Keskustelu:Autiopyöli

Liittyvätköhän autiopyöli ja ulkokyläpalsta jotenkin käsitteeseen yksinäistalo? --Raksa123 (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 03.19 (EET)

Saattavat joskus liittyä, mutta eivät aina. Joistakin autiopyöleistä saattoi muodostua yksinäistaloja, jos niille isonjaon yhteydessä perustettiin uudistalo, esimerkiksi Säräjärvi Kiikalassa, jossa kävi näin. Kuitenkin joskus autiopyöli, jolle isossajaossa perustettiin uudistalo, saattoi samalla tulla liitetyksi johonkin viereiseen kylään. Näin esimerkiksi Krappenpyöli Kiikalassa muodostettiin isossajaossa uudistaloksi, mutta siitä taisi tulla osa Kiikalan kirkonkylää. Joskus taas autiopyölit myöhemmin sulautuivat yhden tai useamman kylän maihin, ilman että niistä muodostui uudistaloa, ja joskus tietokin niitten olemassaolosta saattoi myöhemmin hämärtyä (tällaisia luetellaan Kiikalasta useampia). Jotkut taas jäivät olemaan, mutta niille ei syntynyt uudistaloa isossajaossa. Tällainen oli ainakin Hidoisenpyöli Kiikalassa, mutta kun sinne pian isonjaon jälkeen perustettiin tehdaskartano, niin sekin oli ainakin maanmittausteknisesti yksinäistalo, so. kylä, joka muodostui vain yhdestä talonumerosta. - Samassa mielessähän yksinäistaloja olivat myös monet kartanot, jotka olivat syntyneet monitaloisten kylien kaikki talot yhdistämällä kauan ennen isojakoa, jolloin kokonaiseen suureen kylään jäi vain yksi talonumero kartanolle, joka oli kylän ainoia talo. Tällaisia olivat esim. Saaren kartano (Mietoinen), Härkälän kartano Somerolla ja Lahden kartano Somerolla. Tai sitten yksinäistalo voi olla aivan tavallinen talonpoikaistalo, joka eroaa osana jotakin kylää olevista talonpoikaistaloista vain siinä, että jotkut kylät vain sattuvat koostumaan useammista taloista ja jotkut kylät taas vain yhdestä, jolloin muodostuu yksityistalo tätä kautta, tällainen on esimerkiksi Ryhtä Somerolla. - Ja tämä on siis käsitteen asutushistoriallinen merrkitys, Kuitenkaan näistä sen paremmin yksinäistaloluonteisilla kartanoilla kuin yksinäistaloluonteisilla taloilla ei välttämättä tekemistä autiopyölien kanssa ainakaan niin, että niiden olisi tarvinnut missään vaiheessa ola autiona. - Joskin kylännimi Pyöli Somerolla jo ihan nimistöntutkimuksen ja historiantutkimuksen perusteella on kai esimerkki samanlaisesta uudisasutuksesta, josta sittemmin autioituneet ja autiopyöleinä asiakirjoihin jääneet asutukset ovat muistomerkkeinä, mutta tämä nimenomainen pyöli ei sitten autioitunutkaan, vaan päin vastoin säilyi, ja talo vielä myöhemmin jakautui ensin kahdeksi ja sitten vielä useammaksikin taloksi.

