Korppoon kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korppoon kirkko
Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 75.JPG
Sijainti Korppoon kirkonkylä, Parainen
Koordinaatit
Rakentamisvuosi 1430- tai 1440-luku
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Korppoon kirkko, jota on myös kutsuttu Pyhän Mikaelin kirkoksi, koska se on pyhitetty Arkkienkeli Mikaelille, sijaitsee Korppoon kirkonkylässä Paraisten kaupungissa Varsinais-Suomen maakunnassa. Kivikirkko on rakennettu 1430- tai 1440-luvulla.[1]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkealla pohjoissivussa oleva sisäänkäynti osoittaa, että viisikerroksista kirkontornia on käytetty puolustustornina.

Vain harvoissa Suomen kirkoissa on keskiaikainen kuori ja kuorirakennuksen esiintyminen osoittaa kirkon korkeaa ikää. Korppoon kirkko on yksi näistä seitsemästä, muut ovat Hammarlandin kirkko, Finströmin kirkko, Nousiaisten kirkko, Turun tuomiokirkko, Naantalin kirkko ja Rauman kirkko. Korppoon kirkossa on myös keskiaikainen torni, jota on mahdollisesti käytetty puolustustornina, eli sitä ei rakennettu kelloja varten, vaan toimi linnoituksena, jonne paettiin levottomina aikoina. Kirkontornissa ovi itse kirkon muurissa korkealla pohjoisseinällä; näin yritettiin tehdä tornista niin hankalapääsyinen kuin mahdollista. Kuitenkin nykyään torniin pääsee myös kirkon sisältä. Tornin ikkuna-aukot ovat myös ulkoseinältä hyvin kapeita, mutta levenevät nopeasti sisäänpäin, niin että jousimies saattoi ampua eri suuntiin ja samalla olla itse hyvin suojassa. Samalla korkeudella mainitun oven kanssa tornia kiertää joukko reikiä, jotka ovat ehkä toimineet ulkonevien palkkien kiinnityksinä tarjoten kulkureitin. Järjestäytyneempien ja rauhallisempien aikojen saapuessa tornia ei enää tarvittu puolustustarkoituksiin, vaan se sai sen sijaan kenties toimia papin asuntona, sillä korkealla tornissa on suuri takka muurattuna tornin kulmaan ja varustettuna kivilattialla ja kahdella putkella, joista savu pääsi ulos. On huomattava, että ei voida varmuudella sanoa, käytettiinkö tornia tosiaankin puolustukseen vai ovatko kaikki nämä järjestelyt vain puolustuskirkkojen kopiointia. Voidaan ajatella, että Korppoo oli keskellä Ruotsin ja Suomen välistä purjehdusreittiä, kaikki suuret kuljetukset tapahtuivat vesitse ja levottomina aikoina vihollisen hyökkäystä voitiin aina odottaa.[2]

Sisustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksilaivaisen kirkkorakennuksen maalattuja kattoholveja.

Kun kirkkoa restauroitiin vuosina 1952-53, esiin tuli suuri määrä keskiaikaisia seinämaalauksia, jotka oli ylimaalattu 1600-luvulla. Nämä ovat luonteeltaan hyvin yksinkertaisia ja niiden katsotaan olevan kotimaisten taiteilijoiden tekoa 1400-luvun jälkipuoliskolla, sillä sisäkatto holvattiin 1400-luvulla. Pyhimys- ja faabelihahmojen vieressä on myös useita aluksia, ns. koggeja.[3]

Esineistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alttarikaapin keskiaikaisten veistosten joukossa ovat mm. Pyhä Birgitta, Eerik Pyhä ja piispa Henrik.
Krusifiksi koristaa kuorilehteriä.
Ulomman kirkkomuurin päätyristi itäisen ikkunan alla osoittaa, että kuori rakennettiin vasta 1400-luvulla.
Korppoon kirkko, sankarihaudat
De gåvo sitt liv för tro hem och Fosterland

Kustaa Vaasan toimeenpaneman keskiaikaisten kirkkoaarteiden takavarikoinnin yhteydessä Korppoon kirkko menetti Ruotsin valtiolle:

1) Kalkki ja pateeni, kultaamattomat. 2) Öylättirasia, kultaamaton. 3) "Pieni hopealusikka", luultavasti käytetty ehtoollislusikkana. 4) Hopeinen monstranssi, kullattu. 5) Kuparinen monstranssi, kullattu. 6) Risti, kultaamaton. 7) Neula, luultavasti viitan pidike tai vastaava.[4]

Kirkolle kuuluu on myös Suomen vanhin puuveistos, Korppoon madonna, joka on valmistettu Reininmaalla noin vuonna 1225, mutta nykyään sitä säilytetään Kansallismuseossa Helsingissä.

Takavarikoista huolimatta kirkossa on nykyään runsaasti keskiaikaista esineistöä, kuten useita puuveistoksia, mm. seuraavat:

1) Madonna ja lapsi (tehty noin 1400 Reininmaalla) 2) Alexandrian Katariina 3) Pyhä Olof 4) Pyhä Göran 5) Krusifiksi 6) Arkkienkeli Mikael 7) Alttarikaapin 15 veistosta (itse kaappi rakennettiin 1950-luvulla).

Kirkon ehkä arvokkain esine on kuitenkin kirkon kuorin ja runkohuoneen välillä oleva kuorilehteri 1400-luvulta. Keskiajalla se toimi saarnastuolina. Hyvin harva kuorilehteri on säilynyt, Korppoon kirkossa oleva on Suomen ainoa.

Muista esineistä huomattakoon mm. etelän puolelle sijoitettu saarnastuoli vuodelta 1646. Samalta ajanjaksolta ovat peräisin kirkon penkit. Urut rakensi A. Thulé Kangasalta vuonna 1870, viimeksi restauroitu 1975. Vuonna 1792 maalasi Gabriel Gotthard Sveidel vanhimman ja suurimman alttaritaulun nimeltä Ehtoollisen asettaminen. A. ja V. Munsterhjelm tekivät vuonna 1905 nuorimman, joka esittää Kristusta Getsemanessa.[5]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on määritellyt Korppoon kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 73. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. Meinander, K.K. (Helsingfors 1908), Finlands kulturhistoria. Medeltiden, konsten, s. 148f.
  3. Kirkon esite S:t Mikaelskyrkan i Korpo, samt ortens övriga kyrkor, s. 10.
  4. Källström, O. (Stockholm 1939), Medeltida kyrksilver från Sverige och Finland förlorat genom Gustav Vasas konfiskationer, s. 315.
  5. Kirkon esite S:t Mikaelskyrkan i Korpo, samt ortens övriga kyrkor, s. 4-10; Törnblom, Lena, Medeltiden, Finlands historia 1. Schildts 1993, s. 340.
  6. Korppoon kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]