Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta. Transkriptiotaulukko käsittää suomalaisten nimien ohella myös Suomessa esiintyvän ruotsinkielisen nimistön kirjoittamisen kyrillisin aakkosin.

Taulukossa on esitetty kirjainten ja kirjainyhdistelmien venäjänkieliset vastaavuudet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suositusten mukaisesti siinä muodossa, kuin ne on esitetty Kielikello-lehdessä.[1]

"Transkriptiokaavan kaksi tärkeintä periaatetta ovat seuraavat:

  1. Suomen kielen pitkän vokaalin merkitsemiseen käytetään kaikissa asemissa johdonmukaisesti kahta venäläistä kirjainmerkkiä.
  2. Henkilön- ja paikannimien välillä ei tehdä eroa, vaan maantieteelliset nimet siirretään kyrilliseen asuun samoin perustein kuin muukin nimistö."

"Kaava pyrkii välttämään kirjavuuden lisääntymistä. Tämän vuoksi on soveltuvin kohdin käytetty ohjeena virolaisten erisnimien voimassa olevaa kyrillistä transkriptio-ohjetta sekä otettu huomioon Neuvostoliitossa jo vakiintunut käytäntö suomalaisten nimien siirtämisessä."

"Hankalin ongelma ovat suomen kielen pitkät vokaalit yy, ää ja öö, diftongit ja j-alkuiset yhtymät."

