Keskustelu käyttäjästä:Svallis

Hei Svallis ja Tervetuloa Wikipediaan!
Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä:
Wikipedia	Tyyliopas artikkeleiden tekoon	Mistä lisää tietoa?
Wikipedia ja tekijänoikeudet Mitä Wikipedia ei ole Muokkaa sivuja rohkeasti UKK Käytännöt Tarkistettavuus Ei uutta tutkimusta Neutraali näkökulma Kerro kuka tekee	Artikkelin nimi Merkitsemiskäytännöt Artikkelin rakenne Kielioppi Lisäohjeet Merkitse lähteet Koodiopas Artikkelimalli Luokittelu Kuvien lisääminen	Keskustele käytännöistä Keskustele teknisistä ratkaisuista Keskustele käyttöongelmista Muut keskustelut Muita hyödyllisiä sivuja Mallineet ja Navigaatiomallineet Wikipedian luokkarakenne Wikipedian ylläpitäjät Tiettyihin aiheisiin keskittyneet projektit
Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta tässä viestissä, voit rohkeasti kirjoittaa kysymyksesi kahvihuoneen aihetta käsittelevälle sivulle tai kirjoittaa viestin keskustelusivulleni (löydät keskustelusivulleni painamalla nimimerkkini linkkiä ja valitsemalla tämän jälkeen sivun yläosasta ”keskustelu”-välilehden).
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

–Muu-karhu 7. helmikuuta 2008 kello 10.30 (UTC)

Hei! Kun teet artikkeleita Suomen keskiaikaisesta verotuksista, niin laita ne myös luokkaan Suomen keskiaika.--130.234.68.211 29. elokuuta 2008 kello 14.01 (EEST)

Yritän muistaa.--Svallis 29. elokuuta 2008 kello 14.04 (EEST)

Artikkelin nimi pääsääntöisesti yksikössä

Moi, siirsin leseet yksikköön per Ohje:Artikkelin nimi#Artikkelin nimi yksikössä. --Agony (403) 25. lokakuuta 2008 kello 11.17 (EEST)

Sivulla Wikipedia:Nimistölähteet mainittu Yleinen suomalainen asiasanasto http://www.lib.helsinki.fi/ysa ilmoittaa käytettäväksi asiasanaksi muodon leseet, mutta Perussanakirja käyttää muotoa lese mainiten sanan olevan tavallisesti monikossa. Minulle kelpaa kumpi muoto tahansa.--Svallis 25. lokakuuta 2008 kello 11.29 (EEST)

Olin ehkä turhan hätäinen siirtämisessä, siirretään vanhalle nimelle ja otetaan lese ohjaukseksi. --Agony (403) 25. lokakuuta 2008 kello 11.37 (EEST)

Kolmen kuninkaan kohtaus

Heippa, kysyisin tekemäsi Kolmen kuninkaan kohtaus -artikkelin otsikosta: onko otsikko otettu jostain suomenkielisestä lähteestä, vai oletko itse kääntänyt? Ajattelin vain, olisiko "kohtaaminen" kenties parempi termi... kohtaus-termille nimittäin ensisijainen määritelmä tarkoittaa lähinnä sairauskohtausta. Mutta jos lähde mainitsee tuon termin niin silloin sitä tietysti pitää käyttää :) Terv. --Hehkuviini 26. marraskuuta 2008 kello 01.52 (EET)

Kolmen kuninkaan kohtaus on muistaakseni jossakin suomalaisessa tietosanakirjassa, en vain muista missä. Käyn huomenna selaamassa Kansalliskirjaston tietosanakirjoja, jotta voin kertoa tarkan lähteen. Nimitys saattaa olla tietosanakirjan toimittajan oma käännös, en tiedä sille muuta lähdettä. Minustakin kohtaus-sana kuulostaa vähän oudolta.--Svallis 26. marraskuuta 2008 kello 16.51 (EET)

Kolmen kuninkaan kohtaus on hakusanana Uudessa tietosanakirjassa vuodelta 1962. Muut suomalaiset tietosanakirjat eivät nimitystä tunne. Ruotsalaisista tietosanakirjoista sen (trekungamötet) tuntevat Nationalencyklopedin (1995), Stora Focus (1989), Bonniers stora lexikon (1989), Bonniers Lexikon (1966) ja Svensk uppslagsbok (1954). Norjalaisista tietosanakirjoista sen (trekongemøtet) tuntee Stora Norske Leksikon (2006) ja tanskalaisista (trekongermødet) Leksikon (1978) ja Lademann (1987). Kielitoimiston sanakirjassa (2006) kohtaus-sanalla on neljä eri merkitystä: 1) äkillinen taudinpuuska, 2) riita, metakka, selkkaus, 3) näytelmän, elokuvan tms. jakso ja 4) tapaaminen. Kohtaaminen on hakusanana vain Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961). Kohtaus-sanan neljäs merkitys on minullekin aika vieras, mutta mitä ilmeisimmin se on kuitenkin yleisesti hyväksyttyä yleiskieltä. Käsittääkseni wikipediassa karsastetaan itse tehtyjä käännöksiä, joten eiköhän kohtaus-sanan voi säilyttää vaikka sille onkin vain yksi hyvä lähde.--Svallis 27. marraskuuta 2008 kello 12.29 (EET)

Asia selvä, kiitos vastauksesta :) --Hehkuviini 27. marraskuuta 2008 kello 13.50 (EET)

Hovikirjallisuus

Miten tämä eroaa ritariromaaneista ja -runoista? Vai ovatko ne sama asia eri otsikon alla?--Ulrika 4. joulukuuta 2008 kello 11.34 (EET)

En ole aivan varma ritarirunous ja hovikirjallisuus -nimitysten erosta. Spectrumissa on laaja artikkeli hovikirjallisuudesta ja kuuden rivin pienhakusana ritarirunoudesta. Facta 2001:ssä on lyhyt maininta ritarirunoudesta ja samoin lyhyt artikkeli hovikirjallisuudesta. En osaa antaa pikaista täsmennystä, pitää tutkia asiaa. Olisiko joku muu minua tietävämpi?--Svallis 4. joulukuuta 2008 kello 11.47 (EET)

En aluksi huomannutkaan, että Spectrumissa on sivun pituinen artikkeli myös ritariromaaneista. Ritariromaaneilla on runsaasti yhtymäkohtia trubaduurirunouteen. Ritariromaaneihin liittyvät ritari-ihanteet, rohkeus, jalomielisyys ja uskollisuus lääninherraa kohtaan sekä intohimoinen palava rakkaus ylhäisessä asemassa olevaan naiseen. 1200-luvulla ritariromaaneihin tuli erotiikan sijalle uskonnollinen mystiikka. Hovikirjallisuus kertoo hovielämään liittyvästä rakkaudesta.--Svallis 4. joulukuuta 2008 kello 12.11 (EET)

Kirjoitin lyhyen lajityyppien vertailun hovikirjallisuus-artikkeliin, jos se selventäisi asiaa edes hieman.--Svallis 4. joulukuuta 2008 kello 12.34 (EET)

Selvensihän se. Kiitos:) --Ulrika 4. joulukuuta 2008 kello 13.49 (EET)

Työttömyysvakuutusrahaston kielenhuollosta

Ehdit nopeasti huoltamaan lisäämääni artikkelia työttömyysvakuutusrahastostä; kiitos siitä.

Kysyisin kuitenkin, että oletko varmasti mieltä, että muotoilu "perintämenettelyn toimeenpanoa" ja sana "perintää" ovat merkitykseltään ihan samoja? Noin hallinnollisesti perintä tarkoittaa koko konseptia, siis lakeja ja asetuksia siitä kuinka maksut määräytyvät, milloin ja kenelle ne on maksettava, miten niiden vastaanotto tietojärjestelmineen on rakennettu ja organisoitu jne. Silloin perintämenettely tarkoittaa mallia miten peritään ja toimeenpano sen käytännön rutiinien pyörittämistä. TVR ei voi päätää laeista ja asetuksista mutta käytännön arjen pyörittämistä se voi kehittää. Siksi siis TVR itsekin puhuu "perintämenettelyn toimeenpanosta".

Ymmärrän, että nämä kaksi asiaa niputtuu maallikon mielessä yhdeksi ja samaksi asiaksi mutta tälläisessä sanakirjassa tuo ero olisi hyvä pitää kirkkaana. Se ehkä kirkastaa omalta pikkuriikkiseltä osaltaan myös hallintoalamaisten mielessä noiden kahden asian eroa. Ja kun tuo ero tarpeeksi kirkastuu, ihmiset osaavat myös lähteä oikeaan suuntaan kun haluavat muutosta huonoiksi kokemiinsa hallinnollisiin koukeroihin. --Myyrylainen 16. helmikuuta 2009 kello 12.32 (EET)

Myönnän hienoisen epätäsmällisyyden. Jos se häiritsee, niin artikkeliin tekemäni muutokset voi vapaasti kumota.--Svallis 16. helmikuuta 2009 kello 12.42 (EET)

Jos sopii niin muotoilisin kohtaa niin, että tuo mainitsemani ero tulee esille.--Myyrylainen 20. helmikuuta 2009 kello 08.53 (EET)

Palautetta

Hei. Olen seuraillut pitkään toimintaasi wikipediassa. Olet pitkän ajan kuluessa tehnyt useita uusia historiaan/muihin aiheisiin liittyviä artikkeleita. Nämä ovat olleet yleensä laadukkaita ja kiinnostavista/tärkeistä aiheista. Lähteetkin olet muistanut mainita ja minityngät olet jättänyt muille. Iso kiitos siis wikipedian laajentamisesta ja jatka samaa rataa! Gopase+f 11. toukokuuta 2009 kello 11.53 (EEST)

Kiitos kiitoksista. Vielä on wiki-innostusta riittänyt.--Svallis 11. toukokuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Moikka! Yhdyn Gopase+f:n kommentteihin ja kiitän myös hienosta työstä Wikipediassa. Olen lukenut todella monta kirjoittamaasi artikkelia ja ne ovat olleet järjestään hyvin tehtyjä sekä lähteistettyjä. Jatka samaan malliin! --Limentti 21. heinäkuuta 2009 kello 00.59 (EEST)

Artikkeli Pesänkavallus on selvästi tehty lähteiden perusteella, merkitsethän ne myös artikkeliin. --Mpadowadierf 24. heinäkuuta 2009 kello 12.27 (EEST)

Lähteet on mainittu tekstissä eli tiedot on melko suoraan vanhoista laeista. Merkitsen tiedon selvyyden vuoksi myös artikkeliin.--Svallis 24. heinäkuuta 2009 kello 12.36 (EEST)

Lähteisiin merkitseminen on tosiaan suositeltavaa lakienkin kohdalla. Komppaan kyllä muutoin ylempiä kommentoijia, eli jatka samaan malliin. --Mpadowadierf 24. heinäkuuta 2009 kello 12.50 (EEST)

Laura Mohr

Kyllä Laura Mohr ansaitsee ihan oman artikkelin eikä vain paikkaa miehensä kainalossa. terv. --Ulrika 21. elokuuta 2009 kello 17.27 (EEST)

Huomionosoitus

Hienoa työtä lain ja oikeuden parissa. Makele-90 (Palkinnot)

. Tekemäsi artikkelit on kirjoitettu asiantuntevasti ja ne on lähteistetty hyvin. Jatka samaa rataa! –☆Makele-90 17. marraskuuta 2009 kello 10.29 (EET)

Kiitos palkinnosta. Omat tietoni ovat kyllä aika rajalliset, mutta onneksi Suomessa on julkaistu hyviä tietosanakirjoja ja mainio kirjasarja Encyclopædia iuridica fennica.--Svallis 17. marraskuuta 2009 kello 10.54 (EET)

Samaa kuin yllä

Sama huomio kuin yllä. Ja kn nyt olet luonut etenkin asutushistoriaan liittyvistä termeistä artikkeleita, niin huomiona seuraavat: voidaanko artikkelissa asutustila käsitteiden määrittelyä selkeyttää, vai onko selkeytys riittävä, vai tulisiko artikkelin pikemminkin olla nimeltään maanhankintatila (nyt ohjauksena), koska asutustiloja oli myös jo ennen toista maailmansotaa (tuttua asiaa selvästi, kun juuri loit artikkelin Asutustoiminta Suomessa)? Ja sitten meillä on vielä artikkeli kantatalo jonka nykyine sisältö on varsin, sanoisinko, lennokas; mutta kun olen oppinut itse kyseisen käsitteen maanmittauksellisessa merkityksessä (so. se kiinteistörekisteritunnuksen talonumeron edellinen numero, ruotsiksi taitaa olla "stamhemman"), niin voisikohan artikkelia täydentää niin että myös tämä merkitys tulisi huomioiduksi (se on ollut aikomuksena, mutta en ole vielä ehtinyt löytää lähteitä).--Urjanhai 26. helmikuuta 2010 kello 12.57 (EET)

Otan asian työn alle ja katson löytyisikö lähteitä. Tarkistan huomenna ainakin sen, mitä tietosanakirjat tietävät asiasta. Kerron tulokset maanantaina.--Svallis 26. helmikuuta 2010 kello 13.07 (EET)

Hienoa, jään mielenkiinnolla odottamaan. Molemmista voi olla jotain myös maanmittausalan ja maatalouden historian kirjallisuudessa ym.--Urjanhai 26. helmikuuta 2010 kello 13.13 (EET)

Kantatalon lähteistys vaikuttaa vaikealta. Nykysuomen sanakirja (1951–1961) kyllä tuntee sen talona, josta alueen asutus on peräisin, mutta tietosanakirjoista sen tuntee vain Otavan suuri ensyklopedia (1978) Norjan kylähistoriaan liittyen artikkelissä kylä. Sekään ei nimitystä sen tarkemmin määrittele. Wikipedian kantatalon märitelmässä ihmetyttää kohta 'suvun omistama'. Pitänee tutkia muuta kirjallisuutta, jos löytäisi jotakin. Kantatalon lähikäsite on maanmittauksessa käytetty kantatila. Se tarkoittaa sitä tilaa, joka lohkomisessa jää jäljelle emätilasta.

