Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta M-juna)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

VR:n pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kaikki rautatielinjat alkavat Helsingin päärautatieasemalta ja erkanevat eri suuntiin Pasilan rautatieaseman jälkeen. Liikennettä on neljällä rataosuudella: rantaradalla, kehäradalla, pääradalla ja Lahden oikoradalla, joilla kulkee yhteensä 14 eri linjaa.

Sähköistetty lähiliikenne alkoi 26. tammikuuta 1969. Vuosina 1969–1972 lähijunat kulkivat tavanomaisilla junanumeroilla. Nykyinen kirjainmalli otettiin käyttöön 28. toukokuuta 1972, jolloin käytössä olivat linjat A, H, K, L, N, P, R ja T. Näistä osa merkitsee yhä samaa reittiä, vaikka linjoja onkin vuosien saatossa muutettu, lisätty ja toisaalta lakkautettu.

Rantarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna Helsingin Linnunlaulussa.

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Y-juna kulkee reittiä HelsinkiSiuntio. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo, Masala ja Kirkkonummi. Linjalla liikennöi arkisin neljä junavuoroa vuorokaudessa molempiin suuntiin.

Kirkkonummen nopean junan tunnus oli Y vuodesta 1974 lähtien, mitä ennen tunnus oli ollut A. Tämä varhainen Y ei pysähtynyt Pasilan ja Kauniaisten välillä millään asemalla, mutta pysähtyi jokaisella asemalla Kauniaisten ja Kirkkonummen välillä.[1] Vuonna 1987 silloinen Y-juna lopetettiin, ja sen korvasivat S- ja U-junat. Vuonna 2002 linjatunnus otettiin uudestaan käyttöön, kun Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua oli mahdollista lisätä nopeita paikallisjunavuoroja Karjaalle. Tätä ennen eräät S- ja U-junavuorot olivat jatkaneet Kirkkonummelta Karjaalle.

Y-juna oli pitkään lakkautusuhan alla ja syyskuussa 2015 tehtiin päätös Siuntio–Inkoo–Karjaa-lähiliikenteen lakkautuksesta, mikä aiheutti paikallisissa runsaasti vastustusta.[2] Lopulta Y-junan liikennöintiä päädyttiin jatkamaan erillisenä tilausliikenteenä 28. maaliskuuta 2016 alkaen ainakin vuoden 2017 loppuun, pääteasemana Siuntio.[3] Lisäksi linjalle lisättiin uudet pysähdyspaikat Huopalahti ja Espoo.[4]

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti, Masala, Jorvas ja Tolsa. Linjan vuoroväli on 30 minuuttia.

Linjatunnus U otettiin käyttöön 29. toukokuuta 1988. Ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa U-junan rooli oli vähäinen ja vuoroja oli vain muutamia päivässä ruuhka-aikoina, jolloin se pysähtyi Pasilan ja Espoon välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa ja Tuomarilassa. S-juna yhdistyi U-junan kanssa 27. maaliskuuta 2016, ja reitiltä lakkautettiin Mankin ja Luoman pysähdykset.[4]

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Linjaa liikennöidään öisin ja viikonloppuaamuisin, ja se pysähtyy kaikilla reitin asemilla.

Alkuperäisiin linjatunnuksiin kuuluva L-juna oli Kirkkonummen perusjuna, joka liikennöi joka päivä noin tunnin vuorovälillä (tiettyinä aikoina 40 minuuttia). Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönoton yhteydessä juna muutettiin hiljaisen liikenteen junaksi. Aiemmin L-tunnuksin ajettiin myös sunnuntaiaamuisin yksi vuoro Karjaalta, pysähtyen Inkoossa ja Siuntiossa.

X[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

X-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo ja Masala. Junavuoroja ajetaan arkisin kaksi päivässä, aamuvuoro Kirkkonummelta ja iltapäivävuoro Helsingistä. Linja on nopein lähijunayhteys Helsinki–Kirkkonummi-välillä ja sen tarkoitus on helpottaa välin ruuhkaliikennettä.[5] Linja otettiin käyttöön 27. maaliskuuta 2016. X-tunnuksella on aiemmin merkitty epävirallisesti Helsinki–Riihimäki-reitin kirjaimettomia lähijunavuoroja.[6]

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-juna kulkee reittiä Helsinki–Kauklahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila ja Espoo. Vuoroväli on 30 minuuttia muulloin paitsi sunnuntaisin ja kello 21 jälkeen, jolloin E-juna ei kulje.

