Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Walesissa vaiko Walesissä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpaakin Wales paikannimen taivutusmuotoa näkee Wikipediassa ja verkossa yleensä. Jälkimmäinen ä-kirjaimella ilmeisesti mukailee ääntämystä: weilsissä. Kumpi on oikein vai onko molemmat? jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 20.36 (EET)

Kielitoimiston yleisohje: Jos nimi kirjoitettaessa on takavokaalinen mutta äännettäessä etuvokaalinen, pääte merkitään tavallisesti kirjoitusasun mukaan takavokaalisena. Päätteen voi kuitenkin merkitä myös etuvokaalisena ääntöasun perusteella. Tämän mukaan molempi käy. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 20.50 (EET)
Kiitos vastauksesta, jotain tuollaista uumoilinkin mutta en ihan muistanut että vokaaleja ostettaessa pitäisi mieltää niitä olevan etu- ja takavetoisia. jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 21.00 (EET)

Yhdistetyn hiihtäjä vai yhdistetyn kilpailija[muokkaa wikitekstiä]

Kun katsotaan artikkeleita yhdistetyn urheilijoista, käytetään niissä sekä muotoilua "XX on yhdistetyn hiihtäjä" että "XX on yhdistyn kilpailija". Ehdontan, että jompi kumpi pitää vakuunnuttaa artikkelin alkuun käytettäväksi, eikä käyttää sekaisin artikkelien alussa.--LCHawk (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 09.50 (EET)

Gummeruksen Tietojätti 2000 vuodelta 1999 käyttää muotoa "yhdistetyn hiihtäjä". --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 10.38 (EET)
Muistui kysymyksestä heti mieleeni 8 vuotta sitten esittämäni kysymys täällä: Keskustelu luokasta:Yhdistetyn hiihtäjät. Eli yhdistetyn hiihtäjä ollut perinteisemmin käytössä. Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 12.29 (EET)
Pitäisikö meidän (autommaattisesti) korvata yhdistetyn kilpailja yhdistetyn hiihtäjällä?--LCHawk (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 10.21 (EET)
Kyl varmaan ainakin henkilöartikkelien johdannossa. --Lax (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 11.32 (EET)

Sooni/soni fooni/foni[muokkaa wikitekstiä]

Missä paikassa Wikipediassa käydään keskustelua noista kahdesta artikkelista eli niihin liittyvästä ooni/oni erimielisyydestä. Onko olemassa paikka, jossa noista voidaan keskustella samanaikaisesti.--Htm (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 09.00 (EET)

Keskustelua on yritetty (huonolla menestyksellä) keskittää sivulle Keskustelu:Akustiikka. -188.238.124.65 15. joulukuuta 2018 kello 09.17 (EET)
Mikä sitä levittää? --Jmk (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 11.00 (EET)
Akustiikan alan suomalainen isä ilmeisesti :) Keskustelu:Akustiikka ehkäpä paras paikka, tosin voidaanko soonin/foonin omilla keskustelusivuillakaan kieltää keskustelua juuri näiden artikkelien nimeämisestä? Ainakin näille kolmelle sivulle asia olisi hyvä keskittää. jni (k) 15. joulukuuta 2018 kello 11.20 (EET)
Kun sama ongelma koskee useampaa artikkelia, sitä voisi yrittää ratkoa keskitetysti myös täällä kahvihuoneessa. Varsinkin, kun parissa vuodessa homma ei tunnu selkeytyneen. --Lax (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 13.25 (EET)
Tätä ei saisi oikestaan sanoa, mutta mielestäni myös esteettinen näkökulma pitäisi ottaa huomioon. Keskustelut näyttävät kauheilta, kun niissä on sisennykset miten sattuu, niissä on tekstin rakenne miten sattuu, niissä jankataan samaa asiaa ja pannaan samoja kommentteja useita kertoja mihin sattuu ja ne ovat muutenkin sellaisia, että kauneus ei ole katsojan silmässä vaan kokonaan muualla. Tekstimassa on kuitenkin hieman piilossa, kun juttelua käydään artikkelien keskustelusivuilla, ja ne muuttuvat vähitellen lukukelvottomiksi. Jos keskustelu siirtyy tänne, pitää sitten poistaa tämä tarkkailulistalta ja kiertää kaukaa. --Pxos (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 14.12 (EET)
Elämä ei ole kaunista. Voi tietysti käydä niinkin, että jos yksi ongelma saadaan ratkaistua, ilmaantuu samalta suunnalta nopeasti seuraava, mutta minun prosessikaaviossani kuitenkin lukee, että useampaa artikkelia koskeva samanlainen ongelma kannattaa käsitellä yhdessä paikassa ja kielenhuoltoasioissa sopivin paikka sille on kielenhuollon kahvihuone. --Lax (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 14.30 (EET)
Toinen mahdollisuus toki on, että sovitaan tässä ja nyt keskustelua jatkettavan vain ja ainoastaan sivulla Keskustelu:Akustiikka. Sinne sitten voi laittaa linkit muihin sivuihin, joita asia koskee, ja yritykset levittää keskustelua muualle poistetaan. --Lax (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 14.35 (EET)
Kannatan toista mahdollisuutta ensimmäisessä paikassa. On myös prosessiperiaate, että keskustelu kannattaa käydä siellä, mihin se on asettunut, ja lisäksi mainitulla sivulla on jo paljon luettavaa, jos haluaa osallistua keskusteluun niin, että tutustuu aiempaan keskusteluun. Täällä kahvihuoneessa ei ole kaiketi juuri käyty keskustelua, joten tämä olisi ikään kuin toinen (kolmas, neljäs, ännäs?) UUSI keskustelupaikka, mikä ei vaikuta mielekkäältä. --Pxos (keskustelu) 15. joulukuuta 2018 kello 14.46 (EET)
Tästä on poistettu Htm:n tänne kirjoittama kommentti, koska samansisältöinen, varsinaista asiaa eikä keskustelun oikeaa paikkaa koskenut kommentti on tallennettu uudestaan sivulle Keskustelu:Akustiikka. Jätetään tähän siirtoilmoitus, jotta alempi kommentti ei jää irralliseksi. Pxos 16.12.2018 klo 11.40 (EET)
Keskustelun keskittämisyritysten huono menestys näyttää jatkuvan. -188.238.124.65 16. joulukuuta 2018 kello 09.58 (EET)