Kirjain tai kirjainyhdistelmä Vastine venäjässä Käyttö ja huomautukset Esimerkkejä
a а Anna=Анна, Alava=Алава, Aulanko=Ауланко
Vanhoissa -ia-päätteisissä etunimissä voidaan loppu-a merkitä myös я:lla Maria=Мариа/Мария, Sofia=Софиа/София, Sylvia=Сильвиа/Сильвия
aa аа Aarne=Аарне, Aalto=Аалто, Aavasaksa=Аавасакса, Koillismaa=Койллисмаа
ai ай Aili=Айли, Kaitila=Кайтила, Aitolahti=Айтолахти
b б Birgitta=Биргитта, Backman=Бакман, Borgå=Борго
c к a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa Carita=Карита, Eric=Эрик, Agricola=Агрикола, Cleve=Клеве
с e, i, y:n edellä Alice=Алисе, Cederberg=Седерберг
ц Tässä nimessä Fabricius=Фабрициус
ch к a, o, u:n ja konsonantin edellä Christer=Кристер, Zacharias=Сакариас, Chorell=Корелл(ь)
ч e, i, y:n edellä Chydenius=Чюдениус
ш Näissä nimissä Charlotta=Шарлотта, Charpentier=Шарпантье
ck к Sanan sisällä vokaalin ja toisen konsonantin välissä sekä sanan lopussa konsonantin jäljessä Backman=Бакман, Barck=Барк, Räckhals=Рекхалс
кк Sanan sisällä vokaalien välissä sekä sanan lopussa vokaalin jäljessä Backas=Баккас, Rydbeck=Рюдбекк, Stackelberg=Стаккельберг
d д Daniel=Даниель, Doris=Дурис, Davidson=Давидсон, Drumsö=Друмсё
dju ю Ruots. sanan alussa Djurle=Юрле, Djupsjö=Юпшё
e э Sanan alussa ja sanan sisällä muiden vokaalien kuin i:n jäljessä Elina=Элина, Erkko=Эркко, Lauerma=Лауэрма, Raento=Раэнто, Espoo=Эспоо, Kokemäenjoki=Кокемяэнйоки
е Sanan sisällä konsonantin ja i:n jäljessä Terttu=Тертту, Vieno=Виено, Helle=Хелле, Sievänen=Сиевянен, Kievi=Киеви, Veteli=Ветели
ee ээ Sanan alussa Eero=Ээро, Eerikäinen=Ээрикяйнен, Eetula=Ээтула
еэ Sanan sisällä konsonantin jäljessä Leena=Леэна, Teemu=Теэму, Veera=Веэра, Kitee=Китеэ, Seetrimäki=Сеэтримяки
Huom! Leena ja Veera voidaan kirjoittaa myös venäläisittäin Leena=Лена, Veera=Вера
ei эй Sanan alussa Eino=Эйно, Eikkala=Эйккала, Eistilä=Эйстиля
ей Sanan sisällä konsonantin jäljessä Veikko=Вейкко, Heikkonen=Хейкконен, Heinola=Хейнола
eu эу Sanan alussa Eufrosyne=Эуфросине, Eurola=Эурола, Eura=Эура
еу Sanan sisällä konsonantin jäljessä Teuvo=Теуво, Peuranen=Пеуранен, Teuva=Теува
ея Pyöreälä=Пюореяля/Пюёреяля
f ф Fredrik=Фредрик, Finnilä=Финниля, Fiskars=Фискарс
g г a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa Gabriel=Габриель, Gunnar=Гуннар, Agricola=Агрикола, Gardberg=Гардберг, Grankulla=Гранкулла
ge е Ruots., yl. 1. tavussa Gestrin=Естрин
ger яр Ruots., yl. 1. tavussa Gerda=Ярда
gi йи Ruots., yl. 1. tavussa Ginman=Йинман
gy ю Ruots., yl. 1. tavussa Gylden=Юлден
е Ruots., yl. 1. tavussa Gädda=Едда
gär яр Ruots., yl. 1. tavussa Gärkman=Яркман
йё Ruots., yl. 1. tavussa Göran=Йёран, Göta=Йёта
göö йёо Ruots., yl. 1. tavussa Göös=Йёос
h х Heikki=Хейкки, Haahtela=Хаахтела, Hamina=Хамина
hja я Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä Hjalmar=Яльмар
hjö йё Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä Hjördis=Йёрдис
i и Ilmari=Ильмари, Itkonen=Итконен, Inari=Инари
й Diftongin ja pitkän i:n jälkiosana: ks. ai, ei, ii, oi, ui, yi, äi, öi
ie ие Vieno=Виено, Lievonen=Лиевонен, Ylivieska=Юливиеска
ii ий Iivo=Ийво, Liisa=Лийса, Siitonen=Сийтонен, Iisalmi=Ийсалми, Yli-Ii=Юли-Ий
ия Äikiä=Эйкия, Kälviä=Кяльвия
иё Päiviö=Пяйвиё, Köyliö=Кёулиё
j Katso alla olevia yhtymiä j + vokaali
ja я Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jalo=Яло, Seija=Сейя, Jalava=Ялава, Kajanti=Каянти, Jalasjärvi=Яласъярви
ья Sanan sisällä konsonantin jäljessä Lahja=Лахья, Pohjala=Похьяла, Pohjanmaa=Похьянмаа
jaa яа Jaakko=Яакко, Jaatinen=Яатинен, Jaakkima=Яаккима
