Bouvier

Bouvier
Avaintiedot
Alkuperämaa	Ranska/ Belgia
Määrä	Suomessa rekisteröity 2 109
Rodun syntyaika	1910
Alkuperäinen käyttö	karjan vartiointi, paimennus, kärryjenveto, kirnun pyöritys
Nykyinen käyttö	seura-, vahti-, suojelu-, poliisi-, opas- ja harrastuskoira
Elinikä	10-12 vuotta
Muita nimityksiä	flanderinpaimenkoira, Vlaamse koehond, bouvier des Flandres, Flandrischer Treibhund, boyero de Flandes
FCI-luokitus	ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 2 Karjakoirat #191
Ulkonäkö
Paino	uros 35–40 kg narttu 27–35 kg
Säkäkorkeus	uros 62–68 cm narttu 59–65 cm
Väritys	harmaa, brindle, hiilikko tai musta
Infobox OK

Bouvier (holl. Vlaamse koehond, ransk. bouvier des Flandres) on ranskalais-belgialainen koirarotu Flanderin maakunnasta. Bouvier on palveluskoirarotu ja se kuuluu FCI:n roturyhmään 1. Siitä käytettiin aiemmin suoraan ranskasta johdettua nimeä flanderinpaimenkoira (flaamin kielellä rodun nimi on vastaavasti "flaamienkarjakoira"). Nykyinen nimitys on hieman harhaanjohtava, koska bouviereita on kahta eri rotua: bouvier des flandres ja bouvier des ardennes. Ensimmäinen bouvier rekisteröitiin Suomessa vuonna 1974 ja kasvatus alkoi vuonna 1981.

Ulkonäkö

Silmät ovat vaakasuorat, hieman soikeat ja väriltään mahdollisimman tummat (kuitenkin karvapeitteen sävyyn sointuvat). Korvat ovat luonnostaan riippuvat, kolmion muotoiset, puolipitkät ja kärjestään hieman pyöristyneet. Rodun alkuperäisseudulla ne on perinteisesti typistetty pystyiksi ja kolmionmuotoisiksi. Karvapeite on karhea, hyvin tuuhea, hieman pörröinen, kuiva ja kiilloton, noin 6 cm pitkä. Ylähuulessa se muodostaa viikset ja leuassa tuuhean parran. Sallitut väritykset ovat harmaa, juovikas (brindle), hiilikko (charbonnée) ja musta, joista viimeisin ei ole kuitenkaan toivottu. Urosten säkäkorkeus on noin 62-68 cm (ihanne 65 cm) ja narttujen 59-65 cm (ihanne 62 cm) - molemmilla sallitaan 1 cm:n poikkeama molempiin suuntiin. Urosten paino vaihtelee 35-40 kg ja narttujen 27-35 kg välillä.

• 
  harmaa
• 
  brindle
• 
  musta

Luonne ja käyttäytyminen

Luonteeltaan bouvier on rauhallinen, älykäs, tarmokas ja rohkea. Se on yhden perheen koira, eikä se ole aina kovin kiinnostunut vieraista. Bouvier vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin. Pentuna sille on selvästi näytettävä, mikä sen paikka on perheessä. Lisäksi bouvier vaatii hyvän peruskoulutuksen. Bouvierista voi saada hyvän kaverin palveluskoiraharrastukseen. Kun sille on tehnyt selväksi, kuka on perheen pää, ja että se on aina ihmisiä alempana, siitä saa mukavan kaverin melko pienillekin lapsille. Tosin on muistettava, että bouvier on suuri ja vahva koira, eikä sitä voi jättää lapsien kanssa yksin.

Alkuperä

Bouvier on kotoisin flaaminkielisen Belgian ja Ranskan rajaseuduilta, tarkemmin sanottuna Länsi-Flanderista ja Nordin departementista. Se on sukua vanhoille belgialaisille karjakoirille, kuten niin ikään länsiflanderilaiselle roeselarenkarjakoiralle. Alun perin sitä kutsuttiin nimillä vuilbaard ("likainen parta"), koehond ("lehmäkoira") ja toucher de boeuf or pic ("karjanajaja").

1900-luvun vaihteessa bouvier sai osakseen kansainvälisten koiraharrastajien huomion, ja se esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyssä Brysselissä vuonna 1910. Belgialainen rotujärjestö perustettiin, ja belgialaiset ja ranskalaiset asiantuntijat laativat ensimmäisen rotumääritelmän vuonna 1912. Ensimmäisen maailmansodan alettua perinteiset paikalliset maatilat muuttuivat kuitenkin sotatantereeksi, minkä tuoksinnassa niillä työskennelleet koirat joko katosivat tai hävitettiin. Nykyisen rodun säilyminen oli Belgian armeijan ansiota, ja sen myötä rotu tuli tunnetuksi rohkeana ja älykkäänä sotakoirana. Rauhan aikana sitä käytettiin Euroopan poliisin palveluksessa ja sokeiden opaskoirana. Toisen maailmansodan jälkeen bouvier oli jälleen sukupuuton partaalla, mutta kotimaistaan lähteneet eurooppalaiset onnistuivat viemään jäljellä olleita yksilöitä Yhdysvaltoihin.

Lähteet

• Suomen Bouvier Ry.

Aiheesta muualla

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)