Keskustelun lopputulos: jatketaan keskustelua sivulla Keskustelu:Akustiikka.--Htm (keskustelu) 16. joulukuuta 2018 kello 10.51 (EET)

Tämä on järkevä ratkaisu. Keskustelu olisi muutoin vain siirtynyt tänne joko kokonaan, jolloin edeltävä osa olisi muualla ja jatkot täällä, tai sitten se olisi haarautunut tänne niin, että tästä olisi tullut sarjassa 3:s—5:s keskustelupaikka, kun tosiaan keskustelua on jo usean artikkelin keskustelusivulla ja ainakin yhden käyttäjän keskustelusivulla. Koska tämä on yhteisöllinen kahvihuone, vaikkakin kielenhuoltoa käsittelevä, voidaan varmasti myös tehdä sellainen päätös, että keskustelu pakkokeskitetään ja sitä pyritään karsimaan muualta siirtämällä (uudet) kommentit sovittuun paikkaan jatkossa. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2018 kello 11.15 (EET)

Saksan demokraattinen tasavalta Itä-Saksaksi?[muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta on näköjään keskusteltu aikaisemminkin vuonna 2010, mutta keskustelussa ei päästy oikeastaan minkäänlaiseen kompromissiin. Pitäisikö artikkeli Saksan demokraattinen tasavalta siirtää uudelle nimelle Itä-Saksa, vrt. Länsi-Saksa? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 30. joulukuuta 2018 kello 15.58 (EET)

Joissakin käytetään virallista nimeä (Yhdistynyt kuningaskunta), joissakin ei. Säilyttäisin nimellä Saksan demokraattinen tasavalta, jolla nimellä ei sotkeennu Saksan itäosiin (vrt. Itä-Suomi). Länsi-Saksan käytöllä on perusteet vaikka sekin on ongelmallinen. Historia ei mahdu kaavoihin. --Abc10 (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 16.18 (EET)
Länsi-Saksa lienee sen takia, että Saksan virallinen nimi on nyt Saksan liittotasavalta, johon ,kuitenkin kuuuluu nykyään myös Itä-Saksa. Jos nykyään Puhuaan Itä-Saksasta, niin voidaan tarkjoittaa joko nykyisen Saksan itäisiä osia tai DDR:ää, joten DDR yksilöi paremmin. Länsi-Saksasta ei taas voi käyttää nimeä Saksan Liittotasavalta, koska se ei tee eroa läntisen Saksan ja nykyisen Saksan välillä. Länsi-Saksa taas ainakin Suomen kielessä yksilöi paremmin yhdistymistä edeltävän valtion. Kun paremmin yksilöivä nimi on parempi, niin näkisin, että ei pidä siirtää.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 16.29 (EET)
Ei pitäisi. Saksan demokraattinen tasavalta on virallisella nimellä oleva valtioartikkeli, Länsi-Saksa on Saksan liittotasavallan yhtä historian ajanjaksoa käsittelevä artikkeli. --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 16.59 (EET)
Niin, se ero tulee juuri siitä että yhdistynyt saksa valtiona sama kuin Saksan liittotasavalta. Sen takia ei siis voida soveltaa symmetriaa.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 17.13 (EET)

Haitallista kielenhuoltoa[muokkaa wikitekstiä]

Jos muistatte hyväksyneenne vaihtelevaa ip-osoitetta käyttävän ahkeran kielenhuoltajan muokkauksia, joissa hän "oikolukee" tiedostojen nimiä tällä tavalla, käykäähän tarkistamassa seulontanne. Haitallisia muokkauksia on näköjään päässyt läpi. Hän käyttää muokkausyhteenvetoa (p). Hän on myös muutellut lähteiden otsikkoja. Mielestäni sekin on haitallista, vai onko siitä käytäntöä? --Savir (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 13.43 (EET)

