Ero sivun ”Bouvier” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti korjasi mallineita. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| rodunnimi=Bouvier |
| rodunnimi=Bouvier |
||
| kuva=Ygor Raiza.jpg |
| kuva=Ygor Raiza.jpg |
||
| alkuperämaa={{Ranska}} |
| alkuperämaa={{Ranska}}/{{Belgia}} |
||
| määrä=Suomessa rekisteröity 2 109<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=191 Suomen Kennelliitto. ''Bouvier''. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016.] Haettu 11.8.2016.</ref> |
| määrä=Suomessa rekisteröity 2 109<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=191 Suomen Kennelliitto. ''Bouvier''. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016.] Haettu 11.8.2016.</ref> |
||
| syntyaika=1910 |
| syntyaika=1910 |
||
| alkuperäinen käyttö=karjan vartiointi |
| alkuperäinen käyttö=karjan vartiointi, paimennus, kärryjenveto, kirnun pyöritys |
||
| nykyinen käyttö=seura- ja |
| nykyinen käyttö=seura-, vahti-, suojelu-, poliisi-, opas- ja harrastuskoira |
||
| elinikä=10-12 vuotta<ref name="akc">[https://www.akc.org/dog-breeds/bouvier-des-flandres/ Bouvier des Flandres]. American Kennel Club. Viitattu 15.2.2020.</ref> |
|||
| elinikä= |
|||
| lempinimet=flanderinpaimenkoira, Vlaamse koehond, |
| lempinimet=flanderinpaimenkoira, Vlaamse koehond, bouvier des Flandres, Flandrischer Treibhund, boyero de Flandes |
||
| FCI=ryhmä 1 |
| FCI=ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat<br>alaryhmä 2 Karjakoirat<br>#191 |
||
| paino=uros 35–40 kg |
| paino=uros 35–40 kg<br>narttu 27–35 kg |
||
| korkeus=uros 62–68 cm |
| korkeus=uros 62–68 cm<br>narttu 59–65 cm |
||
| värit=harmaa, |
| värit=harmaa, brindle, hiilikko tai musta |
||
}} |
}} |
||
'''Bouvier''' ({{k-nl|Vlaamse koehond}}, {{k-fr| |
'''Bouvier''' ({{k-nl|Vlaamse koehond}}, {{k-fr|bouvier des Flandres}}) on [[ranska]]lais-[[belgia]]lainen [[koira]]rotu [[Flanderi]]n maakunnasta. Bouvier on palveluskoirarotu ja se kuuluu [[FCI]]:n roturyhmään 1. Siitä käytettiin aiemmin suoraan ranskasta johdettua nimeä flanderinpaimenkoira ([[flaamin kieli|flaamin]] kielellä rodun nimi on vastaavasti "flaamienkarjakoira"). Nykyinen nimitys on hieman harhaanjohtava, koska bouviereita on kahta eri rotua: ''bouvier des flandres'' ja ''[[Ardennienkarjakoira|bouvier des ardennes]]''. Ensimmäinen bouvier rekisteröitiin Suomessa vuonna [[1974]] ja kasvatus alkoi vuonna [[1981]]. |
||
== |
== Ulkonäkö == |
||
Silmät ovat vaakasuorat, hieman soikeat ja väriltään mahdollisimman tummat (kuitenkin karvapeitteen sävyyn sointuvat). Korvat ovat luonnostaan riippuvat, kolmion muotoiset, puolipitkät ja kärjestään hieman pyöristyneet. Rodun alkuperäisseudulla ne on perinteisesti typistetty pystyiksi ja kolmionmuotoisiksi. Karvapeite on karhea, hyvin tuuhea, hieman pörröinen, kuiva ja kiilloton, noin 6 cm pitkä. Ylähuulessa se muodostaa viikset ja leuassa tuuhean parran. Sallitut väritykset ovat harmaa, juovikas (brindle), hiilikko (''charbonnée'') ja musta, joista viimeisin ei ole kuitenkaan toivottu. Urosten säkäkorkeus on noin 62-68 cm (ihanne 65 cm) ja narttujen 59-65 cm (ihanne 62 cm) - molemmilla sallitaan 1 cm:n poikkeama molempiin suuntiin. Urosten paino vaihtelee 35-40 kg ja narttujen 27-35 kg välillä.<ref name="skl">[https://www.kennelliitto.fi/files/bouvier Bouvier]. Suomen Kennelliitto, 16.11.2002. Viitattu 15.2.2020.</ref> |
|||
== Luonne ja käyttäytyminen == |
|||
Luonteeltaan bouvier on rauhallinen, älykäs, tarmokas ja rohkea. Se on yhden perheen koira, eikä se ole aina kovin kiinnostunut vieraista. Bouvier vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin. Pentuna sille on selvästi näytettävä, mikä sen paikka on perheessä. Lisäksi bouvier vaatii hyvän peruskoulutuksen. Bouvierista voi saada hyvän kaverin palveluskoiraharrastukseen. Kun sille on tehnyt selväksi, kuka on perheen pää, ja että se on aina ihmisiä alempana, siitä saa mukavan kaverin melko pienillekin lapsille. Tosin on muistettava, että bouvier on suuri ja vahva koira, eikä sitä voi jättää lapsien kanssa yksin. |
