Keskustelu:Hapari

Merkittävyys

Ei liiemmin Google-hakutuloksia + (vale)lähteet eivät anna sanalle suoraan tätä merkitystä, joten voi olla myös omasta päästä keksittyä. --Vyörykkä (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 20.06 (EEST)

Ilmeisesti joku murresana.--MAQuire (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 20.13 (EEST)

En ole osallistunut esim. seuraavien kirjoittamiseen:

* https://www.steveco.fi/fi/index/ajankohtaista/blogi/ozeaxnca8.html

* https://kiiltomato.net/critic/markku-turunen-loytotavaraa/

* http://www.kolumbus.fi/veli.hamalainen/Raimo_ja_meri.html

Arvailen, että kirja Haparia : muistelmia ja kertomuksia Ravansaarelta olisi hyvä lähde, mutta en saanut sitä tähän hätään käsiini. Minulla ei myöskään ole tiedossa muita yleisemmin käytettyjä suomenkielen sanoja samalle asialle. --Cyberixae (keskustelu) 12. toukokuuta 2021 kello 20.22 (EEST)

Lähteitä sanalle aivan selkeästi on, joten ei ole itse keksitty. Myös ilmiönä ja asiana tämä on aivan selkeästi olemassa oleva. Kysymys herää lähinnä siitä, eikö asialle ja ilmiölle ole mitään yleiskielistä nimeä. Jossakin noista lähteistäkin mainitaan sana hylkytavara, ja tälle löytyy osuma sekä wikisanakirjassa että wikisanakirjan viittaamassa kielitoimiston sannakirjassa. Mm. historiallisena ja juridisena asiana ja ilmiönä (juridiseen asiaan artikkelissa nyt viitataankin) hylkytavara luultavasti olisi aivan mahdollinen artikkelin aihe eikä vain sananselitys. Hapari taas vaikuttaa paikalliselta murresanalta joka pikemmin kuuluisi wikisanakirjaan. Itse ilmiö luultavasti tunnetaan Suomessakin laajemmalla alueella kuin sana Hapari. Itse edustan eri murrealuetta Suomen sisällä, mutta suhtautumiseni oman murrealueeni murresanoihin on aivan sama.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 09.41 (EEST)

Suomen murteiden sanakirja kertoo hapari-sanan levinnäisyysalueeksi Etelä-Karjalan erityisesti rannikon ja saaret ja pitäjiksi Vehkalahti, Rautu ja Parikkala. Yksi sananselityksistä on ”haaksirikkoutuneesta laivasta rannalle ajautunut tai otettu tavara”. Kirjakielessä haparia vastaavat sanat rantahylky eli rantalöytö.--Svallis (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 12.59 (EEST)

Tässä lähestytään nyt yleiskielen ilmaisua ja ilmiötä.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 13.18 (EEST)

Etsimällä löytyy lisää sanoja. Isossa tietosanakirjassa (1935) artikkeli aiheesta on nimellä merihylky eli merenajo. Nykysuomen sanakirjassa (1950-luku) on selitys sanoista merihylky ja rantalöytö, mutta ne näköjään tarkoittavat hieman eri asiaa. Sitten on vielä sana haaksihylky, mutta sitä Nykysuomen sanakirja ei tunne. Toisaalta asiaan liittyy sana laivalöytö. Tämä kokonaisuus ei ole vielä oikein avautunut minulle, joten täytyy perehtyä asiaan vaiheittain.--Svallis (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 14.02 (EEST)

Vaikeita juttuja. "Hyödyke" on kai sellainen esine tai romu, jonka joku tietoinen olento julistaa itselleen tai ihmiskunnalle hyödyksi eikä jätteeksi. Hyödykettä lienevät myös jotkin jätteet ja joskus peräti unohteet. Koko määritelmä pakenee kuin laskuvesi. Onko kasvomaski haparia, jos sen pesee ja ottaa käyttöön? Tämä on tällainen pinnalta naseva, syvältä ongelmallinen juttu. Periaatteessa tähän voisi varmaan kirjoittaa eriaikaisia säännöksiä rantaan ajautuneiden tarve- tahi romukalujen uusomistus-oikeuksista, mutta vaikea sanoa, onko se oikea suunta etenemiseen. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 15.41 (EEST)

Ilmiö voi olla sekä säädöksellinen että historiallinen ja kansatieteellinen, ja voi olla että eri näkökulmista sille on eri nimityksiä. Tämä joka tapauksessa on kaakkoissuomalainen murresana, ja sopii ilmeisesti paremmin wikisanakirjan.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 15.45 (EEST)

Hieman sääli on, että kun Wikipedian rantaan huuhtoutuu tällaisia, niin pian huomataan, että artikkeli ei kelpaa tänne, mutta se kelvannee kyllä sana-artikkeliksi B-sanakirjaan, jossa ei tarvita lähteitä eikä siellä olevan määritelmän tarvitse olla mistään kotoisin. Lajittelua tietty sekin on. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 15.51 (EEST)

