Languedocinpaimenkoira

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Languedocinpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa Ranskan lippu Ranska
Määrä erittäin uhanalainen
Alkuperäinen käyttö paimenkoira
Nykyinen käyttö paimenkoira
Muita nimityksiä Berger du Languedoc, Cevennes Shepherd[1][2], Farou[2]
FCI-luokitus ei (poistettu, ennen ryhmä 1)
Ulkonäkö
Säkäkorkeus uros 40–56 cm, narttu 38–50 cm
Väritys punainen mustin merkein, black & tan, punainen tai keltainen

Languedocinpaimenkoira on ranskalainen koirarotu.

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Languedocinpaimenkoira on suurisilmäinen, teräväkuonoinen ja pitkäpäinen. Sillä on vähäinen otsapenger, eloisa ilme, tummankeltaiset silmät ja syvä rintakehä. Kannukset ovat pakolliset, ja toisinaan esiintyy myös kaksoiskannuksia.[3][2] Normaalisti häntä ja korvat typistetään. Säänkestävän karvapeitteen pituus on useimmiten lyhyt, mutta se voi olla myös puolipitkä. Jälkimmäisellä vaihtoehdolla se on laadultaan karhean "takkuinen" ja myös tämän muunnoksen pään ja kasvojen alueella karva on lyhyttä – ilmiasu on toisin sanoen samanlainen kuin pitkäkarvaisella pyreneittenpaimenkoiralla.[2] Sallitut värit ovat punainen mustin merkein, musta keltaisin merkein (black & tan) sekä punainen ja kellanruskea (fawn).[1][2]

Jotkin lähteet väittävät rodun olevan kaikista ranskalaisista paimenkoirista voimakkain ja kookkain, vaikka rotumääritelmän mukaan uroksen säkäkorkeus on vain 40–56 cm ja nartun 38–50 cm.[1] Myös Bonnie Wilcox ja Chris Walkowicz kuvaavat sitä teoksessaan The Atlas of Dog Breeds of the World (1995) "pienemmäksi ja suippokuonoisemmaksi kuin pohjoisranskalaiset lammaskoirat", joita sen todetaan kylläkin muilta osin muistuttavan paljon.[2] "Pohjoisranskalaisilla lammaskoirilla" viitataan mitä todennäköisimmin beaucen-, brien- ja picardienpaimenkoiraan.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Languedocinpaimenkoira on valpas[3] ja voimakasluonteinen. Paimentamisen lisäksi sitä käytetään laumanvartiointiin ja suojeluun susia vastaan.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu jalostettiin Etelä-Ranskassa Languedoc-Roussillonin alueella, jonka kukkuloilla ja vuoristoissa sitä käytettiin lammaskoirana. Se paimensi yksin ja jokaisen yksittäisen koiran vastuulla oli 450 lammasta.

Alun perin tunnettiin peräti 5 eri paikallismuunnosta:[1]

  • Camarguenpaimenkoira
  • Carriguesinpaimenkoira
  • Farounpaimenkoira
  • Graunpaimenkoira
  • Larzacinpaimenkoira

Vielä 1800-luvulla languedocinpaimenkoira oli kotiseudullaan erittäin yleinen, mutta toinen maailmansota vaikutti erittäin tuhoisasti sen kantaan eikä jäljelle jääneille yksilöille maanviljelyn modernisoituessa ollut enää käyttöä.[1] FCI oli alun perin tunnustanut sen viralliseksi roduksi mutta poisti sen listoiltaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa rekisteröintimäärien hiivuttua.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1,000 Dog Breeds. Ebury Press, 2001. ISBN0-09-187091-7. Sivut 421-422.
  2. a b c d e f g Wilcox, B. & Walkowicz, C. The Atlas of Dog Breeds of the World. Neptune, New Jersey: T.F.H Publications, 1995. 5. painos, s. 183.
  3. a b Godrexon, A. & Browne, Ives. Maailman koiraopas.