Latvominen
Latvominen on varsinkin historialliseen karjatalouteen kuuluneessa lehdestyksessä käytetty menettely, jossa puun latva ja oksat ajoittain katkaistiin kerppujen tai pienikokoisen käyttöpuun hankkimiseksi.[1] Kerput olivat lehtipuista tai -pensaista katkottuja lehdeskimppuja, joita syötettiin talvella lampaille ja naudoille.[2] Suomessa latvottiin koivuja vielä 1900-luvun alkupuolella paikoin Ahvenanmaalla, Hämeessä ja Vakka-Suomessa. Kerppuja on käytetty myös muidenkien eläinten ruokinnassa, esimerkiksi peura- ja hirvieläinten talvikauden ruokinnassa. Pohjois-Suomessa kerppuja on tehty porojen ruoaksi vielä nykypäivänäkin. Keski-Euroopassa latvottiin erityisesti salavia ja poppeleita.[1] Nykyään latvominen on edelleen osa perinnebiotooppina arvokkaiden lehdesniittyjen hoitoa, jota Suomessa tehdään etenkin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana latvominen.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, hakusana kerppu.
- ↑ Jääskeläinen, Elina (toim.): Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 4, s. 9–10. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2003. Julkaisun verkkoversio (pdf) Viitattu 31.1.2012.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]