Aavikkohaukka

Wikipedia

Aavikkohaukka
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Jalohaukat Falconidae Suku: Falco Laji: cherrug
Kaksiosainen nimi
Falco cherrug Gray, 1834
Alalajit
F. c. altaicus F. c. cherrug F. c. coatsi F. c. hendersoni F. c. milvipes
Katso myös
Aavikkohaukka Wikispeciesissä   Aavikkohaukka Commonsissa

Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Aavikkohaukan lentosiluetti muistuttaa tunturihaukkaa, ja se on melkein yhtä isokin: Pituus 47–55 cm, siipien kärkiväli 130 cm, naaraan paino 850 grammaa, koiraan 1 100 grammaa. Päältä ruskea, alta vaalea. "Housut" tummat. Hyvin samannäköinen kuin keltapäähaukka. Lajista tunnetaan 2 alalajia, läntinen F. c. cherrug ja itäinen F. c. milvipes.

[muokkaa] Levinneisyys

Aavikkohaukka on muuttolintu. Se pesii Itä-Euroopasta Mantsuriaan ulottuvalla alueella ja talvehtii Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Länsi-Kiinassa. Kiinan kanta on romahtanut ja koko Keski-Aasian kanta on vähentynyt. Vänenemisen pääsyynä on aikuisten haukkojen pyydystäminen sekä poikasten ja munien keräily Lähi-Idän haukkametsästäjien eli falkonieerien tarpeisiin. Vähenemisen syyksi on esitetty myös ravintoeläimen siiselin väheneminen. Maailman populaation kooksi on arvioitu noin 37 000 paria. Suomessa laji on tavattu vain kahdesti, toinen havainto koskee tarhakarkulaista.

[muokkaa] Elinympäristö

Aavikkohaukka viihtyy avoimella ruohikkomaalla, jossa on siellä täällä joitakin puita.

[muokkaa] Lisääntyminen

Aavikkohaukka tekee 3–5 munaa maakuoppaan tai toisen lajin hylkäämän puussa olevan pesän päälle kyhäämäänsä pesään. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa.

[muokkaa] Ravinto

Aavikkohaukka syö pääasiallisesti siiseleitä, mutta se saalistaa myös muita pikkunisäkkäitä kuten hyppyrottia, aavikkorottia, myyriä, sopuleita, murmeleita ja hamstereita, sekä joskus siilejä, jäniksiä ja näätäeläimiä. Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita,trappeja ja sorsia. Hätäravintona aavikkohaukka syö liskoja, sammakoita ja hyönteisiä.

[muokkaa] Lähteet

• Génsböl, Benny & Koskimies, Pertti 1995: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. - WSOY. Hongkong. ISBN 951-0-20236-3

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Aavikkohaukka Lintukuva.fi -verkkopalvelussa