Petri Kaivanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaivanto Helsingissä vuonna 2011

Petri Kaivanto (s. 8. kesäkuuta 1968 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja toimittaja. Hän on myös osallistunut politiikkaan ja ollut usean puolueen ehdokkaana kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.

Toimittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivanto tuli valtakunnalliseen julkisuuteen MTV3:n Levyraadin vakiojäsenenä 1991–1992[1] ja MTV3:n Ei itketä lauantaina -musiikkiviihdeohjelman juontajana Anita Hirvosen kanssa[2]. Tätä ennen hän oli jo työskennellyt paikallisradiossa Helsingissä, Tampereella ja Turussa,[3] ja vuonna 1991 hän oli Suomen ensimmäisiä karaokejuontajia. Vuodesta 1999 hän työskenteli toimittajana lähinnä Yleisradion radiokanaville. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 hän oli Populaarimusiikin museon Pomus.net -sivuston päätoimittaja[4].

Kaivanto on käynyt Sibelius-lukion[5] ja opiskellut Helsingin yliopistolla lähinnä italialaista filologiaa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soololevytysten lisäksi hänen sävellyksiään tai sanoituksiaan ovat levyttäneet mm. Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo ja Anneli Saaristo[6]. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. sävellykset Nainen odottaa (san. Sirkka-Liisa Sass), Yö Caprilla (Ada Negrin runon suom. Aale Tynni), italiankieliset sanoitukset Ti aspetterò (säv. Timo Forsström, suom. san. Jorma Toiviainen), Sempre di più di te (säv. Matti Puurtinen) ja vuoden 2006 euroviisukarsinnassa toiseksi sijoittunut Eternamente Maria (säv. Kisu Jernström, san. PK ja Arto Tamminen) sekä suomenkieliset sanoitukset Tää yö (Con te partirò säv. & san. Lucio Quarantotto ja Francesco Sartori) ja Aina eilinen (Englishman in New York säv. & san. Sting).

Kaivanto on säveltänyt kolme musikaalia: Miau! Kissaooppera Kattilassa (käsikirjoitus Pasi Toivanen, kantaesitys Cont'akti teatteri, Pori 2007), Leyla ja Daniel (käsikirjoitus Pasi Toivanen, kantaesitys Lahden kaupunginteatteri 2005)[7] sekä Pinokkio (Carlo Collodin romaanin pohjalta dramatisoinut Pasi Toivanen, Pieksämäen Poleenin teatteri 1998)[8].

Vuonna 2004 Kaivanto kilpaili Suomen edustajana Romaniassa Kultainen Hirvi -festivaaleilla duona Milanan kanssa[2], ja 1996 Kaisu Kärki edusti Suomea Kaivannon laululla Sillat liekeissä kansainvälisessä Makfest -laulukilpailussa Makedoniassa. Palkintoja: Hopeakuu-musikaalikilpailu (Lahden Kaupunginteatteri) 2004 ja 2002, Pilkkalaulun SM (Työväen Musiikkitapahtuma ja Yle TV1) 1990, Tapsan Tahdit -laulelmakilpailun sävellyspalkinto 1988.

Albumidiskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1992 kaivanto n,love (Fazer Finnlevy)
  • 2007 Aires de Finlandia vol. 1: Kaukaisin Euroopan maa (Prontosaurus)
  • 2009 Asiallisia lauluja 1994–2009 (Prontosaurus)
  • 2010 Aires de Finlandia (espanjankielinen julkaisu) (Prontosaurus)[9]
  • 2014 Siltapyrotekniikan alkeet (Prontosaurus)
  • 2017 Aires de Finlandia vol. 2 (Prontosaurus)
  • 2018 Aires de Finlandia vol. 2: Stadi ja Bonis (Prontosaurus)
  • 2018 Totuutta etsimässä (Prontosaurus), 50-vuotiskokoelma demoja ja live-nauhoituksia

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Kaivanto oli Nuorsuomalaisen puolueen sitoutumattomana ehdokkaana Euroopan Parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa 1996[10] ja puolueen jäsenenä eduskuntavaaleissa 1999[11]. Kaivanto oli Muutos 2011:n ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä.[12]. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaivanto oli Itsenäisyyspuolueen ehdokkaana.[13] Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa Petri Kaivanto oli Perussuomalaisten ehdokas Vantaalla. [14] Vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaaleissa Kaivanto oli Seitsemän tähden liikkeen ehdokas.[15][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korhonen, Jussi: Heil Hitler -mies puolustautuu: ”Kyseessä oli taideperformanssi” Seura. 8.12.2015. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Virtanen, Tommi E.: Hullu vai renessanssinero? Petri Kaivanto: ”Vastuu on kuulijalla” Selvis. 29.10.2014. Suomen Musiikintekijät. Viitattu 16.3.2019.
  3. Radiovaikuttajan henkilökuva: Petri Kaivanto + ohjelmien musiikkisisältöjä Paikallisradiot-verkkomuseo. 27.4.2014. Viitattu 16.3.2019.
  4. Vekkeli, Pirkko: Kohtalona tango. Gloria, Helmikuu 2008. Kuva lehtileikkeestä (PDF) Viitattu 16.3.2019.
  5. Kullberg, Irene: Samanhenkiset kohtaavat erikoislukiossa. (Kaivannon lyhyt haastattelu.) Helsingin Sanomat, 28.11.1993, s. 29. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Kultaa jo syntyessään. Seura, 14.4.1989, nro 15/1989, s. 83. Kuva lehtileikkeestä (JPG) Viitattu 16.3.2019.
  7. Leyla ja Daniel Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus.
  8. Petri Kaivanto naytelmat.fi. Viitattu 16.3.2019.
  9. Petri Kaivanto ja Alejandro Polemannin yhtyeen albumin ”Aires de Finlandia” julkistamiskiertue Argentiinassa 7.10.-14.11.2010 5.10.2010. Buenos Aires: Suomen Buenos Airesin suurlähetystö. Viitattu 17.3.2019.
  10. Pohjanpalo, Olli: Helsingin Sanomat, 29.8.1996, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  11. Nuoret ehdokkaat pyörityksessä Ylioppilaslehti. 5.3.1999. Viitattu 16.3.2019.
  12. Helsingin vaalipiiri
  13. YLE Uutiset vaalikone
  14. Kuntavaalit Vantaalla 2017 ISBN 978-952-443-565-9 vantaa.fi.
  15. http://www.pohjantahtilehti.fi/fi/Europarlamenttivaaliehdokkaat/Petri%20Kaivanto.html
  16. HS Vaalikone

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]