaakunan muotoa olisi muutettu aavistuksen verran vuonna 1978. --Risukarhi (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 15.22 (EET)
"Ylimääräiset valtiopäivät" on suora lainaus Topeliuksen kirjoituksesta tai ainakin Kajanuksen ym. lainauksesta siitä, eikä hän kerro siitä sen tarkemmin. Ilmeisesti Topelius sitten tarkoitti sillä puolihumoristisesti jotain epävirallista kokousta Marstrandissa, eli sen voi kirjoittaa jotenkin toisin. --Savir (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 15.47 (EET)
Tarkensin ja tiivistin nyt sitä lakiuudistusosiota ja mainitsin samalla sen vaakunan muodon muutoksen vuoden 1920 aikaiseen verrattuna. --Savir (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 12.20 (EET)
Löytyisikö jostain tietoa, ketkä tai mitkä tahot Suomessa valmistavat Suomen lippuja? Ei välttämätön tieto, mutta olisi kiinnostavaa. --Risukarhi (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 15.24 (EET)
Kajannin kirjassa puhutaan "lipputehtaasta", mutta kirja on jo parikymmentä vuotta vanha ja perustuu sitä 14 vuotta vanhempaan kirjaan, joten jostain muualta pitäisi etsiä tuoreempaa tietoa. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 18.58 (EET)
Helsingin lipputehdas, Aitoon lipputehdas. Kiinassa tehtyjä on myös. Vanhan Lions-klubin ohjeen mukaan Suomessa on kymmenkunta yritystä jotka painavat lippuja. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)
Onko olemassa vertailutietoa siitä, ovatko lippujen käsittelyyn liittyvät määräykset, kuten "kunnioittava kohtelu" ja vaikka kielto pyykkinarulla kuivaamisesta muissakin maissa yhtä tiukkoja vai onko Suomi poikkeus? --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 18.43 (EET)
Kajannin kirjassa kerrotaan, että ainakin Itä-Euroopassa ja Kuwaitissa kansallislipun käyttörajoitukset ovat tiukemmat kuin Suomessa, mutta Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa lippua voi käyttää vapaammin kuin Suomessa. Vertailua voisi kirjoittaa Lippu-artikkeliin, tai Kansallislippu-artikkeliin, jos sellainen olisi. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 18.55 (EET)
Ylen uutisen mukaan "amerikkalaistähti (Madonna) tanssi lavalla Filippiinien lippu viittana olkapäillään. Lain mukaan siitä voi seurata vuoden vankeusrangaistus. Lippu kosketti esityksen aikana myös maata, mikä on Filippiineillä rikos."--RicHard-59 (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 19.24 (EET)
Löysin kirjakaapistani Gummeruksen Maailman liput vuodelta 2006. Sivulla 13 todetaan Yhdysvalloissa olevan ”erittäin yksityiskohtaiset määräykset tähtilipun käytöstä ja käsittelystä”, siinä missä ”Iso-Britannia ei ole katsonut aiheelliseksi lainsäädäntöteitse säädellä lippunsa käsittelyä”. Samassa kohdassa luetellaan ”muita lippujensa käsittelyä virallisin asetuksin sääteleviä maita”: Egypti, Bahrain, Romania, Monaco ja Suomi. --Geohakkeri (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 18.28 (EET)
Käsittääkseni Suomessa on eri syistä koettu erityisen haavoittuvaiseksi asettaa kansallinen symboli millään tavoin kyseenalaiseksi. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.24 (EET)
Jos tästä löytyy lähteistettyä tietoa, niin sen voisi lisätä artikkeliin. --Raksa123 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 17.10 (EEST)
Lipun asemasta (symbolina) ja lippuun liittyvistä rituaaleista pitäis olla erillinen osio. Nythän tässä ei kerrota edes liputuksesta yhtään mitään saati sitten muista "rituaaleista". Gopase+f (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 19.38 (EET)
Tässä tietoa perinteistä. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 20.18 (EET)
Suomalaisuuden liiton lippuvalistussivulta voisi myös etsiä jotain tänne. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 20.26 (EET)
