Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Karjalan Kielen Seura[muokkaa wikitekstiä]

Sivu Karjalan kielen seura on siirretty nimelle Karjalan Kielen Seura, joka on kuitenkin kielenvastainen muoto ja virallinen nimi on pienillä kirjaimilla. Tuleeko siis käyttää yhdistyksen omaa kirjoitusasua vai virallista? --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 3. syyskuuta 2018 kello 15.09 (EEST)

Wikipedian omien käytäntöjen mukaan tulee käyttää ”luotettavissa lähteissä yleistä muotoa”. Googlailemalla näin kumpaakin muotoa, rekisteröity nimi on tosiaan pienellä. Suomen yleiskielen yleisenä periaatteena on, että tekstissä esiintyvät suomenkieliset yritysten ja vastaavien nimet saa kirjoittaa kielenmukaisessa asussa (siis tässä pienellä), joten artikkelin leipätekstissä ei ainakaan olisi tarpeen käyttää isokirjaimellista muotoa. Yhteisöjen logojen tms. typografisten ratkaisujen toistaminen ei ole tarpeellista. Itse suosisin norminmukaista nimimuotoa (liialliset isot kirjaimet näyttävät häiritseviltä), mutta asiassa voinee käyttää nimiohjeen mukaista tapauskohtaista harkintaa. --Louhikärmes (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 17.06 (EEST)
Kun Seuran yleisesti käyttämä muoto on Karjalan Kielen Seura[1], minusta se on paras. Nuo isot kirjaimet sanojen alussa ovat hyvin tavallisia seurojen ja yhdistysten nimissä, ja niitä on Wikipediassakin käytetty aivan normina esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Täysin eri asia ovat sellaiset muodot joissa keskellä sanaa on isoja kirjaimia täysin vailla mitään logiikkaa tai pelkästään isoista kirjaimista muodostettu nimi. Ne ovat haitaksi, eikä niiden pysyvyydestä ole tietoa, vaan niitä voi pitää logoina, joita tulee tekstissä ja otsikoissa Wikipediassa välttää. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 19.32 (EEST)
Yhdistyksen nimi on yhdistysrekisterissä Karjalan kielen seura ry eli se on yhdistyksen nimi. On varsin tavallista, että yhdistysten nimessä käytetään alkukirjainta lukuun ottamatta pieniä kirjaimia. Se on jopa kauniimpaakin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry taasen on rekisteröity juurikin tuolla nimellä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 21.57 (EEST)
Yhdistysrekistesteri kertoo yhdistynse "virallisen" nimen, mutta Kielitoimistohan sanoo, että aina on oikein kirjoittaa vain ensimmäinen nimi isolla (se siis on parempaa suomea). Kielitoimisto antaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietynlaisena poikkeuksena, sillä monet vanhoista yhdistyksistä on perustettu aikanaan tuollaisessa muodossa. Ei ollut vielä mitään suosituksia toiseen suuntaan. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 22.19 (EEST)
Aivan, veit sanat suustani.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 23.03 (EEST)
Menin jonkun aikaa sitten siirtämään artikkelin virallisen nimen mukaiseksi. Omasta mielestäni sain tukea Kotuksen ohjeesta, sillä kyseessä ei ole "vanha" yhdistys. Keskustelua tulkitsen niin, että seuran nykyiset aktiivit ovat halunneet Nimestä Näyttävämmän, toisin kuin perustajat parikymmentä vuotta sitten. --Huhdanjo (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 16.19 (EEST)
Toivoisin keskusteluun jonkinlaista ajantajua ja perspektiiviä. Wikipedian vakiokäyttäjä on luonut artikkelin vuonna 2011 isoin kirjaimin ja artikkeli on ollut sillä nimellä seitsemän vuotta. Keskustelun aloituksessa valitetaan, että artikkeli on menty siirtämään, mutta jos vaivautuu katselemaan sivuhistoriaa, niin artikkeli on siirretty ensi kerran ennen tuota "siirtämään menoa". Tämä kommentti ei käsittele oikeaa muotoa, vaan sitä, että kun on totuttu tiettyyn nimeen, joka on vakiintunut tänne usean vuoden ajan, niin siitä on voinut syntyä jonkinlainen käsitys. Toivottavasti tämä kommentti ymmärretään. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 15.19 (EEST)
Jos katsoo mitä Kotus itse käyttää, se käyttää isokirjaimista muotoa lukuunottamatta yhtä Virtarannan arkisto-osumaa. Siksipä Kotuksen ohje voikin tarkoittaa uusia yritys- ja muu nimiä. Google-osumat ovat molempia, ehkä enemmän isoihin painottuvia, joten siitä ei kannata hirveästi välittää. --85.76.68.41 4. syyskuuta 2018 kello 15.52 (EEST)
Tallensin yo:n vahingossa ip:llä. Luokkia tarkastellessa huomaa että siellä on sekä että: Luokka:Suomalaiset järjestöt, varmaan ilman logiikkaa, riippumatta yhdistysten omasta kirjoitustavasta. --85.76.85.140 4. syyskuuta 2018 kello 16.07 (EEST)
Se olen minä! miksei kirjautuminen suju? --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 16.12 (EEST)
Artikkelia on luettu 1.7.2015 jälkeen 925 kertaa. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan se tekee noin 0,8 kertaa vuorokaudessa eli sitä on katsottu kerran joka arkipäivä ja joka toinen viikonloppu lauantaina tai sunnuntaina. Ohjaussivua Karjalan kielen seura on katsottu 104 kertaa, eli ensimmäisen siirron jälkeen 2,9 kertaa vuorokaudessa. Yllättävän suosittu ohjaussivuksi. Mitenkähän tarkkoja nämä lukukerrat ovat, kun tuossa on noita teknisiä poistoja välillä?--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 00.47 (EEST)
Botit tarkistavat niitä? Ja nyt kaikki näiden keskustelujen lukijat, jopa monta kertaa sama ihminen. --37.136.1.161 5. syyskuuta 2018 kello 04.11 (EEST)
Tuossa ylempänä IP:llä kirjoitettu kommentti "Jos katsoo mitä Kotus itse käyttää..." ei oikein aukene. Joka tapauksessa pienikirjaimisen muodon puolesta on esitetty perusteeksi yhdistyksen nimi ja Kotuksen suositus sekä Wikipedian omat ohjeet. Artikkelin isokirjaimiselle muodolle siirtäneelle käyttäjälle on ilmoitettu tästä keskustelusta jopa kahdesti, mutta hän ei ole kommentoinut. Onko tämä keskustelu jo päättynyt ja voidaan muodostaa konesnsusmielipide?--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 21.33 (EEST)
Hu-huu.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 21.02 (EEST)
Hu-huu. Tämä kesken.--Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 09.20 (EET)

Malline:Natsi-Saksa (1935-1945) vai Malline:Saksa (1935-1945)?[muokkaa wikitekstiä]

Otsikossa esiintyvä malline näytti joskus tältä, mutta erään yksittäisen käyttäjän muokkauksen mukaan näyttää se nykyään tältä. Mielestäni vanha muoto on paljon järkevämpi, ja samaa käytetään myös muidenkielisissäkin Wikipedioissa. Mitä mieltä yhteisö on asiasta? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 10. syyskuuta 2018 kello 22.31 (EEST)

