Helsinki–Riihimäki-rata
Helsinki–Riihimäki | |
---|---|
Perustiedot | |
Reitti | Helsinki–Riihimäki |
Avattu | 17. maaliskuuta 1862 |
Omistaja | Suomen valtio |
Ylläpitäjä | Väylävirasto |
Liikenne | |
Liikennöitsijä(t) | VR |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 71,4 km |
Raiteiden lkm |
4 (Helsinki–Kytömaa) 4 (Ainola–Purola) 2 (Kytömaa–Ainola) 2 (Purola–Riihimäki) |
Raideleveys | 1 524 mm |
Sähköistys | 25 kV 50 Hz |
Sallittu nopeus | |
• henkilöliikenteessä |
Helsinki–Pasila 80 km/h, Pasila–Hiekkaharju 160 km/h, Hiekkaharju–Riihimäki 200[1] km/h |
• tavaraliikenteessä | 120 km/h |
Liikenteenohjaus | |
Kauko-ohjaus | (Helsinki)–Riihimäki[2] |
Ohjauskeskus | Helsinki (Riihimäki ohjataan Pasilasta) |
Suojastus | kyllä |
Kulunvalvonta | JKV |
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan |
|
|
Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen rataverkon päärataosuus Helsingin, Keravan, Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Sitä käyttävät Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä lähiliikenne Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin. Tavaraliikennettä radalle suuntautuu Pasilasta, Sköldvikistä, Vuosaaren satamaradalta ja Hangon radalta.[3]
Välillä Helsinki–Kerava käytössä on neljä raidetta, joista kaksi muodostaa Keravan kaupunkiradan. Kerava–Riihimäki-välillä on kaksi raidetta. Rataosan pituus on 71,4 ratakilometriä. Koko osuus on sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla.
Rataosuus avattiin liikenteelle 17. maaliskuuta 1862.[4] Rata on osa Suomen ensimmäistä, Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevaa rautatietä. Matkustajamäärillä mitattuna Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen vilkkain raideyhteys.[5] Sen varrella sijaitsevissa kaupungeissa asuu lähes miljoona ihmistä Helsinki mukaan luettuna.
Lisäraidehanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rataosuuden välityskyky on jäänyt riittämättömäksi, ja sen liikenne on ajoittain häiriöherkkää.[5] Osuudelle rakennetaan vaiheittain uusia raiteita,[6] joiden tavoitteena on muun muassa erottaa tavaraliikenne henkilöliikenteestä.[3] Samalla toteutetaan liikennepaikkojen raide- ja vaihdejärjestelyjä Keravalla, Hyvinkäällä ja Riihimäellä.[7] Hankkeessa parannetaan myös meluntorjuntaa ja tehdään muutoksia siltoihin sekä turva- ja sähkölaitteisiin.[6][8]
Vuonna 2016 käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin 5,5 kilometrin pituinen lisäraide Ainolan ja Purolan välille.[3] Tavara- ja henkilöliikenne pystyttiin eriyttämään omille raiteilleen.[3]
Alkuvuonna 2022 käynnistyvässä toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Jokelan välille.[3] Tavaraliikenneraiteet rakennetaan Keravalle Lahden oikoradan suuntaan sekä Hyvinkää–Riihimäki-välille.[6]
Kolmannessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Jokelasta Riihimäelle ja myös tavaraliikenteen ylikulkusilta pääradan ylitse Hyvinkään pohjoispuolella.[8][9] Tuolloin koko Keravan ja Riihimäen välisestä osuudesta tulee neliraiteinen.[8] Lisäraiteiden valmistuessa lähiliikenteen junatarjontaa voidaan kasvattaa Riihimäen ja Helsingin välillä,[6] ja samalla palvelutaso kasvaa Vuosaaren ja Sköldvikin tavararadoilla.[8] Toisen ja kolmannen vaiheen rakentaminen kestävät yhteensä 10–12 vuotta.[6][8]
Kahta lisäraidetta suunnitellaan myös Pasilan ja Keravan välille.[1]
Onnettomuuksia rataosalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jokelan junaturma, 21. huhtikuuta 1996
- Hyvinkään junaturma, 28. tammikuuta 1981
- Linnunlaulun junaturma, 17. huhtikuuta 1970
- Pasilan junaturma, 13. lokakuuta 1936
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Helsingissä päärautatieaseman ja Pasilan välissä sijaitsee Linnunlaulun kallioleikkaus, jota on useasti levennetty. Kuva vuodelta 1968.
-
Rata ylittää Keravanjoen Tikkurilan aseman eteläpuolella Vantaalla.
-
Lähijunia Tikkurilassa. Keravan kaupunkiradan käytössä on yksi raidepari.
-
Korson asema. Ulompana kaksi kauko- ja taajamajunien raidetta, laiturilla kaupunkiradan raide.
-
Vuosaaren satamarata (oikealla) rakennettiin viidenneksi raiteeksi noin kolmen kilometrin osuudelle Keravan asemalta Savion rautatietunneliin.
-
Rataa Riihimäen rautatieaseman eteläpuolella Hausjärven kunnassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pasila–Kerava välin lisäraiteiden aluevarausselvitys Väylä.fi. 2018. Liikennevirasto. Arkistoitu 30.8.2021. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
- ↑ a b c d e Pasila-Riihimäki, 1. vaihe Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 13. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
- ↑ a b Helsinki–Riihimäki: Junaliikenteen uusi asetinlaite otettiin onnistuneesti käyttöön Keravalla 19.8.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ a b c d e Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe (pdf) 11.5.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ Pasila–Riihimäki-hankkeen sisältö Väylävirasto. Arkistoitu 2.9.2021. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ a b c d e Helsinki - Riihimäki kapasiteetin lisääminen 3 vaihe 11.5.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
- ↑ Pasila–Riihimäki-radan välityskyvyn parantaminen Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinki–Riihimäki-rata Wikimedia Commonsissa