Muistaakseni ei ole. 95.174.65.133 31. joulukuuta 2018 kello 15.12 (EET)
Eikö näistä ole selvät käytännöt:
Jos muuttaa lähteen otsikon vastoin lähdettä, niin se on lähteen vastainen muuokkaus. Jos korjaa lähteen otsikon lähteen mukaiseksi, niin se on lähteen mukainen muokkaus.
Jos tekee oikolukua tiedoston nimeen artikkelissa niin, että tiedostolinkki lakkaa toimimasta, niin se on väärä tapa toimia. Tiedostojen nimiä commonsissa muutetaan jättämällä ´perusteluin varustettu pyyntö tiedoston nimen muuttamisesta commonsissa.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 15.31 (EET)
Tietysti tavuviivan muuttaminen tarvittaessa ajatusviivaksi siellä, missä se ei ole osa tiedostolinkkiä, on hyödyllinen muokkaus. Jos näitä tekee "liukuhihnalta" pitää kuitenkin skipata tiedostonimet kun näitä korjauksia tekee artikkeleissa. Tiedostonimien kirjoitusasujen muutoksia voi esittää commonsissa.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 15.36 (EET)
Samaa mieltä. Tiedostolinkkejä ei pidä muuttaa. Mutta muualla ei pidä jättää kielivirheitä korjaamatta. 95.174.65.133 31. joulukuuta 2018 kello 15.42 (EET)
Useat vakikäyttäjätkin kyllä muuttelevat lähdeviitteiden otsikoissa yhdysmerkkejä ajatusviivoiksi. Esimerkiksi satojen ellei tuhansien Wikipedian henkilöartikkeleiden lähteenä käytetyn Kansallisbiografian artikkeleiden otsikot ovat aina muodossa ”Aalto, Alvar (1898 - 1976)” ja olen itse ne aina siinä muodossa tänne kopioinut, mutta pari käyttäjää on käynyt järjestelmällisesti vaihtamassa yhdysmerkit ajatusviivoiksi. En ole viitsinyt palautella niitä takaisin, mutta vähän olen touhua hämmästellyt. Minun käsitykseni mukaan lähdeteoksen tai -artikkelin nimi tulee kirjoittaa sen alkuperäisessä muodossa eikä korjailla sitä kieliopillisesti paremmaksi. --Risukarhi (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 16.09 (EET)
Olen voinut joskus muuttaa Kansallisbiografian artikkeleiden otsikossa olevan viivan, enkä pidä sitä syntinä. Kyse on samanarvoisista merkintätavoista, ja Wikipediassa suositaan ajatusviivaa. Oma teoriani on, että kun Kansallisbiografiaa ruvettiin tallentamaan paperimuodosta koneellisesti, ei vielä ollut käytössä kaikkia merkintämahdollisuuksia, ja siksi siinä on yhdysmerkki, jonka molemmin puolin on välilyönti. Mitään vahinkoa ei ymmärtääkseni tapahdu jos sen muuttaa Wikipediassa käytettyyn muotoon, koska osoite kuitenkin säilyy, joko itse kirjoitettuna tai mallineella haettuna. Jos olen väärässä, otan perustellun oikaisun vastaan, mutta tällä tiedolla muutoksesta ei ole haittaa. --Abc10 (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 16.54 (EET)
Tuollaisen Savirissa ärtymystä aiheuttaneen kuvan nimen muutoksen tiedän joskus tehneeni, eikä sitä kukaan tahallaan tee. Vahinkoja sattuu kaikille, ainakin ihmisille mutta myös koneille. --Abc10 (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 16.54 (EET)
Mielestäni kosmeettiset muotoilut ovat ok, kuten esimerkiksi isoaakkosin kirjoitettujen otsikoitten muuttaminen pieniksi, ajatusviivamerkinnän " - " muuttaminen "oikeaksi" ajatusviivaksi, tai vaikkapa alaotsikon erottaminen kaksoispisteellä. Kirjastotkin tekevät luetteloinneissaan tämäntapaisia pikku muotoiluja. Varsinaisia kieli- tai kirjoitusvirheitä ei lähteiden otsikoissa ole kuitenkaan syytä korjailla. Mutta jos ajatusviivan muotoilukin katsotaan sopimattomiksi, niin siinä tapauksessa ISOAAKKOSTENKIN pitäisi kai antaa olla niin kuin lähteessä :o) ¬Antilope 31. joulukuuta 2018 kello 17.34 (EET)
Aikana ennen tietokoneita välit tavuviivan ympärillä kertoivat latojalle, että tavuviiva muutetaan pitkäksi (ajatus)viivaksi ilman välejä. Taas tehdään tikusta asiaa. Tiedostonimet ovat tietysti eri asia. --Esamatti1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 17.37 (EET)
Minua huolestuttaa otsikoiden muuttelussa lähinnä se, että löytääkö Google ja muut hakukoneet urlin vaihduttua enää sitä alkuperäistä juttua, etenkin jos otsikolla haun suorittaa lainausmerkkien sisällä. Olen itse usein päivittänyt linkkejä kun jokin sivusto on siirtänyt sivun uudelle osoitteelle. --Savir (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 17.56 (EET)
Tämä on hyvä pointti. Ongelmahan tietysti johtuu lähinnä siitä että kaikenmaailman verkkosivut katsovat asiakseen siirrellä sisältöjään ympäriinsä rikkoen siihen mahdollisesti osoittavat tuhannet linkit. Ja joku muu saa aina yrittää korjata jäljet... --Palosirkka (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 23.44 (EET)
Minulle on tieteellisen kirjoittamisen ohjeissa opetettu, että pääotsikon ja alaotsikon väliin tulee piste. Se oli muistaakseni käytäntö siinä tieteellisessä julkaisussa, jonka kirjoittajien ohje meille jaettiin eripainoksena. Kaksoispistettäkin olen nähnyt, mutta olen ne aina korjannut pisteiksi. Voi olla että tästä on erilaisia käytäntöjä eri julkaisuissa niin kuin monesta muustakin asiasta. Esimerkiksi joissain ohjeissa kehtotetaan julkaisija ja julkaisupaikkakunta antamaan muodossa: "Otava, Helsinki." Toisissa taas: "Helsinki: Otava. Tämä jälkimmäinen näkyy olevan asetettuna Wikipedian viitemallineisiin, joten olen Wikipediassa käyttänyt sitä, vaikka muuten käytän aina tuota toista.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 18.14 (EET)
Viittasin tilanteeseen, jossa pää- ja alaotsikko ovat lähteessä allekkain ilman välimerkkiä, jolloin jokin erotin lienee Wikipediassa otsikkotietoihin lisättävä, eikä se ole mielestäni haitallista. Kaksoispiste on tällöin erityisesti monien kirjastojen ja tietokantojen suosima tapa erottaa otsikot julkaisutiedoissa. Esimerkkinä eräs väitöskirja, johon Finna tarjoaa viitteen neljällä yleisellä viittaustyylillä, kaikissa kaksoispiste erottimena. Piste on toki myös yleinen käytäntö, ja ajatusviivaakin näkee toisinaan käytettävän, tosin kai harvemmin lähdeluetteloissa. ¬Antilope 31. joulukuuta 2018 kello 20.34 (EET)
Kun alkuperäisessä lähteessä usein pää- ja alaotsikon erottaminen on tehty muulla kuin välimerkillä, niin on selvä, jokin merkintätapa siihen on viitteessä lisättävä, ja vastaavia tapauksia on muitakin, esim. juuri tuo alkuperäisen otsikon suuraakkosten muuttaminen normaalitekstiksi. Nappasin kirjahyllystä muutaman tietokirjan ja katsoin lähdeluetteloita, ja niistä löytyi ainakin pistettä ja kaksoispistettä systemaattisesti käytettynä. Olen tähän asti vierastanut kaksoispistettä kun en ole nähnyt sitä kuin kirjastotietokannoissa, mutta näköjään olen ollut väärässä, koska sitä käytetään julkaisujen lähdeluetteloissakin, ja silloin se on selkeästi ilman muuta mahdollinen. Kirjastotietokantojen yleisesti käyttämää kaksoispistettä välilyönnillä en ainakaan nyt löytänyt (eikä sitä tainnut olla noissa malliviitteisssäkään), niin siitä en osaa sanoa. Itse olen joskus täällä käyttänyt kirjastotietokantojen käyttämistä merkinnöistä hakasulkuja sellaisista tiedoista (esim. julkaisija tai julkaisupaikka), joita ei ole painettu esim. itse kirjaan otsikkolehdelle, mutta jotka ovat joko välillisesti tai muuten tiedossa, mutta en ole huomannut tarkistaa, esiintyykö tätä merkintätapaa myös lähdemerkinnöissä kirjastotietokantojen ulkopuolella. Silloin siis muodostuu kiinnostavaksi se, onko mahdollisesti eroja merkintätavoissa toisaalta kirjastotietokannoissa ja toisaalta julkaisujen lähdeluetteloissa (siis muutenkin kuin ehkä määrällisesti). Mutta aika monia merkintätapoja kai lopultaa löytyy julkaisujen lähdeluetteloistakin.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2019 kello 01.53 (EET)
Isoaakkoset ovat karseita.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 18.15 (EET)
IP-käyttäjä jatkaa tällaisten muokkausten tekemistä. Vaikka noita ei pidettäisi haitallisina muutoksina, niin kai ne joka tapauksessa ovat ainakin nollamuokkauksia? Kosmeettinen muutos, joka muuttaa lähteen otsikon kauemmas alkuperäisestä muotoilusta, on yhtä kaikki turha muokkauksen ainoana sisältönä. --Risukarhi (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 17.44 (EET)