Laitoin nyt sinne liputusosiosta alkua. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 20.35 (EET)
Symboliasema on ristiriitainen: Maamme-artikkelissa lukee "Suomen laissa ei ole mainintaa virallisesta kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipusta ja vaakunasta." mutta tämä artikkeli alkaa "Suomen lippu eli siniristilippu on Suomen tasavallan kansallistunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella." --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.20 (EET)
Kielitoimiston sanakirja ei muuten tunne sanaa 'kansallistunnus'. Kajannin kirjan takakannessa Suomen lippua kutsutaan 'kansallisuustunnukseksi'. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.28 (EET)
Poistin nyt johdannosta jutut muista kansallistunnuksista ja linkitin vain niistä kertovaan artikkeliin. Tein myös lippujen "muodoille" oman yläotsikon, mutta sen nimeä voisi vielä miettiä. --Savir (keskustelu) 4. maaliskuuta 2016 kello 10.33 (EET)
Monilla mailla on erikseen kauppa- ja kansallislippu, monilla se on sama tai samanlainen. Nythän tämä on vain kansallislippu ja sitten valtiolippu on erikseen joinekin eri mittasuhteineen, mitä en ole ennen kuullutkaan, mutta se ei liene ongelma artikkelissa. Ongelma se voisi olla sikäli että jos haluan juhlistaa suomen kansallisuutta kuten Aleksis Kiven päivänä, haluaisin käyttää kansallislippua, kun taas valtiolippua silloin, kun Suomi (eikä suomalaiset) voittaa maailmanmestaruuden jalkapallossa (sehän ei ole kansallisylpeys vaan kansalaisylpeys) tai jääkiekossa (mikä on mahdollista mutta jääkiekko onkin syntiä). Artikkelissa on selitetty, että tämä oli vuonna 1918 ensin posti-, tulli-, luotsi- ja sittemmin kauppa- ja merenkulkulippu, mutta kumpaa, kansallis- vai valtiolippua, käytetään kauppalippuna vai käytetäänkö kumpaakaan ja jos niin miksi? --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.19 (EET)

Kaipaisin artikkelin alkuun tekstiä Suomen lipun symboliikasta. Lisäksi pitäisi tarkentaa johdannon ja varsinaisen artikkelitekstin suhdetta. Johdannonhan pitäisi olla tiivistelmä artikkelissa. Nyt johdannossa kyllä sanotaan, että Suomen lipussa on sininen risti valkealla pohjalla, mutta varsinaisessa artikkelissa sitä ei mainita, vaan se alkaa kuivakkaasti kansallislipun mittasuhteiden esittelyllä. Ehdotukseni on, että "kansallislippu"-luvun alkuun tulisi kappale, jossa mainittaisiin 1) lipussa on sininen risti valkealla pohjalla 2) ristikuvion kristinuskoon liittyvä symboliikka ja yhteys muihin Pohjoismaiden lippuihin ja 3) väreihin liittyvä symboliikka.--Tanár 20. maaliskuuta 2016 kello 16.27 (EET)

Siis jotain sellaista kuin tässä.--Tanár 20. maaliskuuta 2016 kello 16.35 (EET)
Suomen lipun ristihän edustaa pohjoismaisuutta, enkä muista että sen käyttöönottoa olisi perusteltu kristinuskolla. Voiko värien symboliikkaa käsitellä muuten kuin Toppeliukselta lähtöisin olevana mielipiteenä? --Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 16.57 (EET)
Lisäsin artikkeliin nyt symbolit-osion, jossa kerrotaan rististä ja väreistä. Olen muistavinani, että sinivalkoisuus lumen ja veden symbolina oli ehkä vain Toppeliuksen keksintöä, mutta voin yrittää jäljittää sen symboliikan historiaa vielä. --Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 17.20 (EET)
"Kuin taivas ja hanki Suomen" on Koskenniemen lippulaulusta. Mutta ehkä Koskenniemi oli lukenut topeliuksensa ? --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 18.29 (EET)
