Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Presidenttiys toimikausineen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentteinä toimineiden ikä-, toimi- ja eläkevuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti
Synnyinaika
(v, pvm.)
Synnyin-
paikka
Kauden
alku
Ikä
kauden
alussa
Kauden
loppu
Ikä
kauden
lopussa
Presidentti-
kauden
pituus
Eläkeajan
pituus
Elinikä
Kuolin-
aika
(v, pvm.)
Kuolin-
paikka
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg 1865, 28. tammikuuta Suomussalmi 1919, 25. heinäkuuta 54 v 178 vrk 1925, 2. maaliskuuta[Huom 1] 60 v 33 vrk 5 v 220 vrk [Huom 2] 27 v 205 vrk 87 v 238 vrk 1952, 22. syyskuuta Helsinki
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander 1883, 31. toukokuuta Kurkijoki 1925, 2. maaliskuuta[Huom 1] 41 v 275 vrk 1931, 2. maaliskuuta[Huom 1] 47 v 275 vrk 6 v (2 191 vrk) [Huom 3] 10 v 344 vrk 58 v 254 vrk 1942, 9. helmikuuta Helsinki
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud 1861, 15. joulukuuta Sääksmäki 1931, 2. maaliskuuta[Huom 1] 69 v 77 vrk 1937, 1. maaliskuuta 75 v 76 vrk 6 v (2 191 vrk) [Huom 4] 6 v 365 vrk 82 v 77 vrk 1944, 29. helmikuuta Luumäki
Kallio, KyöstiKyösti Kallio 1873, 10. huhtikuuta Ylivieska 1937, 1. maaliskuuta 63 v 325 vrk 1940, 19. joulukuuta 67 v 254 vrk 3 v 294 vrk [Huom 5] kuoli toimessa [Huom 5] 67 v 254 vrk 1940, 19. joulukuuta Helsinki
Ryti, RistoRisto Ryti 1889, 3. helmikuuta Huittinen 1940, 19. joulukuuta 51 v 320 vrk 1944, 1. elokuuta 55 v 180 vrk 3 v 227 vrk [Huom 6][1] 12 v 86 vrk 67 v 265 vrk 1956, 25. lokakuuta Helsinki
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim 1867, 4. kesäkuuta Askainen 1944, 4. elokuuta 77 v 62 vrk 1946, 4. maaliskuuta 78 v 273 vrk 1 v 212 vrk [Huom 7] 4 v 322 vrk 83 v 237 vrk 1951, 27. tammikuuta Lausanne, Sveitsi
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 1870, 27. marraskuuta Koski Hl. 1946, 11. maaliskuuta 75 v 104 vrk 1956, 1. maaliskuuta 85 v 96 vrk 9 v 357 vrk [Huom 8] 288 vrk 86 v 18 vrk 1956, 14. joulukuuta Helsinki
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen 1900, 3. syyskuuta Pielavesi 1956, 1. maaliskuuta 55 v 181 vrk 1982, 27. tammikuuta 81 v 146 vrk 25 v 332 vrk [Huom 9] 4 v 216 vrk 85 v 362 vrk 1986, 31. elokuuta Helsinki
Koivisto, MaunoMauno Koivisto 1923, 25. marraskuuta Turku 1982, 27. tammikuuta 58 v 63 vrk 1994, 1. maaliskuuta 70 v 96 vrk 12 v 33 vrk [Huom 10] 23 v 72 vrk 93 v 168 vrk 2017, 12. toukokuuta Helsinki
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari 1937, 23. kesäkuuta Viipuri 1994, 1. maaliskuuta 56 v 251 vrk 2000, 1. maaliskuuta 62 v 253 vrk 6 v (2 192 vrk) [Huom 11] 23 v 229 vrk

