Korpijärvi (Ylöjärvi)
| Korpijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ylöjärvi, Hämeenkyrö |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
| Laskujoki | oja Karhejärveen [1] |
| Järvinumero | 35.593.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 120,7 m [1] |
| Rantaviiva | 1,055 km [2] |
| Pinta-ala | 0,05067 km² [2] |
| Tilavuus | 0.000058 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 3,5 m [3] |
| Valuma-alue | 1 km² [3] |
 Korpijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Korpijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Korpijärvi on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
Maantieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 400 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 5,1 hehtaaria. Sitä ympäröi karu metsämaasto ja vain pohjoisrannalla on soistunut alue. Järveen laskee kaksi pelto-ojaa Korpijärven maatilalta, mutta ojien kautta virtaa myös läheisen suon vedet. Järven laskuoja lähtee järven länsikärjestä ja yhtyy kilometrin jälkeen Pirttijärvestä tulevaan laskuojaan. Oja laskee Karhejärven Korpilahteen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 85 vuorokautta. Järven ympäristössä on vain kaksi maatilaa, joille pääsee yhdystieltä 2773. Ylöjärven ja Hämeenkyrön välinen raja jakaa järven lähes kahtia.[1][3]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu talvella 2001. Vesi oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista vettä. Vesi oli hapanta ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyystin loppu. Veden ravinnetaso vastasi rehevien järvien tasoa. Hapen kuluminen jopa pintavedessä oli voimakasta ja siellä happea esiintyi 56% normaalista. Alusveden happitilanteesta ei ole tutkittua tietoa. On kuitenkin mahdollista, että alusvedessä hapen kuluminen on vieläkin voimakkaampaa ja että siellä happitilanne laskee talvella välttävälle tasolle. Korpijärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Huonon happitilanteen vuoksi arvosanan voi tiputtaa huonoksikin.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhassa pitäjänkartassa 1840−1850-luvuilta sen nimi kirjoitettiin "Korpijärvi", kuten nykyäänkin, mutta kartturilla ei ollut vielä oikeaa käsitystä ojien virtaussuunnista.[4]
Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viime jääkauden loppuvaiheessa, jolloin mannerjäätikkö oli sulanut ja sen reuna perääntynyt näille seuduille, paljastui alueella paksu pohjamoreenin kerrostuma. Järvi on syntynyt moreenikerrostumassa olleeseen painanteeseen. Alue oli aluksi veden alla, mutta joutui aallokon huuhomaksi, kun maankohoaminen nosti sen pinnalle. Lähialueiden savikot syntyivät tämän huuhtoutumisen seurauksena.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Korpijärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Korpijärvi, tarkistettu 15.11.2007, viitattu 19.10.2015
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Ylöjärveltä 1847: 2124 05 Ylöjärvi, Arkistolaitos
- ↑ Kejonen, Aimo: Teiskon alueen (2124) kartoitukset vuonna 1981, Geologinen tutkimuskeskus, 1981