Ennen kaupunkirataa E toimi L-linjan lisänä vuodesta 1974 alkaen tunnin vuorovälillä pysähtyen jokaisella asemalla. Ruuhka-aikoina vuoroja oli tiheämmin. Kaupunkiradan rakentamisen jälkeen linja on toiminut apuna linjoille S ja U. Linjaa jatkettiin Kauklahteen elokuussa 2007. Entinen pääteasema oli Espoon keskus, josta myös linjan kirjaintunnus tulee.

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-juna kulkee Leppävaaran kaupunkirataa reittiä Helsinki–Leppävaara. Juna pysähtyy reitin kaikilla asemilla, joista Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä ovat ainoastaan A- ja L-junien palvelemia. Vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 minuuttia, muulloin päiväsaikaan 20 minuuttia ja iltaisin sekä viikonloppuisin 30 minuuttia.

A-junan tunnus oli käytössä alun perin 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kirkkonummen välisellä linjalla. Nykyisessä muodossaan se otettiin käyttöön Leppävaaran kaupunkiradan liikennöinnin alkamisen yhteydessä 2. kesäkuuta 2002.

Kehärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I & P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä takaisin kulkevalla Kehäradalla. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivään ja P-juna Huopalahden suuntaan myötäpäivään.

Kehäradan linjat ajavat reittiä HelsinkiPasilaIlmalaHuopalahtiPohjois-HaagaKannelmäkiMalminkartanoMyyrmäkiLouhelaMartinlaaksoVantaankoskiVehkalaKivistöAviapolisLentoasemaLeineläHiekkaharjuTikkurilaPuistolaTapanilaMalmiPukinmäkiOulunkyläKäpylä–Pasila–Helsinki.

Junamatka Helsingin päärautatieasemalta lentoasemalle kestää noin puoli tuntia. P-junan matka-aika on hieman pidempi kuin I-junan.[7] Vuoroväli on arkisin ja lauantaisin 10 minuuttia, sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaisempina aikoina 30 minuuttia.[8] Linjalla käytetään yksinomaan Sm5-junia, sillä radan pituuskaltevuus ja tunnelien turvallisuusvaatimukset estävät liikennöinnin vanhemmilla junilla. Liikennöinti Kehäradalla alkoi 1. heinäkuuta 2015. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui käytöstä, sillä etenkin turistit saattoivat sekoittaa M-junan ja Helsingin metron tunnukset keskenään.[7]

Päärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-juna kulkee reittiä HelsinkiKerava. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Oulunkylä, Malmi, Puistola, Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso ja Savio. K-juna liikennöi arkisin ja lauantaisin noin kello 6–21, jolloin vuoroväli on ensimmäisiä ja viimeisiä vuoroja lukuun ottamatta 10 minuuttia. Sunnuntaisin K-juna aloittaa liikennöinnin kello 10 ja vuoroväli on 15 minuuttia. N-juna liikennöi muutaman vuoron ennen ensimmäistä ja jälkeen viimeisen K-junan, kun I- ja P-junat kulkevat harvemmin.

Ennen Keravan kaupunkiradan käyttöönottoa K-junia liikennöitiin kahdesta kolmeen lähtöä tunnissa. 1970–1980-luvuilla K-juna ei pysähtynyt millään asemalla Pasilan ja Tikkurilan välillä.[9] Ensin pysähdyksiin lisättiin Malmi (1988)[6] ja Puistola (12. elokuuta 1996), sittemmin Jokeri-linjan käyttöönoton ja Keravan kaupunkiradan valmistumisesta seuranneiden liikennöintimuutosten johdosta myös Oulunkylä (15. elokuuta 2004).[10] 1. joulukuuta 1980 Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylän rautatieasema avattiin. Viimeisinä vuosina ennen Kehäradan käyttöönottoa K-junan lähtöjä harvennettiin I-junan tapaan kaupunkiradan liikenteen painottuessa N-juniin. Kehäradan käyttöönoton yhteydessä K-junan liikennöinti muuttui jälleen kokopäiväiseksi.

K-junaa on suunniteltu jatkettavaksi Sipooseen reitillä Kerava–AhjoTalmaNikkilä.[11] Selvitysten mukaan liikenteen aloittaminen edellyttää merkittävän asutuksen kaavoittamista ja rakentamista asemanseuduille.[12] Lisäksi Porvoon radan Kerava–Nikkilä-osuuden ratainfrastruktuuri pitäisi uusia lähes kokonaan, mikäli lähijunayhteys Sipooseen päätettäisiin toteuttaa.[13]

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

N-juna kulkee reittiä Helsinki–Kerava. Juna pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Vuoroväli on noin 30 minuuttia. N-juna kulkee vain aikaisin aamulla ja myöhään illalla, kun Kehäradan I- ja P-junilla on harvempi vuoroväli.