je е Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jermu=Ерму, Jeskanen=Есканен, Jepua=Епуа, Töijensalo=Тёйенсало
ье Sanan sisällä konsonantin jäljessä Veljesmaa=Вельесмаа
jee еэ Jeesiöjoki=Еэсиёйоки
ji йи Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jirva=Йирва, Jietajoki=Йиетайоки, Jirssi=Йирсси
ьи Sanan sisällä konsonantin jäljessä Poljinsuo=Польинсуо
jii йий Jiirva=Йийрва
jo йо Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jorma=Йорма, Keijo=Кеййо, Joki=Йоки, Joensuu=Йоэнсуу, Puijo=Пуййо
ьйо/ьо Sanan sisällä ja lopussa konsonantin jäljessä Viljo=Вильйо/Вильо, Ahjopalo=Ахьйопало/Ахьопало
Yhdyssanan osien rajalla vain йо Porvoonjoki=Порвоонйоки
joo йоо Joonas=Йоонас, Kajoonsaari=Кайоонсаари, Majoola=Майоола
ju ю Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Juho=Юхо, Maiju=Майю, Junnila=Юннила, Lajunen=Лаюнен, Mujujärvi=Муюярви
ью Sanan sisällä konsonantin jäljessä Karjula=Карьюла, Kulju=Кулью
juu юу Juuso=Юусо, Juupajärvi=Юупаярви
jy ю Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jyrki=Юрки, Jylhä=Юльхя, Jyväskylä=Ювяскюля
ью Sanan sisällä konsonantin jäljessä Ärjylä=Эрьюля, Öljymäki=Ёльюмяки
jyy юу/юю Jyykeä=Юукея/Ююкея, Jyysjärvi=Юусъярви/Ююсъярви
я Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Järvinen=Ярвинен, Poijärvi=Пойярви, Suojärvi=Суоярви
ья Sanan sisällä ja lopussa konsonantin jäljessä Suonsyrjä=Суонсюрья, Pöljä=Пёлья
Yhdyssanan osien rajalla ья, ъя Vieljärvi=Виельярви, Kuusjärvi=Куусъярви
jää яа/яя Jääski=Яаски/Яяски
йё Sanan alussa ja vokaalin jäljessä Jöns=Йёнс, Jöröjukka=Йёрёюкка
ьё Sanan sisällä konsonantin jäljessä Yrjö=Юрьё, Lötjönen=Лётьёнен, Syrjö=Сюрьё
jöö йёо/йёё Jöökki=Йёокки/Йёёкки, Äijöö=Эййёо/Эййёё
k к Kauko=Кауко, Kalske=Калске, Kotka=Котка
k, kj ч Ruots., e, i, y, ä, ö:n edellä Kersten=Черстен, Kellberg/Kjellberg=Челльберг
kk кк Orvokki=Орвокки, Kukkonen=Кукконен, Kokkola=Коккола
l л Vokaalin edellä Lauri=Лаури, Saalasti=Сааласти, Aulanko=Ауланко
Konsonantin edellä a, o, u:n sisältävän tavun jäljessä Salme=Салме, Tolppanen=Толппанен, Salpausselkä=Салпаусселькя
ль Konsonantin edellä e, i, y, ä, ö:n sisältävän tavun lopussa Vilho=Вильхо, Siltanen=Сильтанен, Helsinki=Хельсинки, Pöljä=Пёлья, Salpausselkä=Салпаусселькя
Sanan lopussa Emil=Эмиль, Joel=Йоэль, Paul=Пауль
Huom! Venäjässä kirjoitetaan perinteisesti monet länsiperäiset etunimet, joissa esiintyy -l- konsonantin edellä, ль:llä, vaikka edellisessä tavussa onkin takavokaali (a, o, u), esim. Adolf=Адольф, Albert=Альберт, Alfred=Альфред, Arnold=Арнольд, Osvald=Освальд, Valdemar=Вальдемар jne. Tällaisten vierasperäisten nimien kohdalla on syytä mukautua venäjän oikeinkirjoituksen traditioon; suomenkielisten osalta sitä vastoin tulee noudattaa yllä olevaa ohjetta.
lju ю Ruots., sanan alussa Ljung=Юнг
ll лл Sanan sisällä vokaalien välissä Kalle=Калле, Ulla=Улла, Svalling=Сваллинг
Ruots. a, o, u:n jäljessä konsonantin edellä Kallvik=Каллвик
лль Ruots. e, i, y, ä, ö:n jäljessä konsonantin edellä Kellberg=Челльберг
лл/лль Ruots. sanan lopussa Lindell=Линделл/Линделль, Revell=Ревелл/Ревелль
m м Mikko=Микко, Lampi=Лампи, Maarianhamina=Маарианхамина
mm мм Emma=Эмма, Lammio=Ламмио, Tammisaari=Таммисаари
n н Niilo=Нийло, Nieminen=Ниеминен, Naantali=Наантали
nn нн Annikki=Анникки, Kanninen=Каннинен, Päijänne=Пяйянне
o о Outi=Оути, Orko=Орко, Outokumpu=Оутокумпу
o о tai у Ruots. Rolf=Рол(ь)ф, Torstensson=Торстенссон, Borgå=Борго
Bo=Бу, Olavsson=Улавссон, Domarby=Думарбю
oi ой Oiva=Ойва, Koivisto=Койвисто, Voikkaa=Войккаа
oo оо Roope=Роопе, Noopila=Ноопила, Porvoo=Порвоо
p п Pekka=Пекка, Tapola=Тапола, Pori=Пори
pp пп Seppo=Сеппо, Tappurainen=Таппурайнен, Lappi=Лаппи
