Levyraati
Levyraati | |
---|---|
Logo vuodelta 2024 |
|
Tyyli | viihdeohjelma / musiikkiohjelma |
Kestoaika | 60 min |
Pääosissa |
Jaakko Jahnukainen (1961–1980) Vesa Nuotio (1980) Jukka Virtanen (1980–1997) Raakel Lignell (2002–2003) Ruben Stiller (2003–2005) Jenni Pääskysaari (2024–) |
Alkuperämaa | Suomi |
Alkuperäiskieli | suomi |
Verkko |
Tesvisio (1961–1964) MTV (1966–1992) MTV3 (1993–1997, 2002–2005, 2024–) |
Esitetty |
Alkuperäinen versio: 1961 – 1997 Toinen versio: 2002–2005 Kolmas versio: 2024– |
Tunnuskappale | The Blues Walk |
Tuotanto | |
Ohjaaja(t) |
Matti Elo Marsa Partanen Eino Virtanen Lemmikki Louhimies Jorma Molarius Risto Linnus Antero Rossi Vesa Nuotio Hannu Seikkula Timo Ryymin Juhani Tiikkainen Jouko Konttinen Jorma Muhonen Inkeri Pilkama Sirpa Teräs Mervi Pohjanheimo Pertti Humppila |
Tuotantoyhtiö(t) |
MTV-Viihde Oy (1966–1997) FremantleMedia Finland (2002–2005) MTV Studios (2024–) |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Levyraati on suomalainen television musiikkiohjelma. Ohjelmaa esitettiin alun perin vuosina 1961–1997 ja 2002–2005, mikä tekee siitä yhden Suomen television pitkäikäisimmistä viihdeohjelmista. Ohjelmaa alettiin esittää jälleen MTV3-kanavalla tammikuussa 2024.[1]
Pitkän esityshistoriansa ansiosta Levyraadista on tullut keskeinen osa suomalaista televisiohistoriaa ja -kulttuuria.[2] Se on tunnetuimpia kotimaisia televisio-ohjelmia.[2]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levyraadissa on yksi juontaja sekä 4–5-jäseninen raati. Raadin tehtävänä oli arvioida uusinta äänilevymusiikkia. Ohjelmassa esitetään kappaleita, joiden kuuntelemisen jälkeen raati antaa pisteitä asteikolla 1–10. Laulut saavat myös sanallisen arvion.
Raati koostuu vakiojäsenistä ja viikoittain vaihtuvista vieraista[2]. Raadissa oli alun perin yleensä kaksi vakiojäsentä ja kolme viikoittain vaihtuvaa jäsentä. Vakiojäseniä oli vain yksi vuosina 2002–2005.
Levyraadin periaatteena on, että raadin jäsenet eivät etukäteen tiedä, mitä levyjä on tulossa arvioitavaksi. Ohjelman ensimmäisellä juontajalla Jaakko Jahnukaisella oli tapana tuoda kuunneltaviksi valitsemansa levyt lähetyksen alkaessa studioon mustassa salkussa, johon kukaan muu ei saanut koskea. Jahnukaisen seuraajat jatkoivat samaa käytäntöä.[3]
Alkuaikoina musiikkiesitysten soidessa saatettiin tv-ruudussa näyttää vain pyörivää vinyylilevyä ja raatilaisten arvioivia ilmeitä. Kuvituksena käytettiin myös valokuvia esiintyjästä.[4] Myöhemmin esityksiä kuvattiin videonauhalle ohjelmaa varten ja lopulta ohjelmassa esitetään varsinaisia musiikkivideoita.
Levyraadin alkuperäisessä versiossa oli pitkään tunnusmusiikkina Clifford Brownin ja Max Roach Quintetin levyttämän "The Blues Walk" -kappaleen teema.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levyraati pohjautuu alun perin yhdysvaltalaiseen ohjelmaideaan.[2] Idea toteutettiin seuraavaksi Britanniassa, BBC:n kanavalla vuonna 1959 alkaneessa Juke Box Juryssa, jossa studiovieraista koostunut paneeli arvioi ja kommentoi jukeboksin soittamia musiikkikappaleita.[2] Ohjelmaidean tulosta Suomeen ei ole tietoa, mutta asiaan on saattanut vaikuttaa Jaakko Jahnukainen.[2] Suomalaisessa versiossa ei jukeboxia ollut.[2] Noihin aikoihin ohjelmia oli mahdollista mukauttaa tarpeen mukaan, koska virallisia formaattisopimuksia ei vielä solmittu eikä ohjelmaoikeuksista maksettu mitään.[2] Oletettavasti resurssien rajallisuuden vuoksi suomalainen versio oli tyylikkäitä esikuviaan vaatimattomampi.[2]
Levyraati alkoi Tesvisiossa vuonna 1961.[2] 13. tammikuuta 1966 alkaen Levyraati siirtyi Mainos-TV:n ohjelmistoon ja sitä esitettiin ensimmäisinä vuosina joka toinen torstai TV-ohjelma 2:ssa.[5] MTV jatkoi ohjelman esittämistä vuoteen 1997 asti.[2] Ohjelmaa alettiin esittää uudelleen vuonna 2002 ja se jatkui vuoteen 2005 saakka[2].
