Normandianajokoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Normandianajokoira
Normand Dog from 1915.JPG
Avaintiedot
Alkuperämaa  Ranska
Määrä kuollut sukupuuttoon
Alkuperäinen käyttö metsästys
Muita nimityksiä chien normand, Norman Hound
FCI-luokitus ei FCI-rotu
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 76 cm
Väritys valkoisesta mustaan

Normandianajokoira (chien normand) on sukupuuttoon kuollut ranskalainen koirarotu.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väritys vaihteli suuresti, aina maidonvalkoisesta mustaan. Säkäkorkeus oli maksimissaan 76 cm.[1]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu oli sitkeä, herkkävainuinen ja komeaääninen. Se oli kuitenkin vähemmän älykäs, hitaasti liikkuva ja aloitekyvytön. Ajueelta meni jopa 6-8 tuntia saada hirvi ajettua metsästäjän luokse.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normandianajokoira polveutui suoraan hubertuksenajokoirasta tämän levittyä Ardenneilta Pohjois-Ranskaan. Vuonna 1763 rotu oli huomattavasti harvinaistunut Normandiassa, koska koiria risteytettiin pienempien ja nopeampien englantilaisten koirien kanssa. 1830-luvulla oli tiedossa enää vain yksi ajueellinen alkuperäisiä, puhdasrotuisia normandianajokoiria.[1]

Vaikutus nykyisiin rotuihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu levisi 1000-luvulla Vilhelm Valloittajan mukana normannivalloituksen myötä Englantiin, missä siitä kehittyi sekä talbot hound että vihikoira. Vuonna 1875 ranskalainen asiantuntija totesikin normandianajokoiran kuolleen muutoin sukupuuttoon, paitsi että sen perimä eli Englannissa vihikoirien muodossa.[1] Normandianajokoira oli myös toinen normand-poitevinin kantaroduista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 77. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.