q к Qvintus=Квинтус
qu кв Sundquist=Сундквист
r р Risto=Ристо, Torvinen=Торвинен, Rauma=Раума
rr рр Aarre=Аарре, Verronen=Верронен, Arrakoski=Арракоски
s с Sakari=Сакари, Simo=Симо, Säisiö=Сяйсиё, Salo=Сало
sj ш Ruots. Sjöberg=Шёберг
sk ш Ruots. e, i, y, ä, ö:n edellä Skärström=Шерстрём, Skeppsbro=Шеппсбру
ski/skj ш Ruots. Skiöld/Skjöld=Шёльд
ss сс Jussi=Юсси, Kassinen=Кассинен, Nissilä=Ниссиля
stj ш Ruots. Stjernberg=Шернберг, Tawaststjerna=Тавастшерна
t т Tuulikki=Тууликки, Timonen=Тимонен, Turku=Турку
tj ч Ruots. Tjeder/Tjäder=Чедер
tt тт Terttu=Тертту, Henttonen=Хенттонен, Uittamo=Уйттамо
u у Unto=Унто, Uotila=Уотила, Kumpula=Кумпула
ui уй Tuija=Туйя, Uino=Уйно, Puijo=Пуййо
uu уу Uuno=Ууно, Uusitalo=Ууситало, Kainuu=Кайнуу
v/w в Valto=Валто, Wartiovaara=Вартиоваара, Vantaa=Вантаа
x кс Felix=Феликс, Axelsson=Аксельссон, Saxby=Саксбю
y ю Kyllikki=Кюлликки, Chydenius=Чюдениус, Yrjölä=Юрьёля, Rydbeck=Рюдбекк, Ylivieska=Юливиеска, Kymmene=Кюммене
и Ruots. nimissä sanan alussa Yngve=Ингве, Ylander=Иландер, Yttervik=Иттервик
Lisäksi esim. tässä nimessä Sylvia=Сильвиа/Сильвия
yi юй Yijälä=Юйяля
yy юу/юю Lyyli=Люули/Лююли, Kyyrö=Кюурё/Кююрё, Myyrmäki=Мюурмяки/Мююрмяки, Uusikaarlepyy=Уусикаарлепюу/Уусикаарлепюю, Yyteri=Юутери/Юютери
юя Keikyä=Кейкюя, Pöytyä=Пёутюя
юо/юё Kyösti=Кюости/Кюёсти, Yöntilä=Юонтиля/Юёнтиля
z с Mauritz=Мауритс, Zacharias=Сакариас, Zilliacus=Силлиакус
ц Saksalaisperäisissä nimissä Zimmer=Циммер
з Slaavilais- ja unkarilaisperäisissä nimissä Zyszkowicz=Зышкович, Zemplényi=Землени
å о Åke=Оке, Åström=Острём, Åggelby=Оггельбю
а Poikkeuksia Åbo=Або, Åland=Аланд
ä э Sanan alussa Ämmälä=Эммяля, Ähtäri=Эхтяри, Ängskulla=Энгскулла
я Sanan sisällä ja lopussa Väinö=Вяйнё, Jylhä=Юльхя, Ypäjä=Юпяя
е Ruots. sanan sisällä Märta=Мерта, Räckhals=Рекхалс
äi эй Sanan alussa Äikiä=Эйкия
яй Sanan sisällä Päivi=Пяйви, Käiväräinen=Кяйвяряйнен, Päijänne=Пяйянне
äy эу Sanan alussa Äystö=Эустё, Äyräpää=Эуряпяа/Эуряпяя
яу Sanan sisällä Mäyränen=Мяурянен, Säynätsalo=Сяунятсало
ää ээ Sanan alussa Ääri=Ээри, Äänekoski=Ээнекоски
яа/яя Sanan sisällä ja lopussa Haanpää=Хаанпяа/Хаанпяя, Kääriä=Кяария/Кяярия, Vääksy=Вяаксю/Вяяксю, Äyräpää=Эуряпяа/Эуряпяя
ö ё Huom! ö-kirjainta transkriboitaessa on venäläisen ё:n pisteet merkittävä johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa Yrjö=Юрьё, Östen=Ёстен, Könönen=Кёнёнен, Öljymäki=Ёльюмяки, Pöljä=Пёлья, Sörnäinen=Сёрняйнен, Överby=Ёвербю
öi ёй Höijer=Хёйер, Öintilä=Ёйнтиля, Töijensalo=Тёйенсало
öy ёу Söyrinki=Сёуринки, Öystilä=Ёустиля, Röyttä=Рёуття, Vöyri=Вёури
öö ёо/ёё Höök=Хёок/Хёёк, Ränsöö=Рянсёо/Рянсёё, Töölö=Тёолё/Тёёлё


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kielikello nro 10, s. 3–7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielikello nro 10. — Helsingin yliopiston kirjastotietojärjestelmän perusteella voidaan päätellä, että artikkeli on julkaistu vuonna 1977. Artikkelin kirjoittajia ei ole mainittu, mutta itse artikkelissa on mainittu Igor Vahros ja Martti Kahla, joiden alustuksen pohjalta artikkeli on kirjoitettu. Lehden päätoimittaja oli tuolloin Esko Koivusalo ja toimitussihteeri Anneli Räikkälä.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kahla, Martti (toim.): Suomalaisten henkilönnimien kyrillinen siirrekirjainnusopas. Справочник по русской передаче финляндских личных имен и фамилий. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 53. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 1977. ISSN 0355-5437. ISBN 951-861-103-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]