Ero sivun ”Koira” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
194 810 muokkausta
p Botti lisäsi: war:Ayam
Rivi 161: Rivi 161:
=== Ympäristövaikutukset ===
=== Ympäristövaikutukset ===
Ruotsin Radion ajankohtaisohjelma Verkligheten tutki, että lemmikkikoira aiheuttaa jopa enemmän [[hiilidioksidipäästöt|hiilidioksidipäästöjä]] kuin henkilöauto. Syy on koiranruoassa, joka suureksi osaksi koostuu lihasta. Kuivamuonan lihapitoisuus voi olla esimerkiksi 40 prosenttia. Radio-ohjelman selvityksen mukaan jokaista lihakiloa kohti vapautuu vähintään kymmenen kiloa hiilidioksidia.<ref>http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806057739291_uu.shtml</ref>
Ruotsin Radion ajankohtaisohjelma Verkligheten tutki, että lemmikkikoira aiheuttaa jopa enemmän [[hiilidioksidipäästöt|hiilidioksidipäästöjä]] kuin henkilöauto. Syy on koiranruoassa, joka suureksi osaksi koostuu lihasta. Kuivamuonan lihapitoisuus voi olla esimerkiksi 40 prosenttia. Radio-ohjelman selvityksen mukaan jokaista lihakiloa kohti vapautuu vähintään kymmenen kiloa hiilidioksidia.<ref>http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806057739291_uu.shtml</ref>
se syö pillua


== Koiran ruoansulatuselimistö ==
== Koiran ruoansulatuselimistö ==

Versio 9. maaliskuuta 2009 kello 15.57

Tämä artikkeli käsittelee nisäkäslajia. Koira on myös kiinalainen horoskooppimerkki.
Koira
Suomenpystykorva.
Suomenpystykorva.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Istukkanisäkkäät Theria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: familiaris
Kolmiosainen nimi

Canis lupus familiaris
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Koira Wikispeciesissä
  Koira Commonsissa

Koira (Canis lupus familiaris) on suden kesyyntynyt alalaji. Se kuuluu nisäkkäiden koiraeläinten heimoon. Koiraa pidetään suden alalajina, sillä ne kykenevät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. On myös esitetty teorioita koiran polveutumisesta muista koiraeläimistä, esimerkiksi Konrad Lorenz väitti useimpien koirarotujen polveutuvan kultasakaalista, mutta molekyylibiologiset tutkimukset eivät tue tätä teoriaa. Koira on Euroopan toiseksi yleisin kotieläin kesykissan jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin, koiria on enemmän, 600 000, joista puhdasrotuisia on 450 000.[1] Yhteensä koiria koko maailmassa on noin 400 000 000.[2]

Useimmilla kesykoirilla on sudesta poiketen juoksuaika kaksi kertaa vuodessa (joillain alkukantaisilla roduilla vain kerran vuodessa). Koira tulee sukukypsäksi noin 12–18 kuukauden iässä. Koiran kantoaika kestää noin 58–65 vuorokautta. Pennut syntyvät sokeina ja kuuroina. Heti synnytettyään koiraemo syö istukkansa: tämän jälkeen emon maidon tuotanto voi alkaa ja täten se voi ruokkia pentuja. Pentujen silmät aukeavat noin kahden viikon iässä. Koiranpentuja voidaan alkaa vieroittaa emästä noin viiden viikon ikäisinä, minkä jälkeen ne vähitellen siirtyvät kiinteälle ravinnolle. Koiranpennun luovutusikä on 7–8 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. Koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla.

Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, vartio- sekä pelastuskoiria; monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa jalostetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla tai leluilla. Koira on laumaeläimenä sosiaalisesti älykäs ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran viestintää. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä.

