Ardennienkarjakoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ardennienkarjakoira
Boyero-de-las-ardenas7.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Belgia
Määrä Suomessa 2
Rodun syntyaika vakiintunut 1800-luvun lopulla
Alkuperäinen käyttö lampaiden, lehmien, sikojen ja hevosten ajo, kauriin ja villisian jäljestys, laumanvartija
Nykyinen käyttö karjakoira
Muita nimityksiä bouvier des Ardennes, Ardennen-Treibhund, boyero de las Ardenas, Bovaro delle Ardenne, Boieiro das Ardenas, ardénsky buviér
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 2 Karjakoirat
#171
Ulkonäkö
Paino uros 28–35 kg
narttu 22–28 kg
Säkäkorkeus uros 56–62 cm
narttu 52–56 cm
Väritys kaikki paitsi valkoinen hyväksytään
usein fawn, harmaa tai pippuri

Ardennienkarjakoira (bouvier des Ardennes) on harvinainen belgialainen koirarotu, joka on kotoisin Ardenneilta ranskankielisestä Valloniasta. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin ensimmäinen rodun yksilö Saksasta.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ardennienkarjakoira tuo ulkoisesti mieleen picardienpaimenkoiran ja belgianpaimenkoira laekenoisin. Se voi olla minkä värinen tahansa paitsi valkoinen, ja useimmiten se on oljenvärinen (fawn), punertava, harmaa tai pippurin värinen.[2] Sillä on keskipitkä, karhea, kihara karvapeite, jossa on 'parta' ja 'kulmakarvat'. Koira voi olla 52–62 cm korkea, jossa sallitaan 1 senttimetrin vaihtelu molempiin suuntiin. Paino vaihtelee 22–35 kg välillä. Koiralla on lyhyet, teräväkärkiset korvat ja innokkaat silmät. Rodussa esiintyy luonnontöpö sekä pitkähäntäisiä yksilöitä. Kummatkin on sallittu, mutta luonnontöpö on ihannoiduin.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on luonteeltaan peloton, eloisa, energinen ja sitkeä. Se suhtautuu vieraisiin varautuneesti, mutta on perhettään kohtaan rakastava ja omistautuva. Sen pääasiallisena tehtävänä on ollut sikojen paimentaminen, mutta 1800-luvulla sitä käytettiin myös kauriiden ja villisikojen jäljittämiseen. Se on edelleen lähes puhtaasti työkoira ja sen käyttöominaisuuksia halutaan vaalia, minkä vuoksi käyttökoetulos vaaditaan yhä kansainvälisen muotovalion arvon saavuttamiseen.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun alkuperämaassa Belgiassa kaikkia karjan parissa työskennelleitä koiria kutsuttiin ennen nimellä bouvier, joka tarkoittaa nautapaimenta. Nämä koirat olivat arvostettuja vahteja ja karjan ajajia, ja niitä jalostettiin ennen kaikkea käyttöominaisuuksia silmällä pitäen – täten vain sitkeimmät, parhaat ja ankaraan ilmastoon sekä maastoon sopeutuneimmat työkoirat valikoituivat jalostukseen[2]. Yleensä paikalliset koirat siirsivät lehmiä ja lampaita, mutta 1800-luvulla niitä käytettiin myös hevosten ja sikojen ajamiseen. Samoihin aikoihin alkoi myös niiden käyttö villisikojen ja kauriiden jäljestykseen.[2]

1800-luvun lopulla paikalliseksi rotutyypiksi oli vakiintunut muita karkeakarvaisia lammaskoiria suurempi ja vankkarakenteisempi karjakoira, joka oli myös näitä herkempi puremaan. Vuonna 1903 Liegen koiranäyttelyssä esiintyi yksilö nimeltä Tom, jota pidettiin ensimmäisenä ihanteellisena rotunsa edustajana. Vuonna 1913 perustettu "Yhdistys Liegen ja Ardennien karjakoirien jalostamiseksi" laati ensimmäisen rotumääritelmäehdotuksen. Rotumääritelmä hyväksyttiin Belgiassa lopulta vuonna 1923 ja FCI:ssä vuonna 1963.[2]

Moottoriajoneuvojen saavuttua ei enää ollut tarvetta ajaa karjaa toreille, minkä vuoksi koiriakaan ei enää tarvittu. Paikalliset karjakoirat lähes hävisivät ensimmäisen maailmansodan aikana ja moni harvinaisemmista koiraroduista katosikin kokonaan. Näihin rotuihin lukeutuivat roeselaren-, moerman- ja parettenkarjakoirat. Jäljelle jäivät vain ardennienkarjakoira ja Flanderin bouvier. 1980-luvun puolivälissä löydettiin muutama jäljellä ollut paikallinen, jokseenkin rotutyypillinen karjakoira. Vuoden 1990 aikoihin alkoi systemaattinen jalostus, jonka tarkoituksena oli kehittää jäljellä ollutta kantaa paremmin rotumääritelmässä kuvaillun kaltaiseksi. Samalla kävi ilmi, että Ardenneilla oli vaalittu ja jalostettu jo 1930-luvulta lähtien tämäntyyppisten koirien sukulinjoja, joista tuli sittemmin tärkeä osa uutta jalostusohjelmaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bouvier des Ardennes: Tuonnit. Kennelliiton Jalostustietokanta, 2013. Haettu 25.6.2013.
  2. a b c d e Ardennienkarjakoira. Suomen Kennelliitto, 14.10.2015. Viitattu 10.2.2020.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Bouvier des Ardennes
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Bouvier des ardennes