Nelinumeroisten lukujen ja lämpötilojen tuhaterottelu[muokkaa wikitekstiä]

Suuret luvut vakiintuneesti ja kielenhuolto-ohjeiden mukaan ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin. Esim. Kotus: 1 609 m. Meillä on asiasta ohjeistettu kai sen verran, että kun ryhmitellään, niin käytetään erottimena sitovaa väliä. Joissakin kielenhuolto-ohjeissa nelinumeroisia lukuja pidetään kumminkin rajatapauksena, jota ei aina tarvitse ryhmitellä: esim. Korpela. Poikkeukset voivat liittyä tiettyihin erityisesti mainittuihin tapauksiin, kuten sivunumerot, lakipykälien numerot. Nyt kysyisin raadilta, muistaako joku meillä sovitun jotain nelinumeroisista luvuista, ja miten niiden kanssa halutaan menetellä vai jätetäänkö ne kunkin muokkaajan vapaaseen harkintaan. – Ajankohtaisena asiana on muuan käyttäjä ryhtynyt systemaattisesti muuttamaan nelinumeroisia lämpötiloja yhteen kirjoitetuiksi, esim. [1] 3 773,15 K → 3773,15 K. Kemian kirjallisuudesta ei äkkiä löytynyt selvää osviittaa, asiasta keskusteltu lyhyesti MiPen keskustelusivulla. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 12.27 (EET)

