Zemplén-vuoristo
| Zemplén-vuoristo unk. Zempléni-hegység |
|
|---|---|
 Zemplén vuoristo |
|
| Maantiede | |
 Tokaj-Zemplén-vuoret |
|
| Sijainti | Pohjois-Unkarin keskivuoristo |
| Päävuoristo | Karpaatit |
| Vuoriston pituus | n. 100-120 km km |
| Koordinaatit | |
| Korkein kohta | |
| Nimi | Nagy-Milic[1][2] |
| Korkeus meren- pinnan tasosta |
895 m[1][2] m |
| Sijainti | Unkarin ja Slovakian rajalla[3] |
| Koordinaatit | [4] |
| Geologia | |
| Aikakausi | Mioseeni |
| Kivilaji | andesiitti, ryoliitti ja tuffi[5] |
Zemplén-vuoristo (unk. Zempléni-hegység), maantieteilijöiden tuntema Tokaj-vuoristo (unk. Tokaji-hegység), toisinaan myös Eperjes-Tokaj (tai Prešov-Tokaj)-vuoristo (unk. Eperjes–Tokaji-hegység)[6] on geologisesti Karpaattien sisäisen tulirenkaan alueelle kuuluva itäinen, Szerencsin ja Tokajin kaupunkien pohjoispuolelle muodostunut vulkaanista alkuperää kukkula- ja vuorijono Borsod-Abaúj-Zemplénin läänissä Koillis-Unkarissa.[7]
Nämä Hernádiin ja Tiszan sivujokeen Bodrogiin rajoittuvat keilanmuotoiset entiset tulivuoret hiekkaisaine tulvatasanteineen[5] lasketaan Pohjois-Unkarin keskivuoristoon (Slovakian puolella Slanské vrchy). Suurin osa Zemplén-vuoristosta kuuluu Unkariin, mutta jatkuu Unkarin ja Slovakian valtionrajalta kohti Eperjesia ja tätä nimenantajana pidettyä pohjoista, ei-unkarilaista osaa kutsutaan Zemplín-vuoristoksi (unk. Zempléni-szigethegység, slovakiksi Zemplínske vrchy).[3][8] Vuoriston pituus noin 100–120 kilometriä, korkeus 94-896 metrin väliltä, keskimääräinen korkeus noin 311 m, ja pinta-ala on 94 223 hehtaaria.[9] Borsod-Abaúj-Zemplénin läänin alueella kohoaa 748 nimensaanutta vuorta ja neljä Unkarin 100:sta korkeimmasta vuorenhuipusta sijaitsee tällä vuoristoalueella. Zemplénin korkein huippu on Unkarin ja Slovakian rajalle noin 15 milj. vuotta sitten muodostunut 895 m korkuinen kerrostulivuori Nagy-Milic (tai Vel’ky-Milic eli Suuri Milic)[10], joka on Borsod-Abaúj-Zemplén läänin toiseksi korkein[2] ja yksi maan kauneimmista nähtävyyksistä Füzérin linnan 552 m korkuisen kukkulan rinnalla.[1] Jyrkät huiput ovat perustana usealle keskiaikaiselle kivilinnalle.[11]
Vuoristo sijaitsee lähellä historiallista Sárospatakia, noin 12 000 asukkaan kaupunkia kuuluisine renessanssilinnoineen. Sen laaksoissa ja rinteillä on vanhoja, perinteisiä hedelmätarhoja, viinitarhoja ja laitumia, joten ihmisen toimintaan kuuluu sekä heinänteko että kaivoslouhinta, laiduntaminen ja metsästys.[9] Tällä alueella löytyy Unkarin kansallissankarin Lajos Kossuthin syntymäpaikka Monok. Unkarin ensimmäinen ja vanhin kapearaiteinen metsärautatie kulki Pálházasta vuoristoon.[12] Tämän entisen legendaarisen Hegyköz-alueen pienrautatie sai alkunsa Sátoraljaújhelystä ja päätepysäkki oli Füzérkomlós kylässä. Vuonna 1980 kiskot poistettiin, mutta Füzérkomlósissa seisoo edelleen MK45-veturi ja kyltti sen muistoksi.
Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zemplén-vuoriston massa muodostui pääasiassa suhteellisen uudella, mioseenikaudella muodostuneista vulkaanisista kiviaineksista ja laavakivistä noin 15 - 9 miljoonaa vuotta sitten[8] ja on nuorempi kuin muut pohjoisen keskivuoriston osat. Vuorten geokemiallisessa rakenteessa on hallitseva rooli ns. happamilla laavakivillä ja niiden eri muunnelmien kuten ryoliitti-, perliitti-, dasiitti- jne. pohjaisilla koostumuksilla, sen takia maaperä on pääosin hapan.[5] Esimerkiksi Bózsvai-kalliolla on rhyodasiittinen ja Füzérin linnan kukkulalla hieno- ja tasaisenrakenteinen dasiittinen esiintymä sekä Ósvan laakso on kuuluisa entisestä malminlouhinnastaan. Joidenkin lähteiden mukaan kivimateriaalia, joilla on korkea vulkaaninen lasipitoisuus, perliittiä eli "helmenkiviä" sanotaan esiintyvän vain Unkarissa, Zemplén-vuoristossa.[8]
Se on monipuolinen alue, jossa on enemmän tai vähemmän kuluneita jyrkkiä vuorenhuippuja, kapeita ja syviä laaksoja, matalampia kukkuloita sedimenttikiven peitossa. Zemplén-vuoristoalueiden ylemmät keskialueet peittää paksu andesiittipeite, joka on muodostunut lähempänä vulkaanisen toiminnan loppua noin 11 miljoonaa vuotta sitten.[8] Vuorien geologinen kuriositeetti on suuri kivimeri, jota esiintyy monissa paikoissa.[13] Mm. Füzéristä pohjoiseen, Nagy-Milicin vuorijonoalueella, löytyy Kövecses-mäki, jonka eteläpuolella on valtava ”kivimeri”. On tuulen ja sateen muodostamia 'kivipatsaita', joilla nimeksi esim. Rákóczi-kivi tai Pietarin Suuren kallio tai Hawk-kalliokieleke. Kivisiä paljastumisia on silti paljon vähemmän kuin laidunmaata.[14] Vuoriston vulkaanisuudesta kertoo 512 metrin korkeuteen kohoava Tokajin vuori eli Kopasz-hegy. Sen kaakkois- ja lounaisosat ovat tuffista koostuvaa pölymaata ja näillä rinteillä on kasvatettu ja viljelty viinirypäleitä vuodesta 1561 lähtien. Keisari Kaarle VI määräsi alueen suljetuksi viinialueeksi vuonna 1737. Tämä Zemplénvuorten juurella sijaitseva maailmakuulun viininviljelyalueen historiallinen kulttuurimaisema Tokaj-Hegyalja nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2002.[12][3]
Kasvisto ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zemplénin tai Tokajin kummut ja vuoret ovat Unkarin pohjoisen keskivuoriston vulkaanista aluetta, josta löytyy monimuotoista kasvistoa ja eläimistöä. Suuren osan maisemasta nykyisin valtaa mm. vuonna 1984 perustettu 26 788 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue nimeltään “Zempléni Tájvédelmi Körzet”[5], samoin vuonna 1986 Tokajin-Bodrogzugin 4 941 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue, jonka kaksi pääaluetta ovat Tokajvuori sekä Bodrogin ja Tiszan joenrannat.[7]
Lähes yhdeksänkymmentä prosenttisesti tässä vuoristoympäristössä kasvaa puustoa ja pensaikkoa.[9][13] Metsät ovat nuorempia kuin Bükk-vuoristossa[14] ja pääasiassa ne ovat tammi-, pyökki-, koivu- ja leppämetsiä, havu-, yleensä mäntymetsät ovat korkeammalla. Zemplén-vuorten alempia kaltevia rinteitä (keskimäärin 400 metriin merenpinnan yläpuolella) peittävät metsäarot, joiden metsäsaarekkeissa kasvaa tataarivaahteraa ja tammea tai nukkatammea- ja pensasta. Noin 600 metriä merenpinnan yläpuolella hallitsevat tammimetsät ja yläosien (600–840 m merenpinnan yläpuolella) alkuperäismetsät ovat tammi-, valkopyökki- ja pyökkivaltaisia. Myös pohjoiset rinteet ja kapeammat laaksot ovat lehtimetsien (valkopyökkien ja tammien) kasvualuetta. Zemplén-vuoria ympäröivien Hernád- ja Bodrog-jokien alemmilla hiekkaisilla tulvatasanteilla ja suurempien purojen laaksoissa tavataan leppä- ja pajumetsikköjä[15] sekä murenevilla rinteillä kasvaa yleensä alppimaalla menestyvä poppeli-pajusekametsä.[11] Alkuperäiset kaltevat metsäarot ja kiviset nurmikot kutistuvat, niitty- ja laidunviljelyalueet sekä hedelmä-viiniköynnöskasvitarhat laajentuvat. Tammea tunnetaan helposti työstettävänä lehtipuuna ja sillä on hyvä kestävyys tanniinihappopitoisuutensa ansiosta, joten se on raaka-ainetta kuuluisille Tokaj-tynnyreille. Toinen alueen tyypillinen puu on mänty, joka on nopeasti kasvava suorarunkoinen puu, ja on Tokaj-Hegyaljassa pääasiallinen huonekalujen ja matkamuistojen valmistuksessa käytetty puumateriaali. Täällä kasvaa erittäin harvinainen kukkalaji, Euroopan arojen asteri Aster oleifolius, jonka tukikohta Unkarissa löytyy Tokaj-vuorella.[7][16][17]