Jos ajatellaan tuota aikaa käsitteleviä artikkeleita, joissa tuodaan esille valtio, esimerkkinä vaikkapa urheilutapahtuma-artikkelit, joihin tavataan merkitä urheilijan kotimaa usein sekä tekstillä että lipulla, niin missä kohtaa olisi tarvetta puhua valtiosta Natsi-Saksana, kun valtion nimi kuitenkin oli silloin Saksa ja kaikki niin silloiset kuin nykyisetkin lähteet puhuvat valtiosta Saksana eivätkä Natsi-Saksana? Katson siis mallineen nykyisen muodon olevan huomattavasti käyttökelpoisempi kuin aiemman. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 00.07 (EEST)
Melkoista liioittelua puhua kaikista lähteistä. Suurin osa niistä mitä minulla on hyllyssä käyttävät Natsi-Saksaa, kuten vaikkapa hakuteos Who is Who in Nazi Germany. Erityisesti usein, jos teos käsittelee valtionhallintoa tai organisaatiota, puhutaan järkiään Natsi-Saksasta. --Ukas (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 01.39 (EEST)
"Natsi-Saksa" on epävirallinen ja arkityylinen. Maahan oli virallisesti Saksan valtakunta tai Suur-Saksan valtakunta 1943-, lyhyesti siis Saksa. --Mikko Paananen (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 04.28 (EEST)
Vähän oudoltahan se kuulostaa kun valtiosta puhutaan esim urheilukontekstissa. Sopivasti etsimällä voisimme tietysti löytää lähteitä joissa DDR on Harppi-Saksa, tai lainausmerkeissä ”DDR” (sen demokraattinen-sanan vuoksi), mutta jos nyt ei niitäkään käytettäisi systemaattisesti valtion nimenä tietosanakirjassa. Ymmärtäisin, että Natsi-Saksa on pikemminkin kuvaileva tai erotteleva ilmaus, jota käytetään historiallisessa kontekstissa osoittamaan tiettyä ajanjaksoa, kuin valtion nimi. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 07.55 (EEST)
Ilmaisuni oli ehkä hieman epätarkka. Tarkoitin, että jos puhutaan yleisesti tuon ajan valtioista sellaisessa yhteydessä, jossa käsitellään muitakin valtioita kuin pelkkää Saksaa (ja joissa siis on tarpeen käyttää lippumallinetta maan nimellä varustettuna, mikä tässä keskustelussa aiheeksi valittiin), ei Saksasta käytetä nimitystä Natsi-Saksa. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.19 (EEST)
Juu tuo on varmasti totta. Toinen yhteys, missä Saksaa käytetään jonkin verran enemmän on sodankäyntiin ja sotahistoriaan liittyvät teokset. Tosin poliittisten ja sotilaallisten organisaatioiden kuten SS:n tai SA:n yhteydessä niissäkin puhutaan usein Natsi-Saksasta. Yhteenvetona ajattelen kuten Jmk yllä toteaa, että Natsi-Saksa on epävirallinen, mutta yleinen erottaja, ja mielestäni sitä voi hyvin käyttää kuvaamaan vaihetta Saksan historiassa, mutta toisaalta yksittäisten urheilijoiden ja muiden vastaavien kohdalla pelkkä Saksa lipun vieressä vaikuttaa ehkä luontevammalta. Ei se nyt ainakaan häiritse. --Ukas (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 12.28 (EEST)
Joissakin syntymäaikatiedoissa on linkattu natsi-Saksaan, mutta kai sen linkin voi vapaasti muuttaa menemään Saksaan. Syntymään Hitlerillä ei ollut luultavasti osaa eikä arpaa. Paitsi että hän ehkä taisi kehottaa saksalaisia lisääntymään, kuten muuan suomalainen poliitikko. --Antton234 (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 17.12 (EEST)
Vielä kysymys: eikös se kirjoiteta natsi-Saksa pienellä n:llä? --Antton234 (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 17.13 (EEST)
Hyvä huomio, pienellä n:llä se pitäisi kirjoittaa. --Ukas (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 22.51 (EEST)
Olisi melko outoa kategorisesti lisätä asiatekstissä valtion nimeen valtiossa jonain aikana vallalla ollut poliittinen suuntaus. Emmehän me puhu myöskään Fasisti-Italiasta, Sosisaalidemokraatti-Ruotsista tai Kommari-Bulgariasta. --Gronroos (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 13.10 (EEST)
Mutta Natsi-Saksasta puhutaan usein tuolla nimellä. --Otrfan (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 08.30 (EEST)
Vähintään yhtä usein puhutaan Venäjästä Ryssänä, eikä sekään ole asiatekstissä paikallaan. Pamfletit, propaganda ja muut ovat sitten asia erikseen. --Gronroos (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 16.48 (EEST)
Asiatekstissä ei varmaan ryssistä puhutakaan, natseista kyllä. --Otrfan (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 16.53 (EEST)
Natsi-Saksa antaa taajaan viljeltynä teksteille intohimoisen harrastajakirjoittajan leiman. Sitähän Wikipeian kirjoittajat tietysti enimmäkseen ovatkin, mutta ei sitä välttämättä tarvitse näyttää ulospäin. Natsi-Saksa saattaa olla anglismi. Käyttävätkö suomalaiset ammattihistorioitsijat sitä samassa mitassa? --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 09.27 (EEST)

Entä {{Natsi-Saksan lippu}}, {{Länsi-Saksa}}, {{Länsi-Saksan lippu}}, {{Itä-Saksa}}, {{Itä-Saksa (1949-1959)}} ja {{Itä-Saksan lippu}}? Onko ylimääräisiä mallineita tai pitäisikö käyttää virallisia nimiä? ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 23.19 (EEST)

Länsi-Saksa ja Itä-Saksa olivat aikanaan yleisesti käytettyjä valtioiden (virallisesti Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta) nimiä (silloin ei siis puhuttu Saksasta, koska oli kaksi Saksaa). Natsi-Saksan lippua taasen voi käyttää sopivissa yhteyksissä mutta valtio oli silloin Saksa. --Lax (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 10.13 (EEST)
Koululaisen uusi tietosanakirja 3 (1973), s. 500: "Itä-Saksa, Saksan demokraattisesta tasavallasta käytetty nimitys". --Lax (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 10.17 (EEST)
Koululaisen uusi tietosanakirja 5 (1974), s. 36: "Länsi-Saksa, Saksan liittotasavallasta käytetty nimitys". --Lax (keskustelu) 14. syyskuuta 2018 kello 10.18 (EEST)
Kyllä, tiedän eri aikoina Saksasta ja Saksoista käytettyjen valtioiden nimitykset. Käytetäänkö mallineissa virallista nimeä vai yleisesti käytettyjä epävirallisia nimiä? Huomasin nyt, että ei ole ylimääräisiä mallineita, koska toisessa Itä-Saksan lippumallineessa on linkki artikkeliin Saksan demokraattinen tasavalta (virallinen nimitys) ja toisessa ei. Länsi-Saksan lippumallineessa on linkki artikkeliin Länsi-Saksa (epävirallinen nimitys). Entä käytetäänkö artikkelien nimissä virallista ja epävirallista nimitystä? ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 00.20 (EEST)
Noiden lähdemainintojen tarkoitus oli osoittaa, että noita "epävirallisia" nimiä käytetään myös tietosanakirjassa. Siitähän tässä on puhe. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 20.18 (EEST)
Aivan. Mutta käytetäänkö johdonmukaisesti molemmissa artikkeleissa epävirallista nimeä, virallista molemmissa vai kuten nyt on tilanne? ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.04 (EEST)
Onneksi aina voidaan mennä lähteen mukaan. Monasti artikkelin aihetta käsittelevässä lähteessä puhutaan Länsi- ja Itä-Saksasta (ainakin niissä lähteissä, joita olen itse käyttänyt kirjoittaessani artikkeliin Länsi- ja Itä-Saksasta). --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.45 (EEST)
Länsi-Saksa ei muutoksia, Saksan demokraattinen tasavalta → siirretään uudelle nimelle Itä-Saksa? En taida ryhtyä urakkaan, sillä korjattavia ohjauksia on paljon. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 15.18 (EEST)
Länsi- ja Itä-Saksahan eivät ole ihan samassa asemassa keskenään. Ennen yhdistymistä tilanne oli selvä: yleisesti käytettiin lyhyitä nimiä Länsi-Saksa ja Itä-Saksa, ja kaikki myös ymmärsivät pitemmät nimet niiden synonyymeiksi, Saksan liittotasavalta = länsiosa ja Saksan demokraattinen tasavalta = itäosa. – Saksojen yhdistyessä DDR lakkasi olemasta, jolloin nimitys Saksan demokraattinen tasavalta ikään kuin jäätyi historialliseksi termiksi, joka tarkoittaa samaa kuin ennenkin eli sitä itäosaa. Kyllä sen artikkelin voisi Itä-Saksaksikin nimetä jos haluttaisiin ja jaksettaisiin muuttaa. Mutta liittotasavallalle kävi toisin: se jatkoi valtiollista olemassaoloaan laajentuneena. Kun yhdistynytkin Saksa on Saksan liittotasavalta, ei termi enää toimi itä-länsi-erottelijana. Siksi on Wikipediassa sitä länsiosaa käsittelevä artikkeli nimellä Länsi-Saksa eikä Saksan liittotasavalta. Jos olisi jälkimmäinen, niin tarvittaisiin joku tarkenne tyyliin Saksan liittotasavalta (1949–1990). Eiköhän se Länsi-Saksa ole selvempi. --Jmk (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 15.59 (EEST)
Kiitos vastauksista. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 20.46 (EEST)
Miten tämä keskustelu vertautuu siihen, että jos erehtyy kirjoittamaan (Iso-)Britannia, päivystävä korjaaja kiitää korjaamaan sen Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi? Ei sentään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi muutettua löytynyt haulla. --Abc10 (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 14.35 (EEST)
Ei mitenkään, koska natsi-Saksa ei ole maan virallinen nimi, Yhdistynyt kuningaskunta on. --85.76.1.212 25. lokakuuta 2018 kello 17.09 (EEST)