Maanhankintatilaa eivät tietosanakirjat tunne, vaan ainoastaan maanhankintalain, joka oli voimassa 1945–1958. Eipä maanhankintatilaa ole Nykysuomen sanakirjassakaan. Sanan maanhankinta tuntee jo Iso tietosanakirja (1931) artikkelissa asutustoiminta. Wikipedian asutustila kertoi ennen lisäyksiänikin aivan oikein, että nimitys oli käytössä ennen toista maailmansotaa. Esimerkiksi 1931 ilmestyneessä Isossa tietosanakirjassa on artikkeli 'asutustila'. Vuoden 1909 Tietosanakirja ei asutustilaa tunne. Kirjoitin asutustilaan uuden määritelmän. Artikkelin nimen muuttamista maanhankintatilaksi pidän tarpeettomana, sillä asutustila on niin vakiintunut nimitys. Artikkeli kattaa koko asutustila-käsitteen historian. Lopussa tosin on lähteetöntä tietoa. Sitä paitsi aihepiiriä tutkiessani törmäsin minulle uuteen nimitykseen asutusyhteismetsä. Teinpä siitäkin artikkelin.--Svallis 1. maaliskuuta 2010 kello 10.34 (EET)

Hyvä, tämä selkeytti taas hiukan. Pitänee vielä etsiä tuon kantatalon muille merkityksille lähdettä joko maatalouden tai maanmittauksen historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta ja katsoa samalla, onko niissä käytetty käsitettä maanhankintatila. Ja kun artikkelin asutustila alussa tulit jo näköjään sanoneeksi sen, minkä aiemmin olin lisännyt lähteettömänä loppuun, niin täytyy muotoilla loppua hiukan uudelleen. Kaiken kaikkiaan nämä lähteistetyt käsitteiden määrittelyt ovat juuri sitä mitä tarvitaan, ja kun vielä linkität niitä artikkeleihin, joissa käsitteitä on käytetty, niin sen parempi.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2010 kello 10.59 (EET)

Maanhankintalaki (396/1945) pikaisesti silmäiltynä (laki on 30 sivun pituinen) ei käytä nimityksiä asutustila tai maanhankintatila. Esimerkiksi lain 8 pykälän 1 momentti on seuraavanlainen: Tämän lain mukaan muodostetaan viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- ja asuntotiloja, asuntotontteja, korvausmetsiä, yhteismetsiä ja laidunalueita sekä hankitaan lisäaluetta ja kylän yhteiseen veteen lisäosuutta ynnä muodostetaan muita tämän lain toimeenpanon yhteydessä tarpeellisia alueita.--Svallis 1. maaliskuuta 2010 kello 11.43 (EET)

Historiantutkimuksessa nimitystä voisi kuvitella käytetyn, jos on tarkoitettu kaikkia maanhankintalain perusteella muodostettuja tiloja. Täytyy koettaa katsoa löytyykö.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2010 kello 18.24 (EET)

Historian suursanakirjassa ei ole artikkelia kantatalosta, asutustilasta eikä maanhankintatilasta. Pirjo Markkolan toimittamassa Suomen maatalouden historia III (SKS 2004) käytetään paljon lakien mukaista termistöä (viljelystila, asuntoviljelystila, kalastustila, asuntotila, asuntotontti) tai omia nimityksiä ("Asutustoiminnan mukaisiin erilaisiin tilatyyppeihin...", sivu 48) Yleisesti käytetään myös asutustilaa, vaikka sitä ei määritelläkään. Maankäyttölaki (353/1958) käyttää myös asutustila-nimitystä, mutta siten ettei asuntotonttia pidetä asutustilana (47 §). Lisäilin tarkennuksia asutustila-artikkeliin.--Svallis 3. maaliskuuta 2010 kello 12.31 (EET)

Löysin erään historiantutkimusta sivuavan lähteen käsitteelle "Kantatalo", voin yrittää täydentää sillä artikkelia joskus kun ehdin. Maanhankintatila lienee käsitteenä vain deskriptiivinen ja voi siis ehkä löytyä myös vain asutushistoriallisista yhteyksistä.--Urjanhai 15. maaliskuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Kruununpuisto

Ja vielä muuten samasta aihepiiristä eräs huomio: olit luonut muutamia linkkejäkin näköjään artikkeliin Kruununpuisto, mutta kun olin itsekin luomassa siihen linkkiä, niin huomasin, että ne näköjään osoittivatkin artikkeliin, jonka nyt siirsin nimelle Kruununpuisto (Imatra) ja tein samalla artikkelista Kruununpuisto täsmennyssivun, jossa mainitaan lisäämissäsi ja muutamissa muissakin linkeissä tarkoitettu yleisnimimerkitys. Eli voit siis nyt harkita, haluatko kirjoittaa artikkelin Kruununpuisto, jolloin täsmennyssivun voi siirtää nimelle Kruununpuisto (täsmennyssivu), vai teetkö esimerkiksi vain tuolta täsmennyssivulta ohjauksen esimeriksi artikkeliin Valtionmetsä. Näiden käsitteiden ilmeisenä spesialistina osaat luultavasti ratkaista itse parhaiten, mikä on paras menettely.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 23.44 (EET)

Täytyypä koettaa syntyisikö asiasta tietosanakirjojen avulla artikkelia.--Svallis 15. maaliskuuta 2010 kello 09.54 (EET)

Tein artikkelin nimelle valtionpuisto, koska se nimitys tuntuu modernimmalta. Kruununpuisto-nimitystä käytettiin etenkin aikana, jolloin valtionmetsiäkin kutsuttiin kruununmetsiksi. 1800-luvun lainsäädäntö käyttää kruununpuisto-nimitystä ja ompa se hakusanana Uudessa tietosanakirjassakin (1962). Otavan isossa tietosanakirjassa (1965) on hakusanana valtionpuisto.--Svallis 16. maaliskuuta 2010 kello 10.00 (EET)

No tulipa selvitettyä, on hyvä että käsitteet ovat oikein. Alkuperäisen linkkini jouduin tarkemman määrittelyn takia poistamaan, mutta toisaalta pari ennestään ollutta linkkiä todistivat sen tarpeellisuuden.--Urjanhai 16. maaliskuuta 2010 kello 10.11 (EET)

Reunioneista

Tervehdys, kysyisin artikkelin Reunionit-nimeämisestä. Artikkeli on muuten kunnossa, mutta ranskan- ja saksankielisissä wikeissä sen vastineet on päädytty nimeämään "reunionipolitiikaksi", koska kyseessä eivät suurimmalta osalta olleet mitkään jälleenyhdistämiset (réunion) vaan saksalaisten alueiden yksipuolinen annektointi Ranskaan. Nykyinenkin nimi käy, mutta mitä mieltä olet? --Valopeura 28. huhtikuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Wikipedian Ohje:Artikkelin nimi mukaan nimen tulisi pääsääntöisesti olla yksikössä. Päädyin kuitenkin monikkoon, kun paperiset tietosanakirjat nimeävät hakusanan monikollisena. Näin tekevät Tietosanakirja (1915), Iso tietosanakirja (1936), Pieni tietosanakirja (uudistettu laitos 1959), Otavan iso tietosanakirja (1964), Uusi tietosanakirja ( 1964), Otavan suuri ensyklopedia (1983), Facta 2001 (1985), Kodin tietokeskus (1988), Suomalainen tietosanakirja (1993) ja WSOY Iso tietosanakirja (1996). Spectrum (1983) ja Factum (2005) eivät tunne koko aihetta. Kodin tietokeskus (1988) kirjoittaa "reunionit (ransk. Chambres de réunion) ne komissiot, jotka Ranskan Ludvig XIV asetti 1679–1680 Metziin, Breisachiin, Tournaihin ja Besabconiin toteamaan, mitkä vuosina 1648 ja 1679 luovutetut alueet kuuluivat Ranskalle. ..." Koska omat tietoni aiheesta rajoittuvat tietosanakirjojen suppeisiin artikkeleihin, en oikein osaa päättää olisiko reunionipolitiikka parempi nimi. Kyllä nimen minun puolestani saa vaihtaa. Jos tulkitsen vanhoja tietosanakirjoja oikein, niin Suomessa nimeksi on vakiintunut reunionit. Google ei löydä mitään hakutermillä reunionipolitiikka. Eipä löydy myöskään juuri mitään hauilla reunioni tai reunionit.--Svallis 29. huhtikuuta 2010 kello 11.37 (EEST)

Nimismies

Muistui mieleen keskustelu, jonka aloitin artikkelista Nimismies (talonpoika). Onko sinulla siihen kantaa tai tietämystä asiasta?--Urjanhai 2. kesäkuuta 2010 kello 10.25 (EEST)

Minä kannatan yhdistämistä, vaikken mikään asiantuntija olekaan. Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokanta mainitsee aiheesta Antero Huhtisen artikkelin Nimismiehenviran historiikkia (Suomen poliisilehti 5/1984 s. 141–143), Heikki Ylikankaan artikkelin Mikä mies oli nimismies? (Lakimies 1/1982 s. 60–65) ja Ylikangas on kirjoittanut kirjan Wallesmanni, kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä (Suomen nimismiesyhdistys 1996). Ne kannattaisi tarkistaa, jos aikoo kirjoittaa aiheesta. Itse en taida viitsiä ainakaan nyt kesällä. Olen tällä hetkellä enemmän kiinnostunut vanhojen tietosanakirjojen tutkimisesta. Niissä on paljon Wikipediasta puuttuvaa tietoa.--Svallis 2. kesäkuuta 2010 kello 10.51 (EEST)

En tiedä omastakaan ehtimisestäni, mutta nuo lähteet varmasti ovat hyödyllisiä asiaa arvioitaessa ja siitä mahdollisesti kirjoitettaessa. Kopioin ne vaikka artikkelin keskusteluun.--Urjanhai 2. kesäkuuta 2010 kello 11.08 (EEST)

Pitäjänmetsä

Käyttäjä:Albval tuli luoneeksi artikkeliin Kurjenrahkan kansallispuisto sinistettävän linkin pitäjänmetsä. Kun olet paljon kirjoittanut samantapasisista aiheista (esim. liikamaa), niin tätäkin saa yrittää sinistää, jos löytyy lähteitä.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Katsonpa löytyisikö jotain helposti. Taitaa tosin jäädä maanantaiksi.--Svallis 6. elokuuta 2010 kello 11.09 (EEST)

Hienoa! Maanantai ei ole lainkaan liian myöhään, tuskin minä saan kansallispuistoartikkelia SS- tai edes HA-äänestykseen edes tänä vuonna:-) --albval(keskustelu) 6. elokuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Valitan, mutta ei syntynyt artikkelia. Tarkistin 12 suomalaista tietosanakirjaa. Eivät tunteneet pitäjänmetsää. Eipä sitä tunne Nykysuomen sanakirjakaan, eikä suomalais-ruotsalaiset sanakirjat. Svenska akademiens ordbok tuntee sanat sockenskog (painettuna ? 1814–) ja sockneskog (1582–1764), mutta kirja ei selitä niitä. Katsoin 8 ruotsalaisesta tietosanakirjasta, eivät tunteneet. Ei ole vuoden 1734 lain hakemistossakaan. Saattaisi löytyä maakunta- tai paikallishistorioista, mutta niissä ei yleensä ole asiahakemistoa, vaan vain henkilö- ja paikannimihakemistot ja sisällysluettelo. Ei ole Historian suursanakirjassakaan. Google löytää suomeksi muutamia osumia, samoin ruotsiksi. Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyy myös osumia. Vaikuttaa siltä, että nimitys on melko vanha, mutta mikä onkaan sen tarkka määritelmä. Kannattaisiko asiaa kysyä Kahvihuoneen Kysy vapaasti -palstalla? Vai tunteeko joku ammattihistorioitsijoita? Oletin ennakkoon, että tiedonhankintaa rajoittaisi kirjastojen kesäiset aukioloajat, mutta huomasinkin tuloksettomuuden juhtuvan hyvien tiedonhakuideoiden puutteesta.--Svallis 9. elokuuta 2010 kello 10.45 (EEST)

Eräs mahdollisuus on, että ilmiö olisi (Suomessa?) niin spesifi vain tuossa puheena olleelle alueelle, että se ehkä löytyisi vain paikallishistoriallisesta kirjallisuudesta kuten maakunta- ja pitäjänhistorioista. Täytynee katsoa jos joskus kerkiää ja saa aikaiseksi.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 11.27 (EEST)

Joo, oot varmaan ihan oikeassa. Metsien nautinto-oikeudethan jaettiin Suomessa yleensä kylittäin (suvuittain ja taloittain). Pitäjittäin jakaminen on ainakin mulle uutta. Toisaalta olen perehtynyt vain Pirkanmaan historiaan. Gopase+f 9. elokuuta 2010 kello 12.03 (EEST)