Mielenkiintoista. Iivarius (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 13.08 (EEST)

Tehty aihepiiristä artikkeli nimeltään rantaoikeus, jossa näkökulma on lähinnä oikeushistoriallinen ja historiallinen.--Svallis (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 22.35 (EEST)

Tästä on hyvä laajentaa. Kun meren rantaan tuoma tavara voi olla muutakin kuin laivanhylyistä peräisin olevaa, esim. meren kuljettamia luonnonpuita, niin siitä saadaan globaalimpaa ulottuvuutta. Joillakin puuttomilla arktisilla alueilla tällainen puu voi olla ainoaa saatavilla olevaa puuta ja siksi merkittävää (muistelisin jostain joskus lukeneeni).--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 10.28 (EEST)

Aina voisi käyttää myös englantia

Englanniksi tällä on jopa kolme sanaa. Flotsam, Jetsam ja Laggan. Kaikki vivahteiltaan sen suuntaan eroavia että mikä motiivi tai motiivin puute on johtanut lastin eroamiseen laivastaan. -- Cimon Avaro 13. toukokuuta 2021 kello 13.53 (EEST)

Artikkelin nimi

Ymmärtäisin että artikkelin aihe on merkittävä ja yleisesti kiinnostava, mutta artikkeli tulisi nimetä uudelleen. Yleiskielinen, sanakirjasta löytyvä sana on Hylkytavara, jonka jo todettiinkin olevan wikisanakirjassa. Aihe on kuitenkin selvästi ilmiönä sananselitystä laajempi, koska ilmiö on merkittävä sekä oikeudellisesti, oikeushistoriallisesti, historiallisesti että kansatieteellisesti. Esitän siis siirtoa nimelle Hylkytavara, tai jos löytyy täsmällisempi nimitys, niin jollekin muulle yleiskieliselle nimelle. Hapari murresanana sopii hakusanana wikisanakirjaan. Wikipedian puolella lähinnä kai ohjaukseksi. Kiinnostavaa olisi, onko mahdollisesti muilla Suomen rannikoilla muita sanoja samalle asialle. Jos ei muuta esitetä, niin luulen että teen jossain vaiheessa siirron.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 10.35 (EEST)

Siirto on tarpeen, mutta pitää huomata, että nykyään hylkytavara tarkoittaa yleisemmin mitä hyvänsä hylättyä tavaraa, kuten Kielitoimiston sanakirjastakin ilmenee. Artikkeliin pitäisi myös löytää kunnon lähteitä ja sisältöä, koska nykyisellään se on aika lailla turha sananselitys. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Tässä kuten yleensäkin on kaikkein ensiksi huomattava, että lyhyesti muutamalla sanalla sanat selittävä yleissanakirja ei ole oikeastaan muikään varsinainen lähde. Paksummissa sanakirjoissa (Nykysuomen sanakirja) esitellään sanojen eri merkitykset usein numeroilla erotettuina, ja tässäkin jos huomaa katsoa tarkasti, niin puolipisteelä erotettuna. Puolipiste tarkoittaa silloin sanan kahta eri merkitystä. Wikipediaa ajatellen vaihtoehtoina on silloin, että kummastakin eri merkityksestä on oma artikkelinsa, tai toinen on laajuudeltaan artikkeliksi sopiva, toinen sananselitys, tai että molemmat ovat lähinnä sananselityksiksi sopivia. Nyt on kysymys tuosta puolipisteellä erotetusta loppuosasta; muu on satunnaista sananselitystä sanan toisesta merkityksestä ja nämä kaksi eri merkitystä ovat kaksi eri asiaa. Jos tutkittaisiin lähteitä, niin muitakin nimityksiä voisi ehkä löytyä. Historiallisena ja jurideisena ilmiönä tämä on selkeästi olemassa. Jos katsoi tuon Svalliksen luoman artikkelin, niin siinähän sisältöä on, ja lisää on varmassti kirjallisuudessa. Niin kuin tuo artikkeli rantaoikeus kertoo, niin kyseessä on todellinen historiallinen ilmiö, jonka säätelyyn on muodostunut kokoknainen oma säännöstönsä eri alueiden oikeudenkäytön perinteesä ja lainsäädännössä. Samoin kyseessä on liikenne- ja elinkeinohistoriallinen ilmiö, jota on käsitelty kirjallisuudessa. Sen verran olen eri yhteyksissä jotain muita tarkoituksia varten selannut erilaisia historiateoksia Suomesta, että tiedän ilmiö on olemassa oleva ja todellinen, ja jo nyt artikkelissa kertaalleen oli esim. viittaus nykyiseen lainsäädäntöön, jonka sitten vain joku taisi poistaa. Nykyäänhän tosin sama ilmiö ilmenee paljon aiempaa enemmän lähinnä vain roskaantumisena, kun rannoille pääasiassa ajautuu erilaista muovijätettä, joka laivojen ohella voi olla peräisin myös muilta rannoilta tai virtavesistä ym. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 11.50 (EEST)