Vuonna[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Wikipediassa osalla käyttäjistä on tapana käydä lisäämässä sana vuonna vuosilukujen eteen? Ohjeessa kuitenkin todetaan vuosilukuja merkittävän pelkällä luvulla.--131.228.2.21 20. syyskuuta 2018 kello 12.25 (EEST)

Koska se tekee joissain tapauksissa lauseesta sujuvamman ja estää väärinymmärryksiä. Vrt. ”myytiin 2000 miljoonalla eurolla” ja ”myytiin vuonna 2000 miljoonalla eurolla”. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 20. syyskuuta 2018 kello 12.30 (EEST)
Mielenkiintoinen ohje: Aiemmin sen sanamuoto kuului: Vuodet merkitään pelkillä numeroilla: 2000, 2000 eaa. Näille sivuille kerätään tietoa kyseisen vuoden tapahtumista, syntyneistä ja kuolleista henkilöistä, jne. Tuo näille sivuille antaa ymmärtää, että ohjeen tuo kohta alkujaan tarkoitti vain vuosiartikkelien nimeämistä. Sen jälkeen sitä on "kielenhuollettu" toiseen muotoon. Ja tosiaankin joissain kohdissa vuonna-sanan lisääminen selkeyttää. Varsinkin virkkeen aloittaminen pelkällä vuosiluvulla on mielestäni tyylitöntä. --Lax (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 12.34 (EEST)
On tästä ainakin kerran tänäkin vuonna keskusteltu: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 43#Vuonna vai ilman. --Lax (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 12.45 (EEST)
Ohjeessa ei todeta, että vuosilukuja merkitään pelkällä luvulla. Ohjeessa todetaan, että "pelkkiä numeroita ei tulisi käyttää muista kuin vuosista". Tuon mukaan vuosia ei ole pakko kirjoittaa pelkällä luvulla.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 21.10 (EEST)
Teksi näyttää paljon sulavammalta useimmissa tapauksissa, kun vuosiluvun eteen lisätään vuonna, vuosina, vuodesta, vuoteen jne. Teksti näyttää epäselvältä ja tökömmältä, jos sitä ei laiteta. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 29. lokakuuta 2018 kello 08.27 (EET)
Sana sulaa katsojan silmissä. Yleinen ja myös Kotuksen kielenkäyttö ei tue makuasian muuttamista yksiselitteiseksi säännöksi. Sanan lisäily synnyttää toistoa, jota lukeva ei enää keskity asiaan vaan pohtimaan miksi kieli on niin kömpelöä. --Abc10 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.08 (EET)
Kuten Lentokonefanikin yllä sanoi, se tekee lauseesta sujuvamman ja estää väärinymmärryksiä. Kirjoissa ja artikkeleissa näkee aina sanan lisäämistä vuosiluvun eteen. Esimerkiksi lause Erkki Esimerkistä tuli maailmanmestari 2000 voitaisiin tulkita kahdella eri tapaa: Joko Erkistä tuli maailmanmestari vuonna 2000 tai 2000. maailmanmestari. Tuossa tapauksessa kukaan muu paitsi kirjoittaja ei tiedä kummasta on kyse. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 30. lokakuuta 2018 kello 07.29 (EET)
Kyllä keinotekoisia esimerkkejä voi keksiä, mutta kannattaako? "Kumi Raikkonen pääsi vihdoin sarjaan Formula 3000." Sitten kukaan muu paitsi kirjoittaja ei tiedä, puhutaanko vuodesta 3000 vai ei. Lukijat ovat kyllä taitavampia kuin luullaan. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 10.01 (EET)
Jaahas, ylläpitäjä Pxosin päivän vittuilut taas täällä luettavana. Sanotaan vaikka näin, että ainakin Lentokonefanin esimerkki oli hyvä. Tarkoituksenani oli vain sanoa Lentokonefanin ja Laxin mukaisesti, että joissakin tilanteissa sanan vuonna lisääminen kannattaa ja tekee tekstistä ymmärrettävämmän. Mutta nyt en jaksa joutua jälleen kerran saman ylläpitäjän henkilökohtaisten hyökkäysten kohteeksi, joten keskustelu loppuu osaltani tähän. Kiitos hei. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 30. lokakuuta 2018 kello 21.51 (EET)
Pannaan nyt sen verran, että esitetyn väitteen kritisoiminen ei ole "ylläpitäjän vittuilua" tai henkilökohtainen hyökkäys. Korkeintaan se on kollegiaalista vittuilua, mutta oikeastaan se on argumentin perusteiden murskaamista joko olkiukolla tai viemällä ajatuksen kulku ad absurdum, miten vain asian tulkitsee. Ei pidä käyttää termejä väärin tai tehdä jatkuvia ad hominem -taitoluistelutemppuja. Kiitos ei. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 11.42 (EET)
Toiston välttely toki on hyvää tyyliä mutta kokonaan vuonna-sanaa ei ole syytä unohtaa. Minä en haluaisi jäädä pohtimaan, mitä kirjoittaja haluaa monitulkintaisella tekstillään sanoa. --Lax (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 09.56 (EET)
Joskus on sanottu, että suomalaiset ovat kieliasioissa norminälkäisiä: jonkin muodon pitäisi olla joko pakollinen tai kielletty. Harkinnanvara aiheuttaa päänvaivaa, joutuu ihan itse miettimään kumpi on juuri siinä kontekstissa parempi. Käytännössä mekanistinen normiriemu ei johda hyvään kieleen, vaan juuri sitä harkintaa tarvitaan. Näin myös Wikipedian kaltaisessa yhteisöllisessä kirjoittamisessa. Jos kokemattomat tai kiireiset kirjoittajat kirjoittavat vähän huteraa tekstiä, toiset voivat sitä huoltaa ja näyttää esimerkkiä, miten kieliasu paranee. Mekanistiset säännöt voivat joskus helpottaa tätä, mutta eivät sovi kaikkeen. (Eri ihmisten harkinta ei aina johda täsmälleen samaan tulokseen, mutta se on vain hyväksyttävä: esimerkiksi joku saattaa huoltaa toisen kirjoittamaa tekstiä, vaikka ensimmäisen kirjoittajan mielestä siihen ei saisi koskea koska se "ei ollut rikki". Sellainen ns. omistava ajattelutapa ei tietenkään Wikipediaan kovin hyvin sovi.) --Jmk (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 10.14 (EET)
Ensimmäisessä kommentissa puhutaan ohjeesta. Wikipedian ohjeet syntyvät wikipediamaisesti eli kehittyvät ajan myötä alkupläjähdyksestä kohti keskinkertaisuutta. Ohjesivuna on nykyään sivu Ohje:Merkitsemiskäytännöt. Se luotiin vuonna 2005 ja sen pääkokkina oli MikkoM, joka siirsi siihen aineistoa hieman fiilaten ja höyläten vuonna 2004. Sivua edelsi sivu Wikipedia:Merkitsemiskäytäntöjä, joka on ohjetekstin edellinen inkarnaatio, ja siihen sivuun tuntuu liittyvän ohjaukseksi muutettu erityinen keskustelusivu Wikipedia:Keskustelua ajan merkitsemisestä Wikipediassa, jossa on käyty projektisivulla keskustelua. Sieltä voi jaksuhaluinen käydä kaivamassa ohjetekstin kehittymistä ajan fucktiona. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 10.24 (EET)
No teen itse historiantulkintaa. Tuo väitelause "Vuodet merkitään pelkillä numeroilla" on ilmeisesti käytännöksi kirjoitettu vuonna 2003. Tekstistä voidaan tehdä sellainen tulkinta, että tuo tarkoittaa artikkelin nimeä. Siis vuosiluvuista kertovien artikkelien nimenä on pelkkä paljas luku. Jos halutaan tehdä paljaasta luvusta artikkeli, sen nimeksi tuleekin sitten tarkenteellinen eli "1739 (luku)". Koska tekstissä tuon jälkeen puhutaan päiväysten merkitsemisestä ja annetaan ohjeeksi tapa "24. joulukuuta 2003", niin on helppo ajatella, että tuossa jotenkin kielletään sanan "vuonna" käyttäminen tekstissä jotenkin kategorisesti. Mielestäni väärä tulkinta syntyy siitä, että ohje on niin sekava ja siinä on monta asiaa kirjoitettu yhteen makkarapötköön. Asia käy selväksi, kun lukee kohdan, missä selvästi selitetään, että numerosarja "486" on aina vuosiluku eikä prosessorin tunnuskoodi artikkelin nimenä. Ohjetta ei siis mielestäni voi käyttää tämän asian ratkaisemiseen. Itse asiassa ohje pitäisi kirjoittaa paremmaksi. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 11.53 (EET)
Näen sieluni silmin, miten vuonna 2061 Wikipedian skriptuuran oikeaa tulkintaa selvitellään teksti- ja redaktiokriittisin menetelmin. --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 12.51 (EET)

