Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Englannin aluehallinto[muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittanut artikkeleita Englannin kaupungeista ja pistänyt samalla lusikkani soppaan nimeltä Englannin aluehallinto. Tällä hetkellä Wikipediassa aluehallinnon yksiköistä käytetään vaihtelevasti joko käännöksiä (county = kreivikunta, district = kunta) tai alkuperäisiä englanninkielisiä nimityksiä (unitary authority, borough, civil parish). Useimmille aluehallinnon yksiköille löytyy kuitenkin suomenkieliset nimet EU:n termitietokanta IATE:sta:

Aluehallinnon yksikkö Nimitys Wikipediassa Nimitys IATE:ssa
civil parish civil parish kunta [1]
county kreivikunta kreivikunta [2]
district kunta hallintopiiri [3]
London borough Lontoon kaupunkipiiri Lontoon kaupunkipiiri [4]
metropolitan county metropolikreivikunta metropolikreivikunta [5]
region hallintoalue alue [6]
unitary authority unitary authority yhtenäishallintopiiri [7]

Suurimpana erona Wikipedian nykyiseen käytäntöön district on käännetty ’hallintopiiri’ eikä ’kunta’ ja civil parish on käännetty ’kunta’. Mielestäni Englannin aluehallinnon yksiköistä pitäisi käyttää johdonmukaisesti joko alkuperäisiä englanninkielisiä nimiä tai sitten IATE:n ehdottamia käännöksiä. Aiheesta on käyty keskustelua ainakin täällä ja täällä, mutta halusin avata keskustelun myös tänne, koska se koskettaa useita artikkeleita. Mielipiteitä? --Boggard (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.32 (EET)

Suomennoksiahan on yritetty vuosien varrella kursia kokoon laihoista ja hajanaisista lähteistä, kuten näkyy esim. sivulla Keskustelu:Unitary authority, jossa on käyty neljän kommentin pituinen keskustelu vuosina 2007, 2010 ja 2017. Nyt löytämäsi yhtenäislähde kuulostaa erinomaiselta joten käyttäkäämme sitä. Toki engl. nimitykset täytyy mainita, ja on myös huomioitava, että samat engl. termit kuten borough eivät automaattisesti muualta maailmasta käänny samalla tavoin kuin EU-termistö ohjeistaa Englannin aluehallinnolle. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.51 (EET)
Englannin kruunupään myöntämät muodolliset nimitykset borough ja city ovat vielä oma lukunsa (Englannin aluehallinnossa), joille ei löydy selviä suomenkielisiä vastineita (muuten kuin tuo erikoistapaus London borough = ’Lontoon kaupunkipiiri’). Esim. city ei automaattisesti ole Englannissa isompi kuin town vaan se on täysin muodollinen nimitys. --Boggard (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.02 (EET)
Loi aikoinaan artikkelin Englannin kunnat, kun sitä toivottiin. Sen enempää en perehtynyt nimitykseen, ja näin pohjoismaisesta kontekstista katsottuna se näytti jopa loogiselta. Pitäjä → Kunta → Kreivikunta / Yhtenäiskunta → Hallintoalue. IATE on tosin aika hyvä auktoriteetti suomennoksille. Sinäänsä nyt ehdotettu nimitys on hämäävä, sillä monen muun maan borough kääntyy kunnaksi. --Vnnen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 11.19 (EET)
En itsekään sulata täysin IATE:n käännösvalintoja, varsinkaan civil parishin kääntämistä ’kunnaksi’. Toisaalta myös ’pitäjä’ kuulostaa ainakin minun korvaani hieman vanhahtavalta. Joka tapauksessa IATE:n termipankki on varsin hyvä yhtenäislähde, josta löytyy käännökset myös monen muun EU-valtion aluehallinnon yksiköille. Odottelen vielä lisää kommentteja maaliskuun loppuun asti, mutta jos ei ilmene suurempaa muutosvastarintaa, alan yhdenmukaistamaan nimistöä huhtikuun puolella. --Boggard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 16.51 (EET)
Lisäksi kunnallishallinto on selkeästi keskitetty districteille. --Vnnen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 20.51 (EET)
Tämä voisi olla hyvä lähde Englannin hallinnollisen aluejaon kuvaamiseen yleisellä tasolla. Pitäisikö muuten kaupungeista/paikoista ja hallintopiireistä olla erilliset artikkelit? Esimerkiksi en-wikissä on en:Dover ja en:Dover District. --Raksa123 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 16.49 (EEST)
Olen toistaiseksi tyytynyt lisäämään hallintopiirin tiedot olemassaoleviin kaupunkiartikkeleihin samaan tapaan kuin Encyclopædia Britannicassa, koska suurin osa Englannin kaupunkeja käsittelevistä artikkeleista on suomenkielisessä Wikipediassa hyvin suppeita. Jos hallintopiiri on keskuspaikkaansa selvästi laajempi, siitä kannattaa toki jossain vaiheessa kirjoittaa oma artikkelinsa. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)