86 v 115 vrk

2023, 16. lokakuuta Helsinki
Halonen, TarjaTarja Halonen 1943, 24. joulukuuta Helsinki 2000, 1. maaliskuuta 56 v 69 vrk 2012, 1. maaliskuuta 68 v 69 vrk 12 v [Huom 12] 12 v 3 vrk,
(4 385 vrk)
80 v 71 vrk
Niinistö, SauliSauli Niinistö 1948, 24. elokuuta Salo 2012, 1. maaliskuuta 63 v 191 vrk 2024, 1. maaliskuuta 75 v 191 vrk 12 v [Huom 13] 0 v 3 vrk,
(2 vrk)
75 v 193 vrk
Stubb, AlexanderAlexander Stubb 1968, 1. huhtikuuta Helsinki 2024, 1. maaliskuuta 55 v 336 vrk toimessa 0 v 3 vrk,
(2 vrk) [Huom 14]
toimessa 55 v 338 vrk
tilanne tänään 3.3.2024

Samaan aikaan elossa olleet presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti/presidentit Tasavallan
presidentti
Lkm.
yht.
Alkuajankohta Tapahtuma Loppuajankohta Tapahtuma
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg 1 1919, 26. heinäkuuta Ståhlbergin astuessa toimeen 1925, 2. maaliskuuta Relanderin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander 2 1925, 2. maaliskuuta Relanderin astuessa toimeen 1931, 2. maaliskuuta Svinhufvudin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud 3 1931, 2. maaliskuuta Svinhufvudin astuessa toimeen 1937, 1. maaliskuuta Kallion astuessa toimeen
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud [Huom 15]
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander
Kallio, KyöstiKyösti Kallio 4 1937, 1. maaliskuuta Kallion astuessa toimeen 1940, 19. joulukuuta Kallion kuolema [Huom 5]
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud [Huom 15]
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander
Ryti, RistoRisto Ryti 4 1940, 19. joulukuuta Rytin tullessa toimeen [Huom 6] 1942, 9. helmikuuta Relanderin kuolema
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud [Huom 15]
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Ryti, RistoRisto Ryti 3 1942, 9. helmikuuta Relanderin kuolema 1944, 29. helmikuuta Svinhufvudin kuolema
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Ryti, RistoRisto Ryti 2 1944, 29. helmikuuta Svinhufvudin kuolema 1944, 4. elokuuta Mannerheimin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Ryti, RistoRisto Ryti
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim 3 1944, 4. elokuuta Mannerheimin astuessa toimeen 1946, 11. maaliskuuta Paasikiven astuessa toimeen
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim [Huom 15]
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Ryti, RistoRisto Ryti
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 4 1946, 11. maaliskuuta Paasikiven astuessa toimeen 1951, 27. tammikuuta Mannerheimin kuolema
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg
Ryti, RistoRisto Ryti
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 3 1951, 27. tammikuuta Mannerheimin kuolema 1952, 22. syyskuuta Ståhlbergin kuolema
Ryti, RistoRisto Ryti Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 2 1952, 22. syyskuuta Ståhlbergin kuolema 1956, 1. maaliskuuta Kekkosen astuessa toimeen
Ryti, RistoRisto Ryti
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen 3 1956, 1. maaliskuuta Kekkosen astuessa toimeen 1956, 25. lokakuuta Rytin kuolema
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen 2 1956, 25. lokakuuta Rytin kuolema 1956, 14. joulukuuta Paasikiven kuolema
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen 1 1956, 14. joulukuuta Paasikiven kuolema 1982, 27. tammikuuta Koiviston astuessa toimeen
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen Koivisto, MaunoMauno Koivisto 2 1982, 27. tammikuuta Koiviston astuessa toimeen 1986, 31. elokuuta Kekkosen kuolema
Koivisto, MaunoMauno Koivisto 1 1986, 31. elokuuta Kekkosen kuolema 1994, 1. maaliskuuta Ahtisaaren astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari 2 1994, 1. maaliskuuta Ahtisaaren astuessa toimeen 2000, 1. maaliskuuta Halosen astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari
Halonen, TarjaTarja Halonen 3 2000, 1. maaliskuuta Halosen astuessa toimeen 2012, 1. maaliskuuta Niinistön astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari
Halonen, TarjaTarja Halonen
Niinistö, SauliSauli Niinistö 4 2012, 1. maaliskuuta Niinistön astuessa toimeen 2017, 12. toukokuuta Koiviston kuolema
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari
Halonen, TarjaTarja Halonen
Niinistö, SauliSauli Niinistö 3 2017, 12. toukokuuta Koiviston kuolema 2023, 16. lokakuuta Ahtisaaren kuolema
Halonen, TarjaTarja Halonen Niinistö, SauliSauli Niinistö 2 2023, 16. lokakuuta Ahtisaaren kuolema 2024, 1. maaliskuuta Stubbin astuessa toimeen
Halonen, TarjaTarja Halonen
Niinistö, SauliSauli Niinistö
Stubb, AlexanderAlexander Stubb 3 2024, 1. maaliskuuta Stubbin astuessa toimeen
tilanne tänään 3.3.2024