Luonteeltaan bouvier on rauhallinen, älykäs, tarmokas ja rohkea. Se on yhden perheen koira, eikä se ole aina kovin kiinnostunut vieraista. Bouvier vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin. Pentuna sille on selvästi näytettävä, mikä sen paikka on perheessä. Lisäksi bouvier vaatii hyvän peruskoulutuksen. Bouvierista voi saada hyvän kaverin palveluskoiraharrastukseen. Kun sille on tehnyt selväksi, kuka on perheen pää, ja että se on aina ihmisiä alempana, siitä saa mukavan kaverin melko pienillekin lapsille. Tosin on muistettava, että bouvier on suuri ja vahva koira, eikä sitä voi jättää lapsien kanssa yksin. |
||
== Alkuperä == |
== Alkuperä == |
||
Bouvier on kotoisin flaaminkielisen [[Belgia]]n ja [[Ranska]]n rajaseuduilta, tarkemmin sanottuna [[Länsi-Flanderi]]sta ja [[Nord (departementti)|Nordin departementista]]. Se on sukua vanhoille belgialaisille karjakoirille, kuten niin ikään länsiflanderilaiselle [[roeselarenkarjakoira]]lle. |
Bouvier on kotoisin flaaminkielisen [[Belgia]]n ja [[Ranska]]n rajaseuduilta, tarkemmin sanottuna [[Länsi-Flanderi]]sta ja [[Nord (departementti)|Nordin departementista]]. Se on sukua vanhoille belgialaisille karjakoirille, kuten niin ikään länsiflanderilaiselle [[roeselarenkarjakoira]]lle. Alun perin sitä kutsuttiin nimillä ''vuilbaard'' ("likainen parta"), ''koehond'' ("lehmäkoira") ja ''toucher de boeuf or pic'' ("karjanajaja").<ref name="akc"/> |
||
1900-luvun vaihteessa bouvier sai osakseen kansainvälisten koiraharrastajien huomion, ja se esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyssä Brysselissä vuonna 1910. Belgialainen rotujärjestö perustettiin, ja belgialaiset ja ranskalaiset asiantuntijat laativat ensimmäisen rotumääritelmän vuonna 1912. Ensimmäisen maailmansodan alettua perinteiset paikalliset maatilat muuttuivat kuitenkin sotatantereeksi, minkä tuoksinnassa niillä työskennelleet koirat joko katosivat tai hävitettiin. Nykyisen rodun säilyminen oli Belgian armeijan ansiota, ja sen myötä rotu tuli tunnetuksi rohkeana ja älykkäänä sotakoirana. Rauhan aikana sitä käytettiin Euroopan poliisin palveluksessa ja sokeiden opaskoirana. Toisen maailmansodan jälkeen bouvier oli jälleen sukupuuton partaalla, mutta kotimaistaan lähteneet eurooppalaiset onnistuivat viemään jäljellä olleita yksilöitä Yhdysvaltoihin.<ref name="akc"/> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 15. helmikuuta 2020 kello 18.35
Bouvier | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Ranska/ Belgia |
Määrä | Suomessa rekisteröity 2 109[1] |
Rodun syntyaika | 1910 |
Alkuperäinen käyttö | karjan vartiointi, paimennus, kärryjenveto, kirnun pyöritys |
Nykyinen käyttö | seura-, vahti-, suojelu-, poliisi-, opas- ja harrastuskoira |
Elinikä | 10-12 vuotta[2] |
Muita nimityksiä | flanderinpaimenkoira, Vlaamse koehond, bouvier des Flandres, Flandrischer Treibhund, boyero de Flandes |
FCI-luokitus |
ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 2 Karjakoirat #191 |
Ulkonäkö | |
Paino |
uros 35–40 kg narttu 27–35 kg |
Säkäkorkeus |
uros 62–68 cm narttu 59–65 cm |
Väritys | harmaa, brindle, hiilikko tai musta |
Bouvier (holl. Vlaamse koehond, ransk. bouvier des Flandres) on ranskalais-belgialainen koirarotu Flanderin maakunnasta. Bouvier on palveluskoirarotu ja se kuuluu FCI:n roturyhmään 1. Siitä käytettiin aiemmin suoraan ranskasta johdettua nimeä flanderinpaimenkoira (flaamin kielellä rodun nimi on vastaavasti "flaamienkarjakoira"). Nykyinen nimitys on hieman harhaanjohtava, koska bouviereita on kahta eri rotua: bouvier des flandres ja bouvier des ardennes. Ensimmäinen bouvier rekisteröitiin Suomessa vuonna 1974 ja kasvatus alkoi vuonna 1981.