Löytyykö mistään käännöstä käsitteille rural district ja urban district, jotka edelsivät nykyisiä hallintopiirejä (district)? Tällä hetkellä ensimmäisestä on ainakin käytetty käännöstä maalaiskunta. --Raksa123 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 16.33 (EEST)

WSOY:n Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on suomennettu rural district ’maalaiskunnaksi’ ja urban district ’taajamaksi’. Nuo ovat varmaan ihan hyvät käännökset, vaikka taajama onkin tilastollinen eikä hallinnollinen yksikkö. Jos haluaa selventää sanan merkitystä, kannattaa laittaa alkuperäinen englanninkielinen nimi suluissa perään. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)
Maalaiskunta kuulostaa hyvältä, eikä nykyisiä nimityksiä ole silloin tarpeen muuttaa. Taajama ei kuulosta niin hyvältä käännökseltä, mutta mahtaako missään olla sellaistakaan lähdettä, joissa niitä sanottaisiin vaikka "kaupunkipiireiksi". --Raksa123 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 16.49 (EEST)
Eipä löytynyt mistään käsillä olevasta teoksesta. Samalla silmään osui kuitenkin, että WSOY:n vuonna 2008 julkaisemassa Maailmalla: Eurooppa -teoksessa on käytetty Pohjois-Irlannin ja Walesin county boroughista suomennosta ’maaseutupiiri’. Sanapari kaupunkipiiri–maaseutupiiri kuulostaisi hyvältä, jos sille vain löytyisi lähde. Täytyypä selailla vanhempaa suomenkielistä maantieteen kirjallisuutta, kun pistäydyn seuraavan kerran kirjastossa. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)
Oliko niin, että tuossa Maailmalla Eurooppa -kirjassa ei ollut molemmille suomennosta?--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.46 (EEST)
Siinä ei puhuttu kummastakaan Raksa123:n mainitsemasta hallinnollisesta alueesta urban district ja rural district. Silmiini osui vain tuo ’maaseutupiiri’, joka siis viittaa Walesissa (ja aikaisemmin myös Pohjois-Irlannissa) oleviin county borougheihin. Siis edelleen hakusessa Englannin aluehallintoa sivuava suomenkielinen lähdeteos, josta löytyisi pätevä suomennos termeille urban district ja rural district. Oma kielikorva kääntäisi ne luontevasti kaupunkipiiriksi ja maaseutupiiriksi, mutta se menisi oman tutkimuksen puolelle ilman lähdeteosta. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.58 (EEST)
Selvyyden vuoksi: Maailmalla: Eurooppa -teoksessa todetaan lyhyesti, että
  • Englanti on jaettu 9 alueeseen; (alue = region)
  • Wales on jaettu 3 kaupunkialueeseen, 10 maaseutupiiriin ja 9 kreivikuntaan; (kaupunkialue = city, maaseutupiiri = county borough, kreivikunta = county)
  • Skotlanti on jaettu 32 alueeseen; (alue = council)
  • Pohjois-Irlanti on jaettu 26 maaseutupiiriin. (maaseutupiiri = district)
Pohjois-Irlannin osalta tuo käännös ontuu pahasti, sillä aikaisemmin esimerkiksi Belfast ympäristöineen on ollut yksi district. Nythän siellä on käytössä vuoden 2015 hallintouudistuksen myötä vain yksitoista districtiä. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 19.24 (EEST)

