Höysälänjärven jätinkirkko
| Höysälänjärven jätinkirkko | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Höysälänjärven jätinkirkko |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Vöyri |
| Historia | |
| Tyyppi | Jätinkirkko |
| Ajanjakso | ajoittamaton |
| Korkeus | 60[1] m |
| Pinta-ala | 760 (38×20) m² |
Höysälänjärven jätinkirkko, eli myös Höisalträsketin jätinkirkko, on Pohjanmaalla Vöyrissä sijaitseva jätinkirkko.[1][2]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohde sijaitsee Vöyrin kirkolta 10,0 kilometriä kaakkoon seututien 725 eteläpuolella Höysälän metsäalueella pienen Höysälänjärven eteläpuolella kohoavalla mäellä. Kohteelle pääsee helposti kääntymällä seututien alittavan joen Vakinekanalenin itäpuolella etelään johtavalle metsäautotielle ja kulkemalla sitä 2,4 kilometriä kaakkoon haarautuvalle tielle. Kohteeseen johtaa polku, joka lähtee tältä tieltä noin 350 metrin päässä risteyksestä.[1][2]
Jätinkirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jätinkirkko muodostuu puolimetrisestä yli päänkokoisista kivistä rakennetusta kivivallista, joka on noin kuusi metriä leveä. Valli sulkee sisällensä alueen, joka on 38 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Latomuksen pitkät sivut ovat koillis-lounais-suuntaiset. Ari Siiriäinen kävi inventoimassa kohteen vuonna 1966. Hän löysi vallista yhden aukon, eli portin, niin kuin jätinkirkoilla sanotaan olevan. Se sijaitsi latomuksen eteläpäässä ja sen erikoisuutena oli kivistä maahan ladottu ”eteinen”, jonka kulmassa oli taas aukko. Siiriäinen mainitsi jäljistä, jotka ovat jääneet jäljelle vallien penkojilta.[1][3]
Marianna Ridderstad on maininnut artikkelissaan, että valleja on paikoin kaksi rinnakkain. Jätinkirkon pääkakselin suunnaksi hän on mitannut 27° pohjoisesta myötäpäivään eli pohjois-koilliseen. Portteja hän on havainnut kaksi. Jätinkirkon keskikohdasta mitattuna toinen portti sijaitsi pääakselilla ja toinen poikkiakselilla eli 63° etelästä myötäpäivään eli länsi-lounaaseen.[4]
Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latomuksen ympärillä on laakea kallioalue, jonka länsipuolella sijaitsee laavu. Mäenhuipun eteläpuolelta noin 50 metrin päästä löytyi vuonna 1978 kalliohakkauksia. Ne esittävät alkeellista venettä, jonka vieressä on riimumerkkejä. Niissä on katsottu lukevan "A F T I U N U T", suomeksi tulkittuna 'Jonundin muistoksi'). Vene on 48 senttimetriä pitkä, ja sen keula on loivempi kuin sen perä. Keulassa on taivutettu pää. Riimuja on pidetty varsin uusina, ehkä 100–200 vuotta vanhoina. Vöyriltä on löytynyt kolme riimukirjoituskohdetta.[5]
Ridderstad havaitsi paikalla kiviröykkiön tai röykkiöitä sekä kivi- eli rakkakuoppia.[4]
Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei tiedetä, milloin jätinkirkko on löydetty. Jätinkirkkoa ei ole myöskään tutkittu. Ainoastaan Ari Siiriäinen tarkasteli sitä pintapuolisesti inventointimatkallansa vuonna 1966 sekä Kaisa Lehtonen ja Pentti Risla omalla tarkastusmatkallaan vuonna 2009. Ridderstad on tutkinut tämän jätinkirkon vallien suuntauksia ja esitti niistä muutamia tuloksia vuonna 2015.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Muinaisjäännösrekisteri: Höjsalträsk Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.11.2007. Museovirasto. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ a b Höysälänjärven jätinkirkko, Vöyri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Siiriäinen, Ari: Vöyri Tarkastuksia 1966 (PDF), viitattu 5.7.2019
- ↑ a b c Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s.135–150, 2015
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Träskishällor Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 6.2.2017. Museovirasto. Viitattu 4.7.2019.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