Tällainen keskustelu löytyi. -94.199.117.113 4. tammikuuta 2019 kello 12.57 (EET) Edit: Olet näköjään itsekin osallistunut tuohon keskusteluun. :-) -94.199.117.113 4. tammikuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Kiitos löydöksestä! Niinpä näköjään olen, yhden kommentin verran. Keskustelussa näyttää valtaosa olleen sillä kannalla, että pidetään käytäntö yksinkertaisena ja ryhmitellään nelinumeroisetkin. Keskustelu on tosin melkein kymmenen vuoden takaa, joten ehkä on paikallaan kysyä yhteisön nykytahtotilaa. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 13.11 (EET)
Mahtavat tuon keskustelun argumentit aika hyvin päteä vielä tänäkin päivänä. Kielitoimiston ohje kertoo edelleen samaa. Tärkeintä lienee yhtenäinen käytäntö ja se voidaan saada joko ulkopuoliselta lähteeltä tai määrittää itse. Tässä tapauksessa yhdyn Jmk:n mielipiteeseen kymmenen vuoden takaa: "Jos täällä ruvetaan nikkaroimaan omia oikeinkirjoitusohjeita niin siinä aukeaa melkoinen matopurkki (jonka hämmentämiseen käytetty aika on pois tärkeämmästä toimitustyöstä)." --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 13.47 (EET)
Elämme nyt vuotta 2019 emme vuotta 2009. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 13.50 (EET)
Olisi outoa kirjoittaa alkuaineen tai kemiallisen yhdisteen ominaislämpötiloja tai faasimuutoslämpötiloja muodossa jossa 4-numeroinen lämpötila jaetaan kahteen osaan kuten 1 234 K. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 13.14 (EET)
Korpelan sivuilla puhutaan siitä, että sivunumerot ja pykälät (ei pelkästään lakipykälät vaan muutenkin pykäliin jaetut tekstikokoelman osat) voidaan kirjoittaa ilman välilyöntiä. Tunnettua on, että vuosilukuja ei myöskään ryhmitellä. Noita yhdistää se, että ne ovat oikeastaan järjestyslukuja tai sen kaltaisia ilmauksia. Elämme nyt hieman yli 2 018 vuoden päässä ajanlaskumme alusta. Esipuhe kirjoitetaan monien kirjojen viidennelle sivulle esilehdestä lukien. Järjestyslain kolmannessa pykälässä säädetään, miten nelijalat ovat hihnaan kytkettävät ja miten kakat ovat nurmikolta kerättävät. Voisikohan siis ajatella sellaista sääntöä, että mikäli luku ilmaisee asioiden järjestystä eikä ole mittayksikkö, se yleensä pyritään kirjoittamaan yhteen ilman ryhmittelyä? Huomasin vain tällaisen seikan yhdistävän kaikkia noita mainittuja "erityistapauksia". --Pxos (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 15.17 (EET)
On syytä katsoa miten lämpötilat, joista tämän kohdan käsittely Jmk:n toimesta alkoi on esitetty 2010-luvulla julkaistuissa painetuissa teoksissa. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 15.38 (EET)
Tässä 2015 julkaistu painettu yli 400-sivuinen teos eikä sisällä ainuttakaan tekstissä olevan 4-numeroisen luvun jakoa kahteen osaan "Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2". 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 15.58 (EET)
Millä kielellä se on kirjoitettu? –Ejs-80 4. tammikuuta 2019 kello 15.59 (EET)
Englanninkieliseltä vaikuttas [2] --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 16.06 (EET)
Löytyy myös suomenkielinen Otavan 2009 kustantama fonetiikan teos, jossa lähdeitten sivunumeroinnitkin on jaettu kahteen osaan. Erikoista. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 16.12 (EET)
Lisäksi mahtaa tuo fonetiikka jo mennä tieteenalana aika kauas tästä alkuperäsestä aiheesta jos argumentti Kielitoimiston suosituksen hylkäämiselle oli se, että Kielitoimiston suositukset ei kata tämän kyseisen tieteenalan omaa merkintätapaa. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 16.18 (EET)
Voitko kertoa tarkemmin? Kuulostaa niin oudolta. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 16.23 (EET)
Kotus kertoo sivuillaan selkeän merkintätavan näissä tilanteissa, joka kuuluu: "Neli- ja useampinumeroiset luvut jaetaan hahmottamisen helpottamiseksi kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen. Ryhmien välissä on välilyönti." Nyt tämä ohje on kyseenalaistettu ja toivottu esimerkkiä aihetta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta. Tulkitsen tämän ainakin itse niin, että Kotuksen katsotaan jättäneen käsittelemättä suosituksessaan vakiintunut tieteellinen merkintätapa näissä tilanteissa (kiehumispisteet yms.). Tämän johdosta kuvittelisi, että jos nyt sitten lähdetään etsimään muuta lähdettä kuin Kotus, tulisi tämän lähteen olla vielä Kotusta tiiviimmin yhteydessä lämpötilalukujen oikeinkirjoitukseen. Koska Kotuksen julkaisujen nimenomainen tavoite on kertoa oikeinkirjoituksesta, oletan Kotuksen ohjeiden yleistyvän hyvin. Sen sijaan fonetiikasta kertovan tiedeartikkelin merkintätavan oletan yleistyvän paljon huonommin, koska kyseisen artikkelin tarkoitus ei ole asettaa yleistä merkintätapaa, vaan kertoa tutkimustuloksista, jolloin merkintätapa on vain työkalu. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 16.34 (EET)
Siispä näen, että fonetiikan artikkelin merkintätavasta voi ottaa mallia fonetiikan merkintätapaan, muttei välttämättä termodynamiikan vai minkä lie (ei ainakaan fonetiikan) piiriin nuo kiehumispisteet halutaan asettaa. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 16.37 (EET)
Vilasepa teos "Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia. Otatieto. ISBN 978-951-672-358-0". 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 16.48 (EET)
Puhuin yllä julkisesti painetuista fonetiikan oppikirjoista. En tutkimusjulkaisuista. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 17.08 (EET)
/təˈmeɪ.t̬oʊ/ – /təˈmɑːtəʊ/ Joka tapauksessa pointti on se, että jos Kotuksen suositusta, jonka päätarkoitus on kertoa oikeinkirjoituksesta, pidetään liian epätäsmällisenä, on vaihtoehtoisen lähteen, jonka ei ole tarkoituskaan opastaa oikeinkirjoituksessa, oltava erittäin täsmällinen esimerkissään. Muutenkin, miksei fysiikan oppikirjassa voisi olla kielioppivirheitä? Ei niiden kirjojen tarkoitus ole opettaa oikeaa kielioppia. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 17.29 (EET)
Olen lähteistänyt Wikipedian eksaktien tieteitten sivuja vuosia, koska minulla sattuu olemaan satoja em. alojen teoksia. Pyydän lukemaan MiPe:n keskustelusivun teksti tämän osion aiheesta. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.15 (EET)
Yllä mainittu Ismo Lindell on suomalainen sähkömagneettisen teorian professori. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.20 (EET)
Yllä mainittu Ismo Lindellin teos "Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia. Otatieto. ISBN 978-951-672-358-0" mainitaan yhdeksälläkymmenelläyhdellä suomalaisen Wikipedian sivulla. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.24 (EET)
Tässä Gaudeamuksen 2009 kustamana suomenkielinen yli 450-sivuinen julkaistu painettu teos "Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia. Otatieto. ISBN 978-951-672-358-0", jossa 4-numeroiset luonnontieteelliset luvut on kaikki kirjoitettu ilman välilyöntiä. 185.212.169.166 4. tammikuuta 2019 kello 16.30 (EET)