Luokka:SKP:ssä (1918) vaikuttaneet henkilöt[muokkaa wikitekstiä]

Luokka:SKP:ssä (1918) vaikuttaneet henkilöt olivat henkilöt jotka vaikuttivat Suomen kommunistisessa puolueessa (1918). Väärin käsityksen välttämiseksi luokan nimi pitäisi muuttaa Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt jossa tuodaan esille puolueen elinkaari. Nykyinen Suomen Kommunistinen Puolue on vuonna 1996 rekisteröity puolue jossa on oma luokka Luokka:SKP:ssä (1994) vaikuttaneet henkilöt. Tälläinen väärin käsitys syntyi Käyttäjä:Ipr1:selle [2] kun hän sotki puolueen perustamisvuoden siihen milloin henkilö oli siellä aktiivinen. Joten ehdotan nimenmuutosta uuteen luokkaan Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt. Viimeksi luokan keskustelusivulla nimestä puhuttiin vuonna 2007 --84.248.90.122 21. lokakuuta 2018 kello 12.09 (EEST)

Hyvä ja perusteltu ehdotus, ellei sitten kaihdeta kirjainlyhenteitä. -Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 13.36 (EEST)
Kannatan. --85.76.1.212 25. lokakuuta 2018 kello 17.11 (EEST)
Luokka voitaisiin siirtää niin että uusi luokka luodaan ja vanhan luokan tiedot kopioidaan uudella luokalla niin että vanha luokka jää tyhjäksi joka voidaan sitten poistaa pikapoistona. --84.248.90.122 26. lokakuuta 2018 kello 21.23 (EEST)
Nykyään luokkia voi siirtää Siirrä-toiminnolla, mikä käsittääkseni on otettu käyttöön siksi, että luokkien muokkaushistoria säilyisi uudelleennimeämisen yhteydessä samoin kuin artikkeleiden kohdalla. Lisäksi luokan nimessä kannattaisi tyylisyistä käyttää ajatusviivaa, siis 1918–1990 eikä 1918-1990. --Risukarhi (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 22.04 (EEST)
Kannattaako tuota tehdä uudestaan?! Siihen menee taas lisää turhaa aikaa ja jos luokat uudelleen nimetään niin se on iso työ. Ongelma on se että jos luokka uudelleen nimetään suoraan siirrolla niin nuo tiedot eivät siirry samalla siihen uuteen luokkaan. Minusta ajatusviiva versus yhdysmerkki on nykyään semanttinen kysymys.Virallisessa suomenkielen oikeinkirjoituksessa näissä on eroja mutta onko se käytössä edes nyky valtiollisessa tai puolijulkisissa yhteisöissä? Joten miksi wikipediassa pitäisi toimia jonkun virallisen julkisen sektorin sääntöjen oikeinkirjoituksen muodon mukaisesti? Se kertoo käyttäjien pikkumaisesta asenteesta onko se ajatusviiva versus yhdysmerkk. Tämä on semantiikkaa. --84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 19.54 (EET)
Ihanko tosiaan semanttinen (ilmaisun merkitystä koskeva) kysymys? --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 19.56 (EET)
Sanotaan vaikka että se on pieni suomenkielen oikeinkirjoituksen sääntö mutta se on semanttiikkaa sinänsä että sitä ei käytetä edes nykyään ihan fundamentaallisesti siten miten Käyttäjä:Risukarhi antaa ymmärtää. Seuraavan kerran kun Käyttäjä:Jmk asioi julkisen tai puolijulkisen sektorin kanssa ja saa sieltä kirjallisia materaalia niin onko ajatusviiva versus yhdysmerkki se tärkein osa kyseisen kirjallisen materaalin sisällössä vaan itse kirjallinen sisältö? Jos saat seuraavan kerran kirjallisia materaalia julkiselta tai puolijulkiselta sektorita ja siellä ei käytetä ajatusviiva versus yhdysmerkki esimerkkiä vaan seka käytäntöä tai vain ajatusviivaa tai yhdysmerkkiä niin soitatko kyseisen instuutiolle että tässä on vihje joka on ajatusviiva versus yhdysmerkki? Järki käteen Käyttäjä:Jmk. --84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 20.06 (EET)
Hietokoneessa on monia räppäimiä, joilla voi zirjoittaa oikeita ja vielä oikeampia kirjaimia ja merkkejä. Hyvä kirjoittaja kirvoittaa mieluummin täsmälleen oikein kuin vain vähäm sinnepöin, varsinkin tehfessään tekstiä joka saattaa xäilyä maattamuttomana ja yleisön loettavissa vuosia. – Kotivalo (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 20.33 (EET)
Tuo Käyttäjä:Kotivalon sarkasmi on todella idioottimaista koska Käyttäjä:Kotivalo korostaa kirjoitus virheitä vaan ajatusviiva versus yhdysmerkki ei ole kyse kirjoitusviheestä vaan se mikä on oikea tapa erotella vuosiluvut toisistaan. Koko Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt idean on siinä että kyse on SKP:ssa vaikuttaneitä henkilöitä vuosina 1918-1990 eli puolueen perustamisesta lakkautamiseeen asti. Se on aikajana. Onko se ajatusviiva versus yhdysmerkki tässä nyt sellainen kysymys se muutaa luokan kyseistä tekstiä sisältöllisesti niin radikaalisesti ettei siitä saa selvää. Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt ei ole mitenkään väärin kirjoittu koska siitä saa selvää ihan suomenkielen taitoinen ihminen jolla ei ole mitään kielellistä tai kirjallista tutkintoa suomenkielen muoto sekoista kirjoitettussa muodossa. Siitä saa selville mitä siellä lukee vaikka siellä olisi joko ajatusviiva tai yhdysmerkki. Tai sekakäyttö. Nyt ei ole kyse huonosta tai hyvästä kirjoittajasta vaan todellisuudesta. Käytetäänkö esimerkiksi julkisella tai puolijulkisella sektorissa tuota ajatusviiva versus yhdysmerkki sääntöä fundamentaalisesti? Muuttaako se mitenkään tekstin sisältöä jos on pelkkä ajatusviiva eikä yhdysmerkki tai päinvastoin? Jos tämä keskustelu olisi ollut jossain avoimessa tilassa jossa olisi eri wikipedian käyttäjiä jotka keskustelisivat kasvotusten Luokasta:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt ja siellä olevat jotkut käyttäjät huomauttaisivat että Luokassa:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt on virhe joka on ajatusviiva versus yhdysmerkki ja koko luokka pitäisi kirjoittaa uudelleen niin itse kyllä tekisin sen johto päätöksen että lähtisin siitä keskustelusta heti pois jos se menee siihen että koko Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt on fundamentaallisesti väärinkirjoitettu. En vähättele ajatusviiva versus yhdysmerkki sääntöä mutta katson että se on osittain lillukan varsiin takertumasta jos ei ymmmäretä että asia on kokonaisuudessa oikeinkirjoitettu paitsi että ajatusviiva versus yhdysmerkki sääntöä ei ole käytetty nyt mitenkään tyylikkäästi niin että se olisi täydellisen virheellinen muodossa Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt. Tämä koko esimerkki on Käyttäjä:Risukarhilta ja muilta käyttäjiltä lillukan varsiin takertumasta eikä mitään muuta. Nyt ei ole kyse kirjoitusvirheistä vaan muodollisesta tyylistä joka on osittain poistunut käytyöstä. Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt ei ole kieliopillisesti mitenkään muuttunut siten etteikö siitä saisi selvää muodossa Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt tai muodossa SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt. Onko siinä mitään kielellistä eroa?--84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 20.52 (EET)
