Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Britannia[muokkaa wikitekstiä]

Britannian EU-eron (Brexit = British exit, Britannian lähtö, ei "UKexit = United Kingdom's exit, Yhdistyneen kunigaskunnan lähtö") siirtymäkauden päättymisen myötä on korkea aika lopettaa joskus jopa naurettavalta vaikuttavan termin Yhdistynyt kuningaskunta käyttö suomenkielisessä Wikipediass (paitsi virallisissa yhteyksissä) ja korvata se nimellä Britannia. Käyttäähän valtio myös termiä Britannian kansalainen, ei "Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen": Toponymic guidelines for the United Kingdom (englanniksi). --85.76.47.225 28. joulukuuta 2020 kello 01.24 (EET)

Voisi olla ihan järkevää, kun se on myös Kielitoimiston suositus. Toisaalta nimestä on keskusteltu ainakin kahdesti ja molemmilla kerroilla Yhdistynyt kuningaskunta on saanut eniten kannatusta. 01miki10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 01.47 (EET)
Itse asiassahan virallinen nimitys ei ole Yhdistynyt kuningaskunta, vaan tuohan onkin vain virallisen nimityksen loppuosa. On tosiaan jotenkin makaaberia, kun täällä kirjoitetaan esim. "Yhdistyneen kunigaskunnan pääministeristä", vaikka normaalikielellä on Britannian pääministeri. Täällähän ei myöskään käytetä nimityksiä "Amerikan yhdysvaltain presidentti" tai "Saksan liittotasavallan liittokansleri".
Kuten monista muistakin saarivaltioista käytetään arkikielessä nimeä suurimman saaren mukaan (Irlanti, Kypros, Malta, Taiwan ym.), niin myös Britanniasta. Iso-etuliitettä ei tarvita, koska niemimaata tarkoittanut Britannia minor on Bretagne (myös ransk. ; engl. Brittany), mutta saarta tarkoittanut Britannia major on alueensa saarista suurin, Britannia (engl. Britain, ransk. Britannique).
--85.76.45.193 28. joulukuuta 2020 kello 02.56 (EET)
Vuonna 2006 nimestä keskusteltiin ja mielipidetiedusteltiin, Yhdistynyt kuningaskunta sai 21 kannatusta (ja vielä paljon myöhemmin 2 lisää), Britannia 7 kannatusta ja Iso-Britannia 10. Lisäksi oli hajaääniä 2, yhteensä 42 kannaottoa. Vuonna 2011 toimeenpantu äänestys sai liikkeelle vain 16 kannaottoa, jotka puolsivat: Yhdistynyt kuningaskunta 7 kpl, Britannia 5 ja Iso-Britannia 2 kpl. Nämä mielipideteidustelut on käyty artikkelin Yhdistynyt kuningaskunta keskustelusivulla. Onko jokin erityinen syy, miksi keskustelu jonkin yksittäisen artikkelin nimestä pitäisi käydä kielenhuoltokahvihuoneessa? Tämä on mielestäni asia, joka pitäisi käsitellä ensin. -Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 08.58 (EET)
On erityinen syy käsitellä täällä. Se on se että tuolle monimutkaiselle valtakunnalle on ollut varsin vaikeaa keksiä yksimielistä ja yksiselitteistä nimeä. Alun perinhän Britannia tarkoitti Bretagne ja Grande Bretagne Iso-Britannia-nimistä saarta. Ja niin kai se on osittain vieläkin ainakin saaren osalta. Yhdistynyt kuningaskunta (United Kingdom) on lyhenne, jossa on mukana ainakin Skotlanti ja ties mitä kelttiläisperäisiä alueita. Ei ole itsstään selvää, onko maailmassa muitakin yhdistyneitä kuningaskuntia, tulee nyt mieleen esimerkiksi Ruotsi tai kauempaa Jaava. Sikäli nimi on hankala ja kunnyt lehdistössä ja muusa mediassa on yleistynyt sanan Britannia käyttö Englannista sen laajassa merkityksessä, voisi tosiaan olla järkevää käyttää nimeä ensisjaisena. --Höyhens (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.35 (EET)
Muotoa "Yhdistynyt kuningaskunta" on jopa perin vaikea taivuttaa tai tehdä siitä adjektiivia. Iso-Britanniakin menee taivutettaessa milloin mitenkin, eikä kai kukaan haluaisi nähdä kenenkään kansallisuudeksi merkittynä isobrittiläinen. --Abc10 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.44 (EET)
No siis valtio-artikkelin siirtäminen toiselle nimelle nyt ainakaan ei tule kysymykseen, sehän on jo lyhenne. Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta? --Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.57 (EET)
(Sveeanmaan ja Göötanmaan kuningas). --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 17.38 (EET)