Ai tämä oli se fonetiikkajuttu? Tämä selittää paljon. Nyt ilmeisesti haeskellaan yksittäisiä teoksia. No Otavan iso tietosanakirja kirjoittaa nelinumeroiset välin kera, esim. Rauta, ... sulamisp. 1 528°C, kiehumisp. 2 730°C ... --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.26 (EET)

Niin mikä fonetiikkajuttu? Yllä on esimerkkejä eksaktien tieteitten teoksista Otaniemestä. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.30 (EET)
Onko siellä nyt äänessä fonetiikan isähahmo? --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.32 (EET)
Anteeksi mitä? Toimitko nyt suomalaisen Wikipedian ohjeistuksen mukaan? 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.33 (EET)
Ihan tässä kyselen, oletko eräs vanha tuttu. Lähdekirjastosi on vähän sen näköinen. Jos et ole niin eipä siinä mitään. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.37 (EET)
Anteeksi nyt, mutta suomalaisen Wikipedian "ohjeistus" toteaa, että tällaista ei voi ylipäätään kysyä. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.39 (EET)
Mikä ohjeistus? Kyllä täällä on ainakin tähän asti saanut panna merkille samankaltaisuuden eri ip:iden ja käyttäjätunnuksien välillä. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.42 (EET)
Ehdotan, että palataan laatimaan suomalaiseen Wikipediaan artikkeleita, joita siellä ei vielä ole. Yllä oleva lausumasi ei sitä ole. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.44 (EET)
Kovin on tutun kuuloista. Mutta jospa tässä keskustelussa palattaisiin aiheeseen. Olisi hyvä kuulla muidenkin kuin yhden vaihtuvalla ip:llä kirjoittavan näkökantoja. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.46 (EET)
Eiköhän alun perin apuun kutsumasi kemiaa tuntevan MiPe:n kanta ole jo selvillä hänen keskustelusivullaan. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.48 (EET)
Mitä sä nyt tota MiPen keskustelusivua jankkaat? Siellähän nimenomaan tultiin siihen tulokseen että on epäselvä käytäntö tieteellisessä kirjoituksessa. --Subarachnoidhemorrhage (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 18.55 (EET)
Tunnus MiPe näitä suomalaisen Wikipedian kemian sivuja on laatinut eli hän tietää mistä puhuu. Mutta ei jostain syystä puhu nyt tässä osiossa. 185.212.169.216 4. tammikuuta 2019 kello 18.59 (EET)
Kahvihuonekeskustelu on avattu vasta tänään puoliltapäivin. Jospa vedettäisiin välillä henkeä ja annettaisiin aikaa muillekin osallistua. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 19.05 (EET)
No sanon sen verran että Kotuksen ohje on aika selkeä. Jos ruvetaan omaa käytäntöä muuttamaan, siinä on botille ja sen ohjelmoijalle melkoinen homma. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 19.40 (EET)
Miksi botille tulisi lisää hommaa? 185.212.169.200 5. tammikuuta 2019 kello 17.54 (EET)

Maol-taulukot, vuoden 2005 versio, käyttää systemaattisesti väliä nelinumeroisissa sulamispisteissä, äänennopeuksissa jne. --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2019 kello 15.10 (EET)

Beninin aluejaon nimitykset?[muokkaa wikitekstiä]