Koirarodut

Pääartikkeli: Koirarotu
Koirarotuja vanhaan aikaan: 1. Saksanpaimenkoira 2. Collie 3. Pystykorva 4. Dobermanninterrieri (Dobermanni) 5. Airedalenterrieri 6. Irlanninterrieri 7. Villakoira 8. Sileäkarvainen pinseri (Kääpiöpinseri) 9. Karkeakarvainen pinseri (Snautseri) 10. Kääpiöpystykorva (Pomeranian) 11. Maltankoira

Koiraa on käytetty erilaisiin tehtäviin. Vähitellen jalostuksella on saatu eriytettyä erilaisiin tehtäviin psyykkisesti ja fyysisesti soveltuvia koirarotuja. Maailmassa on useita satoja koirarotuja, joilla on jonkin maan keskusjärjestön hyväksymä rotumääritelmä. Vuosittain rekisteröidään miljoonia puhdasrotuisia koiria, ja vielä enemmän syntyy sekarotuisia ja rekisteröimättömiä pentuja. Nykyinen käytössä oleva FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) roturyhmittely jakaa koirarodut käyttötarkoituksen mukaan karkeasti kymmeneen ryhmään:


Alun perin koirarodun muodosti ryhmä koiria, joilla oli tietty käyttötarkoitus. Jalostusta ohjasivat ihmisen tarpeet ja valinta suosi parhaiten tarkoituksensa täyttäviä koiria, jotka olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä. Jalostuksen kautta tietyille alueille alkoi kehittyä omanlaisiaan, eristyneitä ja yhtenäisempiä koirapopulaatioita, joita voidaan jo kutsua roduiksi.

Tiettyjä piirteitä jalostamalla on saatu aikaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia koiria. Koirilla on erilaisia korvia, häntiä ja kuonoja. Koira voi olla luppakorvainen kuten ajokoirat, pystykorvainen kuten saksanpaimenkoira, taittuvakorvainen kuten pumi tai ruusukorvainen kuten monet vinttikoirat. Korvia myös typistetään joissakin maissa esimerkiksi dobermanneilta, mutta Suomessa korvien ja hännän typistäminen on kielletty. Myös erilaisia väri- ja turkkimuunnoksia on lukemattomia.

Sekarotuiset koirat ovat kahden tai useamman rodun risteytyksiä. Monet sekarotuiset syntyvät suunnittelematta niin sanottuina vahinkopentuina. Sekarotuisen pennun ulkonäköä, luonnetta tai käyttäytymistä ei voi ennustaa yhtä varmasti kuin puhdasrotuisen koiranpennun. Sekarotuiset koirat hyötyvät usein sisäsiitoksen purkautumisesta ja elinvoiman lisääntymisestä verrattuna usein sisäsiitettyihin rotukoiriin, mutta myös sekarotuisilla koirilla esiintyy rotukoirilla tavattavia sairauksia, kuten lonkkanivelen kasvuhäiriötä eli lonkkaniveldysplasiaa.

Nykyisin koiranäyttelyt ovat lukumääräisesti eniten koiraharrastajia keräävä tapahtuma ja koiran tärkein tehtävä on ihmisen seuralaisena toimiminen. Koiralla on havaittu olevan suuri merkitys esimerkiksi stressin ja verenpaineen vähentäjänä. Suomen suosituimpia koirarotuja ovat suomenajokoira, saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, kultainennoutaja, harmaanorjanhirvikoira ja suomenlapinkoira[3]

Historia

Vastasyntyneitä labradorinnoutajanpentuja

Koira on kotieläimistä muunnelluin ja eri rotuja on huomattavan monta. Monien rotujen historia tunnetaan tarkasti ja tiedetään miten ne on jalostettu tiettyyn erikoistarkoitukseen. Koiran katsotaan olevan suden kesy muoto. Fossiilien perusteella susi on kesyyntynyt kivikaudella viimeistään 20 000 vuotta sitten. Australiasta tavattava dingo saapui Australian alkuperäisasukkaiden mukana sinne noin 15 000 vuotta sitten. Dingo on kesyn suden varhaisimpia muotoja ja muistuttaakin niitä joiltain osin. Dingot ovat villejä tai puolikesyjä. Dingon katsotaan kehittyneen intialaisesta sudesta.