N-junan rooli pääradan lähijunaliikenteessä oli usean vuosikymmenen ajan hyvin vähäinen käsittäen aamun ensimmäiset vuorot maanantaista lauantaihin, sunnuntaiaamupäivän ja ennen kaupunkiratoja kello 19 jälkeen ajetun iltaliikenteen. Ennen Kehärataa N-linjan liikenne oli vähäisimmillään 2000-luvun alkupuolella, jolloin linjalla oli vain muutamia aamuvuoroja.[14] Vuodesta 2006 lähtien N-junan osuutta pääradan lähijunaliikennöinnistä lisättiin vaihtamalla N-juniksi ensin koko sunnuntailiikenne ja maanantaista lauantaihin liikennöity iltaliikenne sekä myöhemmin lauantailiikenne. 15. elokuuta 2011 alkaen N-junat liikennöivät myös arkisin keskipäivällä ja alkuillasta kello 17 alkaen. N-junaa on liikennöity myös arkisin päiväsaikaan junaliikenteen häiriötilanteissa, sillä N-juna oli häiriötilanteessa toimivampi kuin I- ja K-junilla toteutettu liikenne. Kehäradan myötä N-junan rooli palautui yöjunaksi.

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Linjaa liikennöidään ainoastaan öisin ja aamuisin, arkisin Helsingistä yksi vuoro ja Riihimäeltä kaksi, viikonloppuisin Helsingistä kolme vuoroa ja Riihimäeltä viisi.

Vuodesta 1972 liikennöineet T-junat ovat pysähtyneet aikanaan huomattavasti useammin kuin nykyään. Lakkautetut pysähdykset lakkautusvuosineen ovat Hanala (1980), Huikko (1990), Kytömaa (1994), Takoja (1996), Palopuro (1996), Monni (1996), Ristinummi (1998), Purola (2016) ja Nuppulinna (2016).

T-junat ajetaan pääsääntöisesti Sm2- ja Sm4-yksiköillä, pois lukien dieselveturivetoisina ajettavat niin sanotut "pakettikatkojunat", jotka liikennöivät ajoittain arkiöinä pääradan ajolankojen jännitteen ollessa katkaistuna huoltotöiden takia.

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Ainolassa, Järvenpäässä, Saunakalliossa, Jokelassa ja Hyvinkäällä. Vuoroväli on 30 minuuttia.

R-junan liikennöinti alkoi vuonna 1972. 1970–1980-luvuilla R-juna ei pysähtynyt Tikkurilassa, ja kyseisen pysähdyksen lisääminen oli yli 40 vuoteen ainoa muutos linjan kulussa. R-junat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa 2. kesäkuuta 1991.[6] Kalustona linjalla käytetään lähes yksinomaan Sm4-junia. Ennen 3. syyskuuta 2006 tapahtunutta junaliikenteen uudistusta linjan kalustona käytettiin myös Sm1- ja Sm2-yksiköitä, mutta vanhojen junien hitaan kiihtyvyyden ja matalan huippunopeuden vuoksi uusissa aikatauluissa ei pysyttäisi.

Päivittäisiä vuoropareja liikennöidään myös Tampereelle ja Kouvolaan asti taajamajunina, jotka pysähtyvät jokaisella henkilöliikenteelle avatulla liikennepaikalla. Muodollisesti junien tunnuksena on koko matkan ajan R, vaikka lähiliikenteen vyöhyketaksa ei olekaan käytössä Riihimäeltä Tampereelle ja Lahdesta Kouvolaan.

H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja linja yhdistettiin R-junaan. Sen myötä R-juna alkoi pysähtyä myös Saunakalliossa ja Ainolassa, ja linjan vuoroväli muutettiin tunnista 30 minuuttiin.[15] Samalla linjan liikennöintiä pidennettiin kummastakin päästä siten, että aikaiseen aamuun lisättiin yksi vuoro ja yön ensimmäinen T-junavuoro muutettiin R-junaksi.[4]

D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-junan reitti on Helsinki–Riihimäki ja pysähtymispaikat Pasila, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Junia ajetaan arkiaamuisin ja -iltapäivisin ruuhka-aikaan yhteensä kuusi vuoroa (Riihimäeltä aamuisin kolme vuoroa ja Helsingistä iltapäivisin kolme vuoroa).[16] Aikaisemmin kirjaimettomina lähijunavuoroina ajetut linjat yhtenäistettiin D-juniksi 27. maaliskuuta 2016. Kalustona käytetään vanhojen kirjaimettomien vuorojen tapaan lähinnä veturivetoisia lähiliikennejunia.