Löytyikin sitten Aulis Ojan Maarian pitäjän historiasta. Muiden lähipitäjien historiat voisi vielä tsekata.--Urjanhai 17. elokuuta 2010 kello 16.50 (EEST)

Teit hyvää työtä pitäjänmetsän parissa! Itse en olisi tuollaista paikallishistoriaa osannut etsiä. Törmäsin toiseksi viimeisessä kappaleessa nimitykseen takamaalohko ja tein artikkelityngän nimeltä takamaa (historia). Linkitin takamaalohkon tähän. Oletin, ettei kyseessä ole takamaa (talous). Toivottavasti linkitin oikein.--Svallis 18. elokuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Kiitos myös yhteismetsästä! Luet joko ajatuksiani (tai sitten Urjanhain keskustelusivua), toivottavasti jo huomenissa kansallispuistoartikkelikin linkittää sinne. --albval(keskustelu) 3. syyskuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Luin Urjanhain keskustelusivua ja näin toiveen. Artikkeli on kovin vajaa eli vasta ensimmäinen versio. Sitä saa kehitellä. Kuka osaisi kirjoittaa Ruotsin yhteismetsistä (gemensamhetsskog)? Ruotsalaisissa tietosanakirjoissa on kovin suppeasti tietoja. Onkohan niitä muissa maissa? --Svallis 3. syyskuuta 2010 kello 12.16 (EEST)

Vesimuodostuma

Loit artikkelin pintavesimuodostuma. En tiedä seurasitko hiljattaista keskustelua , oliko se nyt kielenhuoltokahvihuoneeessa, jossa nousi esiin käsite vesimuodostuma. Löytyisikö sille vastaavaa lähdettä? Tämä keskustelun mukaan antoi jotakin. --Urjanhai 27. syyskuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Voin katsoa onko vesimuodostumaa Aleksander Maastikin ja muiden kokoamassa kirjassa EnDic2004, ympäristösanakirja. Täytyy vain käydä sellaisessa kirjastossa, josta teos löytyy. Ja luen ajan kanssa viittaamasi pitkän keskustelun.--Svallis 27. syyskuuta 2010 kello 11.29 (EEST)

Keskustelulla ei niin ole väliä, koska sen lopputulos oli tuon sanan "vesimuodostuma" löytyminen, jonka jälkeen suuri osa keskustelusta osoittautui tarpeettomaksi.--Urjanhai 27. syyskuuta 2010 kello 12.51 (EEST)

Tein pikaisesti aloituksen vesimuodostuma-artikkeliksi. Idea vesilain vesistö-nimityksestä kirjoittamiseen perustuu Ympäristösanakirjaan, jossa on siteerattu vesilakia suoraan. Vilkaisepa englanninkielisen Wikipedian artikkelia (body of water) kielilinkeistä. Otetaanko se artikkelin kehittämisen malliksi. Minulla on muuten tekeillä uusi versio sivusta rannikko ja vesistön laajentaminenkin on suunnitteilla.--Svallis 27. syyskuuta 2010 kello 15.51 (EEST)

Vesistöllä taitaa olla tosiaan kaksi määritelmää: maantieteellinen ja juridinen. Pitäisi kai löytää tuolle maantieteellisellekin määritelmä. Tai käsitteelle vesistöalue se kyllä varmaan löytyy, mutta en sitten tiedä onko sanan vesistö käyttö merkityksessä vesistöalue mahdollisesti fi-wikipediasn historian hämäriin palautuvaa omaa tutkimusta. Vaikka toisaalta ainakin käsitteissä Vuoksen vesistö jne. viitataan nimenomaan vesistöalueeseen, tai ainakin sitä vastaavaan vesistöön. Jos ehdit, niin tässä voi olla vähän selvennettävää.--Urjanhai 27. syyskuuta 2010 kello 16.18 (EEST)

Verolleosto

Onko aiheilla Perinnöksiosto ja Verolleosto eroa?--Urjanhai 2. marraskuuta 2010 kello 19.31 (EET)

Artikkelien kirjoittamisesta on jo sen verran aikaa, että pitää tutustua uudelleen lähteisiin, ettei lausu asiasta ihan mitä sattuu. Katson olisiko tietosanakirjoissa jotain selvennystä asiaan.--Svallis 4. marraskuuta 2010 kello 10.18 (EET)

Olipa hyvä, että kyseenalaistit kirjoitukseni, niin että tuli tongittua lähteitä perusteellisemmin. Asia selvisi helposti. Isossa tietosanakirjassa (Otava 1931–1939) on erilliset artikkelit perinnöksiosto ja verolleosto. Niinpä minäkin loin samannimiset artikkelit. Nykysuomen sanakirja (WSOY 1951–1961) ilmoittaa kuitenkin verolleoston selityksenä " = perinnöksiosto". Eli ne ovat synonyymejä! Verolleosto esiintyy ainakin lakikielessä. Esimerkiksi 1929 annettiin "asetus tilojen verolleostoa koskevain asiain käsittelystä annettujen säännösten muuttamisesta" (155/1929).--Svallis 4. marraskuuta 2010 kello 14.43 (EET)

Luoto

Siirrätin eilen täsmennyssivun Pulla nimelle Pulla (täsmennyssivu) ja artikkelin Pulla (leivonnainen) nimelle Pulla. Luoto ei ole aivan yhtä selvä, mutta mahtaisiko siinä Luoto (saari) sopia paremmin nimelle Luoto ja nykyinen Luoto nimelle Luoto (kunta). Toinen vaihtoehto olisi siirtää Luoto (täsmennyssivu) nimelle Luoto, mutta kun sanan ensisijainen merkitys on Luoto (saari), niin melkeinpä sille sopisi täsmenteetön muoto. Vai mitä arvelet?--Urjanhai 3. joulukuuta 2010 kello 15.40 (EET)

Teitpä vaikean kysymyksen. Vanhastaan Wikipediassa on esimerkiksi aura täsmennyssivuna ja muut aurat nimettyinä Aura (maanviljely), Aura (kunta) jne. Samoin kotka on täsmennyssivuna ja sen seurana Kotka (kaupunki). Luoto (saari) oli valmiiksi nimettynä ohjauksena, jota käytin kirjoittaessani siitä suppean artikkelin. Nykyisten nimien vaihtaminen uusiksi on suuritöinen juttu sillä Luodon kuntaan on paljon viittaavia sivuja. Minä kannatan ratkaisua, että luoto olisi täsmennyssivu ja muissa olisi lisämääre. Koska kyseessä on suuritöinen juttu, niin olisi varmaan hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä siitä, että onko uudelleen nimeäminen tarpeellista.--Svallis 7. joulukuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Henkilökohtainen konkurssi

Huomasin että teet lakiartikkeleita. Kari Uotin artikkelissa on aiemmin käytetty ilmausta henkilökohtainen konkurssi, vaikka kyse lienee normaalista suomalaisesta, mutta harvoin käytetystä menettelystä että luonnollinenkin henkilö on tietyissä tilanteissa tarpeen asettaa konkurssiin. Onko tuo termi "henkilökohtainen konkurssi" vain suora käännös englannista, vai onko sillä jotakin pohjaa suomen kielen juridisessa termistössä. Sinänsähän se ei aukea - jos nyt juridiikka muutenkaan - tavalliselle ihmiselle ja sotkeutuu näköjään helposti laissa esiintyvään luonnollisen henkilön konkurssiin, ainakin verkkosivujen keskusteluissa.
Liitin artikkeliin henkilökohtainen konkurssi muutamia linkkejä, mutta jos pystyt selvittämään käsitettä tarkemmin, siitä voisi olla hyöytä. --Abc10 7. joulukuuta 2010 kello 11.25 (EET)

En tiedä, mutta yritän ottaa selvää.--Svallis 7. joulukuuta 2010 kello 11.32 (EET)

Koska henkilökohtainen konkurssi ei ole ollut Suomessa käytössä, eivät paperiset tietosanakirjat eikä teossarja Encyclopædia iuridica fennica sitä tunne. Teos Risto Koulu et al.: Insolvenssioikeus, WSOYpro 2009 tuntee vain nimityksen luonnollisen henkilön konkurssi ja käsittelee sitä yhden kappaleen verran sivulla 110. Asiaa on parhaiten käsitelty siitä tehdyissä selvityksissä ja eduskunnassa käydyissä keskusteluissa. Kirjoitin asiasta lisää sivulle henkilökohtainen konkurssi. Nimitys on ollut Suomessa käytössä ainakin koko 2000-luvun ja lienee käännöslaina.--Svallis 9. joulukuuta 2010 kello 10.53 (EET)

Haaga

Terve. Olet tehnyt hyvää työtä artikkelin Haaga (kauppala) kanssa ja se on tällä hetkellä arvioitavana lupaavaksi. Ongelmana on kuitenkin viitteiden sijoittelu, voit ottaa kantaa asiaan täällä. Hyvää talven jatkoa! --Lakritsa 7. joulukuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Kommentoitu sivulla Keskustelu:Haaga (kauppala).--Svallis 8. joulukuuta 2010 kello 09.53 (EET)

Uudistalo

Olet lisännyt paljon saman aihepiirin artikkeleita, mutta uudistalo näyttäisi vielä puuttuvan (vai onko jostain synonyymistä artikkeli?). Tässä siis jälleen yksi vinkki mahdollisiin vapaahetkiin ja kirjastovierailuihin.--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 15.56 (EET)

Katson löytyisikö aiheesta niin paljon tietoa, että saisi kasaan artikkelin.--Svallis 7. helmikuuta 2011 kello 09.51 (EET)

Tein artikkelin ensiversion, jossa käsittelin uudistaloa ja uudistilaa lähinnä synonyymeinä. Koska Otavan iso tietosanakirja kertoo niille erilaisen merkityksen, artikkeliin olisi hyvä saada esimerkkejä siitä missä yhteydessä käytetään mitäkin sanaa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan "uudistalo = uudistila; ennen asumattomalle maalle perustettu maanviljelystila". Täytynee odotella tulisiko uusia lähteitä vastaan, jotta voisi tehdä tarkennuksia artikkeliin.--Svallis 8. helmikuuta 2011 kello 10.49 (EET)

Ainakin "uudistalo" ehkä pääsääntöisesti viittaa kantataloon maanmittausteknisessä mielessä (so. kiinteistötunnuksen tilanumeron edellinen osa, sekin kaipaisi määrittelyä lähteistä), kuten isonjaon uudistalot, kun taas uudistila pikemminkin voi olla muu tila, kuten esim. maanhankintatila (joka yleensä on kantatalosta lohkaistu, voi tosin siitä huolimatta saada myös oman talonnumeron). Ehkä jompia kumpia koskevasta kirjallisuudesta voisi löytyä jotakin.--Urjanhai 8. helmikuuta 2011 kello 13.36 (EET)

Mutta heti tuli uudistalolle muutama viittaava sivu, kun lisäsin hakasulkeita artikkeleihin, joissa se esiintyi.--Urjanhai 8. helmikuuta 2011 kello 13.43 (EET)

Tuon historiallisen merkityksen ohella näköjään artikkeleissa Ruotsin energiapolitiikka ja Petsamo (Tampere) on vielä merkitys "nykyaikana tapahtuneen uudisrakentamisen tuloksena syntynyt talo vanhalla asuinalueella", mutta en tiedä onko se juurikaan vakiintunut. (Pitäisi kai löytyä jostain sanastosta tms., että olisi.)--Urjanhai 8. helmikuuta 2011 kello 13.58 (EET)

Suomen kielen perussanakirja 1990-luvulta ei tunne uudistalon uudisrakennus nimitystä, mutta Nykysuomen sanakirja 1950-luvulta kertoo, että uudistalo on 1) uudistila 2) uudisrakennus; uudisrakennus on tavallisempi sana kuin uudistalo. Joten kyllä merkitys on sanakirjaan päässyt, vaikka sen käyttö ei taida olla kovin yleistä. Lisäsin "uudistaloon" mallineen Tämä artikkeli, jossa mainitaan toinenkin merkitys. Tein tänään samaa aihepiiriä sivuavat artikkelit verollepano ja kylmä tila.--Svallis 9. helmikuuta 2011 kello 11.40 (EET)

Tunnustus

Palkinto:
Hienoa työtä Suomen asutus- ja yhteiskuntahistorian parissa.--Urjanhai 14. helmikuuta 2011 kello 15.50 (EET)

Olet tuottanut paljon lähteistettyjä käsitteenmäärittelyjä muun muassa Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoriasta ja nyt vielä kokosit niistä yhteenvedoksi artikkelin Entisajan suomalainen talonpoikaiskylä. Tämä on arvokasta työtä vähän harrastetussa aihepiirissä.--Urjanhai 14. helmikuuta 2011 kello 15.50 (EET)

Kiitos tunnustuksesta. Minusta tuntuu, että vielä puuttuu artikkeli monesta aihepiiriin liittyvästä käsitteestä. Niitä on vain vaikea löytää tietosanakirjojen tietopaljoudesta.--Svallis 16. helmikuuta 2011 kello 10.08 (EET)

