Hr1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hr1 / P1
Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla.
Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla.
Perustiedot
Tyyppi Höyryveturi
Valmistaja Lokomo, Tampella
Lukumäärä 22
Valmistusvuodet 19371957
Romutettu 6
Lempinimi Ukko-Pekka
Tekniset tiedot
Huippunopeus 110 km/h
Paino 93 t
Pituus 22 250 mm
Pyörästö 4-6-2
Suurin akselipaino 17,2 t
Pyörän halkaisija vetopyörät 1 900 mm

Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 19371957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin nopeus 110 km/h.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukko-Pekoille oli selkeä tilaus, sillä vanhemmat Hv1–Hv3-veturit eivät enää suorituskyvyltään riittäneet pikajunien vetokalustoksi. VR tilasi aluksi Lokomolta kaksi prototyyppiä tästä, huomattavasti aiempia veturimalleja kookkaammasta veturista. Prototyyppisarja sai jatkoa 20 lisäveturin sarjalla ja valmistus kesti aina vuoteen 1957 asti. Ukko-Pekka oli tärkeä pika- ja kiitotavarajunien vetäjä 1960-luvun alkuvuosiin asti, minkä jälkeen dieselveturit syrjäyttivät sen kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Aluksi veturilla ajettiin muun muassa Helsingistä Kouvolaan ja Tampereelle, myöhemmin Keski-Suomessa ja muuallakin Itä-Suomessa.

Jo liikenteestä poistetun Hr1-sarjan kaksi veturia jouduttiin ottamaan vielä henkilöliikennekäyttöön Vaasan ja Seinäjoen välille keväällä 1974 ja viimeisen virallisen höyryveturiajon Suomessa tekikin veturi Hr 1021 3. kesäkuuta vuonna 1974 Vaasasta.

Ukko-Pekkojen rinnakkaismalliksi VR hankki raskaita tavarajunavetureita sarjaa Tr1. Nämä "Risto"-veturit olivat ulkonäöltään ja teknisesti lähes identtisiä Hr1-sarjan kanssa. Suurin ero on vetopyörien koko. Ukko-Pekkojen akselijärjestys oli perinteinen pikajunavetureiden 4-6-2 Pacific eli niissä on kolme huomattavan kookasta vetävää pyöräkertaa, kaksiakselinen johtoteli sekä vetopyörien takana yksiakselinen laahusteli. Ristoissa taas oli neljä vetävää pyöräkertaa, jotka olivat pienempiä kooltaan verrattuna Hr1-veturiin, sekä yksiakselinen johtoteli ja yksiakselinen laahusteli. Molempien sarjojen vetureissa nähtiin monia teknisiä uutuuksia, kuten vierintälaakerointi.

Kunnostus, museointi ja romutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22:sta valmistetusta veturista kaksi on ajokunnossa. Hr1 1009 kunnostettiin Suomessa Pieksämäen vanhalla veturitallilla. Remontin tilasi ja rahoitti veturin uusi omistaja Nigel Sill. Veturi hyväksyttiin rautatieliikenteeseen vuonna 1993. Kunnostuksen jälkeisen neitsytmatkan Hr1 1009 teki 22. huhtikuuta 1993 Pieksämäeltä Joensuuhun ja takaisin. Suomalaiset harrastajat kunnostuttivat Hr1 1021-veturin, joka hyväksyttiin liikenteeseen vuonna 1996. Hr1 1009:n omistaa Steam traction ltd, Suomessa liikennöinnistä vastaa Höyryveturimatkat1009 Oy. Veturin säilytyspaikkana on ollut vuodesta 2012 alkaen Kouvolan veturitalli (Steam Traction Ltd) ja Hr1 1021 VR:n hallussa, sen säilytyspaikkana on Riihimäen veturitalliselvennä.

Haapamäellä höyryveturipuiston ja museoveturiyhdistyksen tiloissa on suuri määrä Hr1-vetureita, muun muassa onnettomuusveturi 1005 ja halkaistu veturi 1003. Hr1-vetureista vain viisi on romutettu: 1015, 1017 ja 1018 romutettiin Porin Ruosniemessä helmikuussa 1986 sekä 1006 ja 1013 Haapamäellä syksyllä 2004.

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • pyörästöjärjestys 4-6-2
  • kaksoiskoneistoinen tulistinveturi, jossa kankikehys sekä Walschaertin luistikoneisto.
  • kattila on huomattavasti suurempi kuin aiemmissa höyryvetureissamme. Kattilateho on 1597 hevosvoimaa
  • paitsi kokonsa johdosta, Hr1 erottuu useimmista muista Suomessa käytetyistä höyryvetureista myös tuulilevyjensä johdosta. (Samaa kokoluokkaa on tavarajunaveturi Tr1 eli "Risto".)
  • pituus 22,25 m
  • vetovoima 11 610 kp
  • paino tendereineen 155 tonnia
  • työpaino 93,0 t
  • akselipaino 17,2 t
  • vetopyörien läpimitta 1 900 mm
  • suurin sallittu nopeus 110 km/h
  • vesitila 27 m³
  • hiilitila 9,0 t
  • halkotila 16 m³
  • tulipinta 195,4 m²
  • työpaine 15 kp/cm²
  • sylinterin halkaisija 590 mm
  • iskunpituus 650 mm
  • huippunopeus 110 km/h

Hr1-vetureiden yksilötiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veturi # Valmistaja Valmistettu Valm. # Sijoitettu Muuta
1000 Lokomo 1939 129 Haapamäki, Keuruu
1001 Lokomo 1937 119 VR Hyvinkään konepaja Alkuperäinen "Ukko-Pekka"
1002 Lokomo 1937 120 Haapamäki, Keuruu "Ellen"
1003 Lokomo 1939 130 Haapamäki, Keuruu Halkaistu
1004 Lokomo 1939 131 Haapamäki, Keuruu Museoajoja 1981–1990
1005 Lokomo 1940 132 Haapamäki, Keuruu Mukana Kuurilan junaturmassa 15.3.1957
1006 Lokomo 1948 155 Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004
1007 Lokomo 1948 156 Romutettu Karjaalla tammikuussa 2012
1008 Lokomo 1948 157 Ongar, Essex, Englanti
1009 Lokomo 1948 158 Veturitallit, Kouvola (17.11.2012–[1]) Museoajoja 1993– (om. Steam Traction Ltd.)
1010 Lokomo 1949 159 Haapamäki, Keuruu
1011 Lokomo 1949 160 Transtech, Otanmäki, Kajaani
1012 Tampella 1955 942 Haapamäki, Keuruu
1013 Tampella 1955 943 Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004
1014 Tampella 1955 944 Haapamäki, Keuruu
1015 Tampella 1955 945 Romutettu Ruosniemessä 1986
1016 Tampella 1955 946 Enfield, Englanti
1017 Tampella 1955 947 Romutettu Ruosniemessä 1986
1018 Tampella 1955 948 Romutettu Ruosniemessä 1986
1019 Tampella 1955 949 Haapamäki, Keuruu
1020 Lokomo 1957 474 Haapamäki, Keuruu (29.8.1987–)
1021 Lokomo 1957 475 Pasila, Helsinki (14.7.1994–14.6.2012[2])
Riihimäki (14.6.2012–[2])
Museoajoja 1996– (om. VR)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 4. ISSN 0356-0600.
  2. a b Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 2. ISSN 0356-0600.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hr1.