Teema (musiikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teema eli aihe on länsimaisessa taidemusiikissa yksilöllinen melodinen muodoste, joka koostuu tavallisesti kahdesta tai useammasta motiivista. Teema toimii laajan sävellysteoksen olennaisena ja varsinaisena lähtökohtana. Sävellyksessä teemaa muunnellaan. Polyfonisessa musiikissa teemaa käytetään jäljittelyn eli imitaation aineksena: teoksen teemat toistuvat eri äänissä ja niitä asetellaan eri tavoin vastatuksin (esimerkiksi fuugassa teema ja kontrasubjekti).

Teema esiintyy useimmiten kappaleen alussa, ja toistuu vähintään kerran lähes muuntumattomana kappaleen aikana. Teeman käsittely, toistumisjärjestys, ja toistumistiheys ovat olennainen osa sävellysmuodon määrittämistä. Esimerkiksi sonaattimuotoisessa kappaleessa on kaksi teemaa, pääteema ja sivuteema, joskus myös lopputeema, jotka esitellään alussa (esittelyjakso), sen jälkeen niitä kehitellään (kehittelyjakso) ja muunnellaan ja lopuksi, kertausjaksossa, ne kerrataan mutta niiden välinen tonaalinen jännite on kadonnut.

Länsimaisen taidemusiikin yksi kuuluisimmista teemoista on Ludwig van Beethovenin viidennen sinfonian avausmotiivi.

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.