Kannattaako tuota tehdä uudestaan?! Siihen menee taas lisää turhaa aikaa ja jos luokat uudelleen nimetään niin se on iso työ.. Jos tuo on yhdysviiva oli väärin niin turha asiaan on takertua sitä varten, että korjaus on suuritöinen. Asian voi ratkaista tekemällä bottipyynnön ja joku ihan mielellään käy korjaamassa tuon AWB:llä. --Zache (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 20.58 (EET)
Juuri näin.Järjen ääni Käyttäjä:Zacheltä. ajatusviiva versus yhdysmerkki teemasta voidaan keskustella lisää muualla toisen otsikon alla mutta olet oikeassa että asia on turha ja siihen takertuminen on itse asiassa monessakin asiassa lillukan varsiin takertumasta. Mutta mikäli botti voi hoitaaa asian loppuun niin että luokan tiedot eivät katoa samalla kun luokka siiretään niin se olisi ok. Itse näen että luokka ei ole mitenkään väärin nytkään. Odotan että mikäli botti siirtää luokan niin jatkan heti vanhan luokan tietojen muuttamista uuteen. --84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 21.08 (EET)
Koko homma olisi alun alkaenkin kannattanut tehdä botilla eikä käsin, jos sadoissa artikkeleissa tehdään mekaaninen luokannimen muutos. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.11 (EET)
Joillakin ihmisillä on hämmästyttävä taito kirjoittaa sama asia viiteen tai kymmeneenkin kertaan ilman, että asia siinä matkalla etenee yhtään. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.03 (EET)
Tiivistä asian yhteen lauseeseen. "Koko ajatusviiva versus yhdysmerkki teema on tässä kohtaa ja muutenkin ei muuta kuin lillukan varsiin takertumasta". --84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 21.10 (EET)
Miten tommosesta pikkuseikasta sitten saa aikaan kilokaupalla tarinaa? Jos on pikkuseikka, joka hoituu helposti botilla, olisi voinut todeta vielä tiiviimmin: "Ok, mikäpä siinä". --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.13 (EET)
Kyseisen kommentin merkkejä ei tietääkseni mitata kiloina vaan merkkeinä joten mittaus yksikkösi olisi todella väärä. Se ei ole edes tieteellisesti tutkittu oliko tuo kommentin sisältö josta puhut kilokaupalla voidaan edes millään tavalla punnita. Tiivistän sen vielä kerran.Jos tämä keskustelu olisi ollut jossain avoimessa tilassa jossa wikipedian käyttäjät keskustelisivat kasvotusten Luokasta:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt ja siellä olevat jotkut käyttäjät huomauttaisivat että Luokassa:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt on virhe koska ajatusviiva versus yhdysmerkki on väärin ja koko luokka pitäisi kirjoittaa uudelleen niin itse kyllä tekisin sen johto päätöksen että lähtisin siitä keskustelusta heti pois ja matkalla vieälä kotiin pudisteleisin päätäni ja päivittelisin että miten tälläinen lillukan varsiin takertuminen on edes mahdollista ihmisiltä jotka eivät edes tuota mitään julkista tekstiä tyyliin että siitä maksetaan heille. Kun tosi asia on se ettei heille edes makseta siitä että he tuottavat tekistiä wikipediaan.--84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 21.20 (EET)
Lillukanvarrestahan tämä koko keskustelu alkoi muutenkin. Luokan vanha nimi SKP:ssä (1918) vaikuttaneet henkilöt oli ihan tarpeeksi käytännöllinen (luokan tarkoitus selitetään sen kuvauksessa), joten sen uudelleennimeäminen oli alun alkaenkin perfektionistista yksityiskohtien hiontaa. Kun sellaiseen kerran lähdetään, sen voi yhtä hyvin tehdä kielenhuolto-ohjeita ja Wikipedian kirjoituskäytäntöjä noudattaen. Lisäksi oletin, että luokan muokkaushistorian säilyttämiseksi sen uudelleenimeäminen pitäisi joka tapauksessa tehdä uudelleen siirrä-toiminnolla, jolloin olisi voinut samalla vaivalla huomioida myös ajatusviivan käytön (näin ei kuitenkaan tehty, sillä käyttäjä Jmk siirsi näemmä IP:n luoman luokkasivun eikä sitä alkuperäistä). --Risukarhi (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 23.08 (EET)
Luokka alaluokkineen on nyt siirretty ajatusviivalle ja bottisuoritusta pyydetty. Homma on siis hoidossa eikä tarvita enempää parran pärinää. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.29 (EET)
Joskus minusta tuntuu että wikipedian käyttäjissä on Kielitoimiston ohjeiden uskollisten seuraajien lahkon pääasiallinen seurakunta. --84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 21.33 (EET)
Kun nyt näytti käyneen niin, että vanhat luokat jäivät ohjauksiksi eli toisin sanoen niiden historia jäi junasta, niin ehdotan, että ne jätetäänkin ohjauksiksi. Nykyään on tapana siirtää luokkia kuten sivuja, mutta edelleenkään IP-tason huippukäyttäjät eivät voi teknisesti siirtää mitään. Ennen vanhaan luokkasivuja ei voinut siirtää vaan piti luoda uusi luokka. Silloin(kin) oli tapana poistaa vanha luokka pikapoistosyyllä L2 (uudelleennimetty luokka) ja kadottaa sivuhistoria. Jos halutaan säilyttää sivuhistoria ja samalla huomata sekin seikka, että erään luokan keskustelusivulla on paljon keskustelua, on kaksi vaihtoehtoa: joku onneton yhdistää teknisesti sivuhistoriat yhteen ja saa aikaan parsitun pärekorin, koska se on teknisesti paras lopputulos, ja ansaitsee reippaan kuutosen arvosanaksi, tai sitten jätetään vanhat luokat ohjaussivuiksi. Jättäisimmekö vanhat luokat ohjaussivuiksi? --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.52 (EET)
Niin no, luokkien nimenmuutokset kai kannattaisi nykyään alun alkaenkin hoidattaa ylläpitäjillä ja boteilla, niin tulisi vähemmän soppaa. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.59 (EET)
Paras lopputulos olisi ollut että luokka olisi voitu vain ihan hyvin jättää muotoon Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt kun siirto on aina ongelmallinen luokissa koska se ei siirrä muuta tietoja mukana. Tämän Käyttäjä:Pxosin huomion takia vastustin siirtoa aluksi mutta täällä olevat Kielitoimiston ohjeita seuraavien uskon lahkon seuraajat pitivät muotoa Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt syntinä joten oli kai pakko yhtyä siihen mutta olin kuitenkin alakynnessä. Lahkolaisten porukkalla on aina oman dogmni ja siitä keskustelusta kannattaa poistua aina päätä pudistellen. Ellei ole muuta keinoa tehdä luokasta järkevän muotoista niin minusta vanha muoto Luokka:SKP:ssä (1918-1990) vaikuttaneet henkilöt on hyvä kompromissi.--84.248.90.122 28. lokakuuta 2018 kello 23.14 (EET)
Arvostan kovasti taikatemppua, missä keskustelusta poistutaan päätä pudistellen, ja pään pudistus on niin voimakasta, että hihoista putoaa jatkuvasti uusia kommentteja. "Mies poistui palaten", sanoivat jo entiset kielenhuoltajat. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 23.42 (EET)

