Runoraati

Runoraati oli runoutta käsittelevä suomalainen televisio-ohjelma, jota kokeiltiin Yle TV1:ssä ensimmäistä kertaa Valopilkku-ohjelman erikoisjaksona 13. joulukuuta 2002. Ohjelma loppui syksyllä 2012.

Alkuperäisessä Runoraadissa runoilijat lausuvat videolla itse kirjoittamansa runon valitsemassaan paikassa ja neljän hengen studioraati antaa runoille pisteitä. Raadin keskustelun jälkeen ohjelmassa nähtiin runoilijasta esittely.

Runoraadin idean keksi Valopilkku-ohjelmaa juontanut Minna Joenniemi, joka toimi Runoraadin emäntänä ohjelman alusta alkaen. Hän oli myös ohjelman toimitussihteeri ja teki ohjelmassa kaikkea runoilijoiden ja teemojen valitsemisesta, raadin kokoamisesta, runovideoiden ohjaamisesta ja ohjelman esikoostamisesta uusien sovellutusten kehittelyyn. Sanataiteilija ja entinen Levyraadin juontaja Jukka Virtanen oli raadin vakituinen jäsen. Runoraati oli sovellutus Levyraadista, joka oli suomalaisversio BBC:n vuonna 1956 kehittämästä formaatista Juke Box Jury.

Runoraati tuli TV1:ssä ensimmäisen kerran itsenäisenä ohjelmana syksyllä 2003. Kerran kuussa sitä alettiin esittää vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2010 se vaihtoi kanavaa Yle Teemalle. Sitä sovellettiin myös Radio Suomen ohjelmassa, jossa kuulijat antoivat raadin neljännet pisteet ja osallistuivat runokeskusteluun.

Runoraati taltioi yli sata suomalaista runoa. Runoilijat esiintyivät esimerkiksi jäänmurtajilla, viemäriverkostossa ja tulikansan kanssa. Runoraati loi arkiston, joka sisältää niin esikoisrunoilijoiden ensi-esiintymisiä kuin jo edesmenneiden runoilijoiden viimeisiä esiintymisiä, esimerkkinä Arto Melleri.

Runoraadista kehittyi vuosina 2002–2012 ohjelma, joka haastoi muun muassa runoilijat säestämään uusin sanoin 1930-luvun ja sota-ajan mykkäelokuvia ja rap-artistit tekemään kansalaisten kotivideoihin uusia kommenttiraitoja. Teemalähetyksissä juhlistettiin sata vuotta täyttävää naisten äänioikeutta, rauhanliikettä sekä lastenoikeuksien julistuksen syntymäpäivää. Ohjelma järjesti myös Suklaata poskelle -runovideokilpailun elokuvaopiskelijoille, haastoi elokuvaohjaajia tekemään eroottisia runoelokuvia ja näytelmäkirjailijat maljapuheita tulevaisuudelle. Liveyleisön edessä kannustettiin kansaa kokeilemaan karaokessa laulunsanojen lausumista, järjestetty lama-ajan karnevaalit ja runokuorosota, jossa viisi artistia valmensi laulavasta kuorosta lausuvan. Runoraati toi erikoisjaksoissa esiin myös virolaista runoutta ja Euroopan kulttuuripääkaupungissa Turussa eurooppalaisen runouden suomentamista. Niin kutsutussa toivoja-mallissa esimerkiksi kirjailijat valitsivat runon kuolemasta raadin käsiteltäväksi, lausuja esitti sen raadille ja raadin keskustelun jälkeen kirjailija perusteli insertissä valintaansa. Eurooppalaista runoutta käsitelleessä ohjelmassa maahanmuuttajat valitsivat runot syntymämaansa runoutta esitelleestä käännösantologiasta.

Runoraadin konseptia on sovellettu myös muiden taiteiden esittelemiseen. Taideraateja on järjestetty kolme. Niissä on käsitelty julkisia veistoksia, taidetta Arabianrannan kaupunginosassa ja taidetta työpaikoilla. Taloraati on kiertänyt arvioimassa uutta arkkitehtuuria kolmesti Suomessa. Se on vieraillut myös Shanghain Expossa 2010 ja Virossa 2011. Designraadissa tanssija koekäytti suomalaista muotoilua videoissa ja raati antoi studiossa pisteitä.