Latvominen

Pahoinpitelin hiukan artikkelia latvominen mutta palautin sen sitten ennalleen hiukan täydennettynä. Jos löydät sen lähteistä jotain tarkennusta käsitteiden latvominen ja lehdestys rajaukseen niin voit tarkentaa edelleen. Kummankin artikkelin keskustelussa esitin epäilyn, että ainakin nykyisessä suomenkielisessä perinnebiotooppikirjallisuudessa lähes yksinomaisena esiintyvä käsite lehdestys olisi korvannut (aiemmin suomenkielisessä kirjallisuudessa mahdollisesti samassa merkityksessä enemmän käytetyn?) käsitteen latvominen, jolloin käsitteen latvominen käyttöala olisi vastaavasti kenties tullut spesifimmäksi, so. (kenties?) eräästä karjatalouden muodosta siinä - mutta myös muualla, esim. puistojen hoidossa - sovelletun puuyksilön käsittelytavan nimeksi. (Joskin sen vastinetta en:Pollarding käytetään perinnebiotooppikirjallisuudessa myös käännöksenä termille lehdestäminen, kun taas ruotsissa ovat suomen tapaan erikseen käsiteet sv:hamling ja sv:lövtäkt.)--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 11.22 (EET)

Terve taas pitkästä aikaa! Minun versioni aiheesta perustui vanhaan tietosanakirjaan ja siis sanan vanhaan käyttöön. Uudemmat paperiset tietosanakirjat eivät aihepiiriä tunne. Vanhemman kielen perusteos Nykysuomen sanakirja antaa käyttöesimerkkeinä sanalle latvoa "Kaskeksi kaadetut puut latvotaan. Lehdeksien teko latvomalla. Latvoa pensasaitaa." Täytyypä katsella (vanhaa) maatalouskirjallisuutta, jos aiheesta löytyisi jotain artikkeliin lisäiltävää. Taitaa kyllä sijoittua (lähi)tulevaisuuden työohjelmaan.--Svallis 2. helmikuuta 2012 kello 12.48 (EET)

Perinnebiotoopit tosiaan ovat tuoneet aiheen uudestaan laajaan kirjalliseen julkisuuteen (ks. esim. artikkelin Lehdestys lähteitä ja lisälinkit keskustelussa) jostain kansatieteen hämäristä ja voi olla että sen takia on korostunut aiheen ikään kuin "ekologinen" puoli (lehdestys) verrattuna itse tekniseen menettelyyn (latvominen), mutta luulen että sain nuo nyt artikkeleissa latvominen ja lehdestys likimain nykykäyttöä vastaaviksi, joskin interwikien osalta artikkeli lehdestys nyt jää muunkielisten wikien käyttäjiltä vähän vaikeasti saavutettavaksi.--Urjanhai 2. helmikuuta 2012 kello 15.16 (EET)

Suomen Hallitusmuodon pykälästä

Hei! Kun sinulla näköjään on erinomainen pääsy vanhoihin asiakirjoihin, niin minulla olisi tarkistuspyyntö. Täällä on kauan ollut virke, jonka mukaan "-- presidentti astui toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1. päivänä, tai jos se sattui pyhäpäiväksi, seuraavana arkipäivänä." Voisitko tarkistaa, onko tuo lukenut expressis verbis perustuslaissa, vai lieneeköhän kyseessä vain käytäntö. Kyseessä lienee alkuperäisen (1919) hallitusmuodon 23. tai 25 §. Mielestäni nimittäin ylimmillä valtioelimillä ei ole koskaan ollut erikseen säädettyä virka-aikaa, jolloin tarpeen vaatiessa eduskuntakin voi aivan hyvin kokoontua pyhinä tai vaikka joulupäivänä. --Pxos 28. helmikuuta 2012 kello 19.14 (EET)

Vastattu Wikiaineiston puolella sivulla Keskustelu käyttäjästä:Svallis. --Svallis (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 11.01 (EET)

Artikkelitoive

Hei! Oletko enää juurikaan tällä puolella tavoitettavissa? Jos olet, olisi artikkelitoive: löytö. Kokosin pienen sillisalaattimaisen luettelon erilaisista omistus- tai hallintaoikeuksien siirroista (mukaan lukien laittomat siirrot) hiekkalaatikkooni, jotta voisin kartoittaa, miten wikipediassa aiheita on käsitelty. Yllättävän hyvin löytyy artikkeleja, ja sinä olet ahkerasti hyvien lähteiden avulla niitä aikanasi tehnyt paljon. Koska sinulla vaikuttaa olevan mainio pääsy kirjallisten lähteiden ääreen (lähinnä ajattelen Enc. iur. Fennicaa), siksi teen tällaisen erillisen artikkelipyynnön. Voisihan löydöstä kirjoittaa jotain pelkän Suomen löytötavaralainkin perustella, mutta laki kuitenkin on primäärilähde, niin sen pohjalta ei paljoa viitsi sepustaa. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 20.24 (EET) Wikilinkki ikilinkiksi. --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 09.52 (EET)

Palasin tänään wikilomalta työn ääreen. Luultavasti minut tavoittaa vastedes nopeimmin Wikiaineiston puolelta, mutta aikomukseni on kirjoittaa musiikista jonkin verran Wikipedian puolelle. Voin ottaa löytö-artikkelin tämän viikon työlistalle ja katsoa mitä tietoa siitä löytyisi ja siirtyä vasta sitten sotatuomioistuinten ääreen Wikiaineistossa. - Svallis (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 09.53 (EET)

Osa 2

Näköjään olet tullut täälläkin käymään. Huomasin artikkelisi hallituskonseljin oikeusosastosta ja ehkäpä kykenisit lähdekirjan avulla täydentämään myös aloittamaani tynkää senaatin oikeusosastosta. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 15.47 (EEST)

Sotkeennun tähän sen verran, että ehdottaisin noiden kahden artikkelin yhdistämistä. Kun huomasin tuon artikkelin Hallituskonseljin oikeusosasto, meinasin ehdottaa jo silloin yhdistämistä, mutta siinä vaiheessa ei ollut pääartikkelia johon yhdistää. Käsittääkseni hallituskonselji ja senaatti käsitellään yleensä kirjallisuudessa yhtenä organisaationa ja tietääkseni oikeusosaston tehtävät eivät vuoden 1816 nimenvaihdoksen yhteydessä muuttuneet suuresti (sikäli kun muuttuivat lainkaan), joten jakaminen kahdeksi eri artikkeliksi tuntuu periaatteessa tarpeettomalta. Korjatakaa, jos erehdyn. Itselläni on ollut jo jonkin aikaa suunnitelmana laajentaa artikkelia Suomen senaatti, mutta se on hautautunut miljoonan muun suunnitelman alle. Hyvä, että Svallis on nyt kehittänyt ainakin osaa aihepiiristä. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 16.16 (EEST)

Voin ottaa aiheen ensi viikon työohjelmaan. Kyllä artikkelit minun puolestani voi yhdistää. Taidan kirjoittaa ensin senaatin oikeusosastosta ja karsia sitä sitten, jos tulee päällekkäisyyksiä artikkelin Suomen senaatti kanssa. Kommentoin artikkeleita tarkemmin, kun olen ensin lukenut aiheesta enemmän. --Svallis (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 11.42 (EEST)

Yhdistin mainitut artikkelit. Entisen Hallituskonseljin oikeusosasto -artikkelin sisältö on nyt pääosiltaan historiaosiona artikkelissa Senaatin oikeusosasto. Sisältöä voi varmaan myöhemmin järjestää fiksumminkin, varsinkin jos joku kirjoittaa myöhemmästä historiasta enemmän. --Risukarhi (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 19.15 (EEST)

Tallennan seuraavaksi Wikiaineistoon kaksi asiaan liittyvää hallituksen esitystä ja yritän vasta sen jälkeen täydentää senaatin oikeusosaston loppuvaiheita.--Svallis (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 13.08 (EEST)

Osa 3

Aiemmassa lainsäädännössä esiintyi termi "julkinen vihamies". Siitä on varmaan jotain juttua Kyklopedia juridicassa, ainakin pari riviä. Ehtisitkö sen pohjalta laatia tänne pienen artikkelin? --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 18.44 (EET)

Encyclopaediassa ei ole asiasta artikkelia, eivätkä vanhat tietosanakirjat tunne aihetta. Kun en löytänyt mitään määritelmää, jätän artikkelin ainakin toistaiseksi kirjoittamatta. Joitakin mainintoja aiheesta sentään löytyi: Vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § säätää todistajasta "Älköön se todistako, joka on valapatto, maanpakolaiseksi tahi kunniansa menettäneeksi tuomittu taikka silloin sellaisesta rikoksesta syytetty; ei riitaveli eikä julkinen vihamies; ei mielipuoli eikä viittätoista vuotta nuorempi....." Lakiasiain käsikirja (WSOY 1924) mainitsee artikkelissa todistaja (sivut 982–989) "Erikoiskelpoisuuden t.s. kyvyn esiintyä todistajana jossakin määrätyssä oikeudenkäynnissä poistavat seuraavat relatiiviset eli suhteelliset todistajanjäävit..... 4) kun todistajaksi ilmoitettu henkilö on vihamielinen jompaakumpaa asianosaista vastaan, toisin sanoen on hänen kanssaan oikeudenkäynnissä ("vastapuoli"), taikka on hänen ilmeinen vihamiehensä....." Encyclopaedian artikkelissa esteellisyys on lyhyt maininta asiasta. "Määritelmä. Esteellinen eli jäävi henkilö ei saa ottaa osaa hallintoasian käsittelyyn..... Yleislausekkeeseen perustuva jäävi. Virkamies on esteellinen silloin, kun luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä..... Esimerkiksi julkinen vihamies- tai riitasuhde on tässä tarkoitettu peruste." --Svallis (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 10.45 (EET)

Asiasta saattaa olla enemmän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 1980 II 11, joten jos ei artikkelia aiheesta voi tehdä, ehkäpä sen sijaan jaksaisit tallentaa tuon päätöksen Wikiaineistoon haluamassasi laajuudessa. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 23.30 (EET)

Lähteiden merkitsemisestä

Moniosaisesta kirjasta olisi hyvä merkitä myös osan numero. Tarkensin Hymylä-artikkelissa Otavan ison tietosanakirjan tietoja. Painovuotta en tarkentanut, kun oma versioni näkyy olevan toinen painos. Lisäsin tekstiin Wikisourcesta itse lorun joka lähtijälle lausutaan. yst. --OITi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 11.13 (EEST)

Osan numero on helppo lisätä, kunhan saa muutettua pinttyneen tapansa. Minulla on ollut tapana merkitä moniosaisista kirjoita kaikkien painovuodet, mutta voin toki vaihtaa merkitsemiskäytännön yksittäistä osaa koskevaksi. Kirjat ovat tällä hetkellä eri paikassa kuin minä, joten en voi heti korjata merkintöjä.--Svallis (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 11.29 (EEST)

Täsmennyssivu Este

Täsmennyssivun linkkeihin kannattaa liittää pieni selitys, mistä siinä on kyse. Korjasin Este-sivua siinä mielessä. --PekkkaN (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 18.24 (EEST)

Presidentin toimeenastumiset

Wikipedian käyttäjä WPK mielellään korjailee presidenttien toimikausien alkamisia täällä. Muutokset eivät perustu lähteisiin vaan lähinnä hänen omaan päättelyynsä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Eräs pikkuseikka jäi kuitenkin vaivaamaan, Relanderin ja Svinhuffen toimikausien alkamispäivät, joita muutetaan sunnuntaista 1. maaliskuuta maanantaihin 2. maaliskuuta vuosina 1925 ja 1931. Voisiko tässä kuitenkin olla jotain perää, kun kerran Hallitusmuodossa (1919) lukee, että määräpäivä siirtyy pyhäpäivästä eteenpäin? Pystyisikö tätä asiaa tarkistamaan eduskunnan pöytäkirjoista? Olisi muutenkin mielenkiintoista tietää, minä päivinä presidentit ovat antaneet juhlallisen vakuutuksensa. Esimerkiksi Paasikivi valittiin presidentiksi eduskunnassa 9. maaliskuuta 1946, mutta kauden alkamiseksi on merkitty 11. maaliskuuta, luultavasti juhlapuhepäivän mukaan. --Pxos (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

Kirja Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316 kertoo, että maanantaina 2. maaliskuuta 1925 eduskunnan päiväjärjestyksen ainoana asiana oli tasavallan presidentin juhlallinen vakuutus. Ståhlberg ja Relander istuivat puhemiehen paikan ja hallituksen jäsenten istuinten välille sijoitetuilla tuoleilla. Ensin puhui Ståhlberg, sitten puhemies sitten Ståhlberg ruotsiksi. Seuraavaksi Relander antoi juhlallisen vakuutuksen, puhemies piti puheen ja sitten Relander puhui suomeksi ja ruotsiksi. Täysi-istunto pidettiin kello 11:45–12:20.