Pauna vai naula[muokkaa wikitekstiä]

Sivun Pauna keskustelusivulla on kyselty, että pitäisikö käyttää pikemminkin termiä naula, joka on sen mittayksikön suomennokseksi vakiintunut. Kielitoimiston mukaan pauna on amerikansuomea. --ilmaisin (k) 3. tammikuuta 2021 kello 17.17 (EET)

Naula on hyvä sana. Pauna livahtaa helposti, kun alkuteksti on englantia. --Abc10 (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 20.56 (EET)
Pitäisikö muistakin amerikansuomen sanoista luopua epäsuomena, esim. Haali? En tarkista ennen julkaisemista onko haalista artikkelia. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.38 (EET)
Ahah, näkyy olevan. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.39 (EET)

Atlus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Atlus käytetään muotoja "Atlusin", "Atluksen" ja "Atlus:n". Mikä olisi oikea muoto tälle? --AinScept (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 19.08 (EET)

Sanoisin että on "Atlusin", koska on ilmeisesti japania tai jostain sikäläisistä sanoista muotoiltu tms. --Abc10 (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 19.18 (EET)
Kyl maar toi on Atlusin. Suomen kieli on hyvää mutta vaikeaa. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 20.10 (EET)
Kiitokset molemmille, muutin sen muotoon "Atlusin". --AinScept (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.48 (EET)
Ei ole japania (jossa ei ole l:ää tai tl-yhdistelmä muutenkaan ole mahdollinen). Nimen taustalla on titaani Atlas, ja katakanalla nimi on yhteneväinen. Latinalaisilla aakkosilla nimi on kuitenkin kirjoitettu (tahallaan) väärin. Mielestäni voi hyvin taivuttaa ”Atluksen”, joka ainakin itselleni tuntuu luontevammalta. Eihän tuo nyt edes varsinaisesti ole kiinni siitä, onko nimi japaninkielinen. --Louhikärmes (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 14.39 (EET)
Tähän huomiona lisäisin kielitoimiston ohjeen vierasperäisille s-loppuisille sanoille: Nimien taivutus: s-loppuiset vieraskieliset nimet. Tuon ohjeen mukaan -ks taivutusta käytetään yleensä hyvin tuttujen vierasperäisten sanojen kanssa. Sen perusteella voisi ”Atlusin” olla oikein, koska tämä ei liene kovin yleisessä käytössä suomen kielessä. Toisaalta ”Atlas” on hyvin samanlainen sana, joka (luultavasti yleisyytensä ja uudemman merkityksensä takia) ohjeen[1] mukaan taivutetaan ”Atlaksen”. Kumpi vain luultavasti perusteltavissa Atlusin/Atluksen kohdalla. Siistimmän näköistä, kun käytössä yksi tapa eikä molempia ristiin. --Farma3110 (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.10 (EET)
Jos minulle tulisi vastaan Atlus, taivuttaisin Atlusin, koska suomenkieliseltä ei voi edellyttää taustan eikä katakanan kirjoitustavan tuntemista. Suomenkielisen silmissä se ei yhdisty mihinkään "hyvin tuttuun". --Abc10 (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.19 (EET)
No, mielestäni se on luontevaa taivuttaa ”-ksen” analogian perusteella siksi, että se muistuttaa äänteellisesti sanaa Atlas, joka sitten taas taipuu lähes aina ”Atlaksen”. Mutta kumpikaan ei siis ole minustakaan väärin. --Louhikärmes (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.36 (EET)

Ruotsin puolalainen vai ruotsinpuolalainen[muokkaa wikitekstiä]