Mutta tästä pohdinnasta ainakin saatiin yksinäistalolle kaksi alamääritelmää: 1) asutushistoriallinen (talonpoikaistalo eli kantatalo, joka on ainoa talo kylässään) ja 2) maanmittaustekninen (kylä, joka maanmittausteknisesti tai kiinteistöoikeudellisesti tai kameraalisesti (tuommoisen sanan olen joskus nähnyt, mitä se sitten mahtaa tarkoittaakaan) koostuu vain yhdestä talonumerosta), mistä edelleen erikoistapauksina voivat olla esim. edellä mainitut yhtenä talonumerona olevat kartanot, jotka kuitenkin asutushistorialtaan ovat saattaneet olla moni tai ainakin useampitaloisia kyliä, tai myös jotkut autiopyölit, joihin koskaan ei perustettu uudistaloa, mutta jotka silti maanmittausteknisesti muodostavat yhdestä talonumerosta koostuvan kylän. - Tällainen oli esim. Hidoisenpyöli, josta sitten tuli kuitenkin tehdaskartanon sijaintipaikka, tai esim. Kapeenhauta Paimionjoen varessa Liedossa, joka taitaa olla asumaton vielä tänä päivänäkin, mutta erottuu silti omana kylänään peruskartassa.

Kun taas ulkokyläpalstan osalta tutkimukset ovat kesken, koska olen lähestynyt asiaa ilman varsinaista historiantutkijan taustaa. Autiopyölin synonyyminähän esiintyy ainakin jossain "ulkoveromaa", joka taas vaikuttaisi tuon käsitteen ulkokyläpalsta synonyymiltä. Ja tämä taas vaikuttaisi jotenkin liittyvän käsitteeseen ruots. Utbyskatt, joka edelleen näyttäisi olevan jotenkin yhteydessä käsitteeseen siirtotalo. - Ja käsitettä "Siirtotalo" taas esim. lähteenä käyttämäni uudistusten luettelot käyttävät (ilmeisesti maanmittausateknisesssä mielessä) esim. tuosta Kiikalan Hidoisenpyölistä. - Mutta tässä luulen että tullaan siihen, että autioituminen ei välttämättä ole ainoa tapa, millä on syntynyt ulkokyläpalstoja. - Ja sitten vielä kun käsitettä "utbyskatt" näkyy runsaasti esiintyvän Turun saariston pitäjien kirkonkirjoissa, niin näiden pitäjien historioista voisi löytyä valaistusta tälle. Mutta kun ne ovat kirkonkirjoissa esiintyvinä asuttuja, niin ne eivät voine olla autiopyölejä, elleivät sitten ole tulleet uudestaan asutuiksi. --Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 09.04 (EET)

Sen verran löysin vielä, että Tässä esiintyy nimitys "utbyskatt" alueesta (= Kiikalan Hidoisenpyöli) jota kirjalisuudessa (Kiikalan pitäjänhistoria) sanotaan ulkoveromaaksi. Ja [ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89827 tässä] taas virallisessa maanmittausteknisessä yhteydessä samasta alueesta käytetään nimitystä "siirtotalo". Ja tässä taas sanasto antaa käännöksen "Utbyskatt = siirtotalo". Kuitenkin mielestäni tuossa vain nimitys "autiopyöli" ja "ulkoveromaa" (historiantutkimuksessa käytetty nimitys) ja "utbyskatt" (samma på svenska) ovat oikeita tuolle alueelle. Sen sijaan "siirtotalo" tuon alueen kohdalla on mielestäni mekaaniseen käännökseen perustuva käännösvirhe primäärilähteessä (joita on käytettävä kriittisesti), koska sinällään käännös utbyskatt = siirtotalo on varmasti oikea jossain yhteydessä, mutta ei tässä. Eli tässähän sekä artikkelin ulkokylänpalsta sisältämä määrittely että käsite "siirtotalo" tuntuvat viittavan asutuksen laajenemiseen, kun taas autiopyöli tuntuu viittaavaan asutuksen supistumiseen. Mutta ruotsinkielinen käsite "utbyskatt" taas on neutraali (kuten myös sen käännös ulkoveromaa), ja voi sisältää sekä sekä asutuksen laajenemisen että supistumisen, samoin kuin myös ulkokylänmaa. Ja näin siis mekaaninen käännös utbyskatt --> siirtotalo ei ilmeisesti kaikissa tapauksissa ole kuvaava, koska esim. autiopyölille siirtotalo ei vaikuta oikealta nimitykseltä.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 10.27 (EET)