Toimikauden alkaminen

Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.[2] Vuosina 1919–2000 voimassa olleen hallitusmuodon mukaan presidentti astui toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1. päivänä tai jos se sattui pyhäpäiväksi, sitä seuraavana arkipäivänä.[3]

Huomautukset

  1. a b c d Vuoden 1919 hallitusmuodon 23 §:n 5 momentin mukaan hallitusmuodossa säädetyn määräpäivän sattuessa pyhäpäiväksi oli seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Tätä oli sovellettava vuosina 1925 ja 1931, jolloin maaliskuun 1. päivä sattui sunnuntaiksi.
  2. Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi.
  3. Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
  4. Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle.
  5. a b c Kalliolla oli yksi toimikausi, jonka aikana ilmoitti erostaan, mutta hän kuoli ennen eron voimaanastumista.
  6. a b Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa kestäen noin kaksi vuotta, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, nyt tasan kahden vuoden toimikaudeksi, joka päättyi eroon.
  7. Mannerheimilla oli yksi, eduskunnan poikkeuslailla säätämä toimikausi, jonka aikana erosi.
  8. Paasikivellä oli kaksi toimikautta, joista ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, oli ehdolla (vasta valitsijamiesten kokoonnuttua äänestämään) kolmannelle kaudelle tulematta valituksi.
  9. Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja neljäs toimikausi päättyi eroon.
  10. Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin.
  11. Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
  12. Halosella oli kaksi toimikautta, jotka perustuslain mukaan ensimmäistä kertaa muodostuivat maksimiksi käytännössä.
  13. Niinistöllä oli kaksi toimikautta.
  14. Stubbin ensimmäinen toimikausi on menossa.
  15. a b c d Valtionhoitajana toimineet olivat protokollassa heti tasavallan presidentin jälkeen, ennen (muita) tasavallan presidentteinä toimineita.

Presidentit, jotka ovat eronneet kesken toimikauttaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on kuollut toimikautensa aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyösti Kallio kuoli 1940, vajaata kuukautta aiemmin hän oli ilmoittanut eroavansa huonoon terveyteensä vedoten[6] ja hänen toimensa tasavallan presidenttinä oli virallisesti tarkoitus päättyä seuraajakseen valitun Risto Rytin toimeenastumistilaisuudessa[1]

Presidenttien antama juhlallinen vakuutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo niistä päivistä, jolloin presidentit ovat antaneet juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä ensimmäisen toimikautensa alussa.

