Riimukivi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riimukivi U 1011 Uppsalan yliopiston puistossa.

Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta. Useissa riimukivissä on myös kuvia, kuten eläinaiheista koristelua. Riimukiviä esiintyy Skandinaviassa.[1] Pari yksittäistä löytöä tunnetaan muualtakin Euroopasta viikinkien jättäminä jälkinä.

Riimukivien pystyttäminen on luultavasti saanut alkunsa kuolleiden muistoksi pystytetyistä kivipaasista. Myös suurin osa riimukivistä on vainajien muistokiviä.[1]

Vanhimmat riimukivet ovat kansainvaellusaikaisia, mutta riimukivien pystytys yleistyi viikinkiajalla. Riimukiviä on löytynyt yli 3 000, suurin osa Ruotsin alueelta. Yleisintä riimukivien pystytys oli Keski-Ruotsissa 1000-luvulla. Tämän vaiheen riimukivissä on usein kristillisiä tunnuksia ja lauseita.

Ruotsalainen tutkija Marco Bianchi on väitöskirjassaan osoittanut, että viikinkien riimukivien riimuilla ei aina ollut sisältöä vaan niitä kirjoiteltiin myös todisteeksi kirjoittajansa kirjoitustaidosta, vaikka sitä ei olisi ollutkaan. Kristinuskon vallatessa alaa kirjoitustaitoa alettiin pitää tärkeänä, minkä on päätelty olevan syynä sisällyksettömien riimujen kirjoittamiseen.[2]

Riimukivet ja Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta on löydetty yksi aidoksi katsottu riimukiven katkelma Dragsfjärdin saaristosta. 24 kg painava riimukiven kappale löydettiin vuonna 1997. Kappaleessa on yhteensä 15 riimua kahdessa rivissä. Jotunista hiekkakiveä oleva lohkare makasi rantavedessä, madaltuneeseen luonnonsatamaan johtavan salmen suussa. On esitetty, että kivi on voinut joutua paikalle purjealuksen painolastina.[1]

Pohjanmaalta Vöyristä on löydetty kallioon kaiverrettuja riimukirjoituksia, mutta vuonna 1986 julkaistu työstöjälkitutkimus viittaa siihen, että ne ovat 1900-luvulla tehtyjä väärennöksiä.[3] Museoviraston rekisteriportaalin mukaan Träskishällorin riimukirjoitus on "enintään ehkä 100 - 200 vuoden ikäinen". Kahden muun Vöyrin riimukirjoituksen ajoitukseen rekisteriportaali ei ota selkeää kantaa, mutta niidenkään myöhäistä alkuperää ei torjuta.[4].

Kolmessa ruotsalaisessa riimukivessä (GS 13, U 582, G 319) on viittaus Suomeen.[1] Niissä kerrotaan, että vainaja on saanut surmansa Suomeen tehdyllä retkellä. Yleensä kyseessä olivat ryöstöretket. Muita mahdollisia riimukiviä jotka viittaavat Suomeen ovat Sigsteinn-nimiselle henkilölle pystytetty U 180, jossa tapahtumapaikaksi kuvataan Véborg, mikä voi viitata Viipuriin. Toisaalta se voi myös viitata Tanskassa sijaitsevaan Viborgiin. Riimukivi U 518 viittaa Erik Braten mukaan mahdollisesti Saloon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta riimukivi.
  1. a b c d Riimukivet Rosalan viikinkikeskus. Viitattu 14.8.2009.
  2. Anniina Wallius: Viikinkien riimukirjoituksissa on myös pelkkää höpinää 7.6.2010. Yle. Viitattu 8.6.2010.
  3. Joakim Donner: Bidrag till kännedom om Vörårunornas ålder: Exempel på ristningsteknik använd i runinskrifter och hällristningar. Fennoscandia archaeologica 1986.
  4. BåthomenTräskishällorHärtullrösselmossen