Svinhufvud antoi juhlallisen vakuutuksen maanantaina 2. maaliskuuta 1931 noin kello 12 (Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132). Eduskunta toimitti presidentin vaalin perjantaina 25. heinäkuuta 1919 (Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084) ja Ståhlberg antoi juhlallisen vakuutuksen lauantaina 26. heinäkuuta 1919 (Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086). Kallio antoi juhlallisen vakuutuksen maanantaina 1. maaliskuuta 1937 (Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310). Ryti antoi juhlallisen vakuutuksen lauantaina 21. joulukuuta 1940 (Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799). Mannerheim antoi juhlallisen vakuutuksen 4. elokuuta 1944 (Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534). Eduskunta toimitti presidentin vaalin lauantaina 9. maaliskuuta 1946 (Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278) ja Paasikivi antoi juhlallisen vakuutuksen maanantaina 11. maaliskuuta 1946 (Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282). Kekkonen antoi juhlallisen vakuutuksen torstaina 1. maaliskuuta 1956 (Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125). Koivisto antoi juhlallisen vakuutuksen keskiviikkona 27. tammikuuta 1982 (Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659). Ahtisaari antoi juhlallisen vakuutuksen tiistaina 1. maaliskuuta 1994 (Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202). Halonen antoi juhlallisen vakuutuksen keskiviikkona 1. maaliskuuta 2000 (Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505). Niinistö antoi juhlallisen vakuutuksen torstaina 1. maaliskuuta 2012 (netissä eduskunnan sivuilla). --Svallis (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 12.31 (EEST)

Kiitos paljon kattavista tiedoista. Nyt ovat juhlavakuutus-päivät tiedossa, mutta selvitettäväksi jää sitten presidentin toimikauden alkaminen. Alkavatko presidentin valtaoikeudet Hallitusmuodon määräpäivästä tai eduskunnan vaalipäivästä, vai alkavatko ne vasta eduskunnan puhemieskorokkeella pistäytymisen jälkeen johon saakka edellinen presidentti on vallan kahvassa? Toinen kysymys on, siirtyikö Hallitusmuodon 1. maaliskuuta pyhäpäivänä seuraavaan päivään vuosina 1925 ja 1931, jolloin toimikausi alkoikin lain mukaan vasta maanantaina.

Tietysti yllä oleva pohdinta on kenties vähän tarpeetonta, koska Suomessa presidentin toimikauden tarkka alkaminen ei liene kovin tärkeää. Koska tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa miltei kaikissa häntä koskevissa asioissa ja koska säännönmukainen presidentin esittely on ollut perjantaisin koko itsenäisyyden ajan (lähde: Valtioneuvoston historia 1917–1966, III osa, Helsinki 1975, sivu 241), on melko samantekevää, onko kausi alkanut sunnuntaina vai maanantaina, koska valtaa presidentti on päässyt käyttämään vasta tulevana perjantaina. Paasikiven tapauksessa hän oli pääministeri ja presidentin sijainen Mannerheimin erottua, joten vaikka hänet valittiin 9. päivä lauantaina ja hän antoi juhlall. vakuutuksen vasta maanantaina 11. päivä, Paasikivellä olivat täydet presidentin valtaoikeudet sunnuntaina 10.3.1946 siitä riippumatta, lasketaanko varsinaisen toimikauden alkaneen edeltävänä lauantaina vai seuraavana maanantaina.

--Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 15.12 (EEST)

Nykyinen Suomen perustuslaki (731/1999) säätää 55 pykälässä, että Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Presidentin toimikausi päättyy seuraavassa vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeensa. En löytänyt kirjallisuudesta asiaa valaisevaa pohdintaa. Ei ainakaan kirja Antero Jyränki & Jaakko Husa: Valtiosääntöoikeus, Lakimiesliiton kustannus 2012, käsittele asiaa. Vanhempi kirjallisuus on kirjastossa sijoitettu etävarastoon. --Svallis (keskustelu) 29. elokuuta 2013 kello 13.35 (EEST)

Ulkokyläpalsta

Loit aiemmin artikkelin ulkokyläpalsta. Itse loin artikkelin autiopyöli (ruots. ödesböle). Lähteissä esiintyy autiopyölin synonyyminä myös ulkoveromaa (ruots. utbyskatt), jolle taas suomennoksena jossain saattaa esiintyä "siirtotalo" (ks. Keskustelu:Autiopyöli). Tästä syntyy vaikutelma, että olisiko ollut erilaisia ulkoveromaita: jotkut olisivat syntyneet valtaamalla, ja olleet ehkä vain palstanlaajuisia, eivätkä esim. elinkelpoisina itsenäisinä tiloina, toiset valtaamalla syntyneet taas olisivat olleet suurempia, niin että niistä olisi voinut syntyä myös (päätalosta käsin asutettu?) siirtotalo. Mutta yhtä lailla ulkoveromaita olisi voinut syntyä myös autioitumisen tai maan luovutuksen tuloksena siten kuin artikkelissa autiopyöli viitatut lähteet kertovat. Eli jos tästä ongelmakentästä löytyy lisää, joko artikkelissa autiopyöli ja sen keskustelussa viitauissa lähteissä tai muualta, niin esimerkiksi ohjauksen ulkoveromaa voisi ehkä pystyä laajentamaan artikkeliksi, jos osoittautuisi, että se ei olisi täysin sama vaan pikemminkin ehkä joltain osin eri kuin autiopyöli ja ulkokyläpalsta. Ja sama koskee myös käsitettä siirtotalo. Nyt saa hiukan vaikutelman, että esim. käsitettä "siirtotalo" on joskus mekaanisesti käytetty käsitteen "utbyskatt" käännöksenä, vaikka kaikki ulkoveromaat eivät välttämättä ole toisaalta siirtotaloja tai toisaalta autiopyölejä. Ja onko sitten vielä esimerkiksi käsitteillä ulkokyläpalsta ja ulkoveromaa myös eroa, vai ovatko ne sama asia? --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.06 (EET)

Tarjositpa visaisen ja työläästi selvitettävän pähkinän. Artikkelia autiopyöli täydensin sen verran, että tein artikkelin Eljas Orrmanista. En osaa muuten auttaa, mutta lupaan että pidän aihepiirin mielessäni, kun lueskelen paikallishistorioita. Ja tiedoksesi että vietän paljon aikaani wikiaineiston puolella, jos haluat joskus lähetellä pohdittavaa, eikä minua tavoita wikipedian puolelta. --Svallis (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 20.45 (EET)

Kiitos, Orrmaniin voi tulla joskus historia-aiheissa tarve viitata. Ja jos tulee jotain vastaan, niin odotan mielenkiinnolla. Artikkelin autiopyöli erään lähteen viitteissä oli myös Orrman, mutta viitteessä ja lähdeluettelossa oli eri vuosiluku, ja viite jäi sen takia vähän epävarmaksi. Lisäksi en ehtinyt katsoa noitakaan lähteitä perusteellisesti. Juuri eri alueiden paikallishistorioilla tätä ehkä voisi syventää.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 23.49 (EET)

Autiotalo

Huomasin että linkki Autiotalo johti Dingon albumiin. Kun historiantutkimuksessa se kuitenkin tarkoittaa myös veronmaksukyvytöntä taloa, niin tässä olisi taas yksi artikkelitoive, mikäli artikkelia jo ei ole jollain nimellä tehty.--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 18.51 (EEST)

Eikun ei mitään, autiotilahan olikin jo olemassa.--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 18.52 (EEST)

Kirjeiden aloituksen muotoilu

Hei! Ennen vanhaan, ainakin sata vuotta sitten, oli virallisluonteisten kirjeiden aloituksessa sellainen sääntö, että mitä korkeampi vastaanottaja, sitä vähemmän tekstiä sai kirjoittaa kirjeen ensimmäiselle sivulle. Esimerkiksi silloin, kun anomuksen vastaanottaja oli Keisarillinen Majesteetti, aloitussivulle tuli ensin tervehdys ja vain kolme riviä varsinaista tekstiä, jolloin suurin osa paperista oli tyhjää. Mitä alemmalle virkamiehelle kirjoitti, sitä enemmän tekstiä tuli ensimmäiselle sivulle. Löytäisitkö tästä jutunjuurta ja tietoa ihan artikkeliksi saakka? Asiaa ei varmasti määrätty missään säädöksessä, vaan se oli yleisesti tiedossa. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

No juh, löytyi pari riviä, mutta eipä tämä mihinkään artikkeliin sovi. Kirjoitan tänne digimuistiin kuitenkin:

»Ylhäisille henkilöille lähetettäviin kirjeisiin kirjoitetaan puhuttelusana noin kolmea sentimetriä alemmaksi arkin yläreunaa. Ystäville ja vertaisille kirjoitettaessa voi tässä suhteessa käyttäytyä mielivaltaisesti. Ylhäisille osotettavat kirjeet aljetaan yleensä arkin puolivälistä tahi alempaa. Keisarille osotettuun kirjelmään kirjoitetaan ensi sivulle, paitsi puhuttelusanaa, ainoastaan kolme riviä alhaalle. Muille ylhäisille henkilöille osotettavissa kirjelmissä saa yleensä olla, paitsi puhuttelusanaa, noin 6 tahi 8 riviä arkin ensi sivulla. Kirjelmän toisella sivulla aljetaan ensimäinen rivi yhtä korkealta kuin puhuttelusana ensimäisellä sivulla.»

Asioimis- ja kirje-kaavio. Toimittanut U. Osmio. Kustantanut Lindstedt'in antikvaarinen kirjakauppa. Helsinki 1913. (Sivu 9.)

-Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2014 kello 13.28 (EEST)

Olen yrittänyt tehdä aiheesta artikkelia kirjan Esko Hakkila: Asiakirjakaavoja selityksineen, Otava 1946 perusteella. En vain tiedä syntyykö siitä wikimerkittävää artikkelia. Taidan kirjoittaa ensin käyttäjäsivun alasivuksi, niin voin pyytää siitä arvioita. Toimitusaika muutama päivä. --Svallis (keskustelu) 23. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Ensimmäinen versio tilauksesta on nimellä Käyttäjä:Svallis/Asiakirjat. Kommentteja odotellen. --Svallis (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 11.28 (EEST)

Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko ruvetaan miettimään suoraan, mihin projektiin tuo kuuluu, jos sitä ei tuoda Wikipediaan. Se on artikkelin muodossa, joten se ei ilmiselvästi kelpaa W-aineistoon. Sitten ovat jäljellä nuo Wiki-hohhoijaa ja Mikä?-opisto, joista en vieläkään ymmärrä juuri mitään. Ei tämä ole varsinaisesti mikään vapaan sisällön oppikirja (koska lähdekirja ei ole vapaata) eikä myöskään minkään kurssin oppimateriaalia, joten ilmeisesti molemmat projektit sulkeutuvat pois. Toinen vaihtoehto on laittaa se tänne suoraan. Tuo on tietoa ja tämä on tietosanakirja. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Artikkelin otsikosta tai viimeistään johdannosta pitäisi käydä ilmi, että kuvaus koskee vuoden 1946 tilannetta. Asiakirjoja on laadittu varmaankin siitä lähtien kun Ruotsi alkoi jollakin virallisella tavalla hallita Suomea tai kun katolinen kirkko, idässä ortodoksinen kirkko, alkoivat käyttää kirkollista valtaa. Siinä on lähetetty asiapaperia moneen suuntaan vuosisatojen ajan, ja muutoksia on tapahtunut matkan varrella, suurimpia ehkä keisarivaltaan siirryttäessä ja sitten itsenäisyyden alkuaikoina. --Arkistopeikko (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Viikon 36 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 36 kilpailussa vuonna 2014. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=36|vuosi=2014}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Rikokset. Onnea matkaan! Terveisin Veli Himmeä ja UKBot (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.28 (EEST)

Viikon 37 kilpailu

Onnittelut! Voitit viikon 37 kilpailun vuonna 2014! Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|sininen|viikko=37|vuosi=2014}}
{{VK palkinto|violetti|viikko=37|vuosi=2014}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Skotlanti. Onnea matkaan! Terveisin Veli Himmeä ja UKBot (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 11.26 (EEST)

Onnea! --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 22.20 (EEST)

Ympäristöluvan LAE

Hei, katsopas laki-immeisenä: Ympäristölupa. --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 05.49 (EEST)

Lainkohtien järjestysluvuttomuus

Löytäisitköhän jostain lähteen sille, miksi suomalaisissa lakiteksteissä ei käytetä lainkohtien merkitsemisessä järjestysluvun tunnuksia (pisteitä). Minulla on sellainen muistinvarainen tieto, että syynä on ruotsin kielen vaikutus. Ruotsissahan järjestysluku kirjoitetaan muodossa 2:a (andra) tai 7:e (sjunde). Nämä hännät jätettiin säädöksistä pois. Kun lakeja alettiin kirjoittaa suomeksi, malli otettiin ruotsin kielestä. Siispä päiväys "den 4 juni" oli suomeksi "kesäkuun 4 päivänä". Olisi kiva saada kirjallinen lähde tälle. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 10.15 (EEST)

Lisäys: muutin sivulla hallinnan loukkaus lainkohtiin järjestyslukujen tunnuksia sinne tänne. Kieltämättä pisteet näyttävät omituisilta, mutta mielestäni niille on paikkansa yleistajuisessa esityksessä etenkin kun kielitoimisto niitä suosittelee (ei tosin pakota) käyttämään. Tosin en itse millään suostu käyttämään ohjemuotoa "6. §", joten korjaukseni saattavat olla pahin vaihtoehto, ns. välimalli, joka ei ole sen enempää lainkirjoittamisen perinteen mukainen kuin kielitoimistonkaan parhaaksi katsoma. En pidä ratkaisuani mitenkään lopullisena. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

Kommentoin vanhaa käytäntöä sivulla Keskustelu:Hallinnan loukkaus. Annoit niin vaikean tehtävän, että tämä päivä meni kirjallisuuden kartoittamiseen. Kirjoja saan käsiini vasta maanantaina. Yritän toimia ripeästi, sillä kirjamessut alkavat torstaina ja vievät lähes kaiken aikani. Minä kannatan periaatetta, että piste sekä lukuun että pykälään tai sitten ei kumpaankaan. Kyllä kai täällä yleiskieltä pyritään käyttämään, mutta kun on niin tottunut siihen pisteettömyyteen.--Svallis (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.43 (EEST)