Kiitoksia Savir, jotain tuollaista kaipasinkin. Ehkä "symboliikka" paremmin kuin "symbolit". Risti edustaa pohjoismaisuutta, mutta toki sen tausta on Dannebrogissa ja sitä kautta johanniitoissa, joten yhteys ristiretkiin ja kristinuskoon on mielestäni selvä. Siitä, mitä värit symboloivat, ei varmaan olekaan mitään universaalia totuutta. Topeliuksen ajatukset kelpaavat yhdeksi lähteeksi vallan hyvin, ja miksei siihen voisi lisätä vielä tuon Lippulaulun ja Kuoppamäen laulun siihen päälle; tosin Kuoppiksen mukaan sinisiä olivat taivaan lisäksi järvet, ja valkoisia paitsi hanget myös pilvet, lampaat nuo taivaan siniseeeen. Ja mitä ihmettä, tämä laulu on julkaistu jo 1854 eli aletaan olla Topeliuksen ajassa.--Tanár 21. maaliskuuta 2016 kello 20.24 (EET)
Voisi kuvitella, että Matti Klingen artikkelin lähteenä olevassa kirjassa Suomen sinivalkoiset värit olisi tästä sanottu jotain, ja olen sen joskus lukenutkin, mutta en muista enää tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 20.34 (EET)
Kuukkeloin vähän hakusanalla "colours in cultures" mutta en löytänyt mitään kauhean vakuuttavaa enkä varsinkaan mitään sellaista, joka liittäisi valkoisen lumeen ja sinisen veteen tai taivaaseen. Siksi epäilen että Suomen lipun värisymboliikassa ei juuri Topeliusta pidemmälle päästä.--Tanár 21. maaliskuuta 2016 kello 20.46 (EET)
Monilla kansallislipuillahan on viralliset symbolien ja värien selitykset, jotka annettiin kun lippu otettiin käyttöön. Nykyisinhän jokainen elementti pitää selittää tarkkaan ja hyväksyttävästi, kuten viimeksi Uuden-Seelannin lippuvalinnassakin. Kaikki virallisen selityksen ulkopuolinen symboliikan selittäminen on minusta joko yksittäisten ihmisten mielipiteitä tai omaa tutkimusta ja kuuluu minusta johonkin muualle kuin artikkelin alkuun. Kaikille Suomen lipussa ei esimerkiksi ole mitään kristillistä symboliikkaa. --Savir (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 20.47 (EET)
Toisaalta näistä ovat myös kansallisten symbolien historiaa tutkineet historiantutkijat saattaneet esittää näkemyksiä, jolloin ollaan vahvemmalla pohjalla. Mutta kun en muista varmasti, niin en rupea siteeraamaan. Toisaalta muistan kuinka Hannu Niklander spekuloi, että jos värit eivät olisikaan sinivalkoiset, niin miten silloin ihan eri asiat (kuten esim. juolukat ja suomuuŕaimet) olisivat esim. lipun värisiä kansalliskasveja. Joku hämärä mielikuva minulla on (mutta en muista edes kenen kirjoittamana) että olisi väitetty, että sinivalkoiset värit olisi saatu ottamalla Venäjän silloisesta lipusta punainen pois, ja että se sinivalkoinen siinä liittyisi jotenkin ortodoksiseen värisymboliikkaan ja olisi siksi sama kuin kreikan lipussa, ja ilmaisisi samalla lojaalisuutta ja myöntyväisyyttä suhteessa Venäjään, mutta tämä muistikuva voi olla epätarkka, enkä muista sen lähdettä tai spekuloinnin luotettavuuden astetta tai esittäjää. --Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 09.00 (EET)--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 09.00 (EET)
Vaikka Suomen lipun värien tai ristin symboliikalle ei ole mitään virallista selitystä, en silti sanoisi että kaikki niistä sanottu on vain "yksittäisten ihmisten mielipiteitä". Kuten Urjanhai sanoikin edellä, vakkapa jokin historiantutkija on voinut esittää perusteltuja näkemyksiä. Toki symboliikkaa voi selittää artikkelissa vähän jäljempänäkin, jos se tuntuu heti alussa liian spekulatiiviselta. Kuitenkin haluaisin alkuun ennemmin yleistä kuvausta lipusta kuin että lähdettäisiin suoraan mittasuhteisiin.--Tanár 23. maaliskuuta 2016 kello 10.41 (EET)
Ristisymboliikasta muistan itsekin lukeneeni, ei se siten mikään hatusta vetäisty ajatus ole. Koska lippua luotaessa ei pidetty kokouspöytäkirjaa, asiantuntijoiden esittämiä teorioita voi - ja on hyvä - esitellä artikkelissa. Kun ne ajan myötä on kaikki kirjattu artikkeliin, on pienempi vaara että joku pyrkii nostamaan oman teoriansa totuudeksi. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 11.46 (EET)
