Ero sivun ”Liennytys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tietääkseni myös Afganistanin miehitys vaikutti liennytyksen loppumiseen, ei ainoastaan Reagan.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 145 muokkausta
laaj lähteen muk
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Carter Brezhnev sign SALT II.jpg|thumb|250px|[[Jimmy Carter]] ja [[Leonid Brežnev]] allekirjoittavat SALT II -sopimuksen vuonna 1979.]]
[[Kuva:Carter Brezhnev sign SALT II.jpg|thumb|250px|[[Jimmy Carter]] ja [[Leonid Brežnev]] allekirjoittavat SALT II -sopimuksen vuonna 1979.]]
'''Liennytys''' tarkoittaa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] välisen jännitteen yleistä lievenemistä ja [[kylmä sota|kylmän sodan]] heikkenemistä.
'''Liennytys''' tarkoittaa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] välisen jännitteen yleistä lievenemistä ja [[kylmä sota|kylmän sodan]] heikkenemistä. Liennytys-käsite tuli käyttöön 1960-luvulla<ref name=oe>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti) | Selite = | Sivu = 3713–3714 | Luku = Liennytys | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-04827-9}}</ref>.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet olivat kireät. Yhdysvallat ja sen [[Nato]]-liittolaiset katsoivat Neuvostoliiton uhkaavan niitä sotilaallisesti. Sen vuoksi Neuvostoliiton vaikutusvallan lisääntyminen pyrittiin pyrittiin estämään. Neuvostoliitto taas tulkitsi länsivaltojen sotilaallisen yhteistyön uhkaksi. Vuonna 1962 [[Kuuban kriisi|Kuuban kriisin]] jälkeen Neuvostoliitto lievensi politiikkaansa ja alkoi käyttää länsisuhteistaan termiä [[rauhanomainen rinnakkaiselo]]. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt jännitteiden laukeamista, vaan niiden välisen voimatasapainon, [[Kauhun tasapaino|kauhun tasapainon]], ylläpitoa. Suurvallat yrittivät vältää tilanteita, joissa niiden joukot joutuisivat vastakkain.<ref name=oe />


Liennytyksen aikaan kuuluivat muun muassa:
Liennytyksen aikaan kuuluivat muun muassa:


* [[SALT I|SALT-neuvottelut]], joissa rajoitettiin ydinaseiden määrää
* Vuonna 1968 alkaneet [[SALT I|SALT-neuvottelut]], joissa rajoitettiin ydinaseiden määrää
* [[Ydinaseriisunta#Ydinsulkusopimus|Ydinsulkusopimus]], jonka mukaan maat, joilla ei ole [[ydinase|ydinasetta]] eivät saa sellaista hankkia.
* Vuonna 1965 solmittu [[Ydinaseriisunta#Ydinsulkusopimus|Ydinsulkusopimus]], jonka mukaan maat, joilla ei ole [[ydinase|ydinasetta]] eivät saa sellaista hankkia.
* [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]], Helsingissä 1975 järjestetty kokous johon osallistuivat [[Pohjois-Atlantin liitto|Nato]]-maat, [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] maat sekä suurin osa Euroopan puolueettomista valtioista. Kylmän sodan lopun alku on sijoitettu alkamaan Etyk-neuvotteluista.
* [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]], Helsingissä 1975 järjestetty kokous johon osallistuivat [[Pohjois-Atlantin liitto|Nato]]-maat, [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] maat sekä suurin osa Euroopan puolueettomista valtioista. Kylmän sodan lopun alku on sijoitettu alkamaan Etyk-neuvotteluista.


Rivi 13: Rivi 15:
*[[Perestroika]], (suomeksi ''uudelleenrakentaminen'')
*[[Perestroika]], (suomeksi ''uudelleenrakentaminen'')
*[[Glasnost]], (suomeksi ''julkisuus'' tai ''avoimuus'')
*[[Glasnost]], (suomeksi ''julkisuus'' tai ''avoimuus'')

==Lähteet==
{{Viitteet}}


{{Tynkä/Historia}}
{{Tynkä/Historia}}

Versio 24. heinäkuuta 2020 kello 08.39

Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittavat SALT II -sopimuksen vuonna 1979.

Liennytys tarkoittaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisen jännitteen yleistä lievenemistä ja kylmän sodan heikkenemistä. Liennytys-käsite tuli käyttöön 1960-luvulla[1].

Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet olivat kireät. Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset katsoivat Neuvostoliiton uhkaavan niitä sotilaallisesti. Sen vuoksi Neuvostoliiton vaikutusvallan lisääntyminen pyrittiin pyrittiin estämään. Neuvostoliitto taas tulkitsi länsivaltojen sotilaallisen yhteistyön uhkaksi. Vuonna 1962 Kuuban kriisin jälkeen Neuvostoliitto lievensi politiikkaansa ja alkoi käyttää länsisuhteistaan termiä rauhanomainen rinnakkaiselo. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt jännitteiden laukeamista, vaan niiden välisen voimatasapainon, kauhun tasapainon, ylläpitoa. Suurvallat yrittivät vältää tilanteita, joissa niiden joukot joutuisivat vastakkain.[1]

Liennytyksen aikaan kuuluivat muun muassa:

  • Vuonna 1968 alkaneet SALT-neuvottelut, joissa rajoitettiin ydinaseiden määrää
  • Vuonna 1965 solmittu Ydinsulkusopimus, jonka mukaan maat, joilla ei ole ydinasetta eivät saa sellaista hankkia.
  • ETYK, Helsingissä 1975 järjestetty kokous johon osallistuivat Nato-maat, Varsovan liiton maat sekä suurin osa Euroopan puolueettomista valtioista. Kylmän sodan lopun alku on sijoitettu alkamaan Etyk-neuvotteluista.

Liennytys päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979 ja Yhdysvaltain presidentiksi valittiin antikommunistinen Ronald Reagan vuonna 1981. Nämä seikat johtivat Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välien kiristymiseen.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b ”Liennytys”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3713–3714. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liennytys&oldid=19056161”