Minä puolestani jäljitin oman sylttytehtaani: ensimmäisiä artikkeleita, joita muokkasin täällä, oli varkaus: [1]. Tuossa versiossa on lainkohta kirjoitettu "rikoslain 28. luvun 1 §", josta ilmiselvästi olen saanut mielikuvan siitä, mitä tyyliä Wikipediassa käytetään. Olen sitten jatkanut itse tuota tyyliä ajatellen, että se on Wikipedian yleinen tapa ja olenkin siihen hieman tottunut täällä. Vasta viime päivinä havahduin tähän asiaan enemmälti. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.59 (EEST)

Kirjoittamansa Nykyajan kielenoppaan kohdassa Piste osoittamassa järjestyslukua Jukka Korpela muuten pitää hyväksyttävänä tyyliä ”lain X. luvun Y §:n Z. momentin N. kohta”, koska §-merkki on hänen mukaansa jo riittävä osoitus siitä, että sitä edeltävä numero on järjestysluku. Korpela tosin lisää: ”Virallisissa kielenkäytön ohjeissa kuitenkin yhä vaaditaan pisteen käyttöä pykälä­merkinnöissä (esim. ’5. §’) lakikielen ulkopuolella.” Pykälämerkistä hän on kerännyt toiseen kohtaan muutakin asiaa. –Ejs-80 19. lokakuuta 2014 kello 00.11 (EEST)

Global account

Hi Svallis! As a Steward I'm involved in the upcoming unification of all accounts organized by the Wikimedia Foundation (see m:Single User Login finalisation announcement). By looking at your account, I realized that you don't have a global account yet. In order to secure your name, I recommend you to create such account on your own by submitting your password on Special:MergeAccount and unifying your local accounts. If you have any problems with doing that or further questions, please don't hesitate to contact me on my talk page. Cheers, DerHexer (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 02.51 (EET)

Suosittelen yhdistämistä, koska ilman sitä järjestelmä liittää jokaiseen tunnukseen hännän, jonka jälkeen tunnuksia ei voi käyttää kuin jokaisessa projektissa erikseen. Sinun tapauksessasi kaikki svallikset ovat sinuja, joten homma lienee melko yksinkrtn. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.42 (EET)

Ne hännälliset käyttäjätunnukset (esim. Svallis~fiwikisource) tulevat olemaan kaikissa Wikimedia-wikeissä toimivia, sillä tavoitteena on saada kaikista tunnuksista globaaleja. Käsittääkseni vielä tällä hetkellä suuren nimeämisoperaation alkaessa vielä yhdistämättömien tunnusten tapauksessa entiselle nimelleen jätetään sellaiset, joilla on ns. ”suurin oikeus” ko. käyttäjänimeen (muokkausmäärät ja käyttöoikeudet saattavat vaikuttaa asiaan), ja muut samalla nimellä varustetut paikalliset tunnukset siirretään hännällisille nimille (paitsi jos niiden käyttäjän voidaan esimerkiksi salasanan tai sähköpostiosoitteen perusteella varmistaa olevan sama kuin se, jolla on ”suurin oikeus” käyttäjänimeen), jotta niistä voidaan tehdä globaaleja. Toki oman käyttäjätunnuksen yhdistäminen linkkiä Special:MergeAccount napsauttamalla kannattaa, koska silloin asiaan pystyy vaikuttamaan omien tunnusten osalta siinäkin tapauksessa, että sähköpostiosoitetta ei ole määritelty ja käytössä ovat erilaiset salasanat. Muuten asia hoidetaan todennäköisesti automatiikalla toimenpiteiden kohteeksi joutuvien tunnusten suuren määrän vuoksi. Nähtävästi on muuten ajatuksena, että uudelleennimeämisten jälkeenkin tunnuksen vanhalla nimellä ja salasanalla kirjautuminen olisi mahdollista, vaikka käyttäjänimi muuttuisikin. –Ejs-80 16. tammikuuta 2015 kello 14.23 (EET) EDIT: –Ejs-80 16. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Vanhoja lakitermejä paa svenska

Katselin laatimaani artikkelia Etuosa. Tuli mieleen, että olisi hyvä lisätieto, jos tuollaisiin saisi myös ruotsinkielisen termin (ruots. hejsan) silloin kun svwikissä ei ole aiheesta artikkelia. Olisiko sinulla käden ulottuvilla vanhaa hyvää suomi-ruotsi-[laki]sanakirjaa? --Pxos (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Aina kun Svallis lisää jonkun historiallisen maanmittausteknisen termin, riennän kaivelemaan sv-wikistä, olisiko siille sv-interwikiä valmiina, ja aika usein tärppää. Näin saadaan kahden naapurimaan yhteistä kulttuuriperintöä (ennen vuotta 1809 käsitteet identtisiä, sen jälkeenkin kehittyneet samansuuntaisina) kauniisti talteen. Mutta tämä tietysti edellyttää että tietää sen termin, ja kun olen tämän(kin) aihepiirin suhteen enempi maallikko, niin kirjallisuutta kaipaisi myös usein. Lohdullista on se, että eivät ne ruotsalaiset meitä monissakaan aiheissa ole niin hirveästi edellä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Kotihyllystäni ei löydy varsinaista lakisanakirjaa, mutta löytyy Suomalais-ruotsalainen sanakirja toimittanut Knut Cannelin, toinen lisätty painos, Porvoo 1913 Werner Söderström osakeyhtiö. Siitä löytyy tieto: etuosa framdel; främre del; (lak.) fördel -en -ar. Eli kirjassa on jonkin verran myös lakialan sanastoa. Vanhat sanakirjat täytyy eduskunnan kirjastossa tilata varastosta, joten niiden käyttö on hidasta pikaisessa tiedon tarpeessa, mutta se voi olla tarpeen jos kysyt kovin harvinaisia sanoja. --Svallis (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.50 (EET)

Eikös kirjastonhoitajalle voisi myös ehdottaa, että joku teos siirrettäisiin varastosta käsikirjastoon? Nähdäkseni varaston tarkoituksena on suojata arvokkaita teoksia maksamakkaralta ja lisäksi toimia kokoelman järjestäjänä siten, että vähemmän käytetyt kirjat siirtyvät maan alle, mutta jos vakuutat että kirjalle on tarvetta eikä taskussa ole maksamakkaraa, pyyntö voitaisiin kuunnella. --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 12.39 (EET) (Post skrivaus: Lainasin lapsena kirjastosta kirjan, jonka sivujen välissä oli todisteet maksamakkaran syömisestä. Siis ei paloja vaan sitä tahnaa.) --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Hieman epäilen ideasi toteutumista. Vanhat kirjat voivat olla huonokuntoisia. Olen lukenut sellaisia, joissa sivut ovat irrallisia ja repaleisia. Ne saa vain lukusalikäyttöön. Toiseksi käsikirjastossa on ahtautta. Vanhat tietosanakirjatkin siirrettiin varastoon ja siellä ovat vanhat lakikirjatkin. Kolmanneksi vanhoilla sanakirjoilla taitaa olla vähän lukijoita. Toisaalta eihän asian kysyminen mitään maksa. Käytännöllisintä taitaisi olla kerätä monen sanan ryväs yhdellä kertaa selvitettäväksi. --Svallis (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.56 (EET)

Luulen, että kannattaa kiertää divareita (niillä on kai myös luetteloita netissä), ja ja kirjastojen poistokirjoistakin löytyy usein aarteita. Pidemmällä aikavälillä ehkä vanhojakin kirjoja ilmestyy nettiin. (Vrt. vanhat tietosanakirjat Projekt Runebergissä.) - Ehkä voitte esittää jopa toiveita projekt runebergille. - Tai jos haluatte ryhtyä tiedon avaajiksi, niin ehkä tuollaisiin projekteihin voi osallistua itsekin. Itse skannasin yhden 1950-luvun kirjastosta lainaamani julkaisun hiljan omaan käyttööni kun en jaksanut mennä mihinkään valokopioimaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 20.05 (EET)

Sattui olemaan hyllyssä vanha Cannelin, joka sanoo että lakiterminä etuosa = fördel ja "etuosa jakamattomasta pesästä" = fördel av, i oskifto. Nuo av ja i ovat ilmeisesti vaihtoehtoja, mutta sitähän tietoa sinä et tarvitse. --PekkkaN (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.58 (EET)

Jaaha sillä aikaa kun kirjoitin, löytyi lakiasiantuntijaltakin.--PekkkaN (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 21.59 (EET)

Kysyin, saako aikaan helposti luetteloa. Sivulla tekniikan kahvihuone on kone, joka tekee tuollaisia listoja sivuista, joihin ei ole sv-wikissä artikkelia. Niitä voisi harkita hejsattaviksi. --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 22.15 (EET)

Käytät ilmaisua 'voisi harkita'. Odottelen lopullista päätöstä ennen kuin katson listan työmääräykseksi.--Svallis (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 22.53 (EET)

Viikon 4 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 04 kilpailussa vuonna 2015. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=04|vuosi=2015}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Aluesuunnittelu ja kaupunkimaantiede. Onnea matkaan! Terveisin LCHawk ja UKBot (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 08.27 (EET)

Tietoja vuoden 1922 valtiokalenterista

Puhuit leikilläsi työmääräyksestä ylempänä, joten tässäpä on: Svallis on menevä kirjastosta hakemaan Suomen valtiokalenterin vuodelta 1922, etsimään sieltä henkilön nimeltä Georg Leinberg ja on ilmoittava joko tällä sivulla tai linkin takana olevalla keskustelusivulla seuraavat tiedot: henkilön viran tarkan nimikkeen sekä aseman silloisen oikeusministeriön hierarkiassa (eli kuinka kaukana tilastollisen toimiston johtaja on ollut ministeristä). Svallis tarkistakoon myös vuosien 1919–1926 valtiokalenterin tiedot tarvittaessa ja selventäköön täällä mahdolliset muutokset virkanimikkeessä tai hierarkisessa asemassa. Tämän tehtävän Svallis on suorittava asian vaatimalla huolellisuudella ilman tarpeetonta viivästystä. Tiedoksi, että valtiokalenterit ovat ainakin Kansalliskirjaston avokokoelmassa heti saatavilla olleet noin 2–3 vuotta sitten, kun siellä kävin, joten tehtävän voi suorittaa ripeästikin, mikäli ripeyttä pidetään ansiona. Loppuheh. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 06.14 (EET)

Vastattu sivulla Keskustelu:Georg Leinberg. --Svallis (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.44 (EET)

Kiitoksia. Tuo palkkaluokan esiin kaivaminen on aika selkeä hierarkian mittari. Leinbergin virka ei kenties ollut mitenkään mahdottoman korkea, mutta – ei kun ei mitään muttia – siis onko sinulla vielä tiedossa, mikä mahtoi olla esitteljäsihteerin/esittelijäneuvoksen palkkaluokka. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 21.05 (EET)

Otan asiasta selvää eli selaan huomenna asetuskokoelmaa.--Svallis (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 21.37 (EET)

Vuonna 1924 oli käytössä 30 palkkausluokkaa. Valtioneuvoston esittelijäneuvos kuului palkkausluokkaan V. Palkkausluokkaan VI kuuluivat muun muassa rikosrekisteritoimiston johtaja, eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitaja, Ruoveden tuomiokunnan tuomari, yliopiston ylimääräinen professori, valtioneuvoston vanhempi hallitussihteeri ja metsähallituksen osastopäällikkö. --Svallis (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 19.33 (EET)

Onko palkkausta koskevassa asetuksessa lueteltu kaikki virat vai kaivoitko niitä sieltä täältä? Jos asetuksessa ovat virat, voisitko harkita tuon luettelon skannaamista kuvana Wikiaineistoon, niin ei tarvitse kirjoittaa sitä käsin Wikiaineistoon, jonka voit toki myös tehdä. --Pxos (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.41 (EET)

Katsotaan, tänään en ehdi. Kyseessä on asetus 34/1924, jossa on yli 30 sivua. --Svallis (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 12.19 (EET)

Viikon 22 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 22 kilpailussa vuonna 2015. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=22|vuosi=2015}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Välimeri. Onnea matkaan! Terveisin LCHawk ja UKBot (keskustelu) 1. kesäkuuta 2015 kello 07.28 (EEST)

Viikon 25 kilpailu

Onnittelut! Voitit viikon 25 kilpailun vuonna 2015! Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|sininen|viikko=25|vuosi=2015}}
{{VK palkinto|violetti|viikko=25|vuosi=2015}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Eurooppalainen mytologia. Onnea matkaan! Terveisin PtG ja UKBot (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 21.25 (EEST)

Wikipedian Lähdekirjasto/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Tutustupa sivuun Wikipedia:Wikipedian Lähdekirjasto/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. On jaossa käyttöoikeuksia. --Pxos (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 00.32 (EET)

Kirjoitan nykyisin varsin vähän wikipedian puolelle, joten minulle riittää aineiston nykyinen saatavuus eli kirjastojen palvelut. --Svallis (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 20.03 (EET)