Filmografia[muokkaa wikitekstiä]

Jos näyttelijä on esiintynyt elokuvissa, lyhytelokuvissa, televisiossa ja teatterin lavoillakin sekä sen lisäksi mahdollisesti levyttänyt ja ohjannutkin hieman, kerätäänkö tällaisen ihmisen elämäntyön luettelo sivulle, jonka nimi on "filmografia"? Tarkoittaako sana "filmografia" suomenkielisessä Wikipediassa jotain muuta kuin yleiskielessä? Otetaanko käyttöön sana "filmografia", joka tarkoittaa täällä luetteloa ihan mistä tahansa? Olisiko se hyvä yleissana, kun muita ei ole sanavarastossa? --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.06 (EEST)

Filmografiaan ei ole lisätty teatteriesityksiä, elleivät ne ole filmattuja. Elokuvaohjaukset ovat elokuvatyötä ja kuuluvat filmografiaan, samoin lyhytelokuvat, ja televisiokin ehkä. Kokemukseni mukaan elokuva ja teatteri ovat eri taiteenlajeja, samoin musiikki, eli ei myöskään levyjä. Ei siis tarkoita mitä tahansa. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.20 (EEST)
Kysymykseen haudattu koira onkin kiinnostunut nyt siitä, voidaanko täällä valita "filmografia" yleissanaksi kuvaamaan esittävän taiteilijan silmille pomppaavaa elämäntyötä. Se ratkaisisi monta semanttista ongelmaa. Jos kirjailijan tekemä merkkijonojen metsästys ja keräily koottaisiin bibliografiaksi, laulaja-soittajat kartuttaisivat diskografiaansa ja näyttelijät saisivat aikaan filmografiaa. Ei tarvitsisi keksiä muita sanoja kuvaamaan ihmisen puuhasteluja. Sitten jos joku on moniosaaja ja on tehnyt kirjan ja leffan, vasta sitten homma menisi pieleen, mutta ei sitä ennen. Samalla voisi kannustaa ihmisiä pysymään lestissään. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.28 (EEST)
Ymmärsin kyllä minne koira oli haudattu. Koska Wikipediassa ei pidä tehdä omia keksintöjä vaan ottaa elävästä elämästä kaikki mitä tarvitaan, halusin vastata sen pohjalta. Bibliografia ei tarkoita pelkästään kirjailijan kirjoittamia kirjoja vaan myös hänestä kirjoitettuja kirjoja, siksi se ei ole Wikipediassa käytössä kuin yhdellä artikkelinkirjoittajalla. Yleisotsikko Teokset voisi kattaa kaiken, mutta jostakin syystä sitä ei käytetä kevyen musiikin artikkeleissa. Ehkä se mielletään korkeataiteelliseksi sanaksi, eikä studiossa lurautettu laulu täytä mittoja. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.36 (EEST)
Ja käytetään konkreettista esimerkkiä kun kerran sellainen on. Eli meillä on luettelosivu Isabelle Huppert:n esiintymisistä jonka nimeämisestä säädetään. Sivun nimi on ollut tähän mennssä seuraava:
  1. Isabelle Huppertin esiintyminen elokuvissa, lyhytelokuvissa, televisiossa ja teatterissa]
  2. Isabelle Huppertin filmografia ja teatteriesiintymiset
  3. Isabelle Huppertin filmografia
Nykyinen nimeämismuoto vastaavissa luetteloissa on ollut muotoa X:n discofrafia/filmografia/bibliografia ... (ks. filmografiat, diskografiat, videografiat ja bibliografiat). Osassa tapauksissa ollaan tehty erilliset sivut videografialle ja diskografille esimerkiksi. Joka tapauksessa sanoisin, että kaikkien asioiden tunkeminen artikkelin nimeen (vaihtehto #1) on jokseenkin tarpeetonta ja pääsääntöisesti kannattaa noudattaa sitä käytäntöä joka on jo olemassa. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.48 (EEST)
Käytännöstä ei ole "säädetty" missään, se on vain kehittynyt, kun on tehty useita filmografioita. En enää jaksa kaivaa diffejä tai tutkia historiaa argumenttieni tueksi, joten puhun hattua nostamalla. Zache puhuu olemassa olevasta käytännöstä eli siitä, että pääsääntöisesti asiat ovat niin kuin yllä kuvasin: on vain yksi -grafia, johon on koottu kaikki, paitsi niissä yksittäistapauksissa, kun on kaksi erillistä grafiaa. Pääsäännön mukaan ihminen saa aikaan vain yhdenlaista tuotetta elämässään ja sitä koskevan luettelon nimeksi riittää yksi grafia. Onko tämä siis käytäntö? Jos on, niin sitten asiassa ei ole mitään suurta ongelmaa. Wikipediassa voidaan päättää, millainen tietosanakirja tämä on. Useimmissa tapauksissa asiat kehittyvät omalla painollaan kaltevaa pintaa pitkin eteenpäin, mutta on aina mahdollista myös keskustella ja päättää, miten asiat ovat. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 13.00 (EEST)
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Isabelle Huppertilla on myös diskografiaa, eli mikään noista nimistä ei ole vielä oikea. Hän on tehnyt albumin, kappaleita ja useita äänikirjoja. Niitä ei mainita millään tavalla täällä suomenkielisen puolen teosluettelossa. --Ihmettelen muokkauksia (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 16.11 (EEST)
Zachen numeroitu luettelo ei kuvaa aikajärjestystä. Oikea järjestys on 3–1–2. Jos panee kommenttinsa numeroidun luettelon, sen järjestyksen saa päättää itse. Eräs tapa on panna se aikajärjestykseen, jos haluaa kertoa selvästi, miten nimi on kehittynyt. Laajemmin kysymys projisoituu tietysti tiedon esittämisen tarkkuuteen, mutta siitä ei ole kysymys, koska Wikipedia on lähtökohtaisesti epätarkka. Jos hyväksytään premissi, että Wikipedia on epätarkan tiedon gigatavukokoelma, oma keskustelunavaukseni on ihan pilkun puolikkaan halkaisemista. Rupeankin tästä lähtien CV:n päivittämisen sijasta tekemään omista puuhasteluistani filmografiaa. (Peruskoulun filmasin läpi 1980-luvulla, sitten esiinnyin lukiossa...) --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 13.08 (EEST)
Nämä grafiat ovat kai lähinnä luetteloita, joten ne voisi nimetä "Luettelo...". Olisi selkeintä suosia ymmärrettäviä suomenkielisiä nimityksiä, kuten tuotanto, teokset, työt ym. Luettelon nimessä ei minusta ole välttämättä tarpeen ilmaista, minkä tyyppistä luetteloa tarkoitetaan tai minkä alan henkilöstä on kyse. Yksinkertaisinta olisi siis nimetä kaikki grafiasivut tyyliin "Luettelo N. N.:n tuotannosta" tai jotain sen tapaista. En tosin ole varma, onko sanaa tuotanto käytetty yleisesti elokuvista, joissa tietty näyttelijä on esiintynyt. Kyllähän näyttelijäkin vähän luovuuttaan aina käyttää työssään. Minusta "Luettelo Isabelle Huppertin tuotannosta" olisi siis ehkä hyvä nimi sivulle. Jos halutaan tehdä sivu jotain henkilöä käsittelevistä teoksista, sen nimi voi olla "Luettelo N. N.:ää käsittelevistä teoksista" tms. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 13.17 (EEST)
Olen samaa mieltä siinä, että kaikki -grafiat voitaisiin helposti ja mieluummin korvata suomenkielisillä selkeillä sanoilla. Huppert on kuitenkin ensisijaisesti esiintyvä eikä luova taiteilija, joten "Luettelo Isabelle Huppertin tuotannosta" kuulostaisi minusta vähän oudolta. "Luettelo Isabelle Huppertin esiintymisistä"? -93.106.183.84 25. lokakuuta 2018 kello 16.25 (EEST)
Luettelo olisi toisaalta kätevä tällaisessa muodossa, mutta mun suuhun mikään ei oikein tunnu hyvältä näyttelijän kohdalla, tuotanto ja teokset ovat enemmän niin sanotun luovan taiteilijan työltä (vaikka tietenkin näyttelijäkin tekee luovaa taidetta). Elokuvatuotanto on kuitenkin aivan eri tavalla monen tekijän yhteistyö. Esiintymiset on taas ehkä vähän turhan laajamittainen, kun tuollaisesta tulee ensimmäisenä mieleen "live-esiintymiset". Onko samaan luetteloon sitten pakko ahtaa kaikkia mahdollisia taidemuotoja. Ehkä otsikkotasollakin jo lukijalla selkeä muoto olisi jokin "Luettelo Isabelle Huppertin töistä näyttelijänä", mutta silloinkin sitten ongelmaksi tulee muut mahdolliset elokuvatyöt (tuottaja, käsikirjoittaja...) Ja siis mun kannanottoni on se, että eri taidemuotojen töitä ei välttämättä ole järkevää listata samaan luetteloon. Miksi tarvisi? --PtG (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 17.49 (EEST)
Näyttelijöiden kohdalla on tapana puhua rooleista eikä tuotannosta tai töistä näyttelijänä tai esiintymisistä. –Kotivalo (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 20.32 (EEST)
Sivulla Keskustelu luokasta:Bibliografiat on keskustelu samasta asiasta. --Risukarhi (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 22.09 (EEST)
Enkkuwikin puolella näkee ainakin kolmenlaista esim. en:Lauren Bacall on screen and stage, en:Ben Affleck filmography ja en:List of Tom Hanks performances, joista kaikki suositeltuja luetteloita. Tuo ensimmäinen kääntyisi kyllä huonosti suomeksi, mutta on näistä ainakin hienoiten ilmaistu. Jos näyttelijällä tms. on vain elokuva- ja tv-esiintymisiä pitäisin "N.N:n filmografia" -tyyliä oletuksena, mutta jos löytyy teatterirooleja niin voisi olla paras käyttää muotoa "Luettelo N.N:n esiintymisistä." --URunICon 25. lokakuuta 2018 kello 18.40 (EEST)

Kalkutta vai Kolkata?[muokkaa wikitekstiä]

On yliopisto nimellä University of Calcutta, jolla ei tietystikään ole suomenkielistä nimeä. Suomennetaanko se Wikipedia Kalkutan vai Kolkatan yliopisto? Myös perustelut tarvitaan. --Talonmies (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 10.58 (EET)

Kielitoimiston mukaan [3] molemmat käyvät. Koska kaupungin artikkeli on sovinnaisnimellä Kalkutta, olisi ehkä loogista nimetä muutkin artikkelit samaan tapaan. Kalkutta on suomenkieliselle toistaiseksi tutumpi muoto, ja Kolkata sekaantuu puheessa helposti Golgataan. -93.106.183.84 28. lokakuuta 2018 kello 11.02 (EET)
En huomannut tarkistaa kaupunkiartikkelia kun luulin että Kolkata on suomeksikin virallinen. Asia on selvä. --Talonmies (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 11.10 (EET)

Lukujen kirjoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Minulle on opetettu lukiossa, että kymppiä suuremmat luvut kirjoitetaan numeroin, kun taas kymppiä pienemmät luvut kirjoitetaan kirjaimin, samoin tasaluvut, kuten sata ja tuhat. Olenkin muutellut seuraavaan tyyliin:

