Bretagnenbassetti
| Bretagnenbassetti | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Ranska |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 922[1] |
| Rodun syntyaika | 1500-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys- ja seurakoira |
| Elinikä | keskimäärin 12 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | basset fauve de Bretagne, Fawn Brittany Basset, basset leonado de Bretaña, bretooni liivakarva basset, fauve |
| FCI-luokitus | ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.3 Pienet ajavat koirat #36 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 12–18 kg |
| Säkäkorkeus | 32–38 cm |
| Väritys | kultaan vivahtava vehnänvärinen tai kellanruskea |
Bretagnenbassetti (ransk. basset fauve de Bretagne) on kotimaansa ulkopuolella melko harvinainen ranskalainen ajokoira. Vuonna 2018 se oli Ranskassa 9. suosituin paikallinen rotu[3] - listauksessa se on 10. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi.
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi bretagnenbassetin pentuja noin viisikymmentä vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koira on muita basset-rotuja pienikokoisempi ajokoira: sen säkäkorkeus on 32–38 cm. Se on jonkun verran korkeuttaan pidempi. Rodun kuono on melko pitkä ja korvat ohuehkot, riippuvat ja melko suuret. Kaula on lyhyt, häntä pitkä ja sirppimäinen. Koira on liikkeissään nopea ja ketterä.[5]
Bretagnenbassetin turkki on karkea, tiivis ja melko lyhyt, väriltään kultaan vivahtava vehnänvärinen, tiilenpunertava tai kellanruskea. Turkki ei koskaan ole pörröinen tai villava.[5] Turkkia ei trimmata, mutta se nypitään sormin.[6]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretagnenbassetti on vilkas, metsästysviettinen, herkkä ja toisinaan vahvaluonteinen. Rotu on kuitenkin osoittautunut myös erinomaiseksi kotikoiraksi. Rodulla on saavutettu hyviä tuloksia verijälkikokeissa. Vapaana pitäminen saattaa metsästysvietin vuoksi olla vaikeaa. Rotu tarvitsee vilkkautensa vuoksi paljon aktivointia. Bretagnenbassetti oppii helposti uusia asioita, mutta voi olla myös hyvin itsepäinen.[6]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretagnenbassetti on kotoisin Ranskasta, Bretagnen alueelta, missä karkeakarvaisia koiria on käytetty suurriistan metsästyksessä. Suuremmasta grand fauve de bretagnesta kehitettiin pienikokoisempi rotu. Uusi rotu soveltui paremmin hitaammalla vauhdilla ajamiseen sekä metsästykseen pienemmillä alueilla. Bretagnenbassettiin on risteytetty myös karkeakarvaisia mäyräkoiria, beagleja ja terriereitä. Suomeen rotu tuli 1980-luvulla.[6]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bretagnenbassetti elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus ja syöpäsairaudet.[2] Bretagnenbassettin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa glaukooma, epilepsia, korvatulehdukset, allergiat ja atopia.[7]
Bretagnenbassetti on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle.[8] Erilaisista silmäsaitauksista seurataan glaukooman esiintymistä. Sairauteen on olemassa myös geenitesti.[7]
Rodulla esiintyy jonkun verran epilepsiaa.[7] Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Kohtauksia on erityyppisiä ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen muutoksia. Osa koirista on tajuttomia kohtauksen aikana mutta osa on tajuissaan.[9]
Bretagnenbassettilla esiintyy jonkun verran korvatulehduksia, atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[7] Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[10]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bretangenbassetit ovat keskimääräistä rotukoiraa vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bretangenbassetitin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 14 %.[11][12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Tammi 1997.
- Bretagnenbassetin rotumääritelmä
- Suomen Bassetkerho ry
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bretagnenbassetti. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 4.2.2019.
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ LOF 2018: Quid des races françaises? Société Centrale Canine. Haettu 4.2.2019.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- 1 2 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 15.4.2026.
- 1 2 3 BRETAGNENBASSETTI Suomen Bassetkerho. Viitattu 15.4.2026.
- 1 2 3 4 Jalostuksen tavoiteohjelma 2025-2029 Suomen Kennelliitto ja Suomen Bassettkerho. Viitattu 15.4.2026.
- ↑ Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 24.5.2023. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Nina Mahlanen: Koiran epilepsia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 16.4.2026.