Eduskunnan sihteeri

Muutama asia pääsihteeristä: Virkanimikkeen muuttumiselle pitäisi saada yksiselitteinen lähde, nyt menee tulkinnaksi. Tammion kohdalla oli vajavainen lähde, Aikalaiskirja, muutin KKOliksi. Tiitisen kohdalla sanotaan eräässä lehtilähteessä että hän olisi ollut yhdeksäs. Laskutoimieni mukaan jossain on virhe. Sitten vielä oli olemassa ruotsinkielinen kanslia, jonka pitkäaikainen päällikkö oli Kurt Antell [2]. Luulin että nämä nimet ja tiedot löytyvät helposti eduskunnan sivulta, mutta eipä löytynytkään. Kuinka osasit etsiä noita vanhempia nimiä? --PekkkaN (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 16.08 (EET) P.s:nä vielä: että lisäsin sinne linkit Wikiaineistoon, koska KKOli on siellä. --PekkkaN (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 16.11 (EET)

Etsin nimiä kirjasarjasta Suomen eduskunnan kalenteri / Eduskunnan kalenteri, jossa ei ole eduskunnan virkamiesten virkavuosia, vaan vain nimet. Vuosilukuja etsin Kuka kukin on -kirjasarjasta. Eduskunnan kirjaston tietopalvelukaan ei tiennyt vanhojen pääsihteerien nimiä, vaan lupasi ohjata kyselijät Wikipedian puoleen. Virkanimikkeen muutosvuosi perustuu Kuka kukin on -kirjaan, joka on Salervon lähteenä. Kuka kukin on julkaistiin aluksi nimellä Aikalaiskirja. Paljon enempää en osaa nyt kommentoida. Täytyy palata aiheeseen, kun kirjastot avautuvat maanantaina. Wikiaineiston Kuka kukin oli on väärennös. Aiheesta lisää Wikiaineiston kahvihuoneessa osiossa 14 Kuka kukin oli - onko väärennös? --Svallis (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 16.42 (EET)

En löydä sitä väärennöskeskustelua enkä edes osiota 14. Annatko linkin. --PekkkaN (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 17.21 (EET)

Toimiikohan tämä linkki ? --Svallis (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 17.34 (EET)

Jos laskee yhteen eduskunnan sihteerit ja eduskunnan pääsihteerit, niin Paavola on kymmenes. Laskemisessa täytyy ottaa huomioon, että Salervon nimi on kummassakin luettelossa. Se tekee luetteloista selvemmän, kun virkanimike vaihtui hänen aikanaan. --Svallis (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 17.48 (EET)

Jostain syystä lähdin etsimään arkisto-osioita, kun kuvittelin että keskustelu on vanha. Siellä se oli paikallaan. Asialle ei näytä tapahtuneen mitään, eikä Kemppinen ole ottanut kantaa. Eikä asiasta näytä olevan blogissakaan sinne lähetettyä kommenttia. Pitääkö ne linkit nyt mielestäsi poistaa pääsihteeriartikkelista? --PekkkaN (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 17.54 (EET)

Antaa olla paikallaan, kun ei vielä tiedetä, miten asiaan Wikiaineistossa suhtaudutaan. Wikipediasta on sinne yli 400 linkkiä. Jos sinulla on kanta asiaan, niin osallistu Wikiaineiston keskusteluun. --Svallis (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 18.07 (EET)

En osaa ottaa kantaa, kun ei ole tietoa, onko siellä virheitä paljonkin. Kaikessa skannatussahan sitä on. Joskus olen jonkun sivun oikolukenut Gutenbergiin skannatuista, eikä ole ihme ettei haulla tule osumia, kun tekstit on välillä aika viitteellisiä. - Luen näköjään kaikkea nyt huonosti, kun flunssa on työntänyt aivot syrjään. --PekkkaN (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 18.21 (EET)

Osio 14

Keskustelun osioihin kannattaa viitata vain tekstillä, koska numero on sisällysluettelon tuottama väliaikainen koodi, joka ei ole pysyvä. Kun keskustelusta arkistoidaan aiempia, osion numero muuttuu. Arkistossa sen numero on taas joku muu. Numeroa ei edes ole olemassa missään wikilinkissä, se näkyy vain sisällysluettelossa. Siispä siihen ei kannata koskaan viitata kuten yllä. --Pxos (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.36 (EET)

Kiitos

Kiitos noista sun monista kiinnostavista ja hyödyllisistä artikkeleista. Hieno nähdä että uutta sisältöä taas syntyy pienen tauon jälkeen. Gopase+f (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 10.40 (EET)

Minä etsin välillä vaihtelua elämään ja pidän taukoa wikiaineistossa. Vanhaa tietosanakirjaa selatessa huomaa ihan mielenkiintoisia artikkelin aiheita, kun etsii sieltä muuta tietoa. --Svallis (keskustelu) 25. joulukuuta 2015 kello 11.00 (EET)

Lähde

Osuin tieteen termipankkiin. Sieltä löytyi aihepiiristä, josta olet kirjoitellut tänne, tällainen: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Luokka:Kiinteist%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4 Tuo näyttäisi olevan varsinainen aarreaitta, ja auttaa ehkä ko. aiheiden käsittelyä Wikipediassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 19.22 (EET)

Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2016

Palkinto aktiivisesta osallistumisestasi heinäkuun 2016 lähdetalkoisiin.

Kiitos osallistumisesta! Voit lisätä tämän palkinnon käyttäjäsivullesi koodilla {{Lähdetalkoot2016}}.-Henswick (keskustelu) 1. elokuuta 2016 kello 15.35 (EEST)

Suuri adressi

Jaksaisitkohan siirtää Suuren adressin tekstin täältä tarkistettuna Wikiaineistoon? --Pxos-alter (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Jos se on Parmasen suomentama, sitä ei voi julkaista siellä eikä täällä. Alkuteksti lienee jotain muuta. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 20.29 (EEST) Onhan se ollut suomeksi. Aukko sivistyksessä. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 21.36 (EEST)

Suuren adressin tekstistä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen versio. Suuri adressi löytyy digitoituna kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Sitä ei painettu kirjapainossa, vaan puhtaaksikirjoittajat monistivat sitä käsin kirjoittamalla, joten johdantotekstit voivat olla hivenen erilaisia. Wikipediassa olleessa Suuren adressin tekstissä oli 19 eroavuutta Parmasen kirjan tekstiin, osa aivan omasta päästä keksittyä. Tallensin tekstin korjattuna wikiaineistoon, mutta en osaa siirtää muokkaushistoriaa.--Svallis (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 13.10 (EEST)

Löysin sen Kansalliskirjaston digiarkistosta, siksi peruin kommenttini. Wikiaineisto on tietääkseni eri projekti, eikä muokkaushistoriaa pidäkään siirtää sinne. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 15.19 (EEST)

Kyllä historian voi siirtää ja se pitää siirtää silloin kun se pitää siirtää ja sen voi siirtää. Muuten sitä ei pidä siirtää etenkin silloin, kun sitä ei voi siirtää. Yllä olevassa tapauksessa historiaa ei voi siirtää eikä sitä tarvitsekaan siirtää. Olen muutaman kerran siirtänyt historian, kun sen on voinut siirtää. Onneksi olen ylläpitäjä Wikiaineistossa, niin osaan tehdä oikeat päätökset itse. --Pxos-alter (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 14.41 (EEST)

Viikon 40 kilpailu

Onnittelut! Voitit viikon 40 kilpailun vuonna 2016! Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|sininen|viikko=40|vuosi=2016}}
{{VK palkinto|violetti|viikko=40|vuosi=2016}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Sotahistoria. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 08.36 (EEST)

Viikon 49 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 49 kilpailussa vuonna 2016. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|ruskea|viikko=49|vuosi=2016}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Vähiten kehittyneet maat. Onnea matkaan! Terveisin Lakritsa ja UKBot (keskustelu) 12. joulukuuta 2016 kello 09.34 (EET)

Viikon 6 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 06 kilpailussa vuonna 2017. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=06|vuosi=2017}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Yritykset ja järjestöt. Onnea matkaan! Terveisin PtG ja UKBot (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.35 (EET)

Arvojärjestys-tekstiluonnos

Mielestäni luonnoksesi sivulla Käyttäjä:Svallis/Arvojärjestys pitäisi saada artikkeliksi asti, koska juuri äsken jo viittasin siihen Wikipediassa. Otsikkoa pitää muuttaa paremmaksi. En enää muista, mikä oli esteenä aiemmin sille, ettei se ollut sinun mielestäsi julkaisukelpoinen. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 20.20 (EET)

Otan sen lähiaikoina työstettäväksi. --Svallis (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 10.34 (EET)

Jaa-a, aletaankohan tässä olla jo jäniksen selässä? Toinenkin käyttäjä viittaa luonnokseen niin, että olisipa kiva, jos se olisi artikkeli. Ymmärrän, että tähtäät korkeaan laatuun ja erinomaiseen lähteistykseen, mutta joskus "paras on hyvän vihollinen". --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 19.28 ja kello 19.30 (EEST)

Viikon 13 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 13 kilpailussa vuonna 2017. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=13|vuosi=2017}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Itämerensuomalainen ja saamelainen kansanperinne. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 08.32 (EEST)

Otava

Tekniikkakahvihuonekeskustelun yhteydessä muistin taas, että joku käyttää viitteissä muotoa "kustannusosakeyhtiö Otava", kun pelkkä Otava on riittävä. Ainakin osa niistä on sinun tekemisiäsi. Voisitko vastedes lyhentää sen muotoon Otava. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 11.35 (EET)

Alkoholiliike

Heips, siirrätkö tuon Käyttäjä:Svallis/Alkoholiliike nimelle Alkoholiliike? --Hartz (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 11.51 (EET)

Tuohan on todella hyvä ja kiinnostava artikkeli. Menisi kai suoraan lupaavaksi ja voisi viedä vertaisarviontiin hyväksi artikkeliksi arviointia ajatellen.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 12.51 (EET)--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 12.51 (EET)

Eräät interwikit

Osaatko arvioida artikkeleista Kiinteistörekisteri ja Maarekisteri ovatko niiden interwikit oikein. Käsitteet ovat niin lähellä toisiaan että alan suhteen maallikkona en pysty ilman lisätutkimusta oikein arvioimaan. Ping myös Käyttäjä:Gronroos. Huomio kiinnittyi näihin kun Ylläpitäjien ilmoitustaululla syntyi keskustelua artikkeleissa olleiden wikidatan ulkopuolisten manuaalisten interwikien poistoista. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 14.06 (EET)

En ole aihepiirin asiantuntija, mutta jos nyt jotain kommentoisi. Ensiksikin nämä ovat vähän hankalia, kun eri maiden oikeusjärjestelmät eivät ole keskenään samanlaisia ja termeillä voi olla eri vivahde eri maissa. Ambrosius Wollsténin Suuri lakikielen sanakirja suomi-ruotsi-suomi (Yrityskirjat 2007) kertoo, että kiinteistörekisteri = fastighetsregister ja maarekisteri = jordregister. Kiinteistörekisteri on linkitetty sv-sivuun kataster ja maarekisteri sv-sivuun kataster. Sv-sivu fastighetsregistret on linkitetty maarekisteriin ja sv-sivua jordregistret ei ole linkitetty mihinkään sivuun. Ovat ne aika sekaisin. Suomen katasteri on käsitelty vain maininnalla ”kiinteistörekisteri eli katasteri...” käsittelemättä katasteri-sanan historiallisia merkityksiä lainkaan. Paperisten tietosanakirjojen avulla sille saisi ehkä jonkinlaisen omankin artikkelin.--Svallis (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 11.35 (EEST)

Otin tuon maininnan "kiinteistörekisteri eli katasteri" tieteen termipankista tuntematta asiaa tarkemmin. Muiltakaan osin en tutkinut tarkemmin paitsi että huomasin myös interwikien olevan kovin sekaisin ja siirsin artikkelin Kiinteistörekisteri (Suomi) täsmenteettömälle nimelle, kun mitään yleistä artikkelia samasta aiheesta ei ollut. Interwikien sekaisuus näyttäisi monissa tapauksissa periytyvän vanhoista manuaalisista interwikeistä wikidataan ja usein sattumanvaraisuus näyttäisi olevan suurta ja arviointi ilman erityisasiantuntemusta vaikeaa.--Urjanhai (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 12.25 (EEST)

Kylätie

Nyt tulee helpompi parantelutehtävä. Korjasin luodun uuden artikkelin kylätie tietoja ensimmäisen löytämäni lähteen tiedoilla. Tuota käsitteen kylätie historiaa suhteessa nykyisiin yksityisteihin pystyisi varmaan tarkentamaan lisää.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Kotihyllystä löytyi lähteeksi sopiva kolmeosainen teossarja Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. Kirjoitan enemmän maanantaina, sillä tämä päivä pitää vielä uhrata viikkokilpailulle.--Svallis (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 08.56 (EEST)

Kiitos. Tuota kirjasarjaa olen joskus itsekin käyttänyt lähteenä ja lainannut kirjastosta, mutta ei satu olemaan hyllyssä juuri nyt. --Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 10.06 (EEST)

Viikon 26 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 26 kilpailussa vuonna 2019. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|hopea|viikko=26|vuosi=2019}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Keski-Aasia. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 23.37 (EEST)

Viikon 28 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 28 kilpailussa vuonna 2019. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=28|vuosi=2019}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Päivitystä kaipaavat sivut. Onnea matkaan! Terveisin Sullay ja UKBot (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 01.33 (EEST)