Sudet ovat kilpailleet kivikauden ihmisten kanssa samasta riistasta. Ihmiset ovat luultavimmin myös syöneet susia ja niiden kaatamaa riistaa. Vastaavasti sudet ovat luultavimmin seuranneet ihmismetsästäjiä aterian toivossa. Susien ja ihmisten on arveltu hyötyneen toisistaan. Susilauman sosiaalisesta rakenteesta johtuen kasvatetuksi otetut sudenpennut ovat tottuneet ihmiseen ja pitämään ihmisiä laumanjohtajina. Puolikesyt sudet syövät aterioiden tähteitä ja toisaalta niistä on ollut apua metsästyksessä. Dingon ja Australian alkuperäisasukkaiden keskinäinen suhde on jokseenkin edelleen samalla tasolla. Epäselvää on, ovatko Amerikan intiaanit mahdollisesti tuoneet Aasiasta kesyn koiran vai kesyttäneet amerikkalaisen suden. Eskimokoirat ja jotkut intiaanien pitämät koirarodut polveutuvat arktisesta sudesta. Susista erottuvia koirien fossiileja tunnetaan Amerikasta noin ajalta 17 000 eaa. Vanhimmat selvästi susista poikkeavat koiralöydöt Euroopasta ovat noin ajalta 15 000 eaa.

Eurooppalaisissa roduissa katsotaan olevan runsaasti intialaisen suden vaikutusta. Vinttikoira- ja pystykorvatyypit ovat vanhoja intialaisperäisiä koirarotuja. Mastiffi-tyyppisten koirien katsotaan polveutuvan isoista ja lyhytkuonoisista tiibettiläisistä susista. Monet pikkukoirat, kuten spanieli-, terrieri- ja pointterityyppit, ovat osin eurooppalaisperäisiä. Ne voivat olla peräisin Lähi-Idässä kesyyntyneistä susikannoista. Pieniä ja vanhoja koirarotuja on myös Amerikassa ja Kiinassa. Kaikki koirat eroavat susista selvimmin heikon hammas- ja leukarakenteen vuoksi.[4]

Koira on rakenteeltaan paljon heikompi kuin susi, eikä pärjäisi enää luonnossa ilman ihmistä lähde?. Siitä on tullut ihmisen seuralainen, ja ihminen on osannut hyödyntää koiria monissa tehtävissä.

Koiraharrastuksia

Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, joka sopii useimmille roduille. Kuvassa bernhardinkoira.
Koiranäyttelyiden tehtävä on palvella koirarotujen jalostusta. Kuvassa maltankoira.

Nykyään koira toimii useimmiten perheen lemmikkinä eikä pääse käyttämään energiaansa siihen työtehtävään, johon sen rotu on vuosisatojen aikana jalostunut. Jos koira ei saa riittävästi ruumiillista ja henkistä aktivointia, se turhautuu, mikä voi aiheuttaa sijaistoimintoja tai muuta ongelmakäyttäytymistä. Tämän takia omistajan pitäisi jaksaa harrastaa liikuntaa koiran kanssa ja mielellään jo ennen koiran hankkimista selvittää koiran aktiviteettien tarve. Koiria sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi.

Koirarotujen välillä on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sitä enemmän se myös tarvitsee tekemistä ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta virikettä sekä koiralle että isännälle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit. Näistä tunnetuimpia ovat:

Koirien sairauksia

Koirarodut ovat syntyneet usein tiukan suku- ja linjasiitoksen tuloksena ja tästä syystä monet koirarodut kärsivät perinnöllisistä sairauksista. Tämän lisäksi koirilla on myös monia ei-perinnöllisiä sairauksia. Koirat voidaan rokottaa tiettyjä tarttuvia tauteja vastaan ja Suomessa rokotettujen koirien määrä on suhteessa suuri. Suomessa koirat rokotetaan tavallisesti tarttuvaa maksatulehdusta, parvoripulia, kennelyskää, rabiesta ja penikkatautia vastaan.

Tarttuvat taudit

Loiset

Loiset voidaan jakaa ulko- ja sisäloisiin. Sisäloisia vastaan koirat tulisi madottaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kesäaikaan ulkoloisia vastaan voi suojautua erilaisilla punkkikarkotteilla ja -pannoilla.

Luuston sairaudet

Silmäsairaudet

  • RD eli verkkokalvon vajaakehitys
  • PRA verkkokalvon surkastuminen
  • HC eli harmaakaihi
  • CEA eli Collie Eye Anomaly
  • MPP eli membrana persistens pupillaris
  • PHTVL/PHPV eli jäänteitä linssin ja silmänpohjan välisestä sikiökautisesta verisuonesta
  • Distichiasis

Muita sairauksia

Koira symbolina ja taruissa

Koira edustaa valppautta ja uskollisuutta. Sen tehtäväksi jää tarinoissa ja saduissa varoittaa ihmisiä uhkaavista vaaroista. Erään vanhan tarun mukaan koira pelasti nukkuvan lapsen kyykäärmeen tappavalta puraisulta. Antiikin Kreikan mytologiassa valtava kolmipäinen koira Kerberos kuvataan manalan porttien vartijaksi ja sen kaksipäinen ja käärmehäntäinen veli Orthos vahtii Geryonin karjaa. Skandinaavisessa mytologiassa tunnetaan Garmin, joka vapautuisi kahleista Ragnarökin koittaessa.

