Fuuga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J.S. Bachin kolmiäänisen fuugan (BWV 847) alku.

Fuuga (< lat. fuga, fugere, 'pako', 'paeta') on perinteisesti kontrapunktia käyttäen sävelletty polyfoninen musiikkikappale tai kappaleen osa, joka koostuu useasta itsenäisestä äänestä. Fuugan aloittaa yhdellä äänellä esitetty teema, jonka jälkeen toinen ääni toistaa teeman ja alkuperäinen ääni säestää kontrapunktisesti. Tämän jälkeen mahdolliset muut äänet tulevat mukaan yksitellen samaan tapaan, enimmillään jopa kymmenen. Myöhemmin teema esiintyy fuugassa eri äänissä eri transpositioissa, jolloin sen ilmenemismuoto voi olla alkuperäisestä poikkeava.

Musiikinhistorian tunnetuimmat fuugat sävelsi Johann Sebastian Bach. Muun muassa hänen säveltämänsä Das wohltemperierte Klavierin molemmat osat koostuvat 24 preludista ja fuugasta. Bachin Die Kunst der Fuge (suom. Fuugan taito, Fuugataide) on puolestaan hänen polyfonisen työskentelynsä huipentuma, ja se koostuu neljästätoista fuugasta ja neljästä kaanonista, joista kaikki ovat erittäin hienovaraisesti ja monimutkaisesti sävellettyjä ja esittelevät mitä moninaisimpia fuugatyyppejä. Fuugia käytettiin niin soitinmusiikissa kuin myös kuoroteoksissa. On tyypillistä, että kuoroteosten osat päättyvät fuugaan.

Klassismin aikaan fuugamuotoa käytettiin vielä jonkin verran. W. A. Mozartin requiemin Kyrie-osassa voi kuulla esimerkin kaksoisfuugasta, fuugasta, jossa on kaksi teemaa (kyseisessä kappaleessa nämä teemat aloittavat peräkkäin). Myös esimerkiksi Joseph Haydnin jousikvartettojen ja Ludwig van Beethovenin pianosonaattien osissa on fuugia.

Romantiikanaikaisissa sävellyksissä fuugia on melko vähän; urkumusiikin säveltäjät ovat kuitenkin yleensä jossain määrin pitäneet yllä fuugasäveltämisen perinnettä, esimerkiksi myöhäisromantiikan aikana erityisesti Max Reger. Sen sijaan eräät 1900-luvun musiikin säveltäjät käyttivät fuugamuotoa runsaasti: Béla Bartók, Paul Hindemith ja Dmitri Šostakovitš (esimerkiksi 24 preludia ja fuugaa op. 87 sekä 15. jousikvarteton alku) sävelsivät useisiin kappaleisiinsa fuugia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]