Miten kirjoitetaan: Ruotsin puolalainen vai ruotsinpuolalainen (muokkausmuokkaus)? Esimerkkejä: ruotsinsuomalaiset, Ruotsin virolaiset, Ruotsin juutalaiset ja Ruotsin romanit. Lisää: suomenruotsalaiset, Suomen kiinalaiset ja Suomen romanit. ---raid5 (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 15.42 (EET)

Päivi Vainiomäki-Tandun artikkelista Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä Kielikellossa 4/1994 löytyi tämmöinen ohje, joka lienee yhä pätevä: ”Yhteen ja pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan sellaiset vakiintuneet väestöryhmien nimet kuin suomenruotsalaiset, ruotsinsuomalaiset ja amerikansuomalaiset. Sen sijaan kirjoitetaan erilleen vaikkapa Ranskan suomalaiset tai Belgian suomalaiset, joita ei voi pitää samalla tavalla vakiintuneina tiettyjen väestöryhmien nimityksinä.” Vakiintuneisuudesta saadaan tarvittaessa aikaan hyvät tappelut. --Silvonen (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 16.54 (EET)
Tuo on ohje, jonka kanssa pitää näköjään korjata muutaman luokan nimi luokassa Luokka:Suomen etniset ryhmät, eli ei: Luokka:Suomenitalialaiset vaan: Luokka:Suomen italialaiset, ei: luokka:Suomensveitsiläiset henkilöt‎ vaan (mieluummin): luokka:Suomen sveitsiläiset‎ (koska silloin voidaan luokitella luokkaan myös artikkeli Suomen sveitsiläiset), ei: luokka:Suomenunkarilaiset henkilöt‎ vaan (mieluummin): luokka:Suomen unkarilaiset‎ (koska silloin voidaan luokitella luokkaan myös artikkeli Suomen unkarilaiset). Muidenkin maiden vastaaviin luokkien ja artikkelien nimiin voi mahdollisesti tulla korjauksia. Suomen osalta nuo mainitsemani lienevät selviä. Muiden maiden osalta voi vaatia omaa selvitystyötään.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.11 (EET)
Kiitos vastauksista. Esimerkiksi Suomen romaneista on artikkeli, se on ilmeisesti vakiintunut nimitys, mutta Ruotsin puolalaisista ei ole edes artikkelia. Muokkasin artikkeliin ”Ruotsin puolalainen” ja muokkausyhteenvetoon linkin keskusteluun. ---raid5 (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.13 (EET)
Samoin luokassa Luokka:Ulkosuomalaiset osassa alaluokkia voi olla tarpeen muuttaa luokkien nimiä tuon säännön mukaan. Osa näistä on varmasti selviä, osaa voi joutua tutkimaan lähteistä. Kun Siirtolaisuusinstituutti on julkaissut suomalaisten siirtolaisuudesta moniosaisia teossarjoja suht. hiljattain, ja myös esim. suomen lähialueiden suomalaisista on paljon laadukasta, suht. uutta kirjallisuutta, niin lähteitä lienee helppo löytää.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.16 (EET)
Että luokkien nimissä on kirjavuutta, johtuu varmasti siitä, että ei ole huomattu tuon ohjeen sisältämää eroa, vaan on yritetty yleistää ohjeessa mainitusta toisesta tapauksesta nimityksiä saman mallin mukaan huomaamatta että tuolle toiselle tapaukselle onkin oma ohjeensa. Mutta joissain tapauksissa voi olla syytä tarkistaa oikea muoto lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.20 (EET)
Vielä lisähuomio: Keskustelussa Keskustelu:Suomen sveitsiläiset olin näköjään joskus viitannut Antero Leitzingerin kirjaan Ulkomaalaiset Suomessa. Sen mallin perusteella (tai tarvittaessa kirjaa tarkemmin tutkien) voi harkita luokkien ja artikkelien nimissä myös muotoja tyyliin "Sveitsiläiset Suomessa". Mutta kun puhutaan henkilöistä tekstissä, niin silloin on tietysti tehtävä tuon yllä viitatun ohjeen mukainen valinta.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.42 (EET)
Noiden kahden välinen erohan kai on, että muoto "sveitsiläiset Suomessa" tai vaikka "Suomalaiset Espan´jassa" kattaa myös esim. turismin silloinkin jos turistimatkailijat eivät satu asettumaan kohdemaahan asumaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 18.45 (EET)