Pohjoismainen ristilippuhan on laajempi ilmiö. Tosin kai Suomessa ainakin jossain vaiheessa oli ehdolla myös muita kuin siihen perustuvia ehdotuksia. Siitä kertova artikkeli vain taitaa olla lähteetön. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.17 (EET)
Juuri näin. Ristilippu esimerkiksi liittää meidät muihin Pohjoismaihin, ja värien symboliikalle on monta selitystä. Leijonalippu-artikkelissa on lähteenä Kajannin toimittama teos, mutta aartikkelin kirjoittaja ei taida olla tunnettu ilmoittamiensa lähteiden käytöstä. Jos olisi aikaa, hakisin kirjan kirjastosta, mutta kaikkeen ei repeä. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.39 (EET)
Tässä gradussa mainitaan Topeliuksen kirjoittama satu, jossa sininen symboloi järviä ja valkoinen hankia ja liitetään se fennomaanien suosimaan luontosymboliikkaan (s. 42-43), luontoteemasta ja ristilipun yhteydestä skandinavismiin s 44.--Tanár 28. maaliskuuta 2016 kello 22.04 (EEST)
"Sinivalkoinen lippu valittiin edustamaan puhtautta ja nuoruuden viattomuutta... Paitsi skandinavismiin, länsimielisyyteen, sinivalkoisen lipun risti oli selkeä viittaus uskonnolliseen turvallisuuden tunteeseen, joka kumpusi vuosisatojen perinteistä." (Emts. 84.)--Tanár 28. maaliskuuta 2016 kello 22.29 (EEST)
Tuo ristiviittauskappale on näköjään kirjoitettu minä-muodossa, eli tuo on historianopiskelija Tuomas Teporan mielipide. Onko tuossa tutkielmassa jotain sitaattia niiltä, jotka lippua suunnittelivat, kannattivat tai valitsivat? Minä saan kohta taas käsiini muutaman lippukirjan, joista voin yrittää etsiä viittauksia kristinuskoon ristilipun kannattajilta. --Savir (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 22.37 (EEST)
Pikaluvulla en huomannut, että ristin ja uskonnon suhteesta olisi kirjoitettu muualla kuin tuossa yhdessä kohdassa.--Tanár 28. maaliskuuta 2016 kello 22.47 (EEST)
Laitoin artikkeliin nyt sen, mitä Klinge kertoo Topeliuksesta. Hänen mukaansa Topelius oli lojalisti ja Venäjän puolella Krimin sodassa. Siksi Topelius kannatti sinivalkoisia värejä, ja niiden yhdistäminen veteen ja lumeen oli Klingen mukaan Topeliukselta "läpinäkyvää ja kömpelöä". --Savir (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 18.08 (EEST)
"Hyökkäily" (punakeltaisia värejä vastaan hyökkäilyä) on aika voimakas sana neutraalissa tietosanakirjatekstissä. Vaikka Klinge olisi sitä käyttänyt (sopii hyvin hänen käyttämäkseen), sitä ei ole tekstissä pantu Klingen suuhun. Jokin neutraali ilmaus sopii siihen paremmin. --Abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 19.02 (EEST)
Klinge tosiaan kirjoittaa "Tässä Topelius nimenomaisesti hyökkää punakeltaisia vaakunavärejä vastaan..." ja antaa myöhemmin lisää kuvauksia Topeliuksen punakeltaisten värien "tuomitsemisesta". Mutta voin lieventää sitä. --Savir (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 19.13 (EEST)

Turku[muokkaa wikitekstiä]

Vanha SA arviointiin. Tyypilliset ongelmat toistuvat, artikkelin viitteistys on nykyvaatimuksiin nähden puutteellinen ja iso osa lähdeviitteistä kuolleita linkkejä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Jos joku innostuu artikkelia merkittävämmin kehittäämään, mieleeni tuli muutamia kehitysehdotuksia. Viitteistyksen korjaamisen lisäksi artikkeli vaatisi varmasti kokonaisvaltaisen läpi lukemisen, jonka jälkeen ei niin keskeistä tietoa voisi karsia IMO aika rankalla kädelläkin. Esimerkiksi historia- ja kuntaliitokset-osiot rönsyilevät melkoisesti, ja osioiden karsinta voisi olla aiheellista. Karsitut tiedot pitäisi tietenkin sisällyttää pääartikkeleihin. Myös arkkitehtuuri- ja puisto-osioiden yhdistämistä ja tiivistämistä voisi harkita. Artikkelin lopussa on myös turhan laaja