Käytetäänkö nimityksistä, suluissa ranskankielinen nimitys: 1. maakunta vai departement (département) 2. Kunta vai piirikunta (communes). Näitä käytetään nyt Wikipedian Beniniä koskevissa artikkeleissa sekaisin. Lisäksi "communes" jaetaan vielä pienempiin osiin, joista käytetään nimeä arrondissement. Miten se käännetään, vai käännetäänkös ollenkaan? Onko joku käytäntö, jota sovelletaan ex-Ranskan siirtomaihin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 11.47 (EET)

Mionusta voisi ottaamallia ranska-artikkeleista: Ranskan departementit kertoo että Departementti ransk. département on aluehallinnon yksikkö Ranskassa. Departementteja on 101, joista 96 sijaitsee Euroopassa ja jotka on ryhmitelty 18 alueeseen, région, joista 13 sijaitsee Euroopassa. Departementit jaetaan edelleen 342 arrondissementtiin. ja Ranskan arrondissementit ... jakautuvat edelleen kantoneihin ja kuntiin. Tuosta voi jättää välitasoja sitten pois. --Tappinen (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 12.15 (EET)
No hyvä, jos département olisi departement, eikä maakunta. Mutta sitten kakkoskysymykseen, Beninissä ei ole noita régioneja, vaan departementit jaetaan communeseihin eli olisivatko ne kuntia vai piirikuntia? Kantoneita Beninissä oli Ranskan hallintoajalla ennen vuotta 1960. Ja entäs nuo arrodissementit, jotka Beninissä ovat siis osia communeseista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 12.54 (EET)
Jos käännetään ihan suoraan ranskasta, niin kuin tässä tapauksessa on loogista, département = departementti, commune = kunta ja arrondissement = arrondissementti. --Epiq (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 13.12 (EET)
Kääntäisin näin: en:Departments of Benin → departementti, en:Communes of Benin → kunta ja en:Arrondissements of Benin → arrondissementti. Käyttäjä:Esamatti1 on muokannut lähimaiden artikkeleita, joten hän tietäisi varmaan parhaiten. --Raksa123 (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 13.15 (EET)
Taitaa olla tarpeeksi käyttöapua, eli departementti, kunta ja arrondissementti, thänks. Huomaan, että Beninissä aluejako on tehty eri nimityksillä kuin esim. naapurimaassa Togossa. Togohan on jaettu viiteen alueeseen (régions) ja ne taas prefektuureihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 13.38 (EET)
En ole erityisesti perehtynyt Beniniin, mutta kannatan yllä esitettyä. --Esamatti1 (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 14.02 (EET)
Ja kun nyt kielenhuoltohuoneessa ollaan, arrondissementti on takavokaalinen sana (on siinä a sekä o), joten taivutuspäätekin on takavokaalinen: arrondissementtia. Kyseessä ei ole yhdyssana "arrondis-sementtiä" [3]. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 10.12 (EET)

Count noun ja uncountable på finska[muokkaa wikitekstiä]

Mitähän nää count nounit ja uncountablet on?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 15.42 (EET)

Uncountable on ainesana. Count nounista olen joskus kuullut nimityksen "jaoton substantiivi". EDIT myös laskettava substantiivi. --Tappinen (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 15.59 (EET)
Auttaisi kovasti, jos kerrot asiayhteyden. -93.106.148.18 5. tammikuuta 2019 kello 16.43 (EET)
"The word (Ethnography) can thus be said to have a double meaning, which partly depends on whether it is used as a count noun or uncountable." käännös artikkelissa Etnografia, sopii korjata.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 17.10 (EET)
Oletko vain siis kääntänyt en-wikistä katsomatta alkuperäisiä lähteitä? Ensimmäinen viite ei tunnu edes toimivan. Ikävä sanoa, mutta käännös on aika kankea ja epäselvä. Ilmeisesti tahdotaan sanoa, että sana tarkoittaa sekä tieteenhaaraa että sen harjoittamisen tuloksena syntynyttä tutkimustaporttia. Ilmaukset "jaoton substantiivi" tai "jaollinen substantiivi" eivät mielestäni ole hyvää yleiskieltä. Niiden merkitystä on vaikea päätellä. -93.106.148.18 6. tammikuuta 2019 kello 00.28 (EET)
Countable = monikoton substantiivi, ainesana, abstraktisana; count noun = kappalesana, mutta ethnographyyn ei kappalesana oikein käy. Tieteen termipankki antaa vastineeksi 'jaoton substantiivi', kuten edellä jo esitettiin, ja se kuulostaa paremmalta. --Abc10 (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 18.30 (EET)

Kaivos, jos ei vielä kaivosta[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Sakatin kaivos ei ole kyse kaivoksesta eikä edes kaivosluvasta tai kaivospiiristä, vaan pelkästään malmiesiintymästä, johon kohdistuu tällä hetkellä valtauksia ja malminetsintälupia. Kommenttisivulla asiasta on huomautettu jo vuonna 2014. Sama pätee artikkelille Juomasuon kaivos, jossa myös nimeäminen ontuu, sillä yksittäinen esiintymä on nyt antanut nimen kokonaiselle hankkeelle, johon kuuluu muitakin alueita kuin Juomasuo. Pitäisikö tällaisissa tapauksissa tehdä tässä vaiheessa siirrot esimerkiksi sivuille Sakatin malmiesiintymä ja Kuusamon kultaesiintymät, ja perustaa vasta kymmenen vuoden kuluttua yksittäisille kaivoksille omat artikkelinsa, jos sellainen tulee ajankohtaiseksi? Sakvaka (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 22.35 (EET)

