Harrieri
| Harrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Englanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 8[1] |
| Rodun syntyaika | 1700-luku |
| Alkuperäinen käyttö | jänistä ajava koira |
| Nykyinen käyttö | ajava koira |
| Muita nimityksiä | Harrier, englanninjäniskoira |
| FCI-luokitus |
ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat; alaryhmä 1.2 Keskikokoiset ajavat koirat |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 48-55 cm |
| Väritys |
tavallisesti valkoinen pohjaväri, jossa kaikensävyisiä merkkejä mustasta oranssiin; Ranskassa yleensä kolmivärinen, jossa musta mantteli peittää selän yläosan |
Harrieri on englantilaisperäinen koirarotu. Rotua näkee harvoin Britanniassa, harrierin kotimaassa. Englannin kennelliitto ei ole hyväksynyt sitä viralliseksi roduksi. Rotu on kuitenkin FCI:n hyväksymä. Myös Yhdysvaltain kennelliitto on hyväksynyt rodun virallisesti, mutta sillä ei ole mainittavaa menestystä näyttelyissä.
Sisällysluettelo
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harrierin säkäkorkeus on beaglen ja englanninkettukoiran väliltä eli noin 48–55 cm, ja yleisesti ottaen siinä on piirteitä hieman molemmista roduista.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fyysisesti ja henkisesti harrieri on enemmän englanninkettukoiran kuin beaglen kaltainen, samoin jäljestys ja ajotaipumukseltaan. Se on ystävällinen, eloisa ja omistajaansa kiintyvä.[2] Kotikoiraksi se sopii hyvin, etenkin lapsiperheisiin.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harrieri on yksi vanhimmista metsästyskoirista: se on eräs niistä roduista, joista on kirjoitettu jo vuosisatojen ajan, ja sen tiedetään olleen olemassa viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Se polveutuu normannien mukana Englantiin kulkeutuneista ranskalaisista ajokoirista, englanninkettukoirista ja basseteista.[2] Joidenkin lähteiden mukaan siihen olisi myöhemmin risteytetty myös beaglea ja pointteria. Sitä on alkujaan käytetty jäniksen ajoon, ja rodun harrastajat sanovatkin sen olevan juuri siihen sopiva.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
- ↑ a b Gondrexon, A. & Browne, I. Maailman koiraopas: s. 156. Weilin+Göös, Helsinki: 1974. ISBN951-35-1120-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harrieri Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