Elokuva-artikkelin pakollinen aloituskaava[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on ollut tapana aloittaa sadat elokuva-artikkelini useimmiten muodossa Hölmö nuori sydän on Selma Vilhusen ohjaama suomalainen draamaelokuva vuodelta 2018. Käyttäjä:URunICon kumoaa tämän toistamiseen ja sanoo elokuva-artikkeleissa noudatettavan kaavaa Hölmö nuori sydän on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Selma Vilhunen. Mielipiteitä? – Kotivalo (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 15.17 (EET)

Yhteneväisyys on tässä oleellista. Elokuva-artikkelit tulisi kirjoittaa Wikipedia:Artikkelipohja/elokuva -artikkelipohjaan. Myös tuo genetiivin käyttö on huono; jos elokuvan on ohjannut esim. joku Jean-Philippe Despartheux niin se pitäisi kirjoittaa muotoon Jean-Philippe Despartheux’n jne. Ensi-iltavuosi heti elokuvan nimen perään muodossa "on vuonna _vuosi_ ensi-iltansa saanut elokuva", niin huomaa heti milloin se on tullut ulos. --URunICon 23. maaliskuuta 2019 kello 15.26 (EET)
Suomen kieli on siitä ihmeellinen, että saman asian voi sanoa monella tavalla, mitä moninaisimmin sanakääntein. Ohjelmointikielet ovat eri juttu. --Huhdanjo (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 15.38 (EET)
Ensi-iltavuosi heti kärkeen, niin sen huomaa heti. Mutta ohjaaja kannattaa panna ennen ensi-iltavuotta, niin että ohjaajan huomaa heti. Mutta lajityyppi on toki pantava ennen ohjaajaa, että sen huomaa heti. Sitä ennen ihan ihka ensimmäiseksi on kyllä pantava valmistusmaa, jotta sen huomaa heti. Toki vielä sitä ennen on pantava aivan kärkeen ensi-iltavuosi, jotta sen huomaa heti. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 16.43 (EET)
Artikkelipohja on "malliartikkelin geneeriset osat sisältävä sivu, jota voi käyttää apuna artikkelin aloittamisessa". Artikkelimalli on "ohjeistettu esimerkki tietyn aihealueen artikkeleille. Artikkelimallin ei ole tarkoitus olla sääntö tai määräys, jota artikkelin pitäisi noudattaa pilkun tarkasti. Artikkelimalli on pikemminkin ohje ja apuväline." Minusta nämä eivät ole ollenkaan sitovia, ellei sitten jossain joskus ole sovittu toisin. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 16.40 (EET)
Kyllä tuo Kotivalon sanamuoto on on parempi kuin artikkelipohjan. Eikö nuo tiedot lähinnä muutenkin katsota mallineesta, joten turhaa sitoa artikkeleita geneeriseen pohjaan. --85.76.163.156 23. maaliskuuta 2019 kello 16.58 (EET)
Kaikki pakollisuudet aiheuttavat kärhmiä joissa toiset ovat oikeammassa kuin toiset vaikka olisivat väärässä. Eräs käyttäjä on pakollistautunut käyttämään urheiluartikkeleissa muotoa "urheilija saavutti kultamitalin", ja pelkään pahoin että tämä omituinen ilmaus kohta muuttuu pakolliseksi. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 17.08 (EET)
Hyvä ettei muotoa "voitti hopeamitalin" tai "voitti pronssimitalin", sillä ne on useimmiten hävittyjä mitaleja. --85.76.163.156 23. maaliskuuta 2019 kello 17.32 (EET)
Kyllä tietysti ovat. Sillä kun lukee urheilu-uutisia, niissä kultamitalikahvit on juotu jo ennen kilpailun alkamista, ja katastrofi on valmis jos tulee pronssia tai peräti jää hännille. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 17.40 (EET)
Ip-käyttäjä puhuu asiaa. Minua ainakin hämää voittamisesta puhuminen hopea- ja pronssimitalien yhteydessä. Abc10:n mainitsemaan muotoon kultamitalin saavuttamisesta en nyt muista törmänneeni. Elokuva-artikkeleihin ja yleisesti yhteneväisyyteen palataksemme en näe kumpaakaan alussa mainittua sanajärjestystä toista parempana tai toista ongelmallisempana eikä yhteneväisyyden puutekaan tuossa kohtaa ole ikinä häirinnyt. --Lax (keskustelu) 24. maaliskuuta 2019 kello 11.30 (EET)
No mutta ne muuttuu siellä palkintokaapissa voitoiksi, ehkä poislukien Miedon hopea Wassbergia vastaan. --Höyhens (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 11.29 (EET)
Tällaisessa voi käyttää vapaata (oikeakielistä toki) sanamuotoa, jos oleelliset asiat käyvät ilmi. Ei artikkelipohjat toisaan ole jokaista sanajärjestystä määrääviä lakeja. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Musiikkitermien käännösapua[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitsen apua musiikkialan sanojen kääntämiseen artikkelissa Ewe-musiikki. Listasin muutamia käsitteitä ja sanoja artikkelin keskustelusivulle. Eräs keskeinen, toistuva sana on cross-rhythm, jonka käänsin sanaksi "poikkirytmi". Entä mitä tarkoittavat hemiola ja vertikaalinen hemiola, Gestalt tai time-background? Voit auttaa joko vastaamalla tässä, artikelin keskustelupalstalla tai korjaamalla itse käännöstä, jossa on varmaan muitakin virheitä ja käsittämättömyyksiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 11.20 (EEST)