Englannin sana trade[muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielinen sana trade kääntyy kaupaksi tai kaupankäynniksi, mutta sitä käytetään usein yhdyssanana, esimerkiksi pet trade tai food trade, jolloin en itse ainakaan keksi luontevia käännöksiä. Lemmikkikauppa ja ruokakauppa ovat varattuja, joten ne herättävät väärän mielikuvan. Onko kenelläkään käännösehdotuksia? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. helmikuuta 2021 kello 22.58 (EET)

Hakusessa on siis substantiivi, jota voisi käyttää siitä, miten vieraslajit ovat levinneet ”via the food trade” tai ”as a side effect of pet trade”. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. helmikuuta 2021 kello 23.10 (EET)

Sopisiko genetiivi? --Htm (keskustelu) 3. helmikuuta 2021 kello 23.15 (EET)
Ai lemmikkieläinten kauppa ja ruoan kauppa? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. helmikuuta 2021 kello 23.26 (EET)
Elintarvikkeiden kauppa. Jostain tullin kaupankäyntitilastosta voisi löytää jotain muuta, mielenkiintoisia tilastoja [2]. Vieralajien leviämisessa Suomeen lienee kysymys erityisesti tuonnista eli elintarvikkeiden tuonti. --Htm (keskustelu) 3. helmikuuta 2021 kello 23.33 (EET)
Kiitos. Osasin odottaa yksinkertaista ratkaisua, koska omille virheilleen on helppo sokeutua. Tuonti sopii tosiaan monessa tapauksessa, mutta ei kaikissa, sillä vierasperäisiä lajeja siirtyy luontoon myös tarhoilta, joissa niitä kasvatetaan ravinnoksi luonnollisen levinneisyyden ulkopuolella. Keskeneräisen Pelodiscus-artikkelin kohdalla sana tuonti sopii siis Havaijin kohdalla, mutta ei useiden Aasian valtioiden kohdalla. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. helmikuuta 2021 kello 23.50 (EET)
Joo en katsonut artikkelia ollenkaan, mutta jos voi ilmoittaa täsmällisesti, niin se lienee hyve. --Htm (keskustelu) 3. helmikuuta 2021 kello 23.58 (EET)
Suomalainen Vieraslajit.fi -sivusto puhuu esimerkiksi puutarhakasvien ja eläinten kaupasta. Suomessa kauppa voi tarkoittaa siis myös sitä koko "prosessia". --PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 08.37 (EET)
Sopiva käännös on monesti "ala". Se sopii muuten myös "industryn" vastineeksi silloin, kun kyse ei ole ns. savupiipputeollisuudesta vaan henkisistä toiminnoista. --Abc10 (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 08.59 (EET)
Nythän siis kysyttiin yhdyssanafraasista xxx trade, ei sanasta trade yleensä. Tyypillisiä suomennoksia voi haeskella (paitsi sanakirjoista) esim. sivulta linguee.com. Tällöin näkee miten käytännön tilanteissa on käännetty. Kysytyssä yhdyssanamuodossa on useimmin kyse nimenomaan kaupasta (eikä esim. teollisuudesta) ja se näkyy käännöksissä, esim. "food trade" elintarvikkeiden kauppa, elintarvikekauppa, "pet trade" lemmikkieläimillä käytävä kauppa, eläinten myynti lemmikkieläimiksi. (Käännös "alaksi" menisi yleensä laajemmaksi kuin mitä alkuperäisessä tarkoitetaan eli olisi epätarkka.) --Jmk (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Sand mining[muokkaa wikitekstiä]

Mikä olisi teidän mielestänne paras suomennos käsitteelle sand mining? Suora käännös olisi lähinnä ”hiekkakaivostoiminta”, mutta se kuulostaa kankealta eikä sitä ole käytetty missään. Sanaa ”hiekkateollisuus” on käytetty esim. Helsingin Sanomissa, mutta se kuulostaa käsitteenä laajemmalta. Hiekan louhinta? Hiekan kaivanta? Hiekkakaivosteollisuus? En löydä mitään sopivaa termiä yhdestäkään sanastolähteestä.--Fotogurachan (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 21.57 (EET)

