Porcelaine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porcelaine
Porcelaine Dog 2.JPG
Avaintiedot
Alkuperämaa Ranskan lippu Ranska
Määrä Suomessa rekisteröity 15[1]
Rodun syntyaika 1700-luku
Alkuperäinen käyttö pienriistan, villisian ja kauriin metsästys
Nykyinen käyttö metsästyskoira
Elinikä 12-13 vuotta[2]
Muita nimityksiä Chien de Franche-Comté, porcelana
FCI-luokitus ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat;
alaryhmä 1.2 Keskikokoiset ajavat koirat
Ulkonäkö
Säkäkorkeus uros 55-58 cm;
narttu 53-56 cm
Väritys valkoinen oranssein laikuin tai oranssein pilkuin

Porcelaine on ranskalainen koirarotu. Vuonna 2018 se oli Ranskassa 11. suosituin paikallinen rotu[3] - listauksessa se on 12. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porcelaine on ulkonäöllisesti erittäin jalopiirteinen ja hienostunut. Pää on pitkänomainen ja hienopiirteinen, "tyypillisen ranskalainen". Otsa on litteä ja otsapenger erottuva olematta korostunut. Silmät ovat keskikokoiset ja tummat. Korvat ovat riippuvat, ohuet, kiertyneet ja teräväkärkiset. Kuono on pitkä ja kirsu musta. Kaula on kapea ja kohtuullisen pitkä. Rintakehä on melko pitkä, syvä ja keskileveä, selkä suora ja leveä. Häntä on keskipitkä ja hieman kaareutunut. Karvapeite on lyhyt, sileä ja kiiltävä. Väritys on aina valkoinen oranssein laikuin tai täplin, ja oranssia pilkutusta esiintyy yleensä erityisesti korvissa. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 55-58 cm ja narttujen 53-56 cm välillä.[4]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porcelaine on kestävä metsästyskoira, joka pystyy työskentelemään karussa ja jyrkässä maastossa sekä juoksemaan pitkiäkin välimatkoja. Sitä on käytetty niin jäniksen, villisian kuin kauriinkin metsästykseen, ja se on ennen kaikkea ajuemetsästyskoira.[2]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on kotoisin Franche-Comtésta, ja sen uskotaan olevan kaikista ranskalaisista ajokoirista vanhin. Se polveutuu todennäköisesti harrierista, sveitsinajokoirasta, talbot houndista ja poitevinin sukupuuttoon kuolleesta montaimboeuf-linjasta. Sen tiedetään esiintyneen Ranskassa ja Sveitsissä 1700-luvulta alkaen. Sitä kasvatettiin alun alkaen pääasiassa Savoijin ja Vaudin alueilla sekä Luxeuil'n ja Clunyn luostareissa. Se ehti jo kuolla lähes sukupuuttoon Ranskan vallankumouksen aikana, mutta on sittemmin elvytetty risteytyksillä gascon saintongeoisin, billyn ja "Somersetin harmaiden harriereiden" kanssa.[2]

Vuonna 1971 perustettiin ranskalainen rotujärjestö ja vuonna 1975 FCI tunnusti rodun. Kotimaansa ulkopuolella porcelaineja on eniten Italiassa. Rotu on saatettu viedä ensikertaa Yhdysvaltoihin Ranskan kuninkaan lahjana George Washingtonille, ja niitä tiedetään tuodun maahan jo 1800-luvun lopulla New Orleansin sataman kautta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Porcelaine. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 2.2.2019.
  2. a b c d Porcelaine. American Kennel Club. Haettu 2.2.2019.
  3. LOF 2018: Quid des races françaises? Société Centrale Canine. Haettu 4.2.2019.
  4. Porcelaine: Rotumääritelmä. Suomen Kennelliitto. Haettu 2.2.2019.