Sanonpa nyt vaikka näin: Itse en lähtisi kääntämään artikkelia aiheesta, jota en tunne ollenkaan. Jos joku vaivautuu korjaamaan sellaisen artikkelin virheet, puutteet ja kukkaset, työ saattaa olla suurempi kuin artikkelin kääntäminen alusta pitäen kokonaan uudestaan. Pienempi paha on, että kunnia artikkelin aloituksesta menee vähän väärälle taholle. Wikipediassa on hyviä yrityksiä, joihin kukaan ei juuri siksi halua koskea. --Abc10 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 11.51 (EEST)
Juu, samaa mieltä. Tällaista on kamalan vaikea kääntää kunnolla, jos ei tunne aihetta eikä ole alkuperäisiä lähteitä käsillä. Lisäksi jo artikkelin otsikko on kyllä varmaan virheellinen. Tämä ei ole Ewe-niminen musiikkityyli (vertaa rockmusiikki vs. suomalainen musiikki). --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 20.02 (EEST)
Olen eri mieltä, jokaisen olisi hyvä kääntää joskus myös sellaisia aiheita joita ei tunne. Wikipediassahan opiskellaan sisältöjä ja niiden välittämistä, eikä kukaan opi mitään uutta, jos kirjoittaa vain niistä aiheista jotka tuntee tai joita on helppo kääntää. Itselleni artikkelin aihe on kyllä tuttu, mutta muutamat mainitsemani musiikkitermit tuottivat vaikeuksia. Kiitos vaan näistäkin kiusauksista, mutta sain jo apua jonkin verran ja jatketaan puurtamista artikkelin keskustelusivulla niiden kanssa jotka haluavat kehittää sitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)
Mielipiteen sanominen keskustelusivulla ei ole kiusaamista. Tässä ei asiasta tarvitse keskustella enempää, joskin sen uskallan sanoa, että kiusaamisen kohteeksi joutumisesta et tiedä mitään. Et varmasti seurannut eilistä estorumbaa, joka on yksi valaiseva esimerkki. Jatka harjoituksia. --Abc10 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 08.36 (EEST)
Tottakai on hyvä tutkia asioita, joita ei välttämättä tunne. Siinähän usein oppii. Kääntämistä sen sijaan vastustan. Enwiki ei ole lähteenä hyvä, kuten saimme nähdä esimerkiksi artikkelissa Beninin koulutus. --PtG (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)

sydänkohtaus/sydäninfarkti & sydämenpysähdys/sydänhalvaus[muokkaa wikitekstiä]

Tässäpä pulma. Kahdelle sydämeen liittyvälle vialle on kummallekin kaksi rinnakkaista nimeä. Mikä allaolevista on loogisin?