Suomalainen televisiokanava MTV3 ilmoitti marraskuussa 2023, että ohjelma tekee paluun kanavalle vuonna 2024. Ohjelma alkoi 20. tammikuuta 2024.[6] Kaudella nähdään tuttuun tapaan sekä vakioraatilaisia että vaihtuvia vieraita, joista osa on tavallisia kansalaisia.[1] Presidentinvaalien 2024 toisen kierroksen aattona 10. helmikuuta 2024 ohjelmassa vierailivat presidenttiehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto.[7]
Juontajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levyraadin ensimmäinen juontaja Jaakko Jahnukainen oli tunnettu jazzmies, joka kuohutti usein ohjelman katsojien mieliä tuomitsemalla esimerkiksi The Beatles -yhtyeen kappaleet "mölinäksi". Kotimainen iskelmämusiikki ei liioin ollut Jahnukaisen suosiossa; aikakirjoihin on jäänyt Veikko Tuomen levyttämän Sabina-tangon saama ohjelman silloin vielä lyhyen historian huonoin pistemäärä syksyllä 1961.
Jahnukainen löi lisää löylyä arvioidessaan iskelmien suosion perustuvan yleisön huonoon makuun. Sen sijaan hän ujutti kuunneltavien levyjen joukkoon jokaisella kerralla ainakin yhden jazzlevyn.[8] Levyraadilla oli Jahnukaisen kaudella parhaimmillaan liki kaksi miljoonaa katsojaa.[8]
Kesällä 1963 Jahnukainen rikkoi televisionkatsojien silmien edessä brittiläisen rautalankayhtyeen The Cougarsin levyn Saturday night at the duck-pond. Jahnukainen ei muutoinkaan ollut rautalankamusiikin ystävä, mutta tässä tapauksessa häntä ärsytti etenkin se, että kappale oli mukaelma Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi-baletin teemasta.[9]
Jahnukaisen kuoleman jälkeen vuonna 1980 hänet korvattiin Vesa Nuotiolla, joka juonsi yhden kauden. Nuotion seuraajana toimi Jukka Virtanen, joka oli esiintynyt Levyraadissa vaihtuvana jäsenenä vuonna 1965. Virtanen jatkoi juontajana vuoteen 1997, jolloin ohjelma jäi tauolle.
Levyraati palasi tauon jälkeen ruutuun vuonna 2002, jolloin juontajana toimi Raakel Lignell. Syksyllä 2003 juontaja vaihtui jälleen, jolloin Lignell korvattiin Ruben Stillerillä.
Tammikuussa 2024 paluun tehneen Levyraadin juontajana on Jenni Pääskysaari.[10]
Levyraadin juontajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaakko Jahnukainen (1961–1980)
- Vesa Nuotio (1980)
- Jukka Virtanen (1980–1997)
- Raakel Lignell (2002–2003)
- Ruben Stiller (2003–2005)
- Jenni Pääskysaari (2024–)
Vakioraatilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levyraatia esitettiin aluksi vuosina 1961–1997. Raadin ensimmäiset vakiojäsenet olivat Mauno Maunola, Jopi Eräkare, Margareta Mutreich ja Eeva Kaste. Heidän lisäkseen raatiin kuului yksi viikoittain vaihtuva jäsen. Vuosien varrella raadin kokoonpano muuttui, ja vakiojäseninä olivat edellä mainittujen jälkeen muiden muassa Pirkko Liinamaa, Klaus Järvinen, Tapani Ripatti, Petri Kaivanto, Irina Krohn, Sirpa Kuoppamäki, Sallamaari Muhonen, Juha Siltanen, Raimo Lintuniemi, Mari Vesala, Anne Koivunen ja Jari Puhakka.[11]
Levyraadin vakiojäseniin 1970-luvulla kuuluneen musiikkitoimittaja Tapani Ripatin mukaan Jaakko Jahnukainen oli suunnitellut raadin kokoonpanon hyvin tarkkaan niin, että jäsenet täydensivät toisiaan. Ripatin mukaan Klaus Järvinen punnitsi esityksiä ja esittäjiä musiikillisen asiantuntemuksensa pohjalta ja jopa hieman tahallaan kärjisti kritiikkiään, kun taas Pirkko Liinamaa ja Ripatti arvioivat levyjä enemmän tunnetasolla.[12] Pirkko Liinamaa muisteli, että Jahnukainen kutsui hänet mukaan ohjelmaan edustamaan tavallisen musiikinkuuntelijan näkemyksiä.[3]
Ohjelman tehtyä paluun vuonna 2002 vakioraatilaiseksi tuli Njassa, joka toimi tehtävässä ohjelman lopettamiseen saakka.