Tässä nähdäkseni artikkelit, joita asia koskee eniten. Niistä kolme on vielä malminetsintävaiheessa (Juomasuo, Rompas ja Sakatti), mutta muut ovat jo saaneet kaivospiirin ja/tai ympäristöluvan, joten ne ovat jo huomattavasti lähempänä kaivoksen avautumista kuin nuo kolme malminetsintävaiheessa olevaa. --Sakvaka (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 16.28 (EET)
Kaivoksiksi merkityt artikkelit, jotka eivät ole kaivoksia (6.1.2019)
Artikkeli Toteutusvaihe Esiintymän nimiehdotus
Juomasuon kaivos malminetsintävaihe Kuusamon kulta–kobolttiesiintymät
Kaavin timanttikaivos kaivospiiri Kuopio–Kaavi-kimberliittikenttä
Läntän kaivos kaivospiiri Pohjanmaan litiumesiintymät
Rompaksen kaivos malminetsintävaihe Peräpohjolan kultaesiintymät
Sakatin kaivos malminetsintävaihe Sakatin malmiesiintymä
Soklin kaivos kaivospiiri Soklin fosfaattiesiintymä
Suhangon kaivos kaivospiiri Suhangon malmiesiintymä
Taivaljärven kaivos kaivospiiri Taivaljärven hopeaesiintymä
Ehdotan kaytettäväksi nimeä kaivoshanke, mikäli ei ole kaikkia vaadittavia lupia kuten ympäristölupaa ja kaivosturvallisusslupaa, ja ainakin epäselvissä tapauksissa. --Höyhens (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 18.23 (EET)

Hafiz vai Hafez al-Assad[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediasivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Hafiz_al-Assad käytetään kumpaakin kieliasua, Hafez, ja Hafiz, jonkinlainen johdonmukaisuus olisi mukava, mutta sellaista en ole vielä löytänyt. –Kommentin jätti 143.51.115.158 (keskustelu)

Arabian transkribointi on hankala ikuisuuskysymys. Korpelan kirjoitus antaa ongelmista hyvän yleiskuvan. Tämän kahvihuoneen arkistohakemistosta löytyy asiasta myös useita keskusteluja. Muodot, joissa on käytetty arabian äänteisiin kuulumatonta e:tä, ovat usein vakiintuneita, vaikka ne eivät ole standardin mukaisia. Monesti nämä on lainattu suomalaiseen mediaan suoraan englanninkielisistä lähteistä. -93.106.150.29 8. tammikuuta 2019 kello 09.13 (EET)

Artikkelin Dišdaša-kaapu nimeksi pelkkä Dišdaša?[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö siis artikkelin Dišdaša-kaapu nimi muuttaa yksinkertaisesti nimelle Dišdaša? En ymmärrä miksi -kaapu täytyy mainita erikseen. Vrt. shemagh, litham. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 8. tammikuuta 2019 kello 05.10 (EET)

Kannattaisi, ja muista artikkelista mainituista nimimuodoista voisi tehdä ohjaussivut. Tosin nimitysten käyttöalueista on en-wikissä hieman eri tietoa. -93.106.150.29 8. tammikuuta 2019 kello 08.54 (EET)

Metsämaa(n)tiede[muokkaa wikitekstiä]

Metsämaatiede vai metsämaantiede? Asiallisista lähteistä löytyy kumpaakin nimitystä (ännätöntä enemmän), eikä Kielitoimiston sanakirja tunne kumpaakaan sanaa. Nimitykset tulevat vastaan esimerkiksi artikkeleissa Hannu Mannerkoski ja Pentti Viro. Vai ovatko nämä jopa kaksi eri alaa? -93.106.150.29 10. tammikuuta 2019 kello 20.40 (EET)

Tarkistamatta lähteitä arvelisin, että metsämaatiede on oikein ja metsämaantiede luultavasti virhe, koska kumpikin näyttää tutkineen nimenomaan metsämaata eli metsän maaperää.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.13 (EET)
Googlaus viittaa samaan. Vaikka löytyy käänös: Forest soil science: challenges and perspectives (Metsämaantiede: haasteet ja näköalat) niin se vaikuttaa virheeltä, metsämaatieteelle juuri tuossa merkityksessä löytyy vakuuttavampia esiintymiä. Samoin hiljattainen esiintymä: [4] osoittautuu virheeksi: [5].--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.22 (EET)
Ja tässä toinen samanlainen virhe: [6]: Vertaa: [7].--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.30 (EET)
Metsämaantiede olisi periaatteessa mahdollinen käsite, mutta siitä ei ole suomeksi havaintoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.24 (EET)
Tai itse asiassa on: [8]. Mutta muut vaikuttavat virheiltä.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.26 (EET)
Käännökset siis olisivat: Metsämaatiede = forest soil science ja metsämaantiede = forest geography. Jälkimmäistäkin esiintyy, mutta vähemmän. Ainakin suomessa vain metsämaatiede on vakiintunut professorinvirkojen opetusalaksi. Metsämaanmtiede taas on metsään kohdistuvaa maantieteen tutkimusta, jotka kyllä myös hiukan tehdään suomessa ja maailmalla, mutta ei niinkään opetusalana vaan lähestymistapana joissakin tutkimuksissa tai hankkeissa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.42 (EET)