A. sydänkohtaus & sydämenpysähdys
B. sydänkohtaus & sydänhalvaus
C. sydäninfarkti & sydämenpysähdys
D. sydäninfarkti & sydänhalvaus

Vai onko vaihteeksi mappiin "tapauskohtaiset" kuuluvaa materiaalia. Itse rinnastaisin vaihtoehtojen A ja D parit samantyylisiksi.--176.93.168.51 4. huhtikuuta 2019 kello 16.28 (EEST)

Kysymys on muotoiltu hieman vaikeaselkoisesti, mutta tarkoittanet (ihan oikein), että sydänkohtaus ja sydäninfarkti (=sydänlihaksen hapenpuute sepelvaltimotukoksen vuoksi) ovat synonyymejä, samoin kuin keskenään synonyymejä ovat niiden vakavat seuraukset: sydämenpysähdys (harvemmin myös sydänpysähdys) ja sydänhalvaus (=vakava sydämen rytmihäiriö, esim. kammiovärinä). Kielitoimiston sanakirja on näiden suhteen hieman epätäsmällinen. Googlettelin luotettavia lähteitä, ja vaikuttaa siltä, että sydänhalvausta pidetään hieman vanhanaikaisena ja epätäsmällisenä sanana. Muut ovat käyttökelpoisia, ja on ihan makuasia, miten niitä yhdistelee. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Jääkiekon SM-liigajoukkueiden nimet[muokkaa wikitekstiä]

Eikös nämä joidenkin Liigajoukkueiden artikkelien nimet voisi muuttaa tyyliin

Nämä joukkueet tunnetaan muutenkin pääasiassa näillä lyhenteillä ja niillä myös niihin viitataan itse artikkeleissa. --Roopeank (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.10 (EEST)

Pääsääntöisesti lyhennettä ei ole syytä käyttää otsikossa vaan lyhenteen sisällä olevien sanojen näkyminen selventää, mistä on kyse. Huomataan, että TPS ei noissa tarkoita Turun Pursiseuraa eikä KalPa huolimattomasti kirjoitettua miekkaa, jne. EU:kin on Euroopan unioni. Vieraskielisissä ja pidemmissä nimissä voidaan sitten poiketa tuosta (HIFK, Nato). Artikkelin nimi ei estä lyhenteen käyttämistä tekstissä, kun alussa on selvitetty, mistä on kyse. --Lax (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.50 (EEST)

Myanmar versus Burma[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisessä Wikipediassa on käytössä nimi Myanmar ja Burma hiukan sekaisin. Myanmar /Burma nimiä käytetään edelleen monessa maissa rinnakaista nimeä. Burma nimi on historiallisesti siirtomaa aikainen nimi ja Myanmar on paikallisen valtakielen nimi. Sotilasjuntta 1988 muutti nimen Burmasta Myanmariksi. Suurimmat wikipediat kuten englannin,ranskan, saksan ja espanjankieliset wikipediat puhuvat sekaisin nimistä Myanmar /Burma. Kotuksen julkaisema nimistökirja Pariisista Papukaijannokkaan käyttää molempia nimiä Myanmar /Burma. Nykyinen keskustelu Myanmarin nimestä on sotilasjuntta vetoista ja siitä pitäisi päästä pois ja keskustelu pitäisi käydä Kotuksen suositusten mukaisesti. Pariisista Papukaijannokkaan kirja on erittäin hyvä opas tähän. Toivoisin että nimestä Myanmar/Burma käydään asiallinen ja järkevä keskustelu joka ei olisi mitenkään linkitetty sotilasjuntan ja ulkoasianministerin nimi valintojen mukaisesti koska se on diplomaattinen protokallan mukainen käyttö järjestys. Oikea keskustelu olisi se että pitäisikö nimestä Myanmar/Burma järjestää äänestys rinnakaisnimien virallisesta käytöstä wikipediassa muodossa Myanmar vai Burma. --84.248.90.122 6. huhtikuuta 2019 kello 14.20 (EEST)