Paikoin on koiria uhrattu kuolleiden puolesta, jotta ne toimisivat vainajan oppaina tuonpuoleisessa.

Koiran ruokinta

Koiran ruoansulatuselimistö on erilainen kuin ihmisellä. Esimerkiksi vitamiinien ja kivennäisten tarve on huomattavasti erilainen. Liha kuuluu antaa koiralle raakana ja sen osuus tulisi olla ruoasta vähintään 1/3. Koira tarvitsee myös ylimääräistä kalkkia ruokaansa. Aikuiselle koiralle riittää yksi iso ateria päivässä. Koirat ovat myös sekasyöjiä.

Koiralle myrkylliset aineet

Koiralla on ihmisestä poikkeava aineenvaihduntajärjestelmä, jonka takia monet ihmiselle harmittomat ruoat voivat olla koiralle kuolettavan myrkyllisiä. Yksi tällainen ainesosa on teobromiini, jota esiintyy suklaassa, teessä, kahvissa ja cola-juomissa. Vastaavasti ksylitoli ja nikotiini ovat myrkyllisiä koiralle. Myöskään sipulia, avokadoa, rusinoita ja viinirypäleitä ei suositella koirille.[5]

Ympäristövaikutukset

Ruotsin Radion ajankohtaisohjelma Verkligheten tutki, että lemmikkikoira aiheuttaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin henkilöauto. Syy on koiranruoassa, joka suureksi osaksi koostuu lihasta. Kuivamuonan lihapitoisuus voi olla esimerkiksi 40 prosenttia. Radio-ohjelman selvityksen mukaan jokaista lihakiloa kohti vapautuu vähintään kymmenen kiloa hiilidioksidia.[6] se syö pillua

Koiran ruoansulatuselimistö

Koiran ruoansulatuselimistö on varsin lyhyt. Lyhyydestä johtuen elimistö toimii parhaiten saadessaan raakaravintoa, esimerkiksi lihaa. Koiran mahalaukkuun mahtuu noin 20–30 % sen painosta.

Koira ruokana

Paistettuja koiria Hanoin torilta.

Länsimaissa koirien syöminen on tabu, sen sijaan Vietnamissa se on suosittua ruokaa, jota syödään myös koska sen uskotaan tuovan hyvää onnea. Etelä-Koreassa koirien syöminen kiellettiin vuoden 1988 olympialaisten aikana. Koreassa koiran lihan uskotaan parantavan voimia ja viriliteettiä. Taiwanissa koirien syöminen kiellettiin lailla vuonna 2001.

Koiran liha on voimakkaan makuista ja hajuista. Se maustetaan voimakkaasti ja tarjotaan usein alkoholin kanssa. Koreassa suosittua on etenkin koiranlihakeitto. Koiran suosio on kasvanut etenkin rikastuneessa Pohjois-Vietnamissa, jossa on kehitetty myös uusia eksoottisia reseptejä. Parasta koira on korkeintaan vuoden ikäisenä. Syötäväksi tarkoitetut koirat kasvatetaan tarhoissa tai kerätään maaseudulta.[7][8][9]

Katso myös

Koirien teemasivu

Viitteet

  1. ↑ Koira Suomen Kennelliitto. Viitattu 19.2.2008.
  2. ↑ Koiran elämää 4.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2008.
  3. ↑ Suomen Kennelliitto numeroina, luettu 4.4.2007
  4. ↑ Evoluutio ja populaatiot, s. 276–277, 1986, ISBN 951-0-13572-0
  5. ↑ http://www.koirakopla.com/haitallisetaineet.htm
  6. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806057739291_uu.shtml
  7. ↑ Vietnam's dog meat tradition BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  8. ↑ S Korea dog meat row deepens BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  9. ↑ Taiwan bans dog meat BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Malline:Link FA Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koira&oldid=6386844”