Vale-Dmitri I
Dmitri II (ven. Дмитрий), ensimmäinen kolmesta Vale-Dmitristä, oikealta nimeltään mahdollisesti Grigori Otrepjev, oli Venäjän tsaari vuosina 1605–1606. Hän väitti olevansa Iivana IV Julman nuorin poika Dmitri Ivanovitš, joka oli poikaiässä kuollut onnettomuudessa tai murhattu. Dmitri II ilmeisesti menehtyi 17. toukokuuta 1606 kapinassa. Dmitrin seuraajaksi tuli Vasili IV.
Vallankaappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vale-Dmitri ilmestyi historiaan vuoden 1600 tienoilla väittäen olevansa Iivana IV:n nuorin poika, joka olisikin muka säilynyt hengissä murhayrityksestä.[1] Tsaari Boris Godunov väitti vallantavoittelijan olevan todellisuudessa karannut munkki Grigori Otrepjev (synt. Juri Otrepjev), mutta ei ole tiedossa, mihin hän väitteensä perusti.
Dmitri sai taakseen puolalaiset käännyttyään nimellisesti katolilaiseksi ja myös monet Venäjän ylimysaateliset pajarit, jotka halusivat vihaamansa tsaari Boris Godunovin ja koko Godunov-suvun pois vallasta. Dmitrin ensimmäinen yritys valtaannousussa epäonnistui hänen pienen armeijansa kärsittyä tappion, mutta Boris Godunovin samanaikainen äkillinen kuolema mahdollisti Dmitrin nousun tsaariksi Godunovin pojan Fjodor II:n lyhyen hallintokauden ja murhan jälkeen vuonna 1605.[1]
Tsaarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tsaarina Dmitri petti useimmat tukijansa; pajareille hän oli liian länsimielinen ja aloitti epämiellyttäviä uudistuksia. Puolalaiset pettyivät, kun hän ei aloittanut Venäjän katolistamista vaan kääntyi päinvastoin takaisin ortodoksiksi.[1]
Vale-Dmitri avasi suljetun Moskovan ulkomaalaisille, ja venäläisen valtion heikkous ja asteittainen hajoaminen antoivat Länsi-Euroopan valloille mahdollisuuden tunkeutua syvälle Itä-Eurooppaan. Puola-Liettua, Tanska, Saksalais-roomalainen keisarikunta, Ruotsi, Turkki ja myös Venäjän kaukaiset kauppakumppanit Englanti ja Hollanti yrittivät kaikki saada etua siitä valtatyhjiöstä, joka oli yllättäen muodostunut Euroopan itäiselle laidalle.[2]
Hän houkutteli kanssaan naimisiin puolalaisen aatelisen Marina Mnišekin eli Maria Jurjevnan (1588-1614), jolle hän lupasi rahaa ja timantteja, tsaarittaren aseman, Pihkovan ja Novgorodin kaupungit, oikeuden säilyttää katolinen uskontonsa sekä luvan naida uudelleen, jos mies itse kuolisi. Marina ehdittiin kruunata tsaarittareksi viikkoa ennen Vale-Dmitrin kuolemaa toukokuussa 1606.[3][4]
Pajarit lietsoivat Dmitriä vastaan kapinan, jonka yhteydessä hänet syöstiin vallasta toukokuussa vuonna 1606. Kapinan yhteydessä tsaari ilmeisesti kuoli hallittuaan alle vuoden. Valtaistuimelle nousi nyt pajarien johtava mies, Vasili Ivanovitš Šuiski.[2] Tarinan mukaan Dmitrin ruumis poltettiin ja tuhkat ammuttiin tykillä Puolan suuntaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c False Dmitry | Russian Pretenders, Impostors & Tsardom | Britannica www.britannica.com. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721, s. 96-97. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
- ↑ Mnishek. Suuri Venäläinen Ensyklopedia 2007-2014. [ru]
- ↑ Mnishek, Marina. Teoksessa: Brockhausin ja Efronin ensyklopedinen sanakirja 86 osassa. Osa XIXa, 1896. Ss. 545-546. Pietari 1891-1907. [ru]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vale-Dmitri I Wikimedia Commonsissa
.svg)
|
Edeltäjä: Fjodor II |
Venäjän tsaari 1605–1606 |
Seuraaja: Vasili IV |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
