Aavikkohaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aavikkohaukka
Falco cherrug (Marek Szczepanek).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Jalohaukat Falco
Laji: cherrug
Kaksiosainen nimi
Falco cherrug
Gray, 1834
Levinneisyyskartta
Falco cherrug distr.png
Alalajit
  • F. c. altaicus
  • F. c. cherrug
  • F. c. coatsi
  • F. c. hendersoni
  • F. c. milvipes
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aavikkohaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aavikkohaukka Commonsissa

Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohaukan lentosiluetti muistuttaa tunturihaukkaa, ja se on melkein yhtä isokin: Pituus 47–55 cm, siipien kärkiväli 130 cm, naaraan paino 850 grammaa, koiraan 1 100 grammaa. Päältä ruskea, alta vaalea. "Housut" tummat. Hyvin samannäköinen kuin keltapäähaukka. Lajista tunnetaan 2 alalajia, läntinen F. c. cherrug ja itäinen F. c. milvipes.

Aavikkohaukka
Aavikkohaukan muna

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohaukka on muuttolintu. Se pesii Itä-Euroopasta Mantsuriaan ulottuvalla alueella ja talvehtii Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Länsi-Kiinassa. Kiinan kanta on romahtanut ja koko Keski-Aasian kanta on vähentynyt. Vänenemisen pääsyynä on aikuisten haukkojen pyydystäminen sekä poikasten ja munien keräily Lähi-idän haukkametsästäjien eli falkonieerien tarpeisiin. Vähenemisen syyksi on esitetty myös ravintoeläimen siiselin väheneminen. Maailman populaation kooksi on arvioitu noin 37 000 paria. Suomessa laji on tavattu vain kahdesti, toinen havainto koskee tarhakarkulaista.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohaukka viihtyy avoimella ruohikkomaalla, jossa on siellä täällä joitakin puita.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohaukka tekee 3–5 munaa maakuoppaan tai toisen lajin hylkäämän puussa olevan pesän päälle kyhäämäänsä pesään. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohaukka syö pääasiallisesti siiseleitä, mutta se saalistaa myös muita pikkunisäkkäitä kuten hyppyrottia, aavikkorottia, myyriä, sopuleita, murmeleita ja hamstereita, sekä joskus siilejä, jäniksiä ja näätäeläimiä. Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita,trappeja ja sorsia. Hätäravintona aavikkohaukka syö liskoja, sammakoita ja hyönteisiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Génsböl, Benny & Koskimies, Pertti 1995: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. - WSOY. Hongkong. ISBN 951-0-20236-3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Falco cherrug IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]