Kuusjoen seurakunta

Aloittamasi artikkeli Kuusjoen seurakunta vietiin Hyvä artikkeli -äänestykseen. Sekalaista -kahvihuoneessa aloitin keskustelun, että olisiko ollut parempi viedä vertaisarviointiin ensin. Mitä arvelet itse artikkelin aloittajana. Artikkeli on hyvin tehty ja kiinnostaja, mutta en tiedä mietitkö artikkelistatuksia tässä vaiheessa.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 12.56 (EEST)

Sekalaista-kahvihuoneessa on alun perin esitetty kysymys yleisellä tasolla. Se ei ole sopiva keskustelupaikka yksittäisen artikkelin kohtalosta. Sitä varten on artikkelin oma keskustelusivu ja tänään aloitettu HA-äänestys, jossa voi keskustella äänestyksen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, onko artikkeli syytä viedä vertaisarviointiin. Sekalaista-kahvihuoneen keskustelu sopii paremmin yleisen tason pohdintaan. Tämä on muokkaajakollegan ystävällinen ja ponteva keskustelupaikkaohjaus. Suhtautukaa minuun kuin elokuvateatterin paikannäyttäjään. Vähän valtaa, mutta tarpeeksi. Heh! --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.05 (EEST)

Juu, sopii noin.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.10 (EEST)

Itse artikkelin osalta sekä menettelystä että sisällöstä juuri tämän artikkelin kohdalla keskustellaankin jo artikkelin HA-ehdotuksessa. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 21.14 (EEST)

Artikkelitoive

Huomasin, että sellaisesta käsitteestä kuin säteriratsutila ei ole artikkelia muutoin kuin ohjauksena, eikä käsitteen merkutys myöskään näytä selviävän artikkeleista säteri, johon ohjaus kohdistuu, tai artikkelista ratsutila.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)

Käyttökelpoinen opas

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas, sisältää myös linkkejä lisälähteisiin. Mukana on ainakin joitakin termejä, joista olet kirjoittanut.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2019 kello 11.14 (EET)

Artikkelitoive

Maankäyttölaki (1958) mainitaan muutamassa asutustoimintaan liittyvässä artikkelissa, mutta ansaitsisi omankin artikkelin. Käsitellään ainakin kirjassa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 ja luultavasti myös teossarjassa Suomen maatalouden historia.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 21.10 (EEST)

Toive toteutettu 7.6.2020. --Svallis (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 17.06 (EEST)

Kölnische Zeitung

Artikkelissa lukee että se ilmestyi neljätoista kertaa viikossa. Esim. de.wikin mukaan se ilmestyi kuusi kertaa viikossa eli arkipäivisin, ja jonkin aikaa sillä oli erikseen sunnuntailehti. Lähteessäsi on varmaan virhe, mutta katsoisitko kuitenkin lukeeko siellä tosiaan niin. -- Joillakin lehdillä on ollut aamu- ja iltapainokset, mutta sekin tekisi vain 12 kertaa viikossa, eikä niitä ole tapana ilmoittaa eri ilmestymisiksi. --Abc10 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 15.09 (EEST)

Iso tietosanakirja (1934) kertoo ”...Kölnissä 14 kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti.” Samassa teoksessa artikkelissa Kölnische Volkszeitung lukee ”… Kölnissä kolmesti päivässä ilmestyvä sanomalehti...”. Otavan iso tietosanakirja (1963) kirjoittaa artikkelissa Kölnische Zeitung ”...Kölnissä 14 kertaa viikossa 1802–1945 ilmestynyt sanomalehti...”. Uusi tietosanakirja (1962) ei sisällä tietoja ilmestymiskerroista. Minun kirjahyllystäni ei löydy enempää tietoja asiasta, mutta jos ilmestymisestä on ristiriitaista informaatiota, niin helpointa olisi varmaan poistaa tieto Wikipedian artikkelista.--Svallis (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 18.38 (EEST)

Siinä on varmaan tosiaan painokset muuttuneet ilmestymiskerroiksi. Koko lehden sisältö ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan uutisia on nykykielellä päivitetty, kun on tullut sähkösanomia tietotoimistoilta tai kirjeenvaihtajilta. Löysin eräästä lähteestä lehden ilmestymisestä kertovat ilmaisut "Zweite Morgenausgabe" ja "Abendausgabe", joten on tiedonvälitys ollut tehokasta. Ne kuitenkin koskivat tiettyä ajankohtaa, joten siitä ei ole yleisemmäksi lähteeksi. Otan pois. --Abc10 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Eräs mahdollisesti luotava artikkeli

On luotu artikkeli ilmeisesti itäisen suomenlahden rannikkoalueella esiintyvästä murresanasta hapari. Keskustelussa on mietitty, löytyisikö asialle yleiskielistäkin nimeä toisaalta historiallisena, toisaalta mahdollisesti juridisena ilmiönä. Kun artikkeli mahdollisesti saatetaan poistaa niin linkki mahdollisesti voi hävitä.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 11.45 (EEST)

Kommentoin asiaa sivulla Keskustelu:Hapari, mutta merkitään tänne muistiin, että Otavan iso tietosanakirja käyttää sanoja rantahylky ja rantalöytö.--Svallis (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 13.05 (EEST)

Viikon 33 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 33 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|hopea|viikko=33|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Diplomatia ja ihmisoikeudet. Onnea matkaan! Terveisin Brewster239 ja UKBot (keskustelu) 23. elokuuta 2021 kello 16.44 (EEST)

Viikon 39 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 39 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=39|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Vähemmän kilpaillut urheilulajit. Onnea matkaan! Terveisin OtsoTA ja UKBot (keskustelu) 4. lokakuuta 2021 kello 08.31 (EEST)

Viikon 42 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 42 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|ruskea|viikko=42|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Seksuaalisuus. Onnea matkaan! Terveisin MAQuire ja UKBot (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 18.30 (EEST)

Senaatin oikeusosasto

Huomasin että olet lisännyt Keskeneräinen-mallineen 22. elokuuta 2013 kello 10.48. Puuttuuko siitä jotain niin olennaista, että malline on tarpeen olla siinä? Vaihtoehtoisesti voisitko täydentää sitä niin että mallineen saa pois. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 09.32 (EEST)

Kirjoitan jotain artikkelista puuttuvien vuosien tapahtumista kunhan saan lainattua lähdekirjallisuutta.--Svallis (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 20.51 (EEST)

Deputaatio

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei! Lisäämäsi sivun Deputaatio mahdollisesta poistamisesta on aloitettu keskustelu. Voit osallistua poistokeskusteluun aiheen keskustelusivulla. Lisätietoja Wikipedian poistokäytännöstä löytyy täältä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. kesäkuuta 2022 kello 08.21 (EEST)

Penna Urrila

Moi! Jaska Jokunen on kyseenalaistanut aloittamasi artikkelin Penna Urrila merkittävyyden. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 10.07 (EEST)

Tainionvirta ja Sysmän reitti

Moi! Laajensin taanoin Tainionvirtaa samalla kun lisäsin Sysmän reitin valuma-alueelle uusia järviä. Huomasin vasta nyt, että Sysmän reitti-artikkeli sisälsi sinun aloittamana useita jokiosuuksien nimiä, joita en ole löytänyt vielä muualta. Lähteeksi olet merkinnyt tietosanakirjoja, joita en omista. Artikkelin aloittamisesta on toki 12 vuotta aikaa, mutta sattuisiko sinulla vielä olemaan nuo lähteet lähelläsi? Pyyntöni on, että tarkistaisit vielä (kerran), mikä nimi esiintyy missäkin lähteessä. Nimet voisi lisätä Tainionvirran artikkeliin, jonne ne varsinaisesti kuuluisivat.--J Hokkanen (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 12.22 (EEST)

Poistin kaksi tietosanakirjaa Sysmän reitin lähteistä, sillä ei lyhyt tietosanakirjan artikkeli sovellu pitkän tekstin lähteeksi. Mitkä jokiosuuksien nimet tarvitsisivat lähteen? --Svallis (keskustelu) 3. marraskuuta 2022 kello 20.09 (EET)

Lähteen ilmoittaminen

Olisi hyvä ilmoittaa lähde huolellisesti. Kun sinulla on kirjat käsillä, voit helposti merkitä tiedot siitä. Korjasin esimerkiksi tätä malliksi. Nationalencyklopediniä minulla ei ole, ja se jää siksi hämäräksi, eli siitä puuttuu artikkelin nimi, teoksen osa, sivunumero, julkaisutiedoista isbn. Jos vaivautuisit vastaisuudessa lisäämään tiedot, oltaisiin taas astuttu pieni askel eteenpäin hyvän tietosanakirjan tekemisessä. --Abc10 (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 08.42 (EET)

Kiitos aiheellisesta muistutuksesta. Hospitaaliveljeskunta on kirjoitettu 2009 ja silloin ei tullut oltua kovin huolellinen lähteiden merkitsemisessä. Nationalencyklopedin-teossarjaa en omista, vaan se on ollut kirjaston hyllyssä.--Svallis (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 14.50 (EET)

Hautuumaat

Moi. Lisäilet taulukkoon hautausmaita. Onko sulla joku systeemi? Lisäsin eilen Uudeltamaalta ja ajattelin jatkaa maakunnittain, mutta olen mukautuvainen. -- Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 13.17 (EET)

Tänään tein kaksi kuntaa aakkosten alkupäästä, mutta ei minulla mitään tarkkaa suunnitelmaa ole ollut. Voin alkaa tehdä myös maakunnittain, niin ei tule päällekkäistä työtä. Otan vaikka työn alle Hämeen ja Pirkanmaan, jos niissä on puuttuvia hautausmaita. Tallennan vaikka ennen puoltapäivää, niin ei tule päällekkäistä muokkausta.--Svallis (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 13.42 (EET)

Se käy. Muokkaan lähinnä iltaisin paitsi vkl. Kohdalle on sattunut isoja seurakuntia, jotka toimivat useammassa kuin yhdessä kunnassa, joten niissä alueittain lisääminen säästää vaivaa. Noissa isoissa seurakunnissa joissa on paljon hautausmaita, olen laittanut lähdeviitteen hautausmaiden etusivulle, ettei kaikkiin tarvii lisätä eri lähdettä. Lähdeluettelosta tulee pitkä ja jos taulukko on vähemmän raskas ladata niin, se olisi hyvä. -- Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 13.58 (EET)

Voin tehdä samalla tavoin, sillä sivusta tulee joka tapauksessa pitkä, jos hautausmaita on tuhat kappaletta. Oletko törmännyt listaan ortodoksisista hautausmaista. Itse koitin etsiä, mutta en löytänyt. Tosin monessa kunnassa ortodoksit haudataan tavallisiin hautausmaihin.--Svallis (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 15.43 (EET)

En. Toistaiseksi tuli vastaan vain artikkelissa Luettelo Kuopion hautausmaista, jossa Kuopion Ort. Seurakunnan sivuilta löytyi seurakunnan vuosikertomus, jossa on mainittu paikkakunnat, joissa ort. hautausmaa on. Tuo seurakunta toimii usean kunnan alueella, eli osa ort. hautausmaista puuttuu vielä luettelosta. Ortodoksiset seurakunnat ovat laajoja ja ilmeisesti ei ole tapana luetteloida hautausmaita osoitteiden. Mutta Kuopion luettelossa se vuosikertomus on liitteenä. Salapoliisityötä se vaatii. Ort. Kirkot ja tsasounat on aika hyvin esitetty ja usein se hautausmaa löytyy kirkon ympäriltä. -- Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 17.39 (EET)

Tämän artikkelin lopussa on luettelo ateistien ynnä muiden hautausmaista. Niitäkin on niin paljon, että pitäisikö harkita erillisen luettelon laatimista, vai lisätäänkö ne perusluetteloon. Luettelo löytyi vahingossa Googlen hakutuloksista.--Svallis (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 18.36 (EET)

Olen ajatellut, että perusluetteloon hautausmaa kuin hautausmaa (poislukien selvästi yksityiset hautausmaat), joita ylläpitää uskonnollinen yhdyskunta, kunta tai valtio, kuntainliitto tai seurakuntayhtymä. Ev.lut. kirkon seurakunnilla (tai srk-yhtymillä) on velvollisuus ylläpitää yleistä hautausmaata, joten niihin on haudattu muitakin kuin seurakuntien jäseniä. Ortodoksisia hautausmaita ja tunnuksettomia hautausmaita ei liene niin paljoa, että taulukko kaatuu. Minua kummasti kiehtoo ajatus siitä, että taulukossa olisivat kaikki, mitä Suomessa on. -- Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2023 kello 19.10 (EET)

Deputaatio

Sä aloitit aikoja sitten Deputaatio-artikkelin, joka myöhemmin muutettiin täsmennyssivuksi. Äskettäin aloitettiin Deputaatiot-artikkeli, joka on tällä hetkellä on poistokeskustelussa. Artikkeli on kyllä muutenkin ongelmallinen, mutta sä laitoit silloin Deputaatio-artikkeliisi lähteeksi kolme tietosanakirjaa (joista yhden sanottiin Deputaation keskustelusivulla sisältävän deputationi eikä deputaatio), niin ehkä voisit käydä kommentoimassa, vahvistamassa, että tuo sana löytyy suomen kielestä ja kertomassa onko artikkeli pelastettavissa? Ehkä voisit kertoa mielipiteesi siitä, että pitäisikö tuo täsmennyssivu palauttaa artikkeliksi? Luurankosoturi ✉️ 22. huhtikuuta 2024 kello 17.59 (EEST)

Kommentoitu sivulla Keskustelu:Deputaatiot. --Svallis (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 21.10 (EEST)