Harrieri

Harrieri
Avaintiedot
Alkuperämaa	Englanti,  Iso-Britannia
Määrä	Suomessa rekisteröity 8
Rodun syntyaika	1700-luku
Alkuperäinen käyttö	jänistä ajava koira
Nykyinen käyttö	ajava koira
Muita nimityksiä	Harrier, englanninjäniskoira
FCI-luokitus	ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.2 Keskikokoiset ajavat koirat #295
Ulkonäkö
Säkäkorkeus	48-55 cm
Väritys	tavallisesti valkoinen pohjaväri, jossa kaikensävyisiä merkkejä mustasta oranssiin; Ranskassa yleensä kolmivärinen, jossa musta mantteli peittää selän yläosan
Infobox OK

Harrieri (Harrier) on englantilaisperäinen koirarotu. Rotua näkee harvoin Britanniassa, harrierin kotimaassa. Englannin kennelliitto ei ole hyväksynyt sitä viralliseksi roduksi. Rotu on kuitenkin FCI:n hyväksymä. Myös Yhdysvaltain kennelliitto on hyväksynyt rodun virallisesti, mutta sillä ei ole mainittavaa menestystä näyttelyissä.

Ulkonäkö

Harrierin säkäkorkeus on beaglen ja englanninkettukoiran väliltä eli noin 48–55 cm, ja yleisesti ottaen siinä on piirteitä hieman molemmista roduista.

Luonne ja käyttäytyminen

Fyysisesti ja henkisesti harrieri on enemmän englanninkettukoiran kuin beaglen kaltainen, samoin jäljestys ja ajotaipumukseltaan. Se on ystävällinen, eloisa ja omistajaansa kiintyvä. Kotikoiraksi se sopii hyvin, etenkin lapsiperheisiin.

Alkuperä

Harrieri on yksi vanhimmista metsästyskoirista: se on eräs niistä roduista, joista on kirjoitettu jo vuosisatojen ajan, ja sen tiedetään olleen olemassa viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Se polveutuu normannien mukana Englantiin kulkeutuneista ranskalaisista ajokoirista, englanninkettukoirista ja basseteista. Joidenkin lähteiden mukaan siihen olisi myöhemmin risteytetty myös beaglea ja pointteria. Sitä on alkujaan käytetty jäniksen ajoon, ja rodun harrastajat sanovatkin sen olevan juuri siihen sopiva.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harrieri Wikimedia Commonsissa