Vöyrin riimukirjoitukset

Vöyrin riimukirjoitukset ovat Pohjanmaalla Vöyrin kunnassa sijaitsevia vuosina 1978 ja 1982 löydettyjä kalliokaiverruksia. Tunnetuimmat niistä ovat Båtholmenin, Pethskiftesin ja Höysälän kaiverrukset, mutta niiden lisäksi on myös neljäs kaiverrus. Kolme tunnetuinta kaiverrusta ovat suo- ja metsäalueella noin 7–9 kilometriä kunnan keskustaajaman kaakkoispuolella. Kahdessa erillisessä paikassa sijaitsevat kaiverrukset sisältävät ristin ja laivan kuvat sekä riimukirjoitusta. Museoviraston 1980-luvulla tekemän arvion mukaan ne eivät kuitenkaan ole viikinkiaikaisia vaan todennäköisesti väärennöksiä ja korkeintaan 100–200 vuoden ikäisiä. Museoviraston kulttuuriympäristöjen tutkimusraportteja sisältävä sivu ei täsmennä neljännen löydön paikkaa. Tutkija Kendra Wilsonin mukaan neljännen kiven löysi vuonna 1992 Uno Forss Pörnullbackenilta räjäytystyön yhteydessä, mikä rikkoi kiven seitsemään osaan niin, että seitsemättä osaa ei enää löytynyt. Kiven koko on 67 cm × 22 cm. Näitä kuutta palaa säilytetään Pohjanmaan museossa. Bertel Holmin mukaan tekstin tulkinta on: "brianti biurn ulfr risti" eli 'poltti Björn, Ulf kaiversi'.

Vöyrin kaiverrusten muoto poikkeaa tyypillisistä riimukirjoituksista. Myös löytöpaikka on erikoinen, sillä Ruotsissa ja Norjassa riimukivet sijaitsevat kulttuurimaisemissa vanhojen kylien liepeillä eivätkä erämaaympäristössä. Tosin Norjassa tunnetaan riimukirjoituksia myös kylien ulkopuolelta kaukana tunnetuista asuinpaikoista, mutta kaikki nämäkin sijaitsevat vuonojen, siis kulkuteiden, rannoilla. Vöyrin riimulöytö on noin 70 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Viikinkiajalla rantaviiva oli 10 metriä nykyistä korkeammalla, joten löytöpaikka on silloin ollut noin 10 kilometrin päässä rannikolta. Paikalla oleva matalia suojärviä yhdistänyt puro ei ole voinut olla mikään vesikulkutie.

Båtholmenin kaiverrus

Båtholmenin riimukivi kuvattuna juhannuksena 2024

Båtholmenin kaiverrus sijaitsee suolla olevalla saarella Härtull Rödselmossenin suon lounaisreunalla. Kallioon on hakattu ristikuvio sekä riimukirjaimia, joita ei ole pystytty luotettavasti tulkitsemaan. Museovirasto ei ole määritellyt kaiverrusten ikää mutta pitää niitä mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin olevina.

Erään tulkinnan mukaan kivessä olisi Egil-nimisen miehen muistokirjoitus "idässä" kuolleelle Runar-pojalleen.

Pethskiftesin kaiverrus

Pethskiftesin kaiverrus on Rekipellon kylässä suoalueen eteläpuolella vajaat 500 metriä Båtholmenin kaiverruksesta itään. Kalliorinteen juurella sijaitsevassa louhikossa on pystykivi, johon on kaiverrettu heikosti erotettavia riimuiksi tulkittuja piirtoja viidessä eri rivissä. Kirjoitusta ei ole pystytty tulkitsemaan eikä varmuudella ajoittamaan esihistorialliseksi. Eräs tekstin tulkinnoista on vuodelta 1986:

"anut · lit · rista

runaʀ · ift · ulf

sun · sin · kuþ · hialbi -t

-ans".

Sen käännös olisi kutakuinkin 'Anund antoi kaiverruttaa nämä riimut Ulvin muistoksi, hänen poikansa. Jumala varjelkoon hänen sieluaan!'.

Höysälän kaiverrus

Höysälän kaiverrus sijaitsee noin 3,5 kilometriä kahdesta muusta kaiverruksesta koilliseen pienen Höysälänjärven eteläpuolella. Korkean kallion laella sijaitsevaan kahden kiven muodostamaan pystyseinäiseen nurkkaukseen on hakattu viikinkilaivaa esittävä kuva sekä kahdeksan riimua, jotka on translitteroitu muotoon aft iun nut (nykyruotsiksi ja -suomeksi 'efter minne av Jonund', 'Jonundin muistoksi') tai aft sun nut ('efter minne av sonen', 'pojan muistoksi'). Kirjoitus on hakattu suojaiseen kallion syvennykseen noin 40 senttimetrin korkeudelle. Kirjoitusta on noin 70 senttimetrin pituisella alueella.

Venekuvio on puolestaan 48 senttimetriä riimujen yläpuolella. Veneen esiintyminen riimujen yhteydessä ei ole kovinkaan yleistä, vaikka tällaisia löytöjä onkin tehty. Merkillistä on se, että ajallisesti kovin kaukana olevat pronssikautisten kalliopiirrosten veneet ovat lähempänä Vöyrin venettä kuin viikinkiajan riimujen venekuviot. Aivan identtisiä nämäkään kuvat eivät ole, sillä Vöyrin veneestä puuttuvat pronssikautisiin vastineisiinsa piirretyt kaaret. Venekuvio ei kuitenkaan voi olla pronssikautinen, sillä se on riimujen tapaan hakattu rautapiikillä.

Löydöstä raportoitiin vuonna 1978. Samana vuonna paikalla kävi myös riimukirjoituksen asiantuntijoita, professorit Sven B. F. Jansson Ruotsista ja Gerd Høst Norjasta. Jansson piti riimuja uusina ja Høst taas viikinkiaikaisina tai ehkä jopa vanhempina. Myöhemmin löytöön tutustui paikan päällä vielä professori Karl-Axel Holmberg, jonka mielestä riimut saattaisivat olla peräisin 800-luvulta. Evert Salberger ajoitti ne 1000- tai 1100-luvulle.

Museovirasto on arvoinut Höysälän kaiverruksen enintään 100–200 vuoden ikäiseksi. Vuonna 1986 tehdyn työstöjälkianalyysin perusteella sen on arvioitu olevan peräisin 1900-luvulta.

Aiheesta muualla

• Tarkiainen, Kari: Sveriges Österland från forntiden till Gustav Vasa (2008, suomeksi Ruotsin Itämaa, 2010)
• Bilund, Antti ja Sepänmaa, Timo: VÖYRI, ISOKYRÖ, VAASA ja MUSTASAARI – Kivine tuulipuiston hankealueen ja voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2022, inventointi tuulivoimapuiston ja voimajohtolinjan alueilta, joiden sisälle riimukirjoitukset rajautuvat.