  • yhdeksänkymmentäviisi -> 95
  • seitsemäntoista -> 17

Onko tätä syytä soveltaa lähtökohtana Wikipediassakin?--2001:14BB:51:15BB:69AA:68DD:781C:A2C6 31. lokakuuta 2018 kello 12.40 (EET)

Ymmärtääkseni tuo on kohtalaisen virallinen oikeinkirjoitusohje, ja niiden mukaan mennään Wikipediassakin. Kaikelle on toki aina poikkeuksensa, mutta pääasiassa lukusanat kirjoitetaan juuri kuten mainitsit. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 31. lokakuuta 2018 kello 12.43 (EET)
Ohjeen voisi muotoilla tarkemmin esim. niin että kokonaisluvut yhden ja kymmenen välillä voidaan usein kirjoittaa sanoina. Poikkeuksia on kuitenkin niin paljon, etenkin tietosanakirjassa, että kannattaa miettiä tapauskohtaisesti kumpi on parempi kirjoitustapa. --Savir (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 12.58 (EET)
Oma hihasta ravistettu tyylini on, että pääsääntöisesti mennään tuolla tavalla mutta ei orjallisesti. Tulosluetteloissa ei tietenkään kirjoiteta kirjaimilla, kun taas vaikkapa lauseen lopussa saatan kirjoittaa seitsemäntoista kirjaimin (sen sijaan seitsemänneksitoista alkaa olla pituudeltaan jo sietorajoilla). --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 14.18 (EET)

Konnarinkoppi[muokkaa wikitekstiä]

Jokin aika sitten luotiin artikkeli konnarinkoppi,joka sitten poistettiin. Nyt kun satuin nousemaan junaan niin selvisi kuulutuksesta tämän asian virallinen nimi. Se on Konduktöörin työpiste.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 16.28 (EET)

Poistetun lähteettömän artikkelin mukaan se oli junissa oleva konduktöörin kuulutus -ja kahvitaukohuone. Toisaalta voiko olla varmaa, että junien kuulutuksissa käytetään aina pelkästään virallisia nimityksiä. --Lax (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 17.20 (EET):
Tuo on pikemminkin sanallinen kuvaus kuin nimitys. Tietysti tämänkään virallisuus ei ole varma ilman lisälähteitä. Sen puoleen tämä ei ratkaissut asiaa mutta antoi ehkä hakusanan jatkoselvitykseen, jos joku kiinnostuisi selvittämään asiaa pidemnmälle. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 21.08 (EET)
Vanhoissa VR:n vaunukuvastoissa (mm. tässä) on käytetty nimiä konduktöörin työpiste (IC-vaunuissa) ja konduktöörihytti (sinisissä vaunuissa), samoin VR:n sivuilla puhutaan konduktöörin työpisteestä. 01miki10 (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 23.54 (EET)
Myös termiä konduktööriosasto olen nähnyt käytettävän. --Geohakkeri (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 20.42 (EET)
Veturi on sitten varmaan virallisesti veturinkuljetustyöpiste, ja ravintolavaunu lienee ferroviaaricateringosaamiskeskus. – Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 17.24 (EET)
Oikeastaan sana "virallinen" on useimmissa tapauksissa tyhjä puppusana, joka ei tarkoita mitään. Tästähän huumoriryhmä Alivaltiosihteeri teki satiiria vuosikymmenet. Tuo ylläoleva oli ensimmäinen muokkaukseni koskaan puhelimella. Ehkä pyrin jättämään sen myös viimeiseksi. Surku tulee Global Southin lapsia, jotka joutuvat käyttämään pelkkää puhelinta.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 21.08 (EET)
Ferroviaarissa on yritystä, mutta suoritus jää vaillinaiseksi, koska kieliä osaava saattaa sen merkityksen kaikesta huolimatta ymmärtää. Pseudolatinalla voitaisiin muotoilla pseudolyhenne Fecali (ferro-catering ja se li ei tarkoita mitään). --Jmk (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 22.02 (EET)
Fekaalinen ehdotuksesi toimii kuin junan vessa. – Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 22.05 (EET)
Inter faeces et urinas nascimur.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 22.07 (EET)
Enkkupediassa tuo on muuten kirjoitettu urinam. En latinaa sen kummemmin osaa, joten paha sanoa, kumpi vaiko molemmat on oikein. Sinänsä sitaatti tarjoaa aivan mielenkiintoisen näkökulman anatomiaan. --Geohakkeri (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 19.44 (EET)
En myöskään osaa latinaa ja lainasin muistinvaraisesti.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 19.48 (EET)
Mutta kirja oli hyllyssä (Arto Kivimäki: Suuri latinakirja, 3 p., Karisto 2004): "Inter urinas et faeces nascimur." --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 19.57 (EET)
Näyttääpä siltä, että tuo m–s-vaihtelu on vain venkslausta yksikön ja monikon välillä. Kysymys siitä, kumpi tuohon paremmin sopii, jääköön suosiolla avoimeksi. --Geohakkeri (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 20.42 (EET)

vuoksi/takia[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on parempaa kieltä, vuoksi vai takia? "Äärimmäisen pahan makunsa vuoksi/takia se ei kelpaa ruoaksi."--2001:14BB:70:18C3:82D7:B300:9128:114E 8. marraskuuta 2018 kello 23.37 (EET)

Kielen paremmuus ei oikeastaan riipu yksittäisistä sanoista. Tuo lainausmerkissä oleva esimerkki tuo mieleen englannin kielen ilmaisun "due to", joka on levinnyt kaikkialle englanninkielisessä Wikipediassa. Se ei ole väärin, mutta kielestä tulee suppeaa ja tylsää. Asian voisi sanoa "X ei kelpaa ruoaksi, koska se maistuu todella pahalta". Ei tarvita vuoksea, ei kaivata luodetta. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 12.18 (EET)
Toisaalta ei sinun esittämäsi vaihtoehtokaan ole mitenkään selkeästi parempi. Alkuperäisen kysyjän molemmat vaihtoehdot ovat oikein ja neutraalia yleiskieltä, ja mahdollinen tylsyys tai suppeus on lukijan silmässä. -94.199.117.113 9. marraskuuta 2018 kello 12.51 (EET)
Vuoksi ja takia ovat aivan yhtä moitteettomia yleiskielen sanoja. Esim. Kielitoimiston sanakirjassa niissä ei ole varoitusmerkkejä. Jos jotain eroa pitää hakea, subjektiivisesti tuntuisi että vuoksi on positiivisempi, "jotakin varten", esim. kasvattaa lampaita villan vuoksi, kun taas takia on negatiivisempi, "ikävän asian aiheuttaja", kuten sinun takiasi myöhästyimme. (Esimerkit Kielitoimiston sanakirjasta.) Käyttöalat menevät kuitenkin hyvin paljon päällekkäin, joten kannattaa käyttää sitä mikä hyvältä tuntuu. --Jmk (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 12.54 (EET)
Löytyypä noista muutamia vakiintuneita, melkein kivettyneitä sanapareja, joissa sanaa ei voine vaihtaa: muodon vuoksi, turhan takia ja herran tähden. Arkkitehti piirsi rakennukseen mansardikaton muodon takia on eri juttu kuin "muodon vuoksi". --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 13.01 (EET)

Forum vai foorumi (vai tilanteen mukaan)?[muokkaa wikitekstiä]

Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon foorumi. Toisaalta se ei mainitse sen merkityksenä antiikin Rooman ajan aukiota. Jälkimmäisessä merkityksessä on yleensä käytetty muotoa forum. Löytyisikö asiaan kielenhuollon ohjetta? Ellei, ehdottaisin että Wikipediassa käytettäisiin muuten muotoa foorumi, mutta antiikin kohteiden yhteydessä muotoa forum. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 10.23 (EET)

Lisäys: ehdotus ei tietenkään koske erisnimiä. Itse asiassa, kun hakutuloksia selailen, niin yllä kuvattuun tapaan on yleensä toimittukin. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 10.28 (EET)

Kielitoimiston sanakirja ei ole tietosanakirja. Siksi on Wikipedia. --85.76.67.23 10. marraskuuta 2018 kello 11.32 (EET)
Edellisen ovat kuitenkin laatineet kielen asiantuntijat, jälkimmäiseen taas voi kuka tahansa kirjoittaa mitä huvittaa. Keskustelun kannalta olisi hyödyllisempää, jos kertoisit perustellun mielipiteesi puheena olevasta asiasta, ehkä jopa luotettaviin lähteisiin viitaten. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 13.12 (EET)