Suomessa puhutaan yleensä hiekan otosta (tai yhteen kirjoitettuna hiekanotosta). --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 22.01 (EET)
Kiitos, tuo on varmaan ihan oikea käännös. Termi pitää varmaan laittaa artikkelitoiveisiin, kun siihen ei tällä hetkellä näytä olevan edes yhtään punalinkkiä.--Fotogurachan (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 22.14 (EET)
Riittääkö käsittely artikkelissa sorakuoppa? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 12. helmikuuta 2021 kello 22.38 (EET)
Usein laitonkin hiekanotto on vakava ympäristöongelma varsinkin paikoin Aasiassa ja Afrikassa, missä hiekan ruoppaajat ovat tuhonneet niin merenrannat ja joet kuin mangrovemetsätkin. Minusta hävitetyt mangrovemetsät eivät oikein mahdu artikkeliin sorakuoppa.--Fotogurachan (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 22.59 (EET)
Laajasti ottaen kyseessä on maa-aineksen otto, johon sitten kuuluvat hiekanotto, soranotto, ja vielä saviaineksen otto ja turvetuotanto. Ja suomessakin ainakin myös hankkeita soranotosta merenpohjasta on esiintynyt. Näistä kaikista varmaan voisi kirjoittaa jotenkin artikkeleihin jaetusti. Sen pohjalta voi kai sitten harkita, olisiko sorakuoppa ohjaus johonkin vaiko mahdollisesti oma artikkelinsa.--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2021 kello 08.39 (EET)
Joo, yhteen kirjoitettuna ja sorakuoppa on erikoistapaus. Muuten sora ei ole mineraali vaan maalaji. Ei edes suhteellisen yksimolekyylinen vesi ole mineraaali ainakaan nestemäisenä. Jääkaivos voisi kai olla teoriassa mahdollinen, mutta tuskin sorakaivos, vai voisiko? Sora on kyllä ainakin toisinaan malmin laadultaan sellaista sivukiveä, ettei se kelpaa mihinkään. --Höyhens (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 09.51 (EET)
Tässä on huomattava, että koko ilmaisu ilmaisu "sand mining" on englanninkieklinen. Suomenkielisissä yhteyksissä asia ilmaistaan toisin, puhutaan esim. vain yksinkertaisesti maa-aineksen otosta. Ja tietenkin maalajit, kuten sora, hiekka, savi, turve ym. ovat myös teollisuuden, rakentamisen ym. toiminnan raaka-aineita, ja niitä on mahdollisuus käsitellä tästäkin näkökulmasta, samoin kuin niiden ottoa, toisaalta teknisesti ja toisaalta esim. toiminnan ympäristövaikutusten kannalta. Geologian tutkimuksestakin tätä koskeva tutkimus muodostaa merkittävän osan. Kaivostoiminnan sivukivestäkin voi syntyä kiviainesta, ja sitten on vielä erikseen rikastushiekka. Näistä esim. sivukiveä voidaan murskata sepeliksi tai soraksi, mutta aineksen käyttökelpoisuus esim. niihin käyttötarkoituksiin, mihin kiveä, soraa ja hiekkaa normaalisti käytetään, on kokonaan tapauskohtaista. Esim. jos malmi onkin hapanta, niin sepeli erittää happoa tai metalleja, eikä välttämättä sovellu samoihin käyttötarkoituksiin kuin normaali sepeli, ja voi jopa syövyttää kuljetukseen käytettyjen autojen lavat niin ettei kulkjetuksrestakaan tule mitään. Rikastushiekka taas voi olla joissain tapauksissa niin myrkyllistä, että rikastushiekkakentällä liikkuminenkin voidaan kieltää, ja kenntiä joudutaan kunnostamaan peittämällä niitä peitemaakerroksilla ym.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 10.18 (EET)
Otto kuulostaa minusta edelleen jotenkin vähättelevältä nimitykseltä suuren mittakaavan teolliselle kaivannalle, vaikka nyt käytinkin termiä jonkin aikaa valmistelemassani Mekongin uudelleenkirjoituksessa. Sen takia en edes mieltänyt suomalaisia hiekkakuoppia samaksi ilmiöksi, vaan etsin suomenkielisestä mediasta juttuja globaalin etelän hiekkapulasta. Niissäkään ei minusta käytetty termiä hiekanotto.--Fotogurachan (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 21.41 (EET)
Niin kuulostaa, vaikka otto tarkoittaakin kaiken vientiä ilman korvausta. En kuitenkaan laittaisi tilalle sanaa ryöväys, koska se ei ole yleisesti käytössä tiedotusvälineissä. --Höyhens (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 23.10 (EET)

