Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus ^(wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)

Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)

Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)

Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)

Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)

Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)

Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)

Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET):::: Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)

Tämä "ostaminen" on vapaaehtoistyön motivaation tappajana pelottavan tehokasta. Lopetan ainakin osaltani kaikkien ostettujen kuntien julkisten palvelujen (kuten koulujen, terveysasemien, museoiden, kirjastojen jne) ja muistomerkkien dokumentoinnin sekä kuvittamisen. Tehkööt ne myös sellaiset tahot, jotka maksua vastaan työstöjä tekevät! Voisiko / pitäiskö yhteisön saada esimerkiksi luokittelun (Luokka:Artikkelia on mukattu maksua vastaan, tai jotain vastava?) avulla näkyviin kooste artikkeleista, jossa on ostettua sisältöä? Ja perin outoa, jos samalla on artikkelirakenteita ryhtdytty myymään ohi yhteisön käytäntöjen. - Hmm. Toki ja ehkä kilpailukykyisemmällä korvauksella voisivat monet muutkin wikipedistit osaavat artikkeleja kasata, ja sisällöltään viitseliäämmin... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

En osaa juuri tanskaa, mutta tämän perusteella sana on sävyltään neutraali ja voi tarkoittaa naista, vaimoa tai rouvaa. -93.106.9.217 30. maaliskuuta 2024 kello 21.01 (EET)

Huomasin että norjassakin on sama sana. Ruotsissa se on muodossa "kona", joka oli sekin minulle outo, mikä johtunee siitä että se on arkaainen [1]. Kiitos ip:lle. Vaimo sopii varmaan sen vastineeksi kuvatekstiin. --abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 21.26 (EET)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)

Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)

Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Nähtävyydet ja kulttuuri käsittelevät mielestäni kuitenkin aika lailla eri asioita. Osioiden sisältö riippuu aika lailla kaupunkien koosta ja luonteesta. Nähtävyydet sopisi mielestäni matkailun kanssa samaan osioon. Osio "Tunnetut kaupungissa syntyneet ja vaikuttaneet henkilöt" voisi sisältää myös kulttuuri-osiossa olevan kuuluisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tiedot. Kulttuuriosiosta voisi arkkitehtuurin jne. siirtää kaupunkikuvaan, jossa voisi olla myös kaupungin kuvaukset kirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa. Ystävyyskaupungit ovat yleensä pieni osio ja se voisi olla omana osionaan jossain loppupuolella, toisaalta yhteistoiminta ystävyyskaupunkien kanssa on kaupungin oma projekti ja voisi olla myös osiossa Hallinto. -- Jokaisesta Suomen kaupungista on jo artikkeli, joten ihan tyhjästä niitä ei tarvitse tehdä. Ja koska tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja, niin lienee syytä totuttautua siihen ajatukseen, että mallin mukaiseen artikkeliin voi tulla myöhemmin suuriakin muutoksia. Artikkelimalli on vain malli, se on tarkoitettu ohjeeksi, ei pakollisesti noudatettavaksi. Jos tämän mallin tarve johtuu siitä, että kaupungit haluavat palkata jonkun tekemään itsestään kattavan artikkelin, niin artikkelimallin ohjeluonne ja Wikipedian vapaa muokattavuus täytyy muistaa ottaa huomioon. Wikipedian näkemys hyvästä kaupunkiartikkelista lienee hiukan erilainen kuin asianomaisen kaupungin markkinointipuolen näkemys. Kaupunkien omat verkkosivut muuttuvat vähintään viiden vuoden välein niin perusteellisesti, että kestää aikansa, ennen kuin sieltä löytää tarvitsemaansa tietoa. Nykyään on muotia sijoittaa sivuille isoja vaihtuvia kuvia ja varsinaisen tekstin joutuu kelaamaan jostain sivun alareunasta. Noilla verkkosivuilla on myös luvattoman paljon katkenneita linkkejä. Wikipediassa onneksi minnekään johtamattomat linkit erottuvat punaisina, joten turhalta klikkailulta välttyy. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 02.56 (EEST)

Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)

Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Artikkelin nimen käännöksen heittomerkit johdannossa

En tiedä olenko oikeassa kahvihuoneessa, mutta anyways. Olen nähnyt, että tehdään artikkeleja ulkomaisilla kielillä. Hyvin simppeli esimerkki, olisi vaikka artikkeli car. Kun halutaan laittaa aiheelle suora? suomennos, millaisia heittomerkkejä siinä käytetään? " vai ' vai jotain ihan muuta? Esimerkiksi car olisi siis "auto" tai 'auto'. Olen nähnyt tapauksia, joissa heittomerkkejä käytetään eritavalla. En löytänyt vastausta ohjeesta tai sitten en vain huomannut. Toinen esimerkki artikkelissa Magen David Adom, jossa johdannossa on "Punainen Daavidinkilpi", miksi siinä on tuollaiset heittomerkit eikä erilaisia, kuten '? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Kun kerrotaan sanan merkitys suomeksi, on tapana ympäröidä se puolilainausmerkillä eli heittomerkillä: Kielitoimiston ohjepankki. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Näin arvelinkin, kiitos tiedosta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

Meillä on kielimalline, jota käytetään esimerkiksi paikannimissä: Car (suom. auto). -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.13 (EEST)

Se tuottaa virheellisesti kursivoidun sanan. Jossain ohjeiden uumenissa lukee, että Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, joten malline pitäisi korjata eli ottaa kursivointi pois. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.30 (EEST)

Totean tähän vielä sen, että suomen kielessä ei periaatteessa kuuluisi käyttää "tällaisia lainausmerkkejä" tai 'tällaisia puolilainausmerkkejä', vaan ”tällaisia kaarevia lainausmerkkejä” ja ’tällaisia kaarevia puolilainausmerkkejä’. Kummankaanlaisia merkkejä ei ole myöskään oikein kutsua heittomerkeiksi; heittomerkki on ' tai ’, mutta vain silloin, kun sitä ei käytetä lainausmerkkinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. huhtikuuta 2024 kello 21.57 (EEST)