Zemplénin tasankojen ja vuorten kohtaamispaikan koskematon ja monimuotoinen luonnonympäristö on suotuisaa elinaluetta myös niitty-, vesi- ja metsälinnuille. Täällä pesivät säännöllisesti mustat tikat, eurooppalaiset vihreät tikat, lehtopöllöt, mutta myös pyyt ja mustahaikarat, purolaaksot tarjoavat pesimäalueita uhanalaiselle koskikaralle. Zemplénin kukkulat tukevat suurta petolintukantaa ja suojeltavista lihansyöjälinnuista aavikkohaukka, huuhkaja, keisari- ja maakotkat munivat ja hautovat näiden vuoristojen erämetsissä. Joidenkin pesäpaikkaprojektien ansiosta Zemplén pitää yllä myös Unkarin suurinta viirupöllökantaa.[14] Peipot, eurooppalaiset viherpeipot, monet tunnetummat tiaiset (talitiainen, viitatiainen ja sinitiainen), tiklit ja kangaskiurut ovat näissä metsissä asuvia laululintuja. Kesän viettävät täällä valkoiset västäräkit, tervapääskyt, haarapääskyt, räystäspääskyt ja kuhankeittäjät, talvella täältä löytyy kalliokiipijä, sepelrastas, punakylkirastas ja räkättirastas sekä tiaisista kuusi- ja töyhtötiainen.[13] Lintulajiensa poikkeuksellisen monipuolisuudesta johtuvasti alue on sisällytetty niin sanottuun Ramsar-luetteloon (kts. Ramsarin sopimus) kansainvälisesti merkittävänä kosteikkona.[7]
-
Zemplén-vuoristoa -
Füzérin linna Unkarissa -
Näkymä Füzérin linnasta -
Tokajin vuori
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nagy-Milic. Zemplén. KirándulásTippek. Viitattu 29.4.2020. (unkariksi)
- ↑ a b c Borsod-Abaúj-Zemplén. PeakVisor. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Marketta Huitu: Unkarin vuoristoseudut vuoristoluonto ja pohjoinen-keskivuoristo. 20.1.2020. Suomi-Unkari seura. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Nagy-Milic in Zemplén Mountains. Zempléni-hegység (Nagy-Milic Zemplén-vuoristossa.) Google maps. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ a b c d D.Bogyó, Z.Korsós, E.Lazányi, G.Hegyessy: Millipedes (Diplopoda) from the Zemplén Mountains, Northeast Hungary, with two julid species new to the Hungarian fauna. (Tuhatjalkaiset (Diplopoda) Zemplén-vuorilta, Koillis-Unkarista, kahdella uudella lajilla Unkarin eläimistöön.) core.ac.uk. 2012. Budapest. Arkistoitu 14.3.2019. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi), (unkariksi)
- ↑ Library of Congress: Library of Congress Subject Headings. books.google.fi. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d The Zemplén Mountains. (Zemplénvuoret.) footsteps of wonder rabbis. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Földtudományi értékek a Zempléni-hegységben. (Geologiset arvot Zemplén-vuoristossa.) 4.04.2017. Természet Világa. Viitattu 29.4.2020. (unkariksi)
- ↑ a b c 53 Zemplén Mountains. (53 Zemplénvuoret.) Hungarian birdwatching. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Tom Chrystal, Beáta Dósa: Walking in Hungary: 32 routes through upland areas. (Kävely Unkarissa: 32 reittiä läpi vuoristoalueiden.) books.google. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Zemplén Hills. Borsod-Abaúj-Zemplén County, Hungary. (Zemplénvuoret. Borsod-Abaúj-Zemplén lääni, Unkari.) 24.5.2017. Richard Chew. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Zemplén. 24.5.2017. KirándulásTippek. Viitattu 29.4.2020. (unkariksi)
- ↑ a b c Interesting. The ever-changing surface. (Mielenkiintoista. Aina muuttuva maanpinta) Tourinform Zemplén. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Zemplen Protected Landscape. (Zemplen luontosuojelualue.) Farm Lator The Hungarian Wildlife Center. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Simon Tibor: A Zempléni-hegység botanikai értékei* (Zemplén-vuorten kasvitieteelliset arvot.) 2006. Folia Historico Naturalia Musei Matraensis. Arkistoitu 7.3.2017. Viitattu 29.4.2020. (unkariksi)
- ↑ Aster oleifolius - Volume: III Text: 228. Maps-Chorology of the Central European Flora.. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
- ↑ The flora of Tokaj hill. (Tokajvuoren kasvisto.) SZTAKI. Institute for Computer Science and Control. Viitattu 29.4.2020. (englanniksi)