Ulkonäkö
Silmät ovat vaakasuorat, hieman soikeat ja väriltään mahdollisimman tummat (kuitenkin karvapeitteen sävyyn sointuvat). Korvat ovat luonnostaan riippuvat, kolmion muotoiset, puolipitkät ja kärjestään hieman pyöristyneet. Rodun alkuperäisseudulla ne on perinteisesti typistetty pystyiksi ja kolmionmuotoisiksi. Karvapeite on karhea, hyvin tuuhea, hieman pörröinen, kuiva ja kiilloton, noin 6 cm pitkä. Ylähuulessa se muodostaa viikset ja leuassa tuuhean parran. Sallitut väritykset ovat harmaa, juovikas (brindle), hiilikko (charbonnée) ja musta, joista viimeisin ei ole kuitenkaan toivottu. Urosten säkäkorkeus on noin 62-68 cm (ihanne 65 cm) ja narttujen 59-65 cm (ihanne 62 cm) - molemmilla sallitaan 1 cm:n poikkeama molempiin suuntiin. Urosten paino vaihtelee 35-40 kg ja narttujen 27-35 kg välillä.[3]
Luonne ja käyttäytyminen
Luonteeltaan bouvier on rauhallinen, älykäs, tarmokas ja rohkea. Se on yhden perheen koira, eikä se ole aina kovin kiinnostunut vieraista. Bouvier vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin. Pentuna sille on selvästi näytettävä, mikä sen paikka on perheessä. Lisäksi bouvier vaatii hyvän peruskoulutuksen. Bouvierista voi saada hyvän kaverin palveluskoiraharrastukseen. Kun sille on tehnyt selväksi, kuka on perheen pää, ja että se on aina ihmisiä alempana, siitä saa mukavan kaverin melko pienillekin lapsille. Tosin on muistettava, että bouvier on suuri ja vahva koira, eikä sitä voi jättää lapsien kanssa yksin.
Alkuperä
Bouvier on kotoisin flaaminkielisen Belgian ja Ranskan rajaseuduilta, tarkemmin sanottuna Länsi-Flanderista ja Nordin departementista. Se on sukua vanhoille belgialaisille karjakoirille, kuten niin ikään länsiflanderilaiselle roeselarenkarjakoiralle. Alun perin sitä kutsuttiin nimillä vuilbaard ("likainen parta"), koehond ("lehmäkoira") ja toucher de boeuf or pic ("karjanajaja").[2]
1900-luvun vaihteessa bouvier sai osakseen kansainvälisten koiraharrastajien huomion, ja se esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyssä Brysselissä vuonna 1910. Belgialainen rotujärjestö perustettiin, ja belgialaiset ja ranskalaiset asiantuntijat laativat ensimmäisen rotumääritelmän vuonna 1912. Ensimmäisen maailmansodan alettua perinteiset paikalliset maatilat muuttuivat kuitenkin sotatantereeksi, minkä tuoksinnassa niillä työskennelleet koirat joko katosivat tai hävitettiin. Nykyisen rodun säilyminen oli Belgian armeijan ansiota, ja sen myötä rotu tuli tunnetuksi rohkeana ja älykkäänä sotakoirana. Rauhan aikana sitä käytettiin Euroopan poliisin palveluksessa ja sokeiden opaskoirana. Toisen maailmansodan jälkeen bouvier oli jälleen sukupuuton partaalla, mutta kotimaistaan lähteneet eurooppalaiset onnistuivat viemään jäljellä olleita yksilöitä Yhdysvaltoihin.[2]
Lähteet
Viitteet
- ↑ Suomen Kennelliitto. Bouvier. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016. Haettu 11.8.2016.
- ↑ a b c Bouvier des Flandres. American Kennel Club. Viitattu 15.2.2020.
- ↑ Bouvier. Suomen Kennelliitto, 16.11.2002. Viitattu 15.2.2020.
Aiheesta muualla
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)