Soodavesi[muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin mielestä artikkeli Soodavesi on sisällöltään virheetön, toisten taas ei. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan mukaan soodavesi on hiilihapotettua vettä, mutta joidenkin käyttäjien mukaan asia ei ole näin.
en:mineral water: Mineral water is water from a mineral spring that contains various minerals, such as salts and sulfur compounds.
en:soda water: Carbonated water (also known as club soda, soda water, sparkling water, seltzer water, or fizzy water) is water into which carbon dioxide gas under pressure has been dissolved.
Artikkelin muokkaushistoriassa huomaa myös, että asiasta ollaan oltu eri mieltä ilman konsensusta. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 10. marraskuuta 2018 kello 20.18 (EET)

Näiden käsitteiden käyttö on ollut aika sekavaa. Soodavesi alkaa olla jo vähän käytetty sana suomessa, aikoinaan se kai tuli Amerikasta käännöslainana. Esimerkiksi K-ryhmän verkkokauppa ei kauppaa tuolla nimellä mitään. Olisi loogista, että soodavedessä olisi soodaa, mutta kun ei. Hartwallin Vichyssä on kyllä ruokasoodaa, joka taas on eri aine. Mielestäni termit kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi ovat täsmällisempiä, ja niillä on se ero, että ensimmäisessä on mineraaleja mutta jälkimmäisessä välttämättä ei. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 21.01 (EET)

Korjattavaa[muokkaa wikitekstiä]

Jos helppo ja melko mekaaninen kielenhuolto Wikipediassa kiinnostaa, tältä Kotuksen sivulta löytyy paljon ilmauksia, jotka kirjoitetaan usein väärin. Kun hakuun syöttää väärin kirjoitetun muodon, saa itselleen työlistan. Botillakin noita voinee osaava korjailla, mutta lainauksiin ja teosten nimiin ei tietysti kannata mennä koskemaan. -93.106.87.114 14. marraskuuta 2018 kello 23.38 (EET)

By standards[muokkaa wikitekstiä]

Käännösongelma: ”Leg very slender by sauropod standards”. Oliko dinosauruksella tällöin ohuet jalat kuten sukulaisillaan yleensä vai olivatko ne tavallista ohuemmat? --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 15. marraskuuta 2018 kello 21.36 (EET)

"Hoikemmat kuin sauropodeilla yleensä". Sisältää ajatuksen, että yleensä sauropodeilla oli huomattavan paksut jalat. -93.106.87.114 15. marraskuuta 2018 kello 21.44 (EET)
Kiitoksia. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 15. marraskuuta 2018 kello 22.07 (EET)

Onko sana "taikuusperäinen" kunnollista suomea?[muokkaa wikitekstiä]

Tästä kommentista tuli mieleen. Meinasin jo merkata roskaksi syyllä: Y1: Ei järkevää sisältöä: Ei liity millään tavalla artikelin kehittämiseen. Kommentilla tarkoitus ainoastaan mollata artikkelin kirjoittajaa.. Päätin kuitenkin tuoda asiasta keskustelua kahvihuoneeseen, josko joku kielenhuoltoasiantuntija osaisi vastailla tähän?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 16. marraskuuta 2018 kello 19.26 (EET)

Ei kuulosta kovin hyvältä suomelta. Parempi ilmaus olisi varmaan "taikuuteen perustuva". Tällöin artikkelin nimestä tulisi kolmisanainen, joka ei sekään ole hyvä. Suomen kielessä voi muodostaa yhdyssanoja varsin omaperäisestikin, joten ei tuo aivan mahdottomalta kuulosta. --Huhdanjo (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 20.19 (EET)
Ilmaisu on täysin käsittämätön eikä sen perusteella voi ymmärtää, mistä on kysymys. Vaikuttaa itse tehdyltä suomennokselta, mutta ei onnistuneelta sellaiselta. Interwikeissä esiintyvä "Fortune telling" vaikuttaa vakiintuneelta ilmaisulta eikä ole mahdotonta, että sille olisi jo olemassa joku suomennos ennestään. Jos jollain on iso englanti-suommi-sanakirja, niin oi koettaa katsoa.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 21.53 (EET)
Tästä onkin keskusteltu sivulla Keskustelu:Ennustaminen ja asiaa on määritelty artikkelissa Ennustaminen. Sieltä ei kuitenkaan käy ilmi, onko käännös tehty itse vai perusttuko se johonkin lähteeseen. Ongelma taitaa olla se, että suomessa on vain tämä yksi sana sekä oikealle järkiperäiselle ennustamiselle että korteista, kahvinporoista ym. ennustamiselle jota tuo viitattu artikkeli käsittelee, kun esim. englannissa näille on eri sanat ja tuo "fortune telling" tarkoittaa tätä korteista, kahvinporoista ym. ennustamista. "Taikuuteen perustuva" olisi parempi sanamuodoltaan, so. ei olisi turhaa neologismia mutta parempi kuin mahdollinen (?) oma suomennos olisi johonkin lähteeseen perustuva.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.09 (EET)
Mutta artikkelin luonut Käyttäjä:Usp on edellleen aktiivinen. Hän ainakin luultavasti osaa sanoa, onko käännös oma vai perustuuko se lähteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.11 (EET)
Tuo "taikuuteen perustuva" on hiukan epätarkka sikäli, että nykyäänhän tuo on lähinnä viihdettä, vaikka aiemmin siihen on saatettu myös uskoa. Tai niinhän taikuuskin on nykyään viihdettä, mutta se taas on silmäönkääntöä eikä enmnustamista.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.15 (EET)
Moderoin kommenttia ja lisäsin mallineen korjattava/nimi. Oli siitä ainakin se hyöty että asia tuli puheeksi.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.19 (EET)
Suomenkielisestä kirjallisuudesta voisi koettaa etsiä ja tsekata myös sanakirjat.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.20 (EET)
"Povaaminen" on hyvä sana vaikka sitä ei paljon käytetäkään nykyisin. --85.76.77.59 16. marraskuuta 2018 kello 22.31 (EET)
Se on merkitykseltään oikea, mutta ei ehkä kata koko kenttää, esim. ovatko uudenvuoden tinat tai tarot-kortit povaamista? --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.36 (EET)
Taikuutta ei ole olemassa, kuten tietosanakirjan tekijät hyvin tietävät. Ehdottaisin suomennosta "uskomuksiin perustuva ennustaminen", joka kattaa paitsi ennustusviihteen myös uskonnolliset ennustukset. -93.106.87.114 16. marraskuuta 2018 kello 23.07 (EET)
Tuo on omista suomennoksista varmaan toistaiseksi paras. Silti suositeltavaa olisi koettaa löyttää jokin suomenkielinen asiaa käsittelevä lähde. Lisäksi tuokaan ei ole aivan tarkka, koska viihde-ennustuksiin (esim. uudenvuoden tinat) ei aina välttämättä edes uskota.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.30 (EET)
Vaikka niihin ei nykyään enää uskottaisi, joskus ovat monet uskoneet, ja siksi voi hyvin sanoa niidenkin perustuvan uskomuksiin. -93.106.87.114 17. marraskuuta 2018 kello 09.25 (EET)
Ei tehdä artikkelista mitään Skepsiksen propaganda-artikkelia. Monille taikuus on totisinta totta yhä edelleen, Suomessakin, mitä sitä moralisoimaan. Onkohan aiheeseen mahdollista suhtautua neutraalisti, kiihkoilematta? --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.31 (EET)
Monille taas se ei ole totta vaan lähinnä leikkiä. Itsekin olen valanut uudenvuodentinoja mutta en milloinkaan, edes lapsena, ole niihin erityisesti uskonut. Englannin "Fortune telling" on tälle neutraali ilmaisu. Tuo "uskomus" sen paremmin kuin taikuuskaan ei tätä tavoita mutta varmaan, oli se sitten filosofian tai historian tai kansatieteen puolelta, tälle luultavasti jostain löytyy neutraali määrittely myös suomeksi. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.51 (EET)
Minäkin luen Wikipediaa mutta en minä oikeasti usko siihen. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.59 (EET)
Wikipediaan pitää kirjoittaa eikä lukea sitä. Kaikkein viimeksi Wikipedian sisältöön pitää uskoa. Ihan sama kuin open street mapin kanssa tai google mapsin sisällön kanssa (vaikka sinne ei voikaan kirjoittaa).--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 16.05 (EET)
Povaushan on tällainen, mutta merkityksensä puolesta se ei taida kattaa kaikkea tämän tyyppistä ennustamista.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.53 (EET)
Nyt artikkelissa ennustaminen on jo yksi skepsis ry:n teksti lähjteenä, jossa asiaa käsitrllään tästä näkökulmasta mutta ei tehdä varsinaista käsitteenmäärittelyä erotukseksi muusta kuin tämän tyyppisesestä ennustamisesta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.39 (EET)