Presidentti Vuosi Päivämäärä Viikonpäivä Huomautus
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg 1919 26. heinäkuuta 1919 [VP 1] lauantai [VP 1] Eduskunta toimitti presidentin vaalin perjantaina 25. heinäkuuta 1919.[VP 2]
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander 1925 2. maaliskuuta 1925 [VP 3][VP 4] maanantai [VP 3]
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud 1931 2. maaliskuuta 1931 [VP 5] maanantai [VP 5]
Kallio, KyöstiKyösti Kallio 1937 1. maaliskuuta 1937 [VP 6] maanantai [VP 6]
Ryti, RistoRisto Ryti 1940 21. joulukuuta 1940 [VP 7] lauantai [VP 7]
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim 1944 4. elokuuta 1944 [VP 8] perjantai Laki vahvistettiin 4. elokuuta 1944.
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 1946 11. maaliskuuta 1946 [VP 9] maanantai [VP 10] Eduskunta toimitti presidentin vaalin lauantaina 9. maaliskuuta 1946.[VP 10]
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen 1956 1. maaliskuuta 1956 [VP 11] torstai [VP 11]
Koivisto, MaunoMauno Koivisto 1982 27. tammikuuta 1982 [VP 12] keskiviikko [VP 12]
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari 1994 1. maaliskuuta 1994 [VP 13] tiistai [VP 13]
Halonen, TarjaTarja Halonen 2000 1. maaliskuuta 2000 [VP 14] keskiviikko [VP 14]
Niinistö, SauliSauli Niinistö 2012 1. maaliskuuta 2012 torstai
Stubb, AlexanderAlexander Stubb 2024 1. maaliskuuta 2024 perjantai
Lähteet
  1. a b Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086.
  2. Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084.
  3. a b Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316.
  4. Esko Hakkila: ”Laki Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanosta”, Suomen tasavallan perustuslait, s. 352. Huomautus 1 §:n alla. Werner Söderström Oy, 1939.
  5. a b Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132.
  6. a b Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310.
  7. a b Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799.
  8. Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534.
  9. Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282.
  10. a b Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278.
  11. a b Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125.
  12. a b Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659.
  13. a b Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202.
  14. a b Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505

Presidenttien valinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka on valittu toimeensa useamman kuin yhden kerran[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat hävinneet vaalin tasavallan presidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat olleet ehdolla myös ennen kuin heistä tuli presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka on valittu puolueisiin sitoutumattomina ehdokkaina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka on valinnut eduskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, joiden toimikausi on säädetty poikkeuslailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1944: Gustaf Mannerheim määrättiin Risto Rytin seuraajaksi eduskunnan yksimielisesti säätämällä poikkeuslailla.
  • 1973: Urho Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella poikkeuslailla.[9]

Presidentit, jotka ovat tulleet valituksi, vaikka ovat saaneet ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenteiksi valituiksi tulleet ehdokkaina puolueen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaali Presidentti Ehdokkaaksi asettanut puolue tai ryhmä/ehdokkaaksi asettaneet puolueet tai ryhmät Äänimäärä
1919 Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Kansallinen Edistyspuolue kansaned. 143
1925 Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander Maalaisliitto valitsijam. 172
1931 Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud Kansallinen Kokoomuspuolue valitsijam. 151
1937 Kallio, KyöstiKyösti Kallio Maalaisliitto valitsijam. 177
1940 Ryti, RistoRisto Ryti Kansallinen Edistyspuolue valitsijam. 288
1943 Ryti, RistoRisto Ryti Kansallinen Edistyspuolue valitsijam. 269
1946 Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi Kansallinen Kokoomuspuolue kansaned. 159
1950 Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi Kansallinen Kokoomuspuolue, Kansallinen Edistyspuolue, Itsenäinen Keskiluokka, Pienviljelijäin puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Ruotsalainen vapaamielinen puolue valitsijam. 171
1956 Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen Maalaisliitto valitsijam. 151
1962 Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen Maalaisliitto, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kansanpuolue valitsijam. 199
1968 Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen Keskustapuolue, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto valitsijam. 201
1978 Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Keskustapuolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Kansallinen Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue, Liberaalinen Kansanpuolue, Sosialistinen Työväenpuolue, Suomen Yksityisyrittäjäin Puolue, Åländsk Samling valitsijam. 259
1982 Koivisto, MaunoMauno Koivisto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue valitsijam. 167
1988 Koivisto, MaunoMauno Koivisto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Maaseudun Puolue, Pro Koivisto, Åländsk Samling valitsijam. 189
1994 Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1 723 485
2000 Halonen, TarjaTarja Halonen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1 644 532
2006 Halonen, TarjaTarja Halonen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto 1 630 980
2012 Niinistö, SauliSauli Niinistö Kansallinen Kokoomus 1 802 328
2018 Niinistö, SauliSauli Niinistö valitsijayhdistys, Kansallinen Kokoomus, Suomen Kristillisdemokraatit 1 874 331
2024 Stubb, AlexanderAlexander Stubb Kansallinen Kokoomus 1 575 211