Aluksi D-junat pysähtyivät Tikkurilassa, mutta 15. elokuuta 2016 Tikkurilan pysähdys siirrettiin Keravalle.[17]

Lahden oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z-juna kulkee Lahden oikorataa pitkin reittiä HelsinkiLahti. Linja pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä. Junien vuoroväli on yksi tunti. Linjan junat ovat pääosin Sm4-sähkömoottorijunia. Linjan liikennöinti alkoi 3. syyskuuta 2006 oikoradan käyttöönoton yhteydessä.

Ruuhka-ajan junat ovat usein melko täysiä etenkin Helsingin ja Keravan välillä, ja siksi ne ajetaankin kahdella junayksiköllä tai vihreillä lähiliikennevaunuilla. Lähiliikennevaunuilla liikennöitävät kaksi Z-junaparia päivässä tulevat aamuisin Kouvolasta ja palaavat sinne iltapäivällä.

Entiset linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G-juna kulki reittiä HelsinkiSaunakallio. Junalla oli arkisin kuusi vuoroa molempiin suuntiin ja se oli ainoa pääradalla liikennöinyt kirjainlinja, joka ei pysähtynyt Tikkurilassa. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Kyrölä (nyk. Ainola) ja Järvenpää. G-junan liikennöinti aloitettiin 4. kesäkuuta 2007 ja lopetettiin 15. elokuuta 2011.

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H-juna kulki reittiä Helsinki–Riihimäki. Linja pysähtyi Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Ainolassa, Järvenpäässä, Saunakalliossa, Purolassa, Nuppulinnassa, Jokelassa ja Hyvinkäällä. Vuoroväli oli yksi tunti.

H-junat aloittivat liikennöinnin vuonna 1972 ja pysähtyivät ennen 1990-luvun lakkautuksia huomattavasti useammalla asemalla kuin viimeisinä vuosinaan. H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja sen vuorot yhdistyivät R-junan kanssa.[15]

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M-juna saapumassa Myyrmäen rautatieasemalle.

M-juna kulki Vantaankosken kaupunkirataa reittiä Helsinki–Vantaankoski. Juna pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Vuoroväli oli 10–30 minuuttia.

Linja kulki Martinlaakson radan valmistumisesta eli vuodesta 1975. Vuonna 1991 linjaa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle, kun kaupunkiradan viimeisin osuus valmistui. Kehäradan valmistuttua M-juna lakkautettiin 40 vuoden toiminnan jälkeen 30. kesäkuuta 2015.

M-kirjain juontui junan aiemmasta pääteasemasta Martinlaaksosta. Vaikka rataa jatkettiin myöhemmin Vantaankoskelle, jäi junien tunnukseksi edelleen M. Linjatunnus, joka oli valkoinen M-kirjain oranssilla pohjalla, voidaan nähdä myös metroon viittaavana: Martinlaakson rata suunniteltiin alun perin osaksi Helsingin metroa.[18]

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-juna kulki reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti ja Masala. Linjan vuoroväli oli yksi tunti.

S kulki 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kauniaisten väliä. Linja aloitti uudelleen nykyisessä muodossaan Kirkkonummelle saakka 27. syyskuuta 1987. Linja pysähtyi Pasilan ja Masalan välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa, Espoossa ja Kauklahdessa ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa 2. kesäkuuta 2002. S-juna yhdistyi U-junan kanssa uudeksi U-linjaksi 27. maaliskuuta 2016.[4]

Vanha P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha P-juna kulki reittiä Helsinki–Hiekkaharju vuodesta 1972. Junaa liikennöitiin 20–30 minuutin vuorovälillä, ja se pysähtyi kaikilla reitin asemilla. Ennen kaupunkiradan valmistumista vuonna 1996 vuoroväli oli puoli tuntia. Vanha P-juna lakkautettiin 15. elokuuta 2004.[6]