Kotus ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen vielä vuonna 2019:kaan: Papukaijakirjan nettiversio. Aiheesta on vähän vanha, vuonna 1998 julkaistu artikkeli Kielikellossa. Jutussa on taustaa asialle. --Huhdanjo (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
Suomen ulkoministeriön sivuilla (haut Myanmar ja Burma) Myanmaria käytetään ensisijaisena, Burma on suluissa tai sitä ei mainita ollenkaan. EU-lainsäädännössä sen sijaan nimet näyttäisivät olevan tasavertaisia: esim. [8]. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 22.39 (EEST)
Oma näppituntumani on, että suomenkielisessä mediassa ja muissa lähteissä Myanmar on ollut viime vuodet ensisijainen. Kumpaakin nimeä vastaan voi varmaan moralisoida, jos toinen on assosioitavissa siirtomaa-aikaan ja toinen sotilasjunttaan, mutta meitähän ei pitäisi kiinnostaa tämän vaan sen, kumpi nimi on suomeen vakiintunut. Kun Kotus antaa nimet rinnakkaisina, maan virallinen nimi on Myanmar(in liitto) ja Myanmar suomalaisissa, uudemmissa teksteissä laajasti käytetty (esim Ylellä ja Hesarissa käytössä) niin nykytilanne, jossa nimi on Myanmar, on perusteltu. Historiallisissa konteksteissa tietysti tapauskohtaisesti. Jatkokeskustelun voi varmaan käydä artikkelin sivulla, kun ei tällä taida olla mitään laajempaa vaikutusta? --Louhikärmes (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 10.20 (EEST)

Piste kuvatekstissä[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty käytäntökahvihuoneesta -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.19 (EEST)

Olivia Manning-artikkelissa käyttäjä @James Chudrie: laittoi kuvatekstiin pisteen, vaikka se oli kahden sanan pituinen. Mikä on käytäntö, en haluaisi alkaa muokkaussotimaan. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.23 (EEST)

Kielikellon artikkelissa Piste. sanotaan: ”Piste on tavallinen etenkin silloin, kun kuvatekstinä on kokonainen lause; jos kuvateksti ei ole lause, pisteen voi jättää poiskin.” Lisäksi Kielitoimiston ohjepankissa kuvateksteistä todetaan: ”Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei.” Eli kumpikin vaihtoehto käy, joten asiasta ei ainakaan kannata ruveta muokkaussotimaan. –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 14.36 (EEST) EDIT: –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 14.40 (EEST)
Ohje löytyy täältä. Eli jos kuvateksti on pelkästään Olivia Manning, niin siinä ei pitäisi olla pistettä. -TuomoS (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.43 (EEST)
Niin tosiaan löytyy, ja fiwikin omien ohjeiden kautta tilannetta tulkitsemalla muokkaussotiminen saadaan loppumaan viimeistään tuohon kohtaan vetoamalla. Artikkeli(e)n veivaaminen edestakaisin tällaisten asioiden takia on silti omasta mielestäni aika turhaa, mutta mielipiteitä on tunnetusti monia. Kielikellon pisteaiheisessa artikkelissa, joka on yllä olevan kommenttini alussa lainattua juttua tuoreempi, sanotaan muuten näin: ”Kuvatekstien – – lopussa käytetään pistettä, kun tekstinä on kokonainen lause; muussa tapauksessa pistettä ei yleensä käytetä. Erityisesti silloin, kun samassa yhteydessä on erimuotoisia kuvatekstejä, voi kaikkien loppuun kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi panna pisteen.” –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 16.10 (EEST)
Jukka K. Korpelan kuvatekstejä koskevaa pohdintaa, jossa lainataan yllä mainittua artikkelia. –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 16.31 (EEST)