Presidenttien nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien entiset nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenteistä käytetyt lempinimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, joilla on oikeustieteellinen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet diplomaattina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet Suomen Pankin pääjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on toiminut oikeuskanslerina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien asepalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suorittaneet (ylin sotilasarvo):

Eivät suorittaneet:

Presidentit, jotka eivät ole toimineet ylipäällikkönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat palvelleet rintamalla sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien äidinkieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoastaan presidentti Gustaf Mannerheim oli äidinkieleltään ruotsinkielinen. Presidentti Lauri Kristian Relanderin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Signen kanssa Relander puhui ruotsia. P. E. Svinhufvudin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Ellenin kanssa Svinhufvud puhui ruotsia[27].

Presidentit, jotka ovat tulleet politiikan ulkopuolelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet valtiovarainministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet ulkoasiainministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet oikeusministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on toiminut puolustusministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet kansanedustajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet kaupunginvaltuutettuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on toiminut maaherrana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, jotka ovat toimineet puolueen puheenjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit oikeudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen perustuslain 113 §:n mukaan Suomen tasavallan presidentin toimesta ei saa nostaa syytettä, ellei kyseessä ole maanpetosrikos, valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan.[28] Vastaava säännös oli jo vuoden 1919 hallitusmuodossa. Siitä kuitenkin poikettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jota koskenut laki säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

  • Presidentintoimesta elokuussa 1944 eronnut Risto Ryti oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945–1946.

Oikeudenkäymiskaaren mukaan toimessa olevaa tasavallan presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeudenkäyntiin.[29][30] Presidentti voi kuitenkin halutessaan suostua antamaan todistajanlausunnon tuomioistuimessa taikka kirjallisen lausunnon, jota voidaan käyttää todisteena.[31]