Raadin pitkäaikaisina vakiojäseninä vuosina 1976–1989 olleet Pirkko Liinamaa ja Klaus Järvinen muistelivat, että katsojilta ja esiintyjiltä tuli ohjelmien jälkeen ajoittain hyvinkin kiukkuista palautetta. Tämän sai kokea varsinkin Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorion rehtorina työskennellyt Järvinen, joka uskalsi vaatia muusikoilta ammattikoulutusta. Toisaalta Järvinen katsoi pystyneensä Levyraadin kautta korostamaan päättäjille musiikkikasvatuksen merkitystä.[3]
Vuoden 2024 Levyraadin uudet vakiojäsenet ovat Asko Kallonen, Väinö Karjalainen, Lina Schiffer ja Mikko Kosonen.[10]
2024-version jaksot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakso | Ensiesitys | Vakioraati | Vieraat | Kappaleet (voittaja lihavoituna) |
---|---|---|---|---|
1 | 20. tammikuuta 2024 | Asko Kallonen Lina Schiffer Mikko Kosonen |
Anna Airola Ville Markus Vesterinen |
|
2 | 27. tammikuuta 2024 | Asko Kallonen Väinö Karjalainen Lina Schiffer |
Katja Ståhl Eetu Hautoniemi |
|
3 | 3. helmikuuta 2024 | Asko Kallonen Lina Schiffer Mikko Kosonen |
Niko Saarinen Sari Raatesalmi |
|
4 | 10. helmikuuta 2024 | Asko Kallonen Väinö Karjalainen Lina Schiffer |
Alexander Stubb Pekka Haavisto |
|
5 | 17. helmikuuta 2024 | Asko Kallonen Lina Schiffer Mikko Kosonen |
Miitta Sorvali Nooa Kyrönseppä |
|
6 | 24. helmikuuta 2024 | Asko Kallonen Väinö Karjalainen Lina Schiffer |
Ville Virtanen Anu Marin |
|
7 | 2. maaliskuuta 2024 | Asko Kallonen Lina Schiffer Mikko Kosonen |
Veronica Verho Kirre Rainos |
|
8 | 9. maaliskuuta 2024 | Asko Kallonen Väinö Karjalainen Lina Schiffer |
Sointu Borg Topi Borg |
|
Samankaltaisia ohjelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Videoraati, MoonTV:n versio formaatista.
- Runoraati
- Gospelraati, Radio Dein viikoittainen ohjelma, jossa soi hengellinen musiikki.
- Juke Box Jury
- Videoraati, 2 jaksoa Rockstopissa: 2. kausi/12. jakso ja 5. kausi/8. jakso.
Parodioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putous-komediaohjelmassa on esitetty Pilkunviilaajien levyraati -nimistä parodiaa Levyraadista. Aiemmin samankaltaisia parodioita ovat esittäneet muun muassa Jope Ruonansuu sekä Alivaltiosihteeri-ryhmä.[13][14]
Etenkin Klaus Järvisen arviot kappaleista saivat muusikot ja yhtyeet ottamaan ajoittain itseensä. Sleepy Sleepers -yhtyeen vuonna 1981 ilmestyneellä albumilla Levyraati oli ohjelmasta parodinen mukaelma, jossa kappaleita arvioivat muiden muassa ”Kulaus Vesinen” ja ”Pirkko Huivimaa”. Eppu Normaali -yhtyeen vuonnna 1987 julkaistu kappale ”Musiikillishygieeninen lausunto” oli omistettu Klaus Järviselle.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mikael Mattila: Levyraati palaa ruutuun! Ilta-Sanomat. 7.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Heidi Keinonen: Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 2019, nro 123. Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ a b c Suvi Kerttula: Virtaa riittää. Ilta-Sanomat, Plus-liite 17. syyskuuta 2016, s. 10–13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Mällinen, Jarno: Kaikkien levyraatien äiti (Arkistoitu – Internet Archive). Kaleva, Peto-liite 25.9.2009.
- ↑ Mainos-TV:n Levyraati alkaa. Helsingin Sanomat, 13.1.1966, s. 29. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Tässä ovat uudet levyraatilaiset: Mukana ”Missä se Väinö on?”- Väinö www.iltalehti.fi. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ Presidentinvaalit | Stubb ja Haavisto Levyraadissa vaalien aattona Helsingin Sanomat. 1.2.2024. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ a b Jake Nyman, Jukka Lindfors ja Pekka Gronow (toim.): Suomi soi 3: ääniaalloilta parrasvaloihin, s. 53–54. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2507-6.
- ↑ Suomi soi 3: ääniaalloilta parrasvaloihin, s. 36.
- ↑ a b https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/364443c2-1de5-46ab-9740-3dbc8e3acb81
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 501. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
- ↑ Vaalisto, Heidi: Ex-levyraatilainen: Klaus Järvinen oli tarkka ja analyyttinen musiikkitietäjä – antoi pakit Baddingillekin 18.1.2020. Ilta-Sanomat.
- ↑ ”Alivaltiosihteeri - Psykoraati”. fi-FI
- ↑ ”Jope Ruonansuu - Hajuraati”. fi-FI
- ↑ Koppinen, Mari: Levyraati tekee paluun 7.11.2023. Helsingin Sanomat.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Levyraadin historiaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Levyraati Wikimedia Commonsissa
- Levyraati Internet Movie Databasessa (englanniksi)
|