kuvagalleria, joita varten on olemassa ihan oma wikiprojekti, Commons. Galleria tulisi esitellä Commonsin puolella, ja tämä Wikiartikkelin galleria tulisi karsia tärkeimpiin kuviin (tai siirtää kokonaan Commonsiin). --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Muistaessani pikainen huomio, että kartasta Turun kaupunginosista puuttuu muutama kaupunginosa numeroinnin lopusta. Kaupungin nettisivuilla oli kai täydellinen kartta. Kuntaliitosselvityskarttta resentistisenä ei ehkä nykytilanteessa taida puolustaa paikkaansa itse kaupungin artikkelin kuvituksessa varsinkin kun se jo sisältyy aiheen pääartikkeliin. Jos joku jaksaa väkertää karttoja, niin Lounaispaikka on tainnut julkaista Turun alueliitosdatan avoimena datana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Budapest-artikkelin äänestyksessä mainittiin että tästä puuttuu infrastruktuuri: esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamosta, Turku Energiasta ja Turun jätteenpolttolaitoksesta asiaa. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Mitä noille kuolleille linkeille voi tehdä jos korvaavaa lähdettä ei löydy? --Vnnen (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.30 (EET)
Paras olisi tietty etsiä tuore lähde samasta aiheesta ja muuttaa teksti sen mukaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 20.46 (EET)
Artikkeli kärsii mammuttitaudista. Historia on levinnyt melkein joka osioon: puistot-osiosta yli 80 prosenttia on historiaa ja jopa ilmasto-osiosta puolet on historiaa. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.18 (EET)
Monia osioita voisi kyllä rankasti karsia, esimerkiksi puistojen, liikenteen ja kuntaliitosten historiaa voisi helposti supistaa. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.28 (EET)
Karsittaessa tulisi muuten hyvin kirjoitetut ja relevantit osuudet siirtää pääartikkeli-mallineella linkitettynä omiksi artikkeleikeen tai osaksi muita artikkeleita, jos ne eivät jo ole myös omina artikkeleinaan tai muiden artikkelien osuuksina. Joskus ennen tätä vertaisarviointia artikkelin kirjoitettiin pitkä osuus uskonnosta Turusta, joka sitten karsittiin. Tähän reagoin silloin siirtämällä osuuden omaksi artikkelikseen. Noin yleisesti luulen, että kun laatuarvionnissa tulee uusia kierroksia, niin tämä tiivistys ja jakaminen saattaa olla eräs uusintakierosten teema.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)
Tiivistin puistot pääartikkelin avulla. Kuntaliitokset on pahempi kun niistä on jo pääartikkeli... Aloitan infraa. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 19.22 (EET)
On tästä artikkelista vieläkin kai yli puolet historiaa, siis historia-osion ulkopuolellakin, mikä on minusta aivan liikaa kun Turun historia -artikkelikin on olemassa. Moni asia kuvataan liian yksityiskohtaisesti, esimerkiksi tapahtumat- ja urheilu-osiossa. --Savir (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 11.07 (EET)

Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Commonsista löytyy huomattavasti laajempi galleria kaupunkiin liittyvistä kuvista. --Msaynevirta (k · m) 15. maaliskuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Mitä lähteisiin tulee, siellä oli aikoinaan kaupungin oman infon lähde, johon tiedot oli saatu Wikipediasta. Jospa siellä ei nyt olisi sellaisia. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 14.01 (EET)

Koulutus-osiossa on paljon vanhentunutta tietoa, mitäkuvastaa myös se että lähdelinkit ei toimi. Ja on se aika laajakin. Olisiko maton alle lakaisemista siirtää vanhentuneet pääartikkeliksi ? --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 09.56 (EEST)

Tiivistin todella rajusti ja siirsin kaiken pääartikkeliin. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 22.36 (EEST)