Presidenttien huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, joiden mukaan on nimetty katu, tie, aukio tai puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien mukaan nimetyt laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenteistä kertovat elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, joiden kuva on ollut setelissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, joiden kuva on ollut postimerkissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, jolla on ollut myös valtioneuvoksen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti, joka on saanut Nobelin palkinnon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttien perheet (puolisot ja lapset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lauri Haataja: Presidenttikirja. Ajatus, 2001. ISBN 951-566-071-8.
  • Tasavallan presidentit. Sarjan päätoimittaja: Raimo Väyrynen, Espoo, Weilin+Göös, Koko sarjan ISBN 951-35-5426-0
    • Tasavallan presidentit. Tasavalta perustetaan 1919–1931 : Ståhlberg, Relander, Weilin+Göös, 1992 222 s., ISBN 951-35-5425-2
    • Tasavallan presidentit. Murrosten ja kasvun vuodet 1931–1940: Svinhufvud, Kallio, Weilin+Göös, 1993, 221 s., ISBN 951-35-5427-9
    • Tasavallan presidentit. Sodan ja rauhan miehet 1940–1956 : Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Weilin+Göös, 1993, 224 s. ISBN 951-35-5428-7
    • Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956–1981 : Kekkonen, Weilin+Göös, 1994 , 207 s., ISBN 951-35-5429-5
    • Tasavallan presidentit. Kohti yhdentyvää maailmaa 1982–1994 : Koivisto, Weilin+Göös, 1994, 237 s., ISBN 951-35-5430-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan... (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto
  2. Suomen perustuslaki 55 § Finlex
  3. Suomen Hallitusmuoto (1919).
  4. Presidentiksi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
  5. Kekkonen eroaa (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
  6. Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti[vanhentunut linkki] Elävä arkisto, Yleisradio
  7. Ensimmäinen presidentti astuu toimeensa 1919[vanhentunut linkki] Elävä arkisto, Yleisradio
  8. Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
  9. Kekkosen hyväksi poikkeuslaki (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
  10. Edustajamatrikkeli, K. J. Ståhlberg
  11. Edustajamatrikkeli, L. Kr. Relander
  12. Edustajamatrikkeli, Kyösti Kallio
  13. Edustajamatrikkeli, J. K. Paasikivi
  14. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=46 (Arkistoitu – Internet Archive) ”Reissu-Lassesta” presidentti Ylen elävä arkisto
  15. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/628 Kansallisbiografia, Relander, Lauri Kristian (1883 - 1942)
  16. Blomqvist, Marianne: ”Bettan, Gangstern och Mögelöga – smeknamn och öknamn bland finlandssvenskarna”, Yliopiston nimipäiväalmanakka 2008, s. 75. Helsingin yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=250 (Arkistoitu – Internet Archive) Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka Ylen elävä arkisto
  18. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=670&a=3528[vanhentunut linkki] Kunniaa Marskille Ylen elävä arkisto
  19. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=7939[vanhentunut linkki] Kekkospatsaat Ylen elävä arkisto
  20. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=4208[vanhentunut linkki] Karjalaisen ja Kekkosen välirikko Ylen elävä arkisto
  21. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=88 (Arkistoitu – Internet Archive) Mauno Koivisto - Turun fundeeraaja Ylen elävä arkisto
  22. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=&a=8437[vanhentunut linkki] Tuttu juttu: presidenttipeliä Ylen elävä arkisto
  23. Muumimamma vaihtuu Lucky Lukeksi (Arkistoitu – Internet Archive) Yle Areena
  24. Sauli Niinistö - yksinäinen susi Presidentinvaali 2012, Uutiset, Iltalehti
  25. Haataja s. 114
  26. Haataja s. 150
  27. Kommentti | Suomi voi nyt saada historiansa toisen suomenruotsalaisen presidentin, kirjoittaa Marko Junkkari Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.
  28. Suomen perustuslain 113 § Finlex. (11.6.1999/731). Viitattu 4.12.2023.
  29. Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 32 § Finlex. (12.6.2015/732). Viitattu 4.12.2023.
  30. Istuvaa presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeuteen (Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 22 § (571/1948) vuodelta 1948 kuului: "Tasavallan presidenttiä älköön kutsuttako todistajaksi.") Turun Sanomat. 20.12.2003. Turku. Viitattu 4.12.2023.
  31. Asian käsittelytiedot HE 46/2014 vp (Hallituksen esitys HE 46/2014 vp (PDF-asiakirja, sivu 97).) Eduskunta. Viitattu 4.12.2023.
  32. Kyösti ja Kalervo Kallion museo (Arkistoitu – Internet Archive) Nivala-seura
  33. Nivalan kaupunki - Koulut www.nivala.fi. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 19.7.2016.
  34. Mannerheimin Lastensuojeluliitto
  35. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö
  36. Mannerheim-museo (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. Paasikivi-Seura
  38. Paasikivi-Opisto
  39. Urho Kekkosen Arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. UKK-instituutti
  41. Urho Kekkosen museo Museovirasto
  42. Tervetuloa Martti Ahtisaari Instituutin sivuille www.maigbe.fi. Viitattu 30.12.2015.
  43. Ahtisaarelle muhkea lahjoitus Kuopiosta - Savon uutisia - Savon Sanomat web.archive.org. 13.1.2012. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 25.8.2020.
  44. 50 markkaa 1977 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
  45. http://www.setelit.com/raha/253 www.setelit.com
  46. 50 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
  47. Historialliset rahat, Suomen pankki
  48. 10 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
  49. Historialliset rahat, Suomen pankki
  50. a b c d e f g h i j Presidentinlinnan historiaa, yle.fi
  51. a b Tamminiemen huvila 100 vuotta
  52. Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]