Klaus Järvinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klaus Järvinen Taiteiden yönä Helsingissä elokuussa 2011.

Klaus Untamo ”Klasu” Järvinen (s. 24. joulukuuta 1936 Pohjois-Pirkkala)[1] on suomalainen musiikkipedagogi,[2] musiikkineuvos sekä Oulunkylän Pop- & jazz-opiston ja Ogeli Big Bandin perustaja[3].

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvinen pääsi silloisessa asuinpaikassaan Lappeenrannassa 11-vuotiaana soitto-oppilaaksi paikallisen työväenyhdistyksen soittokuntaan ja keikkaili 1950-luvulla jazz- ja tanssiyhtyeiden jäsenenä. Muutettuaan Helsinkiin 1960-luvun alussa[4] Järvinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa klarinetinsoittoa ja suoritti yleisen osaston (1965) ja koulumusiikkiosaston (1966) tutkinnot. Hän on ollut rock- ja jazzmusiikin opetuksen käynnistäjä koulujen musiikinopetuksessa 1960-luvulta alkaen.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvinen perusti vaimonsa Seija Järvisen kanssa vuonna 1972 kevyen musiikin oppilaitoksen, Oulunkylän Pop & Jazzopiston, joka nykyisin tunnetaan nimellä Helsingin Pop & Jazz Konservatorio. Oppilaitos oli Pohjoismaissa alansa ensimmäinen.[2] Järvinen toimi konservatorion rehtorina vuosina 1971–1999.

Julkisuudessa Järvinen tuli tunnetuksi erityisesti MTV:n Levyraati-ohjelman pitkäaikaisena vakiojäsenenä 1976–1989.[2] Ohjelman silloinen juontaja Jaakko Jahnukainen kutsui Järvisen mukaan asiantuntijajäseneksi. Järvinen on myöhemmin muistellut saaneensa antamistaan arvioista ajoittain hyvin kiukkuista palautetta muusikoilta ja ohjelman katsojilta, mutta korostanut pystyneensä Levyraadin avulla tähdentämään päättäjille musiikkikoulutuksen merkitystä. [5]

Levyraadin jäsenenä Järvinen on muistettu usein melko purevista arvosteluista. Eräässä lähetyksessä Järvinen arvioi Juice Leskisen tekevän hyviä sanoituksia, mutta olevan jokseenkin laulutaidoton. Järvinen ei oman kertomansa mukaan saanut tätä arviotaan Leskiseltä koskaan anteeksi.[5]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaus Järvinen avioitui Seija Järvisen (ent. Saarikko) kanssa vuonna 1970 ja heillä on yksi tytär. Seija Järvisellä on aikaisemmasta avioliitostaan kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.[4]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2003, Otava 2002
  2. a b c d e Suuri Musiikkitietosanakirja 3 He-Kuud, s. 142. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1990. ISBN 951-35-4727-2.
  3. Kolsi, Eeva-Kaarina: Kaksi itsepäistä. Iltalehti, 2009, nro 15.8., s. 21.
  4. a b Noora Mattila: Oikeus soittaa on pitänyt hengissä. Aamulehti 24. joulukuuta 2016, s. B29. Alma Media Kustannus Oy.
  5. a b Suvi Kerttula: Virtaa riittää. Ilta-Sanomat, Plus-liite 17. syyskuuta 2016, s. 10–13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
  6. a b Uutisarkisto 2000 13.12.2000. Suomen jazzliitto. Viitattu 18.1.2008.