Vöyri (entinen kunta)
Sivulta puuttuu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Vöyri. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Mielekäs työnjako eri artikkelien välillä ei vaikuta mahdolliselta. (Mutta pitää tehdä niin, että nykyisen artikkelin Vöyri sisältö yhdistetään tähän ja tämä siirretään nimelle Vöyri, jotta versiohistoriat säilyvät.) |
|
Vörå |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Vöyri |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2007 |
| – liitoskunnat | Maksamaa Vöyri |
| – syntynyt kunta | Vöyri-Maksamaa |
| Pinta-ala | 450,88 km² [1] (2006) |
| – maa | 425,67 km² |
| – sisävesi | 2,83 km² |
| – meri | 22,38 km² |
| Väkiluku | 3 474 |
| – väestötiheys | 8,30 as/km² |
Vöyri (ruots. Vörå) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Vöyri ja Maksamaa liittyivät Vöyri-Maksamaan kunnaksi 1. tammikuuta 2007. Ennen lakkauttamista kunnassa asui 3 474 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 450,88 km², josta 22,38km2 oli merialueita ja 2,83 km² sisävesiä[1]. Väestötiheys oli 8,30 asukasta/km². Kunnan nimi palasi uudelleen käyttöön 2011, kun Vöyri-Maksamaa ja Oravainen muodostivat kuntaliitoksessa jälleen Vöyrin kunnan.
Vöyri on rukiin valtakuntaa eli Vöyrin pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.
Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee Rökiön kylässä. Rökiön kylässä sijaitsevat koulut, kunnanvirasto sekä kirkko. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Rökiöön.
Postipiireittäin Vöyri jakaantuu pääasiassa kahteen osaan. Valtaosan postista kulkee kunnan keskus-kylän Rökiön kautta, kun taas Kaitsorin posti tulee naapurikunnasta Oravaisista.
Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.
Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 14 prosenttia puhui suomea. 1 prosentti puhui muuta kieltä äidinkielenään. Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.
Vuoden 2011 alussa Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistyvät, ja tämän kuntaliitoksen jälkeen uuden kunnan nimenä on jälleen Vöyri.
Sisällysluettelo |
Vöyrin nimestä [muokkaa]
Pitäjännimi Vöyri-Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste? Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkupräinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[2]
Kyliä [muokkaa]
Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovjoki, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkur (Tuckur)
Historia [muokkaa]
Vöyrin kunta perustettiin vuonna 1868. Pitäjä mainitaan kirjoituksissa jo vuonna 1443 ja Vöyrin nimi vuonna 1367. Vöyrissä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400-550 jaa.) rikkaimpia.
Itsenäisyyden alkuaikoina sotaväen aliupseereita koulutettiin Vöyrin koulussa.
Nähtävyydet [muokkaa]
- Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko
- Ehrsin puisto
- Verner Rasmuksen posliinimuseo
- Erik Hägglundin valokuvamuseo
- Fädernegården (talonpoikaismuseo)
- Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
- Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
Muuta [muokkaa]
Vöyrin mukaan on nimetty Vöyrin marssi, joka oli perinnemarssina myöhemmin Päällystöopistolla ja instrumentaaliversiona Maanpuolustusopistolla.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 521. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
