Artoisinbassetti
| Artoisinbassetti | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Ranska |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Rodun syntyaika | keskiaika |
| Alkuperäinen käyttö | mäyrän ja ketun luolametsästys |
| Muita nimityksiä | Basset d'Artois |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu aiemmin ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat; alaryhmä 1.3 Pienet ajavat koirat; #18 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 28–32 cm |
| Väritys | valkokirjava tai tricolour |
Artoisinbassetti on sukupuuttoon kuollut ranskalainen koirarotu. Se oli aiemmin FCI:n hyväksymä.
Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artoisinbassetti oli pieni, matalaraajainen, vankkarakenteinen ja rungoltaan pitkänomainen bassetti. Sen tiiviisti ihonmyötäinen, hieman karhea karvapeite oli väritykseltään joko kaksi- tai kolmivärinen (tricolour). Ensiksi mainitussa pohjavärin tuli olla valkoinen, ja siinä olleiden merkkien väri saattoi olla mm. ruskeaharmaa, mäyränharmaa tai oranssi. Säkäkorkeus oli 28–32 cm.[1].
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artoisinbassetti oli erittäin riistaviettinen ja innokas metsästäjä.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artoisinbassetin juuret johtavat keskiajalle. Sen alkuperä on epäselvä: suosituimman teorian mukaan sen alkuperä olisi kääpiökokoisissa ajokoirissa; toisen mukaan se polveutuisi muista matalaraajaisista koirista kuten mäyräkoirasta tai corgista.[2]
Rotua käytettiin Artois'n alueella luolametsästykseen, ja sen pääasiallista riistaa olivat mäyrät ja ketut. Sitä alettiin kuitenkin risteyttää normandianbassetin kanssa, ja nämä risteytykset alkoivat olla puhdasrotuisia suositumpia. Tämän vuoksi 1800-luvun lopulla artoisinbassetti päätettiin yhdistää kokonaan normandianbassetin kanssa uudeksi roduksi nimeltä basset artésien normand.[1] Roduilla ei ollut keskenään merkittäviä ulkoisia eroavaisuuksia muuten kuin raajoissa, jotka olivat artoisilaisella suorat ja normandialaisella käyrät.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Web Archive: FCI-Standard N° 18. Viitattu 14.2.2014.
- ↑ a b Basset d'Artois. Worldly Dogs. Haettu 3.10.2023.