"Pelipaikaltaan oikeajalkainen"[muokkaa wikitekstiä]

Jalkapalloartikkeleissa on 300 kertaa ilmaus "Pelipaikaltaan oikea/vasenjalkainen NN on". Alaa harrastamattomalle se ei heti avaudu, vaan jouduin miettimään hetken ennen kuin tajusin, että sanajärjestystä muuttamalla lauseen tarkoitus avautuu maallikollekin: > "Oikea/vasenjalkainen NN on pelipaikaltaan". Ehdotan artikkelien kirjoittajille, että komiikan välttämiseksi tekisivät korjaukset. Botilla se ei onnistu, koska lauseessa on vaihtuva henkilönimi. yst. terv. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 09.05 (EET)

Olen noita jatkuvasti korjaillut, kun ovat eteen tulleet. Suosittelen samaa muillekin artikkeleja korjaaville tai luoville. Jos joku on perehtynyt siihen, kuka/ketkä tuollaisia ilmaisuja on kirjoittanut / ovat kirjoittaneet, voisi hän ottaa yhteyttä suoraan tuohon käyttäjään / noihin käyttäjiin. --Lax (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 09.09 (EET)
Perehdyin itsekin hieman. Näköjään nuo ovat järjestään peräisin yhdeltä käyttäjältä, joka ei ole 3,5 vuoteen muokannut aktiivisesti eikä 1,5 vuoteen lainkaan, joten suora yhteydenotto taitaakin olla turhaa. --Lax (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 09.42 (EET)
Uskoisin näiden korjaamisen onnistuvan myös botilla säännöllisten lausekkeiden avulla. Tässä lista korjattavista: [3] (tässä sama lista PetScanilla: [4])
Esim. AWB-tunnuksella voi kokeilla noihin artikkeleihin esim. seuraavia regex-etsi/korvaa-hakuja:
1:
P(elipaikaltaan )o(ikeajalkainen .{2,17})( on ) (etsi)
O$2$3p$1 (korvaa)
2:
P(elipaikaltaan )o(ikeajalkainen .{2,17})( oli )
O$2$3p$1
3:
P(elipaikaltaan )v(asenjalkainen .{2,17})( on )
V$2$3p$1
4:
P(elipaikaltaan )v(asenjalkainen .{2,17})( oli )
V$2$3p$1
--Atraie (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 16.29 (EET)
Mielenkiintoisen näköistä. Ehkä joku AWB-tunnuksen omistaja kokeilee. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 17.59 (EET)
Ja mielenkiinnosta kun kokeilin, niin sutjakasti kaikki 281 artikkelia korjaantuivat AWB:llä: [5][6]. Vain yhden muodosta poikenneen jouduin korjaamaan käsin. --Atraie (keskustelu) 20. helmikuuta 2021 kello 17.46 (EET)
300:sta jäi siis korjaantumatta 19, jokta löytyvät Haulla. Jos ei AWB niihin suostu koskemaan, niin voihan ne joku asianharrastaja tehdä käsinkin. --Abc10 (keskustelu) 20. helmikuuta 2021 kello 18.10 (EET)
Nuo 19 jäi huomaamatta, koska niissä oli wikilinkki sekoittamassa pakkaa. Lisäksi olin lukenut aloitusviestin "noin 300", mutta korjattavia sivuja olikin tasan 300. Nyt nekin korjattu: [7]. --Atraie (keskustelu) 20. helmikuuta 2021 kello 19.43 (EET)
OK. En tiedä kenen tässä piäisi kiittää, mutta jos nyt vaikka minä: kiitos. --Abc10 (keskustelu) 20. helmikuuta 2021 kello 20.56 (EET)