Vanha I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha I-juna kulki reittiä Helsinki–Tikkurila ja pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Liikennöinti aloitettiin 12. elokuuta 1996.[6] Linja liikennöi viimeisinä vuosinaan arkisin ruuhka-aikaan noin kello 6–9 sekä 14–17, jolloin vuoroväli oli 10 minuuttia. Lisäksi perjantaisin ja lauantaisin oli muutamia lähtöjä puolen tunnin vuorovälillä kello 23 jälkeen. Muina aikoina liikennöi N-juna. Linja perustettiin alun perin Tikkurilan kaupunkiradan valmistumisen yhteydessä vuonna 1996, jolloin linjaa liikennöitiin arkisin kello 6–9 ja 15–17 20 minuutin vuorovälillä tukien P- ja K-junia.[19] Linjaa liikennöitiin läpi viikon ja pääsääntöisesti 20 minuutin vuorovälillä vanhan P-junan lakkautuksen jälkeen ja Keravan kaupunkiradan avauduttua 15. elokuuta 2004.[10] Liikennöinti siirtyi vähitellen N-junalle siten, että 4. kesäkuuta 2006 alkaen I-junan iltaliikenne maanantaista lauantaihin lakkasi ja sunnuntaisin siirryttiin kokopäiväiseen N-junaliikenteeseen.[20] 16. elokuuta 2010 lauantailiikenne vaihtui kokonaan N-juniksi, ja 15. elokuuta 2011 I-juna muuttui vain ruuhka-aikoina ja viikonloppuöinä kulkevaksi. Vanhan I-junan liikennöinti päättyi Kehäradan avaamiseen 1. heinäkuuta 2015.

Kirjaimettomat lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkisin ruuhka-aikaan aamuisin ja iltapäivisin liikennöitiin pääradalla 26. maaliskuuta 2016 asti kirjainlinjojen lisäksi myös kirjaimettomia lähijunavuoroja. Kirjaimettomat junavuorot ajettiin yleensä veturivetoisina lähiliikennejunina. Viimeisessä aikataulussa maaliskuussa 2016 kirjaimettomia lähtöjä oli aamuisin Riihimäeltä kolme ja iltapäivisin Helsingistä neljä.

Kirjaimettomia reittejä oli kaksi:

  • Helsinki–Pasila–Järvenpää–Hyvinkää–Riihimäki
  • Helsinki–Pasila–Ainola–Järvenpää–Saunakallio–Hyvinkää–Riihimäki

Yksi kirjaimeton reitti (Helsinki–Pasila–Tikkurila–Haarajoki–Mäntsälä–Lahti) lakkautettiin syysaikatauluihin 2013 siirryttäessä reitin muututtua tavalliseksi Z-junavuoroksi.

Linjojen pituudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. VR Lähiliikenne aikataulut 1977 ja 1985
  2. Aalto, Maija: Valtio lakkauttaa Y-junan Karjaalle Helsingin Sanomat. 15.9.2015. Viitattu 27.3.2016.
  3. HSL valmistelee korvaavaa Y-junaliikennettä Siuntioon Helsingin seudun liikenne. 17.11.2015. Viitattu 27.3.2016.
  4. a b c d Lähiliikenteen aikataulut muuttuvat 27.3. VR. Viitattu 13.3.2016.
  5. Salomaa, Marja: Rantaradalle syntyy uusi X-juna – H-juna häviää pääradalta Helsingin Sanomat. 19.1.2016. Viitattu 14.3.2016.
  6. a b c d e HLJ 2011: Yhdyskuntarakenteen kehityksen ja eri liikkumismuotojen edellytysten seuranta Helsingin seudulla Helsingin seudun liikenne. 1.9.2010. Viitattu 27.3.2016.
  7. a b M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla 31.7.2014, metro.fi
  8. Aalto, Maija: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  9. VR Lähiliikenteen aikataulut 1977 ja 1985
  10. a b YTV Liikenne aikataulukirja syksy–talvi–kevät 2004–2005
  11. Ketola, Riitta: HSL aloittaa selvitykset Talman ja Nikkilän junavuoroista Sipoon Sanomat. 12.6.2014. Viitattu 28.3.2016.
  12. Lähijunayhteys Sipoon Nikkilään edellyttää tehokkaampaa rakentamista asemanseuduilla Helsingin seudun liikenne. 17.11.2015. Viitattu 28.3.2016.
  13. Kerava–Nikkilä-vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys Ratahallintokeskus. 10.11.2005. Viitattu 28.3.2016.
  14. YTV Liikenne aikataulukirjat 2001–2005
  15. a b LVM: Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa 15.09.2015. Viitattu 15.09.2015.
  16. VR-Yhtymä: Aikataulutaulukot alkaen 27.3.2016 10.2.2016. Viitattu 14.3.2016.
  17. VR-Yhtymä: Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Lahti aikataulut alkaen 15.8.2016 Viitattu 17.6.2016.
  18. Kaupunkiliikenne.net: Helsingin raideliikenteen historiaa 22.7.2015. Viitattu 27.3.2016.
  19. YTV Liikenne aikataulukirja 13.8.2001–1.6.2002
  20. YTV Liikenne aikataulukirja kesä 2006